raamatulle selityksiä?

Ilmeisesti on olemassa vielä joku siirakin kirja joka puuttuu raamatusta. Pitääkö paikkansa?

??? kirjoitti:

Ilmeisesti on olemassa vielä joku siirakin kirja joka puuttuu raamatusta. Pitääkö paikkansa?

Jeesus Siirakin kirja kuuluu VT:n ns. apokryfikirjoihin. Nämä apokryfikirjat löytyvät mm. suurimmista suomalaisista perheraamatuista vaikkei niitä ns. tavallisessa kirkkoraamatussa olekaan.

Epiktetos kirjoitti:

Jeesus Siirakin kirja kuuluu VT:n ns. apokryfikirjoihin. Nämä apokryfikirjat löytyvät mm. suurimmista suomalaisista perheraamatuista vaikkei niitä ns. tavallisessa kirkkoraamatussa olekaan.

Lue lisää

Ne puuttuvat siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät kuulu kaanoniin. Ne eivät uusimman tutkimuksen mukaan olleet alun perin edes Septuagintassa, vaan lisättiin vasta myöhemmin. Heprealaisessa VT:ssa niitä ei koskaan ole ollut. Kristittyjen Raamattuun ne lisättiin Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvulla deuterokanonisina teoksina, mutta protestantit eivät ole koskaan niitä hyväksyneet osaksi kaanonia. Eikä pidäkään, koska mm. Siirakin kirja opettaa omilla teoilla pelastumista. Tämä tuli Lutherin aikana esiin, kun katolisilta teologeilta kysyttiin voivatko he Raamatulla kumota Lutherin vanhurskautusopetuksen. Vastaus oli etteivät voi, mutta apokryfikirjoilla voivat. Siirakin kirjasta nimittäin löytyy eräänlainen aneopin esiversio, jota katolinen kirkko sitten käytti Lutheria vastaan, kunhan kirkolliskokous kanonisoi Siirakin kirjan.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Ne puuttuvat siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät kuulu kaanoniin. Ne eivät uusimman tutkimuksen mukaan olleet alun perin edes Septuagintassa, vaan lisättiin vasta myöhemmin. Heprealaisessa VT:ssa niitä ei koskaan ole ollut. Kristittyjen Raamattuun ne lisättiin Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvulla deuterokanonisina teoksina, mutta protestantit eivät ole koskaan niitä hyväksyneet osaksi kaanonia. Eikä pidäkään, koska mm. Siirakin kirja opettaa omilla teoilla pelastumista. Tämä tuli Lutherin aikana esiin, kun katolisilta teologeilta kysyttiin voivatko he Raamatulla kumota Lutherin vanhurskautusopetuksen. Vastaus oli etteivät voi, mutta apokryfikirjoilla voivat. Siirakin kirjasta nimittäin löytyy eräänlainen aneopin esiversio, jota katolinen kirkko sitten käytti Lutheria vastaan, kunhan kirkolliskokous kanonisoi Siirakin kirjan.

Timo Flink

Lue lisää

apokryfikirjoista. Kiitos Timo!

Timo Flink kirjoitti:

Ne puuttuvat siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät kuulu kaanoniin. Ne eivät uusimman tutkimuksen mukaan olleet alun perin edes Septuagintassa, vaan lisättiin vasta myöhemmin. Heprealaisessa VT:ssa niitä ei koskaan ole ollut. Kristittyjen Raamattuun ne lisättiin Trenton kirkolliskokouksessa 1500-luvulla deuterokanonisina teoksina, mutta protestantit eivät ole koskaan niitä hyväksyneet osaksi kaanonia. Eikä pidäkään, koska mm. Siirakin kirja opettaa omilla teoilla pelastumista. Tämä tuli Lutherin aikana esiin, kun katolisilta teologeilta kysyttiin voivatko he Raamatulla kumota Lutherin vanhurskautusopetuksen. Vastaus oli etteivät voi, mutta apokryfikirjoilla voivat. Siirakin kirjasta nimittäin löytyy eräänlainen aneopin esiversio, jota katolinen kirkko sitten käytti Lutheria vastaan, kunhan kirkolliskokous kanonisoi Siirakin kirjan.

