Hei!Oletko saanut lapsen yli 40 vuotiaana tai oletko tullu raskaaksi vanhemmalla iällä. Kerrotko ajatuksistasi:toiveista,peloista, tilanteestasi. Suunnittelen itse vielä perheenlisäystä. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia.
Raskaus
Yli 40
36
19934
Vastaukset
- EllenChat
oli ensisynnyttäjä 43-vuotiaana,
kaikki meni hyvin.
Hän on terve, lapsi on terve.
*Kannattaa Uskaltaa*
(*.*) - Doctor Philip
Parhainta tietoa riskeistä yms: saat oman paikkakuntasi terveydenhuollosta. Jos olet terve, niin ongelmia ei pitäisi olla, koska et ole ensisynnyttäjä.
- kiinni
Siis mihin on valmis.
Itse en ole edes harkinnut lapsentekoa enää 40 ylitettyäni:
- terveysriskit sekä minulle että lapselle
- en halua niin vanhaa äitiä lapselleni
- en jaksaisi enää kaikkea, mitä pieni lapsi vaatii (tätä olen monelta kuullut)
- elämä kääntyisi päälaelleen
Nämä siis minun mietteitäni. Jos itse haluat kovasti ja uskot jaksavasi kaikki yöheräämiset ja uhmaiät, niin siitä vaan.
Mutta mieti kuitenkin vähän sitä lastakin. Sillä on isoäidin ikäinen äiti. Olet about 60v ja lapsi vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Entäs jos kuolet nuorena, kuka hänellä on tukena tilanteissa, jossa tarvitsee äitiä. Näin minä olen miettinyt. Mielestäni ei voi olla pelkästään itsekäs vaan pitäisi miettiä, mitä lapselle on tarjota. Vaan itsehän päätät.
Onko sinulla ennestään lapsia? Voisitko ajatella, että odottaisit heidän lapsiaan ja nauttisit sitten heistä ja olisit heille ihana mummi. Sekin on äärettömän rikasta lapselle, että on ihana mummi.- minä
Olen 44-vuotias, yhden vauvan isoäiti. En koe itseäni vanhaksi, ja voisin hyvin kuvitella olevani itse pienen vauvan äiti. Koen itseni terveeksi ja Luulisin jaksavani esim. vauvan yölliset heräämiset ym, ja lapsenlapsikin on ollut meillä myös yöhoidossa. Meillä vaan on jo neljä omaa lasta, joten kiintiö on täynnä. Vain yksi lapsistani on muuttanut pois kotoa, joten kotona on vielä nuorempia sisaruksia.
Eräällä ystävälläni on kolme lasta, joilla on 12 vuotta ikäeroa seuraavaan lapseen. Siis vanhin on ollut 24-vuotias, kun nuorin on syntynyt(äidin ollessa 43.vuotias). Ja kaikilla lapsilla on siis samat vanhemmat.
Ole vaan rohkea, ja tsemppiä sulle, mitä teetkin. - 40+
minä kirjoitti:
Olen 44-vuotias, yhden vauvan isoäiti. En koe itseäni vanhaksi, ja voisin hyvin kuvitella olevani itse pienen vauvan äiti. Koen itseni terveeksi ja Luulisin jaksavani esim. vauvan yölliset heräämiset ym, ja lapsenlapsikin on ollut meillä myös yöhoidossa. Meillä vaan on jo neljä omaa lasta, joten kiintiö on täynnä. Vain yksi lapsistani on muuttanut pois kotoa, joten kotona on vielä nuorempia sisaruksia.
Eräällä ystävälläni on kolme lasta, joilla on 12 vuotta ikäeroa seuraavaan lapseen. Siis vanhin on ollut 24-vuotias, kun nuorin on syntynyt(äidin ollessa 43.vuotias). Ja kaikilla lapsilla on siis samat vanhemmat.
Ole vaan rohkea, ja tsemppiä sulle, mitä teetkin.Kiitokset mielipiteestäsi.Olen miettinyt asiaa monelta kannalta, mutta päällimmäiseksi ovat nousseet positiiviset asiat realiteetteineen.
