Kuka osais kertoa millä aineella lasikuituveneen pohja tulisi käsitellä ette syksyllä olis taas kova homma saada sitä puhtaaksi?
Lasikuitu
17
9780
Vastaukset
- olisi
kunnollisella myrkkymaalilla? Ja jos on oikein likaisessa paikassa laituripaikka, niin voihan sen pohjan vaikka pari kertaa kesässä pestä sienellä tai harjalla jos ei ole valtavan kokoinen vene.
- ...
Puhdas ja sileä pinta pysyy ainakin järvikäytössä aika puhtaana hyvällä vahauksella.
- veneiliä
Olen tuossa miettinyt kun tuolla sisävesillä ei laiteta praimeria lasikuitu venee pohjaan vaan vahaillaa sitä pelkkää keelipintaa.Se keelihän imee vettä huokosiinsa ja eikös siitä tule juuri se lasikuiturutto.Myrkkymaaliahan ei järvellä välttämättä tarvitse, mutta kyllähän se primer elikkä veden eristys pitäisi olla
- heips
veneiliä kirjoitti:
Olen tuossa miettinyt kun tuolla sisävesillä ei laiteta praimeria lasikuitu venee pohjaan vaan vahaillaa sitä pelkkää keelipintaa.Se keelihän imee vettä huokosiinsa ja eikös siitä tule juuri se lasikuiturutto.Myrkkymaaliahan ei järvellä välttämättä tarvitse, mutta kyllähän se primer elikkä veden eristys pitäisi olla
Oletteko tosiaan sitä mieltä että jos menen kauppaan ja ostan uuden lasikuituveneen niin sen pohja on käsiteltävä jollain aineella koska se ei kestä VETTÄ !!!!!! HEI HALOO!!!!!
- näin on
heips kirjoitti:
Oletteko tosiaan sitä mieltä että jos menen kauppaan ja ostan uuden lasikuituveneen niin sen pohja on käsiteltävä jollain aineella koska se ei kestä VETTÄ !!!!!! HEI HALOO!!!!!
Kun haet uuden veneen pohjaan pitäisi vetää praimeri ja merellä siihen vedetään vielä päälle myrkkyväri. Lasikuitu veneen paljas keelipinta imee vettä. Jostakin kapillaari ilmiöstä makea vesi imeytyy helpommin kuin merivesi. Siitähän se lasikuiturutto tulee kun pinta vettyy ajan mittaan.
- Mike
näin on kirjoitti:
Kun haet uuden veneen pohjaan pitäisi vetää praimeri ja merellä siihen vedetään vielä päälle myrkkyväri. Lasikuitu veneen paljas keelipinta imee vettä. Jostakin kapillaari ilmiöstä makea vesi imeytyy helpommin kuin merivesi. Siitähän se lasikuiturutto tulee kun pinta vettyy ajan mittaan.
Testattu on että 1: jos ilma jää maalin ja kuitun välillä sitä ilma tekee pian halki siihen väriin...2: jos laitaa lasikutuun (tai hartziin) yli 4% kovettaja tapahtuu reaktio että kuitu tulee pehmeäksi ja paisuu. 3. että värissä ei ole tarpeeksi kovettaja!
Siinä rutto!
Eli tehkovirhe tehtaalta!!
Suku on ollut lasikutuhommissa 70 luvun saaka...että tiedän hiukan asiasta!
Valitettavasti "rutto" on niin iso kauppa praimerin myyjillä että tämä he eivät koskaan myöntää...
Minulle ei kelpaa sanoja, että olen itse testanut ja minulla on todistanut sitä! - ...
näin on kirjoitti:
Kun haet uuden veneen pohjaan pitäisi vetää praimeri ja merellä siihen vedetään vielä päälle myrkkyväri. Lasikuitu veneen paljas keelipinta imee vettä. Jostakin kapillaari ilmiöstä makea vesi imeytyy helpommin kuin merivesi. Siitähän se lasikuiturutto tulee kun pinta vettyy ajan mittaan.
Kai se maalattais jo tehtaalla jos se imis vettä! Vittu maailma on varmaan sitten täynnä vettä imeviä veneitä. Lopettakaa tuo paskanpuhuminen ja viattomien ääliöiden höynäyttäminen.