Timo Flink

Lue lisää

Timo Flink kertoi reformoidun kirkon kannasta apokryfikirjoihin, mutta luterilainen kirkko on suhtautunut niihin ymmärtäväisemmin. Niinpä esim. Suomessa aina kun on uutta raamatunkäännöstä tehty, toimeksiantoon on kuulunut myös apokryfikirjojen kääntäminen. Tosin viimeisimmästä 1992 valmistuneesta laitoksesta ne jäivät pois kun rahat loppuivat, mutta niiden uusi käännös lienee nyt lähes valmis. Siirakin kirja taitaa valmistua viimeksi. Suurissa perheraamatuissa ne ovat mukana, niin ikään siinä vuoden 1776 Pipliassa, jota mm. lestadiolaiset ja rukoilevaiset käyttävät yhä.

Kiitos Qumranin löytöjen - Siirakin kirjasta on myös heprealaista tai aramealaista tekstiä löytynyt. On myös korjattava, että Siirakin kirjasta ei ollut kiistaa katolisten kanssa. Siirakin kirja oli esillä, kun Luther kävi kirjeenvaihtoa Erasmus Rotterdamilaisen kanssa tahdonvapaudesta tai sidotusta ratkaisuvallasta. Mutta katolinen Johannes Eck väitellessään Lutherin kanssa viittasi 2. Makkabilaiskirjan 12:43-45:een, kun oli kyse kiirastuliopista ja kuolleitten puolesta rukoilemisesta. Tämä viime mainittu kohta löytyy myös ev.lut. kirkon tunustuskirjoista.

Lutherin tuotannosta löytyy huomattavasti viittauksia apokryfikirjoihin, erityisesti Siirakin kirjaan. Eikä ihme,koska apokryfikirjojen tekstejä oli myös saarnateksteinä.

Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura poisti ne raamatuista 1827 omaksuen näin reformoidun kannan. Näin saatiin raamattu keveämmäksi ja painatuskulut alhaisemmiksi. Mutta milleriläinen herätys 1840-luvulla, samoin varhaiset adventistit tunsivat ne vielä varsin hyvin ja käyttivät niitä. Kun ne puuttuivat uusista raamattulaitoksista syntyi tarve painaa erikseen apokryfikirjoja. Niinpä Review julkaisi 1850-luvulla ilmoituksen, jossa muistaakseni Chamberlain -niminen henkilö myi apokryfikirjoja. James White, Ellen Whiten mies, vielä niinkin myöhään kuin 1869 touhusi uuden apokryfikirjojen painoksen kanssa. Ellen Whiten varhaistuotannossa on aivan selviä merkkejä niiden käytöstä, vaikka kirkko virallisesti sen kiistääkin.

Jos ajatellaan suomalaista kirjallisuutta niin erityisesti Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää ovat käyttäneet ahkerasti vuoden 1776 Pipliaa omassa tuotannossaan.

Kauko kirjoitti:

Timo Flink kertoi reformoidun kirkon kannasta apokryfikirjoihin, mutta luterilainen kirkko on suhtautunut niihin ymmärtäväisemmin. Niinpä esim. Suomessa aina kun on uutta raamatunkäännöstä tehty, toimeksiantoon on kuulunut myös apokryfikirjojen kääntäminen. Tosin viimeisimmästä 1992 valmistuneesta laitoksesta ne jäivät pois kun rahat loppuivat, mutta niiden uusi käännös lienee nyt lähes valmis. Siirakin kirja taitaa valmistua viimeksi. Suurissa perheraamatuissa ne ovat mukana, niin ikään siinä vuoden 1776 Pipliassa, jota mm. lestadiolaiset ja rukoilevaiset käyttävät yhä.

Kiitos Qumranin löytöjen - Siirakin kirjasta on myös heprealaista tai aramealaista tekstiä löytynyt. On myös korjattava, että Siirakin kirjasta ei ollut kiistaa katolisten kanssa. Siirakin kirja oli esillä, kun Luther kävi kirjeenvaihtoa Erasmus Rotterdamilaisen kanssa tahdonvapaudesta tai sidotusta ratkaisuvallasta. Mutta katolinen Johannes Eck väitellessään Lutherin kanssa viittasi 2. Makkabilaiskirjan 12:43-45:een, kun oli kyse kiirastuliopista ja kuolleitten puolesta rukoilemisesta. Tämä viime mainittu kohta löytyy myös ev.lut. kirkon tunustuskirjoista.