Yhteiskunnassamme katsotaan, että keski-ikäisyys on jo rasite monissa asioissa. Se on valitettavaa.Onneksi me toistaiseksi terveet ja vahvan,tasapainoisen mielen omaavat naiset uskallamme tehdä valintoja ja päätöksiä elämämme suhteen. - neira
....tapasin ihanan miehen ja en pitäisi ollenkaan mahdottomana ruveta raskaaksi. Minusta tuntuu, etten ole/tule koskaan mummomaiseksi. Vertaa Paula Koivuniemi, Madonna sekä lukemattomat muut naiset, jotka eivät edes muistuta mummoa. Olen samaa kaliiperia ja riittää tyttömäisyyttä. Kyllä tuo mummoajattelu on niin jostakin kaukaa menneisyydestä haettua minulle ainakin. Jos terveys pysyy normaalissa, niin en todella aio jäädä odottelemaan kiikustuolia ja lihottaa itseäni ja löystyttää lihaksiani. Piukat paikat voi olla myös iäkkäämmillä naisilla ja paljon on elämäntavoista kiinni ja mielentilasta :)
En tarkoita, että pitää leikkiä teiniä, vaan on halu kohdata jo kypsää elämää mutta silti hyvässä kunnossa. - Mayu67
40+ kirjoitti:
Kiitokset mielipiteestäsi.Olen miettinyt asiaa monelta kannalta, mutta päällimmäiseksi ovat nousseet positiiviset asiat realiteetteineen.
Yhteiskunnassamme katsotaan, että keski-ikäisyys on jo rasite monissa asioissa. Se on valitettavaa.Onneksi me toistaiseksi terveet ja vahvan,tasapainoisen mielen omaavat naiset uskallamme tehdä valintoja ja päätöksiä elämämme suhteen.Kiitos. Onko 60-v ihminen mielestasi vanha?? Ei ole. Itse olen 44v ja yritetaan miehen kanssa ilta tahtea tai kahta. Mies 47v. kaksi lasta ennestaan 19v ja 22v. Terveita ollaan ja taatusti paljon viisaampia ja tasapainoisempia ku parikymppisina, Ja ei ne tasaiset tulotkaan kylla haittaa! Jo nuoret aikuiset lapsetkin ovat ihan innoissaan ja kovasti odottavat pikku-siskoa tai veljea ;) Maailma muuttuu ja niin muuttuu myos vanhemmuus ja vanhemmuuden rajat ja myytit siita kuka voi ja kuka ei ;)
- Jevel
Oli vaikeaa kun oli niin henkisesti vanhanaikainen äiti mutta ajathan ovat muuttuneet
- menettänyt...
Oma äitini täyttää vasta 70 vuotta....
Ap'lle, kyllä tätä ikäasiaa kannattaisi miettiä, kun noinkin vanhana vielä ajattelee lapsen tekoa. Olisitko itse halunnut äitisi olevan 4. saadessan sinut?
- NelikymppinenN
Onhan näitä tapauksia, minunkin suvussani, että iltatähti on tehty vielä neljänkympin tietämissä. Itse en enää "jaksaisi", kun lapset on jo saanut kympin paremmalle puolelle. Tietysti joskus tulee haikea olo, että tavallaan on tehtävänsä täyttänyt. Mutta tuleehan toivottavasti lapsenlapsia :)
Pitkää ikäähän sitä täytyy toivoa, jos lapsen tekee iäkkäämpänä. Ja ajatella tietysti omaa jaksamistaan. Yöheräilyt ym. Tosin, ehkä luonto ajattelee "iäkäämpiä" äitejä; he saavat tavallista rauhallisempia lapsia :) - 46 vuotta
Itse olen 46 vuotias ja ehkäisystä huolimatta olen nyt raskaana. Hämmennystähän tuo aiheutti ja aiheuttaa toisinaan vieläkin. Nyt kun olen selvitellyt asioita, niin kaikki muu on ok, mutta juuri tuo oma ikääntyminen huolettaa vieläkin eniten, eli se että olen hieman vajaa 70 kun lapsi on aikuinen.
Lapsen terveyteen tullaan kiinnittämään huomiota jo rakauden aikana ja ainakin nyt kaikki näyttää olevan ihan hyvin. En ole huolissani jaksamisesta, olen terve ja ikäisekseni hyvässä kunnossa. Oma äitini on ollut tärkein tuki, sillä hänen äitinsä on ollut 48 hänet saatuaan.
Alun hämmästyksen jälkeen suhtaudun nyt hyvin myönteisesti tulevaisuuteen lapsen kanssa, lapsen isän ollessa aivan onnensa kukkuloilla. Onneksi tuo 9 kuukautta valmistaa naista äitiyteen, tässä tapauksessa mummosta äidiksi.