- uusiin
... kirjoitti:
Kai se maalattais jo tehtaalla jos se imis vettä! Vittu maailma on varmaan sitten täynnä vettä imeviä veneitä. Lopettakaa tuo paskanpuhuminen ja viattomien ääliöiden höynäyttäminen.
veneisiin vedetään praimeri.
- haistattelia
uusiin kirjoitti:
veneisiin vedetään praimeri.
Osmoosi (lasikuiturutto)
Osmoosirakkuloita esiintyy lasikuituvahvistetussa polyesterilaminaatissa. Syyt tähän ovat erilaiset fysikaaliset ja kemialliset prosessit vesi/lasikuitu/polyesteri-systeemissä.
Mikä on lasikuiturutto?
Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun. (Tavalliset polyesterit, joita käytetään veneiden rakentamisessa imevät korkeintaan 2 % vettä tällä tavoin).
Lasikuitulaminaatin huokosissa (esim. mikro-halkeamat polyesterissä tai ilmataskuissa polyesterin ja lasikuidun välissä) vesimolekyylit voivat kerääntyä ja kondensoitua vedeksi.
Tälläinen vesi pystyy liottamaan laminaatin huokosissa esiintyviä vesiliuokoisia osa-aineksia ja kehittämään kemiallisen reaktion. Polyesterin valmistuksesta syntyvä vapaa glykooli, jota myös usein esiintyy laminaatissa on vesiliuokoista. Lasikuitu liimataan yhteen polyvinyyliasetaatilla, jonka vuorostaan vesi hajoittaa (hydrolyysi) esim. etikkahapoksi. Lisäksi liuotin, mihin peroksidikäynnistimet (kovetin) liukenevat ovat vesiliuokoisia. Glykoolia, etikkahappoa ja liuotinta on löydetty nestemäisessä muodossa osmoosirakkuloista.
Erityisesti huonosti kuivuneessa polyesterissä tämä ilmiö on tavallinen. Tämän takia syntyy nestemäinen liuos.
Polyesteri ja gelcoat läpäisevät vettä, mutta eivät muita liuenneita aineita.
Tässä tapauksessa polyesteri ja gelcoat-pinta toimivat osittain läpäisevänä (semipermeabel) kalvona. Kalvo eristää laminaatin huokosissa olevan veden vedestä, jossa vene purjehtii.
Laminaatissa esiintyvä vesiliuos koostuu pääosin "keittosuolasta" (natriumkloridia), mutta myös muista suoloista. Tällainen systeemi toimii kuten osmoottinen solu, eli toisin sanoen toinen nesteistä pyrkii osittain läpäisevän kalvon lävitse, jotta syntyisi nesteiden tasapaino polyesteri/gelcoat-pinnan kummallakin puolella. Kun liuenneet aineet eivät enää pysty läpäisemään polyesteri/gelcoat-kalvoa, syntyy paine laminaatin huokosissa, joka jossain vaiheessa on suurempi kuin paine vedessä, jossa vene purjehtii. Tällöin ulkopuolella oleva vesi tunkeutuu laminaatin huokosiin ohentaen siellä olevaa vesiliuosta, jotta syntyisi nesteiden tasapaino. Tätä kutsutaan lasikuiturutoksi.
Enemmän ja enemmän vettä tunkeutuu huokosiin. Tämä liuos ei pääse tunkeutumaan ulos polyesterin tai gelcoatin läpi, kun taas vesi pääsee ulkopuolelta "ohentamaan" tätä tiivistynyttä liuosta. Tällöin syntyy kasvava ylipaine, "osmoottinen paine", joka tasoittuu vasta nesteiden tiiviysasteen ollessa tasoittunut. Paine voi olla peräti 3-5 atm., mikä aiheuttaa kupliintumista laminaatissa. Jos paine kasvaa entisestään, materiaalin kestävyys voi ylittyä, mikä johtaa laminaatin murtumiseen ja rakkuloiden puhkeamiseen.
On mainittava, että suurin osa veneistä eivät saa lasikuituruttoa. Lyhyesti sanottuna valmistuslaatu ratkaisee, saako vene lasikuituruton vesilinjan alapuolisiin osiin.
Tämän määritelmän mukaan ei saa tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä siitä onko vene saanut lasikuituruttoa ennenkuin huolellinen tutkimus on tehty rakkuloiden laadusta.