Lutherin tuotannosta löytyy huomattavasti viittauksia apokryfikirjoihin, erityisesti Siirakin kirjaan. Eikä ihme,koska apokryfikirjojen tekstejä oli myös saarnateksteinä.

Britannian ja Ulkomaiden Raamattuseura poisti ne raamatuista 1827 omaksuen näin reformoidun kannan. Näin saatiin raamattu keveämmäksi ja painatuskulut alhaisemmiksi. Mutta milleriläinen herätys 1840-luvulla, samoin varhaiset adventistit tunsivat ne vielä varsin hyvin ja käyttivät niitä. Kun ne puuttuivat uusista raamattulaitoksista syntyi tarve painaa erikseen apokryfikirjoja. Niinpä Review julkaisi 1850-luvulla ilmoituksen, jossa muistaakseni Chamberlain -niminen henkilö myi apokryfikirjoja. James White, Ellen Whiten mies, vielä niinkin myöhään kuin 1869 touhusi uuden apokryfikirjojen painoksen kanssa. Ellen Whiten varhaistuotannossa on aivan selviä merkkejä niiden käytöstä, vaikka kirkko virallisesti sen kiistääkin.

Jos ajatellaan suomalaista kirjallisuutta niin erityisesti Aleksis Kivi ja Pentti Haanpää ovat käyttäneet ahkerasti vuoden 1776 Pipliaa omassa tuotannossaan.

Lue lisää

Tuota, eivät ne kuulu kaanoniin luterilaisessakaan ajattelussa, vaikka suopeammin asioihin suhtautuvatkin. Lutherhan sanoi, että vaikka ne ovat hyödyllisiä lukea, ne eivät ole Raamatun kanonisten tekstien veroiset.

En tarkoittanutkaan, että Siirakin kirja kokonaisuudessaan olisi ollut kiistelyn alla, vaan yksi sieltä otettu ajatus.

Ei kirkko kiellä sitä, että James White lisäsi muutamaan ensimmäisistä EGW:n teksteistä muutaman viittauksen apokryfikirjoihin. Onhan ne luettavissa.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Tuota, eivät ne kuulu kaanoniin luterilaisessakaan ajattelussa, vaikka suopeammin asioihin suhtautuvatkin. Lutherhan sanoi, että vaikka ne ovat hyödyllisiä lukea, ne eivät ole Raamatun kanonisten tekstien veroiset.

En tarkoittanutkaan, että Siirakin kirja kokonaisuudessaan olisi ollut kiistelyn alla, vaan yksi sieltä otettu ajatus.

Ei kirkko kiellä sitä, että James White lisäsi muutamaan ensimmäisistä EGW:n teksteistä muutaman viittauksen apokryfikirjoihin. Onhan ne luettavissa.

Timo Flink

Lue lisää

==>En tarkoittanutkaan, että Siirakin kirja kokonaisuudessaan olisi ollut kiistelyn alla, vaan yksi sieltä otettu ajatus. Ei kirkko kiellä sitä, että James White lisäsi muutamaan ensimmäisistä EGW:n teksteistä muutaman viittauksen apokryfikirjoihin. Onhan ne luettavissa.

Itse edustan näkemystä kaksi.

Miksi?

??? kirjoitti:

Itse edustan näkemystä kaksi.

Miksi?

Siksi, että Luukkaan mukaan Jumala oli Aadamin isä, siitä siis -> Aadam = Jumalan poika. Samoin termiä "Jumalan poika" käytettiin Daavidista (Ps. 2:7) esikuvana tulevasta Messiaasta. Termi ei siis tarkoita vain enkeliolentoja. Itse asiassa Uuden testamentin kreikassa sitä käytetään uskovista. Suomenkielinen käännös peittää tämän kääntämällä "Jumalan lapsi", vaikka esim. Paavali selkeästi käyttää sanaparia "Jumalan poika" uskovista. Toisekseen enkelit eivät mene naimisiin eivätkä siten lisäänny (vrt. Matt. 22:30).

KR92 kääntää 1Moos. 6:4 omituisesti "jumalien pojat", vaikka heprean tekstissä selkeästi lukee "Jumalan pojat".