Silloin tällöin kun tulevaisuus alkaa murehduttamaan, niin pyrin ajattelemaan että kun parhaansa tekee juuri nyt, niin se riittää. Mikään ei ole varmaa, ei silloin nuorena kuin nytkään. Nautitaan siis tästä hetkestä ja minä tästä iltatähdestämme.- tuffe
Jotenkin nykyisin tuijotetaan vähän liikaakin tuohon ikään... ennen vanhaan niitä lapsia tuli miten sattui, kun ei ollut ehkäisyjä. Ja silloin ihmisen elinikä oli kuitenkin lyhyempi kuin nykyisin, sekä varmasti vaivalloisempaa...
Niin kuin kaikissa asioissa, minusta tässäkin on kaksi puolta. Jos saat lapset nuorempana, jaksat fyysisesti vähän paremmin, toisaalta vanhempana on ehkä enemmän annettavaa? En väitä ettei nuoret olisi hyviä vanhempia, mutta kai me matkan varrella vähän kypsyyttää ollan saavutettu.. Sitä paitsi nykyiset kuuskymppisetkin ovat niin nuorekkaaita, että hyvä jos itse pysyy vauhdissa mukana.
Odotuksen iloa teille :)) - Äiti--68
Oma äitini oli 41v kun minut sai. Menetin hänet nyt itse ollessani 41v. Olen asiaa miettinyt ja pähkäillyt omalta kohdaltani sen suhteen, kun itselleni oli tietyssä vaiheessa "kriisi" asiasta iäkkäät vanhemmat. (Isäni oli huomattavasti vielä äitiäni vanhempi ja menetin hänet ollessani 20v.)
Olisinko erilainen jos minulla olisi ollut nuoret vanhemmat - en usko!
Olisinko tehnyt omassa elämässäni jotain toisin jos minulla olisi ollut nuoret vanhemmat - en usko!
Kaikki se mikä on tapahtunut ja kaikki se elämänkokemus mikä minulla on - olisi varmaan minulla vaikka vanhemapani olisivat olleet 20v nuoremmat!
Nyt tältä kantilta elämää katsottuna itse keski-ikäisenä kolmen lapsen vanhempana olen ihan tyytyväinen niihin vanhempiin mitä minulla oli ja en varmasti heitä olisi mihinkään vaihtanut kaikesta kriiseistä ja vastoinkäymisistä huolimatta.
Elämässä tapahtuu paljon asioita jotka uskon olevan kohtalon käsissä. Onnea ihan valtavasti sinulle ja koko perheelle - etenkin tulevalle vauvalle! Tulevaisuutta ei kannata murehtia - elämä kantaa kyllä meitä kaikkia eteenpäin. - May2
ja ONNEA !
Olen 42 ja haaveilen vielä raskaudesta. Tämä auttoi :))) Tsemppiä teille !
- ollenkaan
liian "vanha" yrittämään..onnea teille.
- Äippä vm. -63
Hei vaan! Ihanaa, että on muitakin vauvakuumeesta kärsiviä! Olemme yrittäneet pikkuista yli vuoden. Olen juuri toipumassa keskenmenosta, joka tuli rv 8 2. Km oli rankka erityisesti henkisesti, on vieläkin. Silti toivo elää, haluamme vielä yrittää. Meillä on jo kolme ihanaa lasta, vanhin aikuisiässä. Työskentelemme lasten parissa ja kokemuksemme mukaan jaksaisimme hoitaa pientä vauvaa erinomaisesti, ja uskon että nyt nauttisimme hänestä vielä ehkä enemmänkin "täysillä" kuin nuorempana oli mahdollista. Syli kaipaa pientä lasta, rakkautta ja hoivaa riittää varmasti. Tällä iällä tällaiset asiat jo tietää, omat kykynsä ja rajansa. Olen sydämessäni mukana, toivon että saatte vielä nauttia pikkuisesta! Sitä paitsi, henkinen ikä on tärkeämpi kuin fyysinen ikä silloin kun lapsi tai nuori kaipaa tukea ja turvaa.