On huomattava ero osmoosirakkuloiden ja muiden syiden aiheuttamista rakkuloiden välillä. Yleisin syy rakkuloiden esiintymiseen eri pinnoitekerrosten välissä on liuottimien tunkeutuminen läpi seuraavan kalvon virheellisen maalauksen takia.
Lasikuituruton huomaaminen
Visuaalisesti pystyy huomaamaan liuotinrakkulan ja osmoosirakkulan eron. Liuotinrakkulan ja pinnan kulma on melkien kohtisuora, kun taas osmoosirakkulan ja pinnan kulma on hyvin loiva ja epämääräinen.
Joskus voi rakkuloiden huomaaminen ja määritteleminen olla vaikeaa. Syy tähän on se, että yleensä vesilinjan alapuolella on useita kerroksia antifouling-maalia. Vasta antifouling-maalin poiston jälkeen voidaan tehdä lopullinen määritelmä.
Jos on pienintäkään epäilystä rakkuloiden laadusta, kannattaa turvautua asiantuntijan puoleen. Kuten tiedetään, väärällä määritelmällä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia kaikille osapuolille.
Asiantuntijoilla on kosteusmittareita, joilla voi mitata rungon kosteus.
Alla pari yleistä kosteusmittaria ja niiden lukemat kun laminaatti on riittävän kuiva:, jotta sen pystyy maalaamaan High Protectilla.
Tramex Skipper - käytä skaalaa 2 - lukeman pitää olla 15 tai pienempi.
Sovereign - käytä skaalaa A - lukeman pitää olla 5 tai pienempi.
Siitä asti, kun tämä ilmiö huomattiin tanskalaisten veneilijöiden keskuudessa 70-luvun lopulla, Hempel ja Tanskan teknologian instituutti/muoviteknologian osasto ovat tehneet yhteistyötä löytääkseen korjausvaihtoehtoja osmoosirakkuloihin lasikuitulaminaatissa.
Laboratoriotestit ja konsultointi eri kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat aikaansaaneet korjausmenetelmän,
jota suositellaan tässä.
Suositeltu ennaltaehkäisymenetelmä perustuu liuotteettomaan epoksijärjestelmään
(High Protect) tai liuotepohjaiseen epoksijärjestelmään (Light Primer).
Suositeltu korjausmenetelmä perustuu liuotteettomaan epoksijärjestelmään (High Protect).
Sisävesillä, missä ei välttämättä tarvita kasvillisuudenestomaalia, käytetään ennaltaehkäisymenetelmänä High Protect epoksijärjestelmää.
2-3 kerrosta (väh. 240 mikronia) High Protectia riittää rungon suojaamiseksi.
Tulosta
Sivun alkuun
Takaisin - haistatelialle
haistattelia kirjoitti:
Osmoosi (lasikuiturutto)
Osmoosirakkuloita esiintyy lasikuituvahvistetussa polyesterilaminaatissa. Syyt tähän ovat erilaiset fysikaaliset ja kemialliset prosessit vesi/lasikuitu/polyesteri-systeemissä.
Mikä on lasikuiturutto?
Vesi tunkeutuu polyesterilaminaattiin - ei nestemäisenä vetenä vaan yksittäisenä vesimolekyylinä - ja vain polyesteriin, ei lasikuituun. (Tavalliset polyesterit, joita käytetään veneiden rakentamisessa imevät korkeintaan 2 % vettä tällä tavoin).
Lasikuitulaminaatin huokosissa (esim. mikro-halkeamat polyesterissä tai ilmataskuissa polyesterin ja lasikuidun välissä) vesimolekyylit voivat kerääntyä ja kondensoitua vedeksi.
Tälläinen vesi pystyy liottamaan laminaatin huokosissa esiintyviä vesiliuokoisia osa-aineksia ja kehittämään kemiallisen reaktion. Polyesterin valmistuksesta syntyvä vapaa glykooli, jota myös usein esiintyy laminaatissa on vesiliuokoista. Lasikuitu liimataan yhteen polyvinyyliasetaatilla, jonka vuorostaan vesi hajoittaa (hydrolyysi) esim. etikkahapoksi. Lisäksi liuotin, mihin peroksidikäynnistimet (kovetin) liukenevat ovat vesiliuokoisia. Glykoolia, etikkahappoa ja liuotinta on löydetty nestemäisessä muodossa osmoosirakkuloista.