Eli Raamatun kielenkäytössä

ihmisen pojat ja tyttäret = Kainin jälkeläiset prototyyppinä uskottomista.

Jumalan pojat ja tyttäret = Seetin jälkeläiset prototyyppinä uskovista.

Timo Flink

Timo Flink kirjoitti:

Siksi, että Luukkaan mukaan Jumala oli Aadamin isä, siitä siis -> Aadam = Jumalan poika. Samoin termiä "Jumalan poika" käytettiin Daavidista (Ps. 2:7) esikuvana tulevasta Messiaasta. Termi ei siis tarkoita vain enkeliolentoja. Itse asiassa Uuden testamentin kreikassa sitä käytetään uskovista. Suomenkielinen käännös peittää tämän kääntämällä "Jumalan lapsi", vaikka esim. Paavali selkeästi käyttää sanaparia "Jumalan poika" uskovista. Toisekseen enkelit eivät mene naimisiin eivätkä siten lisäänny (vrt. Matt. 22:30).

KR92 kääntää 1Moos. 6:4 omituisesti "jumalien pojat", vaikka heprean tekstissä selkeästi lukee "Jumalan pojat".

Eli Raamatun kielenkäytössä

ihmisen pojat ja tyttäret = Kainin jälkeläiset prototyyppinä uskottomista.

Jumalan pojat ja tyttäret = Seetin jälkeläiset prototyyppinä uskovista.

Timo Flink

Lue lisää

Taas vaihteeksi suomennos on väärä? Miten tätä suomalaista raamattua pitää lukea jos noita käännösvirheitä vilisee näin paljon?

Jumalan pojat tarkoittanee siis jumalan poikia, koska he menevät naimisiin ihmisten tyttärien kanssa eikä jumalan tyttärien kanssa. Mitä nämä jumalan pojat ovat. Jumala loi aadamin, mutta loiko hän myös muita "poikia"?

??? kirjoitti:

Taas vaihteeksi suomennos on väärä? Miten tätä suomalaista raamattua pitää lukea jos noita käännösvirheitä vilisee näin paljon?

Jumalan pojat tarkoittanee siis jumalan poikia, koska he menevät naimisiin ihmisten tyttärien kanssa eikä jumalan tyttärien kanssa. Mitä nämä jumalan pojat ovat. Jumala loi aadamin, mutta loiko hän myös muita "poikia"?

Lue lisää

==>Taas vaihteeksi suomennos on väärä? Miten tätä suomalaista raamattua pitää lukea jos noita käännösvirheitä vilisee näin paljon?Jumala loi aadamin, mutta loiko hän myös muita "poikia"?

Timo Flink kirjoitti:

Siksi, että Luukkaan mukaan Jumala oli Aadamin isä, siitä siis -> Aadam = Jumalan poika. Samoin termiä "Jumalan poika" käytettiin Daavidista (Ps. 2:7) esikuvana tulevasta Messiaasta. Termi ei siis tarkoita vain enkeliolentoja. Itse asiassa Uuden testamentin kreikassa sitä käytetään uskovista. Suomenkielinen käännös peittää tämän kääntämällä "Jumalan lapsi", vaikka esim. Paavali selkeästi käyttää sanaparia "Jumalan poika" uskovista. Toisekseen enkelit eivät mene naimisiin eivätkä siten lisäänny (vrt. Matt. 22:30).

KR92 kääntää 1Moos. 6:4 omituisesti "jumalien pojat", vaikka heprean tekstissä selkeästi lukee "Jumalan pojat".

Eli Raamatun kielenkäytössä

ihmisen pojat ja tyttäret = Kainin jälkeläiset prototyyppinä uskottomista.

Jumalan pojat ja tyttäret = Seetin jälkeläiset prototyyppinä uskovista.

Timo Flink

Lue lisää

Onhan mukavaa, että edes jossain olemme samaakin mieltä. Itse olen tullut myös tuohon käsitykseen "Jumalan pojista" ja ihmisen tyttäristä.
Kain edusti uskottomuutta ollen ensimmäinen ihminen joka syntyi karkoituksen (ja kirouksen)"tuloksena".
Kainin muistoksi Mooseksen liitossa esikoispoika piti lunastaa uhrieläimen verellä.