- Vauvakuumetta
Olen myös vuosimallia -63. Yritimme vauvaa viime keväänä ja tulin heti raskaaksi.Raskaus tosin päättyi keskenmenoon heinäkuussa 2007.Olemme siitä asti yrittäneet, mutta ei ole vielä tärpännyt. Mielessä pyörii monenlaiset asiat ja huolet, mutta haluaisin kuitenkin yrittää, jos vielä onnistaisi. Meillä on kolme poikaa. Hekin ovat toivoneet lisää sisaruksia. Syy siihen, miksi lapsen hankkiminen on mennyt näinkin myöhään on vaikeat elämäntilanteet; isäni äkillinen poismeno ja äitini vaikea muistisairaus ja poismeno. Ymmärrän tilanteesi todella hyvin ja toivon sinulle onnea jatkossa. Itseäni pelottaa ajatus sairaasta lapsesta iän takia. Jos niin käy kuka hoitaa häntä , kun on iäkkäät vanhemmat. Onhan tietenkin tutkimuksia, mutta pystyykö raskaudenkeskeytykseen siinä vaiheessa. Keskenmenokin oli rankka kokemus henkisesti.
P.S. Lapsia tehdään silloin kun ne annetaan. Ja olen sitä mieltä, että jos niitä saa, kykenee ne myös hoitamaan.
- Onnellinen odottaja
Hei, olen 42 v neljän pojan äiti, (kaksi aikuísta ja kaksi teini-ikäistä), nyt meille on tulossa iltätähti, tyttö toukokuussa ja koko perhe on odotusta täynnä. Alussa pelkäsin että olen/olemme liian vanhoja mutta ihmiset ympärillä ovat olleet niin mukana tukemassa tätä raskautta. Mietin silloin paljon "komplikaatiota" ja muuta tyhjänpäiväistä alkuaikana mutta sekin hävisi mielestä. Vietämme 25 v hääpäivää juhannuksena 2010 ja tämä raskaus tuntuu lujentavan meidän yhteistä suhdetta vielä enemmän
- Samaa mieltä
Samaa mieltä "itsestä kiinni" nimimerkin kanssa. En kyllä itse enää haluaisi lapsia yli 40 v.
Toinen ystäväni sai lapsen 42 v ja toinen 40 v on parhaillaan raskaana. Ystävälleni syntyi terve lapsi, mutta hän ei millään enää jaksa yövalvomisia, lisääntynyttä kotityömäärää eikä tällä hetkellä juosta 1 v. perässä. Hän ei sano katuvansa iäkkänä äidiksi tuloa, lapsi on tosi toivottu, mutta näen tilanteen raskauden. Kauhulla ajattelen lapsen uhma- ja murrosikää, miten hän siitä sitten selviää. Mutta jokainen tekee itse päätöksensä ja elää niiden mukaan. - xym
Samaa mieltä kirjoitti:
Samaa mieltä "itsestä kiinni" nimimerkin kanssa. En kyllä itse enää haluaisi lapsia yli 40 v.
Toinen ystäväni sai lapsen 42 v ja toinen 40 v on parhaillaan raskaana. Ystävälleni syntyi terve lapsi, mutta hän ei millään enää jaksa yövalvomisia, lisääntynyttä kotityömäärää eikä tällä hetkellä juosta 1 v. perässä. Hän ei sano katuvansa iäkkänä äidiksi tuloa, lapsi on tosi toivottu, mutta näen tilanteen raskauden. Kauhulla ajattelen lapsen uhma- ja murrosikää, miten hän siitä sitten selviää. Mutta jokainen tekee itse päätöksensä ja elää niiden mukaan.Ei 42-vuotias ole vielä vanhus. Nykyään on valmisvaipat, -ruuat jne. tehty niin työtäsäästäviksi, että omasta mielestäni yhden lapsen hoitaminen ei voi olla liian raskasta, ellei sitä itselleen itse tee liian raskaaksi. Oma nuorin lapseni syntyi täytettyäni neljäkymmentä ja jäin omasta tahdostani yksinhuoltajaksi 41-vuotiaana. Kolmannen jälkeen itsellä oli ainoan kerran synnytyksenjälkeistä masennusta, epäilen että ystävälläsi voi olla samoin. Jos on kohdalle sattunut harvinaisen energinen pakkaus lapseksi, silloin tulee vain itse realistisesti arvioida oman jaksamisensa rajat ja helpottaa arkea kaikin mahdollisin keinoin, käyttää valmisruokia, eineksiä, lapsenvahtipalveluja vaikka MLL:lta, ym. Tuntuu pahalta ja uskomattomalta, että äiti sanoo katuvansa lapsen synnyttämistä. Minä ainakin olen hyvin onnellinen pikkuprinsessasta, ja haikeudella ajattelen aikaa, jolloin kukaan ei enää katso muumifilmejä kanssani tai lähde lastenteatteriin. Hän on tehnyt ihan itse hienon omakuvan ja mallista kirjoittanut siihen "ÄITIÄ RAKASTAN". Se on työhuoneeni seinällä.