Erityisesti huonosti kuivuneessa polyesterissä tämä ilmiö on tavallinen. Tämän takia syntyy nestemäinen liuos.
Polyesteri ja gelcoat läpäisevät vettä, mutta eivät muita liuenneita aineita.
Tässä tapauksessa polyesteri ja gelcoat-pinta toimivat osittain läpäisevänä (semipermeabel) kalvona. Kalvo eristää laminaatin huokosissa olevan veden vedestä, jossa vene purjehtii.
Laminaatissa esiintyvä vesiliuos koostuu pääosin "keittosuolasta" (natriumkloridia), mutta myös muista suoloista. Tällainen systeemi toimii kuten osmoottinen solu, eli toisin sanoen toinen nesteistä pyrkii osittain läpäisevän kalvon lävitse, jotta syntyisi nesteiden tasapaino polyesteri/gelcoat-pinnan kummallakin puolella. Kun liuenneet aineet eivät enää pysty läpäisemään polyesteri/gelcoat-kalvoa, syntyy paine laminaatin huokosissa, joka jossain vaiheessa on suurempi kuin paine vedessä, jossa vene purjehtii. Tällöin ulkopuolella oleva vesi tunkeutuu laminaatin huokosiin ohentaen siellä olevaa vesiliuosta, jotta syntyisi nesteiden tasapaino. Tätä kutsutaan lasikuiturutoksi.
Enemmän ja enemmän vettä tunkeutuu huokosiin. Tämä liuos ei pääse tunkeutumaan ulos polyesterin tai gelcoatin läpi, kun taas vesi pääsee ulkopuolelta "ohentamaan" tätä tiivistynyttä liuosta. Tällöin syntyy kasvava ylipaine, "osmoottinen paine", joka tasoittuu vasta nesteiden tiiviysasteen ollessa tasoittunut. Paine voi olla peräti 3-5 atm., mikä aiheuttaa kupliintumista laminaatissa. Jos paine kasvaa entisestään, materiaalin kestävyys voi ylittyä, mikä johtaa laminaatin murtumiseen ja rakkuloiden puhkeamiseen.
On mainittava, että suurin osa veneistä eivät saa lasikuituruttoa. Lyhyesti sanottuna valmistuslaatu ratkaisee, saako vene lasikuituruton vesilinjan alapuolisiin osiin.
Tämän määritelmän mukaan ei saa tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä siitä onko vene saanut lasikuituruttoa ennenkuin huolellinen tutkimus on tehty rakkuloiden laadusta.
On huomattava ero osmoosirakkuloiden ja muiden syiden aiheuttamista rakkuloiden välillä. Yleisin syy rakkuloiden esiintymiseen eri pinnoitekerrosten välissä on liuottimien tunkeutuminen läpi seuraavan kalvon virheellisen maalauksen takia.
Lasikuituruton huomaaminen
Visuaalisesti pystyy huomaamaan liuotinrakkulan ja osmoosirakkulan eron. Liuotinrakkulan ja pinnan kulma on melkien kohtisuora, kun taas osmoosirakkulan ja pinnan kulma on hyvin loiva ja epämääräinen.
Joskus voi rakkuloiden huomaaminen ja määritteleminen olla vaikeaa. Syy tähän on se, että yleensä vesilinjan alapuolella on useita kerroksia antifouling-maalia. Vasta antifouling-maalin poiston jälkeen voidaan tehdä lopullinen määritelmä.
Jos on pienintäkään epäilystä rakkuloiden laadusta, kannattaa turvautua asiantuntijan puoleen. Kuten tiedetään, väärällä määritelmällä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia kaikille osapuolille.
Asiantuntijoilla on kosteusmittareita, joilla voi mitata rungon kosteus.
Alla pari yleistä kosteusmittaria ja niiden lukemat kun laminaatti on riittävän kuiva:, jotta sen pystyy maalaamaan High Protectilla.
Tramex Skipper - käytä skaalaa 2 - lukeman pitää olla 15 tai pienempi.
Sovereign - käytä skaalaa A - lukeman pitää olla 5 tai pienempi.
Siitä asti, kun tämä ilmiö huomattiin tanskalaisten veneilijöiden keskuudessa 70-luvun lopulla, Hempel ja Tanskan teknologian instituutti/muoviteknologian osasto ovat tehneet yhteistyötä löytääkseen korjausvaihtoehtoja osmoosirakkuloihin lasikuitulaminaatissa.