Omana havaintonani sanoisin, että "vanhana" tehty lapsi pitää äitinsä nuorena, nuorekkaana. Omat vanhemmat ovat lapsen mielestä sitten jossakin iässä vanhoja ja tyhmiä joka tapauksessa, ja jos oma äiti on paria vuotta vanhempi kuin kaverin äiti, niin so what? Maailmassa on lapsen kannalta niin paljon suurempia ongelmia kohdattavana, että elämä joko onnistuu tai ei vanhempien iästä riippumatta. Juolahti mieleeni Helvi Sipilä, tutustukaapa joskus hänen elämäkertaansa jos aihepiiri kiinnostaa.
- äikkä43
tein viidennen lapsen. Henkisesti tämä on niin, että jos lapsi on villi kuin minulla tämä, välillä tuntee itsensä aika vanhaksi, kun vauhdissa ei tahdo pysyä, mutta kyllä se hyvin nukutun yön jälkeen taas menee ja illalla sama juttu. jos lapsi rauhallinen´, niin mikä siinä, mutta kannattaa varautua aina niihin lyhyiin yöuniin ensimmäisen vuoden aikana ja aina sairastellessa.
Koskaan aamulla et saa nukkua pitkään jne.
Se ruumiillinen puoli on sitten toinen eli jos tulet raskaaksi, niin kyllä luontoäiti hoitaa toisen puolen eli periaatteessa mikään ikä ei ole liian vanha jos olet henkisesti siihen valmis sekä se että jos sinä tulet raskaaksi, niin eikait se mikään este ikä ole?
Taas Iäkkäillä naisilla riskit saada lapselle jotain epämuodostumia tms ovat suuremmat eli seulannat raskausaikana on hyvä käydä läpi ettei tule yllätyksiä, vaikkakaan ne eivät ole sataprosenttisen varmoja. - toiveikas vm68
Haluan rohkaista kaikkia yli 40 vuotiaita äitiydestä haaveilevia. Eiköhän jokainen normaalijärjellä varustettu ihminen pysty itse päättämään, minkä ikäisenä on vielä valmis vanhemmuuteen. Kaikilla elämä ei mene käsikirjoitusten mukaan, joten voi olla monia syitä, minkä vuoksi perheen hankkiminen on ajankohtaista vasta varttuneemmalla iällä. Ehkäpä 25 vuotiaalle suppeakatseiselle 60-vuotias on ikäloppu, mutta itse olen nähnyt monia 30-vuotiaita "ikäloppuja" ja myös erittäin nuorekkaita 60-vuotiaita, kaikkihan on ihan itsestä ja asenteesta loppujen lopuksi kiinni.
Itse täytän keväällä 42 vuotta. Aloimme yrittää ensimmäistä lasta vasta viime syksynä. Onnekkaasti heti tärppäsi, mutta valitettavasti tämä ensimmäinen yritys päättyi keskenmenoon (rv 11). Nyt onni on potkaissut jo toista kertaa (rv8), ja toiveikkaana odotan, josko tämä onnistuisi loppuun asti. Äitini sai minut 19-vuotiaana, ja onhan se ollut mukavaa, kun hän on ollut minulle kuin sisko. Mieheni äiti on taas isoäitini ikäinen, eikä mieheni ole kokenut, että olisi ollut mitenkään ihmeellistä, että hänen äitinsä on ollut ehkä hieman iäkkäämpi kuin muiden kavereiden.
Ystäväni sai juuri äskettäin ensimmäisen lapsen 43 vuoden iässä ja 44 vuotta täyttävällä ystävälläni ensimmäinen on kohta 2 vuotias. Molemmilla kaikki meni hyvin alusta pitäen ja hyvin ovat jaksaneet lapsiensa kanssa.
Ei tehdä siis turhia ongelmia tälläisistä ikäkysymyksistä.- Unelma -66
Hei Toiveikas-68, Miten teillä raskaus edennyt? Onpa mukava kuulla että voi olla vielä toivoa yli 40 vuotiailla. Minulla takana 2 keskenmenoa. Olen itse 43 v. ja vielä toiveissa josko kolmas kerta toden sanoisi. Rankkaa on ollut ja varsinkin tuttujen lapsiuutiset niitä rankimpia. Oikein hyvää odotusta sinulle ja kertoile kuulumisiasi.
- toiveikas vm68
Unelma -66 kirjoitti:
Hei Toiveikas-68, Miten teillä raskaus edennyt? Onpa mukava kuulla että voi olla vielä toivoa yli 40 vuotiailla. Minulla takana 2 keskenmenoa. Olen itse 43 v. ja vielä toiveissa josko kolmas kerta toden sanoisi. Rankkaa on ollut ja varsinkin tuttujen lapsiuutiset niitä rankimpia. Oikein hyvää odotusta sinulle ja kertoile kuulumisiasi.
Raskaus on jatkunut hyvin. Kävin ensimmäisen kerran ultrassa rv8 ja torstaina (rv12) oli "virallinen ultra", kaikki hyvin. Toivekkaina siis edelleen odotellaan. Aika väsynyt olen ollut, mutta sehän kuuluu asiaan. Tsemppiä sinullekin!
- toiveikas vm68
toiveikas vm68 kirjoitti:
Raskaus on jatkunut hyvin. Kävin ensimmäisen kerran ultrassa rv8 ja torstaina (rv12) oli "virallinen ultra", kaikki hyvin. Toivekkaina siis edelleen odotellaan. Aika väsynyt olen ollut, mutta sehän kuuluu asiaan. Tsemppiä sinullekin!
Raportoisin, että raskaus sujui suht hyvin. Minulla todettiin raskausajan diabetes rv25 sokerirasitustestissä. Aluksi hoitui tiukalla ruokavaliolla, mutta loppuvaiheessa jouduin aloittamaan myös iltainsuliinien pistokset. Muita ongelmia ei raskauaikana ollut. Raskausajan diabeteksen vuoksi olin erikoisseurannassa, kävin ultraäänessä n. 3 viikon välein. Seurannalla varmistettiin, ettei sikiö pääse kasvamaan liian suureksi. Raskausajan diabeteksen vuoksi myös synnytyksen käynnistys aloitettiin 3 päivää ennen laskettua aikaa ja poika syntyi 2 päivää ennen laskettua aikaa. Poika on nyt 6 viikkoinen. Ensimmäiset viikot olivat hiukan haastavat, kun jouduin olemaan sairaalassa melkein viikon, enkä siellä saanut nukuttua. Kolmannella viikolla poika tankkasi ja nukkui aika vähän. Tällä hetkellä poika vetelee n. 6-8 tunnin unia yöllä putkeen, joten minäkin olen saanut nukuttua univelat pois. Tsemppiä kaikille odottajille ja raskautta yrittäville!
- mammulimummeli
Siis onko ensimmäinen lapsesi kyseessä ?
Työkaveri tuli "yllätysraskaaksi" , olikohan silloin 42 vee. Olivat yrittäneet jo vuosikausia ja luopuneet
toivosta mutta sitten tärppäsi.
Noh- ensin hän oli iloinen, sitten masentunut koska mahaa ei saanutkaan narikkaan tuosta noin vaan.
Sanoi että on max 3 kk kun palaa takaisin töihin. (käytännössä se oli 3 vuotta)
Lopulta tämä luojan ihme sitten syntyi.
Tällä hetkellä vanhemmat ovat pitkälle yli 5-kymppisiä ja poika piloille hemmoteltu, kasvattamaton
"kakara"- pikkuterroristi kun vanhemmilla ei ole hajuakaan muusta lastnkasvatusmetodista kun
että ostetaan viimeisimmät vimpaimet kaupasta. Muuten pikku-eemeli saa itkupotkuraivarin.
Ihan hyvä jos joku vielä tuossa iässä haluaa nähdä moisen vaivan että vielä vauvan haluaa, itse
en kadu pätkääkään että tuli omat tehtyä päälle kaksikymppisenä. Nyt sitten saa kaikessa rauhassa
keskittyä jo omiin hommiin kun lapset on jo kasvatettu maailmalle.
Jos nyt tulisin raskaaksi niin KAUHU oisi lievä sana kuvaamaan tilannetta !