Laboratoriotestit ja konsultointi eri kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa ovat aikaansaaneet korjausmenetelmän,
jota suositellaan tässä.
Suositeltu ennaltaehkäisymenetelmä perustuu liuotteettomaan epoksijärjestelmään
(High Protect) tai liuotepohjaiseen epoksijärjestelmään (Light Primer).
Suositeltu korjausmenetelmä perustuu liuotteettomaan epoksijärjestelmään (High Protect).
Sisävesillä, missä ei välttämättä tarvita kasvillisuudenestomaalia, käytetään ennaltaehkäisymenetelmänä High Protect epoksijärjestelmää.
2-3 kerrosta (väh. 240 mikronia) High Protectia riittää rungon suojaamiseksi.
Tulosta
Sivun alkuun
TakaisinEnnaltaehkäisy
Seuraavaa maalausjärjestelmää suositellaan, kun halutaan ennaltaehkäistä lasikuituruttoa.
Ainoastaan, kun on todettu, että laminaatissa ei ole lasikuituruttoa.
Esikäsittely - Uudet veneet
Muottivaha ja muut epäpuhtaudet poistetaan Degreaser rasvanpoistajalla.
Pinta hiotaan himmeäksi (nr 80). Hiomapölyt poistetaan huolellisesti.
Esikäsittely - Vanhat veneet
Kaikki vanha primeri ja antifouling-maali poistetaan gelcoat-pintaan asti.
Pinta hiotaan himmeäksi (nr 80). Hiomapölyt poistetaan huolellisesti.
Maalausvälineeksi suositellaan lyhytnukkaista huopatelaa tai vaahtomuovitelaa sivellintä tasoittamiseen.
Vaihda tela heti kun se näyttää kuluneelta.
Lasikuituruttoa ennaltaehkäisevä maalausjärjestelmä - vaihtoehto 1 Tuote Kerroksia Ylimaalausaika
@ 20°C. Riittoisuus
m²/litra Märkäkalvo
/kerros Kuivakalvo
/kerros Ohenne
Kittaus - Epoxy Filler 35250 tai Pro Filler 35370 8 h - 24 h 845
väline-
puhdistus
High Protect 35651 2 8 h - 5 vrk 4.2 120 120 845
väline-
puhdistus
Tartuntaprimeri vaihtoehto 1: Kun 35651 ylimaalataan 26030:lla 8 h - 12 h
Yacht Primer 26030 1 min. 3 h 9.5 100 40
Tartuntaprimeri vaihtoehto 2: Kun 35651 ylimaalataan 45551:llä 1 8 h - 5 vrk. 13 80 40 845
Hempel Antifouling 2 13 75 40 808
Huom! Jos ylimaalausaika ylittyy, pinta on hiottava ja huuhdeltava makealla vedellä.
High Protect on täysin kovettunut 7 vrk:ssa. Vesillelaskun tulisi näin ollen tapahtua aikaisintaan 7 vrk:n kuluttua viimeisen primerikerroksen levityksestä. Lasku voidaan kuitenkin tehdä jo kolmen vuorokauden kuluttua edellyttäen että veden lämpötila on yli 10 °C.
Lasikuituruttoa ennaltaehkäisevä maalausjärjestelmä - vaihtoehto 2 Tuote Kerroksia Ylimaalausaika
@ 20°C. Riittoisuus
m²/litra Märkäkalvo
/kerros Kuivakalvo
/kerros Ohenne
Light Primer 45551 4 4 h - 30 vrk. 8.5 120 60 845
Kun 45551 ylimaalataan Yacht Primer 26030:lla 1 h - 2 h
Yacht Primer 26030 1 min. 3 h 9.5 100 40 823
Hempel Antifouling 2 13 75 40 808
Light Primer on täysin kovettunut 7 vrk:ssa. Vesillelaskun tulisi näin ollen tapahtua aikaisintaan 7 vrk:n kuluttua viimeisen primerikerroksen levityksestä. Lasku voidaan kuitenkin tehdä jo kolmen vuorokauden kuluttua edellyttäen että veden lämpötila on yli 5 °C.
Tulosta
Sivun alkuun
Takaisin - laiteta uusiin
haistatelialle kirjoitti:
Ennaltaehkäisy
Seuraavaa maalausjärjestelmää suositellaan, kun halutaan ennaltaehkäistä lasikuituruttoa.