Ei ole mitään pieniä vastaan, ei veikkonen, mutta ne ensimmäiset 5 vuotta......
ei enää tässä iässä omia, kummityttö tulee nyt 1 vee, ja on söpö kun mikä ja vastuu on
nuoremmilla vanhemmilla, luojalle kiitos :o))) - Lapsetonko aina
Kyllä sitä vielä voisi näin 41 vuotiaana yrittää jos kohtalo ja luonto vielä antaisi lapsen. Mutta voin kyllä kertoa että sinkulle se on todella vaikeaa kun "vapaaehtoisia" isäehdokkaita ei tunnu löytyvän. Saisihan sitä tuolta yöstä varmaan jonkun humalikkaan matkaansa, jota käyttää hyväkseen tässä asiassa, mutta en ole sen luontoinen että tuo minulta onnistuisi. Tapa olisi mielestäni epäeettinen. Lisäksi kun tässä iässä harvemmin tulee raskaaksi yhdellä kokeilulla niin tuohan olisi loputon kierre. Eli minkäs teet - lapsettomana jatketaan.
- maatalontytär3
Kohta täällä on pitkä liuta isäehdokkaita valittavaksesi? Vai olisko S24-treffien puoli varmempi.
Varmaan monelle elämäntapasinkulle tai lapsettomasta liitosta yksin jääneelle miehellekin kova pala ajatella jääneensä ilman jälkikasvua. Jos koet asian tärkeänä, niin koetapa vielä Maaseudun Tulevaisuuden kontaktipalstaa. Maatalon jääminen ilman perillistä on tragedia myös, pienimuotoinen sellainen.
Eli kivointahan sitä lasta olisi kasvatella betoniviidakon ulkopuolella? - jepjepjippii
Itselläni on lapset jo aikuisiksi kasvatetut, asuvat omillaan opiskelijain elämää.
Kun eroni jälkeen jäin teini-ikäisten poikieni yh-isäksi, tiesin, etten uutta alkua enää halua. Aikansa kutakin. Sitä niinku kasvaa lastensa mukana ja paluu vanhaan, takaisin sinne raskaus- ja vauvanhoitoaikaan vielä tässä iässä, tuntuu väsyttävältä. Moni ikäiseni mies haikailee nuorempien muijien perään kun vanha liitto alkaa rakoilla mutta itse en tosiaan nää siinä mitään järkeä. Tai tietysti, jos on satavarmaa ettei se nuori nainen halua lapsia niin mikäs siinä, namiahan se sitten on :D
Halusin löytää naisen, samoin ajattelevan, plusmiinus samaa ikäluokkaa kuin itsekin olen ja joka haluaa myös nauttia kahden akuisen välisestä suhteesta ilman rajoittavia tekijöitä kuten pienet lapset tai vaikkapa vain kotieläimet! Onneksi löysin hänet.
On eittämättä helppoa kun voi suht helposti lähteä reissun päälle rakkaansa kanssa; ylellisyys johon ei ennen voinut ryhtyä.
Se, mitä voisit etsiä jos isää haluat keski-ikäisistä miehistä, niin etsi maajussi tai entinen kulkuri, eli äijä, joka ei ole ehtinyt perhettä perustaa ja esim. työ on vienyt miehen maailmaa kiertämään. Joku sellainen saattais haluta sitä perheenperustamista. tsemppiä! - Rakkaudestakin
jepjepjippii kirjoitti:
Itselläni on lapset jo aikuisiksi kasvatetut, asuvat omillaan opiskelijain elämää.
Kun eroni jälkeen jäin teini-ikäisten poikieni yh-isäksi, tiesin, etten uutta alkua enää halua. Aikansa kutakin. Sitä niinku kasvaa lastensa mukana ja paluu vanhaan, takaisin sinne raskaus- ja vauvanhoitoaikaan vielä tässä iässä, tuntuu väsyttävältä. Moni ikäiseni mies haikailee nuorempien muijien perään kun vanha liitto alkaa rakoilla mutta itse en tosiaan nää siinä mitään järkeä. Tai tietysti, jos on satavarmaa ettei se nuori nainen halua lapsia niin mikäs siinä, namiahan se sitten on :D
Halusin löytää naisen, samoin ajattelevan, plusmiinus samaa ikäluokkaa kuin itsekin olen ja joka haluaa myös nauttia kahden akuisen välisestä suhteesta ilman rajoittavia tekijöitä kuten pienet lapset tai vaikkapa vain kotieläimet! Onneksi löysin hänet.
On eittämättä helppoa kun voi suht helposti lähteä reissun päälle rakkaansa kanssa; ylellisyys johon ei ennen voinut ryhtyä.
Se, mitä voisit etsiä jos isää haluat keski-ikäisistä miehistä, niin etsi maajussi tai entinen kulkuri, eli äijä, joka ei ole ehtinyt perhettä perustaa ja esim. työ on vienyt miehen maailmaa kiertämään. Joku sellainen saattais haluta sitä perheenperustamista. tsemppiä!Ai? Itse ajattelen, että mitävarten sitä, kellevarten... Valtio, sisarukset tai muu lähisuku sitten...
Niin, ja 2 aik. lasta ja nyt varton.. Isähän on tietentahtoen vajaan vuoden kanssani ns. viettänyt aikaa joten joko vastaa asiasta tai ei, mutta itse en harvinaista uutta elämää kiellä.
Ja liekö tuo lapsettomuus kivaa monista miehistäkään, kun osaltaan suku sammuu hiljaisesti...
Kaverini on hyvin isäkelpoinen, leppoisa, ja huolehtivainen ja kunhan nyt kestää sen, että valinta on jo... tehty.
Vastuita en vaadi.
- lottamari_1
Tee ihmeessä se lapsi nopeasti, jos sinulla on vauvakuume päällä. Jos olet terve, niin kaikki varmasti sujuu hyvin. Aikaa ei ole hukattavaksi, eikä turhia kannata pelätä.
- Ninni 64
6 lapseni syntyi 13.12 2008 ja itse täytin 5.1.2009 45 vutta vanhimman ja nuorimman ikä ero on 26 vuotta.Hyvin tutkitaan ja seurataan kaikki mahdollinen kun iäkkääpänä odottaa.Itse olin levollinen enkä pelännyt vaan luotin että kaikki menee hyvin.Tsemppiä ja paljon onnea odotuksellesi.
- Onnellinen odottaja
Onnea, ihana lukea että kaikki meni hyvin, itse sain ihanan pikku neidin toukokuussa ja kyllä on hoitajia, vanhimmat pojat (jo aikuisiässä) tuumasivat että tässähän tuppaa isätunteet esille, hekin haluavat lapsia ja muuttaa elämäntyyliä juhlimisesta perheen perustamiseen, teini-ikäiset hoitavat myös mutta heillä on omassa elämässä juuri nyt niin paljon. Väsymys pukkaa päälle päälle silloin tälloin mutta ei siinä muu auta kuin päiväunille neidin kanssa. Näin vanhempana äitinä teen enemmän asiota jotka miellyttävät (vauva äiti yoga, vauva-uinti) ja käytän kyllä lapsenvahteja hyväksi, vaikka vaan että kävästä lyhyellä kävelyllä. Ei se elämä siihen lopu kun saan vaavin vanhempana, sitä saa uusia tilanteita elämään. Oma äiti täytti 85v. ja ja on iki -onnellinen tästä tytöstä, kutsuu häntä "herran enkeliksi" vaikkei olekaan hurjan uskovainen. Tunnen että elän ja nautin elämästäni, stressaamisen jätän sivuun. Hyvää Joulua !
- Köyhäduunari
Pissipurkki matkassa, apteekin testi näytti jo positiivista- 43, duuniin karkuun niiltä, mutta minun valintani on, etten elävää elämää kiellä, jos se niinkin sitkeä on, että yli 20 vuoden jälkeen vielä toimii luontaisesti...
Mitään en tiedä nykyisestä äitiyspv raha, ym. systeemeistä, äitiysavust. tms... eiköhän nuo selvinne.
Yli kuukauden oletin että vaihdevuosia. Sitten tuli himo fazerin lakritsaan, kuvotusta duunissa, vessarallia ja tajusin että nytpä muistankin, milloin viimeksi oli näin, ja tosiaan, vanhempi on 23 v...
Aikoinaan minusta oli ns. normaalia ja tervettä olla äiti, ja nyt tämä lopulta ei tunnu sen kummemmalta.
Paitsi, etten tiedä, miten pärjää pienen kanssa...Töissä tuskin voin sitten äkkiä ruveta kulkemaan, kun ammatti ei anna myöten, että pikkuinen on matkassa... - tuttujuttu
Hyvin tulet pärjäämään, älä sure. Sieltä ne äidinvaistot taas pukkaavat pintaan kun on aika. Iloitse elämästä, omastasi ja tästä tulevasta. Isot lapset auttavat sitten pikkusisaruksen vahtimisessa aikanasan.
- kiharatukka.
Sain esikoiseni 56-vuotiaana,
Vaimoni oli tosin kolmekymppinen.
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 856304
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303783törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283140Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3691696- 331388
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46949Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11946Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11870- 42859