Ainoastaan, kun on todettu, että laminaatissa ei ole lasikuituruttoa.
Esikäsittely - Uudet veneet
Muottivaha ja muut epäpuhtaudet poistetaan Degreaser rasvanpoistajalla.
Pinta hiotaan himmeäksi (nr 80). Hiomapölyt poistetaan huolellisesti.
Esikäsittely - Vanhat veneet
Kaikki vanha primeri ja antifouling-maali poistetaan gelcoat-pintaan asti.
Pinta hiotaan himmeäksi (nr 80). Hiomapölyt poistetaan huolellisesti.
Maalausvälineeksi suositellaan lyhytnukkaista huopatelaa tai vaahtomuovitelaa sivellintä tasoittamiseen.
Vaihda tela heti kun se näyttää kuluneelta.
Lasikuituruttoa ennaltaehkäisevä maalausjärjestelmä - vaihtoehto 1 Tuote Kerroksia Ylimaalausaika
@ 20°C. Riittoisuus
m²/litra Märkäkalvo
/kerros Kuivakalvo
/kerros Ohenne
Kittaus - Epoxy Filler 35250 tai Pro Filler 35370 8 h - 24 h 845
väline-
puhdistus
High Protect 35651 2 8 h - 5 vrk 4.2 120 120 845
väline-
puhdistus
Tartuntaprimeri vaihtoehto 1: Kun 35651 ylimaalataan 26030:lla 8 h - 12 h
Yacht Primer 26030 1 min. 3 h 9.5 100 40
Tartuntaprimeri vaihtoehto 2: Kun 35651 ylimaalataan 45551:llä 1 8 h - 5 vrk. 13 80 40 845
Hempel Antifouling 2 13 75 40 808
Huom! Jos ylimaalausaika ylittyy, pinta on hiottava ja huuhdeltava makealla vedellä.
High Protect on täysin kovettunut 7 vrk:ssa. Vesillelaskun tulisi näin ollen tapahtua aikaisintaan 7 vrk:n kuluttua viimeisen primerikerroksen levityksestä. Lasku voidaan kuitenkin tehdä jo kolmen vuorokauden kuluttua edellyttäen että veden lämpötila on yli 10 °C.
Lasikuituruttoa ennaltaehkäisevä maalausjärjestelmä - vaihtoehto 2 Tuote Kerroksia Ylimaalausaika
@ 20°C. Riittoisuus
m²/litra Märkäkalvo
/kerros Kuivakalvo
/kerros Ohenne
Light Primer 45551 4 4 h - 30 vrk. 8.5 120 60 845
Kun 45551 ylimaalataan Yacht Primer 26030:lla 1 h - 2 h
Yacht Primer 26030 1 min. 3 h 9.5 100 40 823
Hempel Antifouling 2 13 75 40 808
Light Primer on täysin kovettunut 7 vrk:ssa. Vesillelaskun tulisi näin ollen tapahtua aikaisintaan 7 vrk:n kuluttua viimeisen primerikerroksen levityksestä. Lasku voidaan kuitenkin tehdä jo kolmen vuorokauden kuluttua edellyttäen että veden lämpötila on yli 5 °C.
Tulosta
Sivun alkuun
Takaisinveneisiin praimeria pohjaan estämään lasikuitu ruttoa ja veden imeytymistä gealgoattiin.
- Mike
laiteta uusiin kirjoitti:
veneisiin praimeria pohjaan estämään lasikuitu ruttoa ja veden imeytymistä gealgoattiin.
faktaa? Jos tämä kaikki joka oli kirjoitettu on totta ja fakta.....kuinka löytyy 30 vuota vanhat veneet joka on ollut joka vuden vedessä ja silti ei on saanut "ruttoa"? Tidän että lasikututyö on vaikeampi kuin ihmiset luulevat, ja vielä että veneentekiät on erilasiet (huomaa messulla jos tiedät missä katso).
Kysymys: Ymmärsikö kaikki (joka ei ole lasikuituhommissa) mitä tuo meinaa?
Luultavasti ei! Mutta sitävarten on vaikea sanoa vastaan ja helpo oskoa...
Toivoisin että VTT saa antaa ihmisille tulokset kuinka hyvin lasikuitulaatu on jos joku kysyy.
Kyllä jotakin (siitä pitkä tarinasta) voi olla ihan totta, mutta luultavasti vaan jos lasikutulaatu on huono... - Anonyymi
heips kirjoitti:
Oletteko tosiaan sitä mieltä että jos menen kauppaan ja ostan uuden lasikuituveneen niin sen pohja on käsiteltävä jollain aineella koska se ei kestä VETTÄ !!!!!! HEI HALOO!!!!!
Juuri näin,, osmoosi poika
- Mik
http://www.ronnqvistbatar.fi/veneen_pohjan_pesu.htm
Jos on näkkiä, voi harjalla (tai painepesurilla) vetää kästelyksen jälkeen ja laita uudestaan pesuaine päälle! - Make
Kiitos oikein hyvistä vinkeistä ja oikein hyvää veneily kesää!!
- Anonyymi
On 30 vanha tl-vene 70hv. Joku on maalannut joskus topgoatin vesirajan alapuolelle. Tyypillisesti se on lohkeillut. Hioin pohjan, mutta en kaikkea topgoatia. Nyt pohjassa on pensselillä levitetty kaksi kerrosta Bilsun epoksiprimeriä. Tarviiko mitään päälle, liituutuunko vesirajan alapuolella ja jos niin haittaako? Mielellään en laita topgoatia plle, ennemmin Hammeria, josta on hyvät kokemukset. Järvi käytössä ei tarvi myrkkymaalia, eikä muutenkaan ole halua sellaista laittaa. Vene on laiturissa osaksi ranturillla. Talvehtii katoksessa trailerilla.
- Anonyymi
Taidan kuitenkin laittaa topgoatia primerin päälle, kun se on niin kovaa kuitenkin. On mulla kyllä ruiskumaalausvehkeetkin, kun oon joskus autoja maalaillut, vaan sotkee helposti trailerin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Onko Pajari gerontofiili?
Poliitikko Harry ”Hjallis” Harkimo, 70, kertoi itsenäisyyspäivänä seurustelevansa Jasmine Pajarin, 35, kanssa. Fuengiro16711204Netta pelkäsi Maisan nappaavan kauramiljanäärin
Samanlaisia naisia tuntuvat muutenkin olevan. Tietää kertoa: https://www.seiska.fi/rikos/kauramiljonaari-jp-kukkosen-ne1143318Netta Kukkonen perustelee varkauksiaan sillä että
hän on nuorenpana syyllistynyt rikoksii, viimeisimmät rikokset ovat vuodelta 2022. Onko hän vuodessa vanhentunut 20 vuot111389Voi kun uskaltasin
Sulta suoraa kysyä onko kaikki hyvin? 🫤 Poistit kaikki kuvatkin ja muuta... Tietäsipä et pahan olon susta pois halata901335Nainen, mitä tahdot ja odotat tulevaisuudelta
Itse olen jo kaiken sanottavan sanonut ja haudannut ne unelmat. Ei ole oikeastaan juurikaan mitään enää mitä tavoittelis1121175Sanna Marinin kaunis keltainen asu sai tuulipuvut haukkomaan henkeä ihastuksesta!
Syrjäseuduilla huokailtiin Sannan upeaa pukuvalintaa, kaunis keltainen asu sopi hienosti Sannalle ja erottui hyvin jouko3411025Tietäisinpä mitä sinä haluat
Annat vihjeitä, että haluaisit kenties lähentyä, mutta jos otan askeleen lähemmäs, saan osakseni vain torjuntaa. En tied491021Jokim vigelius tanssi miehensä kanssa linnan juhlis
Joo, alkaa tuntumaan siltä että lähes kaikki persumiehet on "niitä miehiä".118962Harvinaiset kuvat: Iskelmäkuningatar Eini ja Lars-rakas yhdessä juhlimassa "Jotain suurta pienen..."
Iskelmäkuningatar Eini oli tänä vuonna Linnan juhlissa puolisonsa Lars Pajumäen kanssa. Lars-puolisoa ei ole paljon julk11936Oliko linnaan lähetetty Kakkos-Hassinen yksi Venäjän hybridivaikuttajista?
Jälkikäteen on TV-kameroiden ja Linnan turvakameroiden tallenteilta selvinnyt että nimellä 'Mikko Hassinen' esiintynyt m48886