Ledeistä on ollut paljon keskustelua, mutta vielä yksi seikka on epäselvä...
Kysymyksessä on ledi ajurit...Mun pieneen päähän ei mene, että miten nostamalla ja pulssittamalla virtaa saadaan ledien intensiteettiä nostettua ja samalla hyötysuhdetta nostettua. Jos ledille ajetaan 30 mA tasavirtaa ja 0-60 mA kanttiaaltoa 50% pulssisuhteella, minun ymmärrkykseni mukaan ledille menee keskimäärin saman verran virtaa molemmissa tapauksissa, eli ledi kuluttaa molemmissa tapauksissa saman tehon, koska jännite pysyy samana. Ja nyt en kaipaa vittuilua pilkunnussijoilta kynnysjännitteen osalta. Valon intensiteetti tosin lisääntyy kun ledille ajetaan korkeampi virtaa, mutta intensiteetin lisäyksen tulisi olla yli 100%. Mistään en löytänyt graafia ledien valon ja niihin ajetun amperien suhteesta, joten juju voi olla tietenkin logaritmisesta valontuoton ja virran suhteesta? Toinen juttu on ohjaimen viemä teho. Eli pulssituksesta saadun hyödyn pitää kompensoida ohjaimen viemä teho..
Minä en ymmärrä...
Ledeistä vielä
11
822
Vastaukset
- siitä mitä
ihminen näkee? Tiedetään, että silmä on hidas, että olisiko jo havaintopsykolookian puolella?
- Raimo
Mutta silloin ei pitäisi puhua hyötysuhteesta mitään, koska hyötysuhde ja psykologia on eri tieteenaloja...Yksi lähde, MUTTA EI AINOA, joka asian näin ilmaisee on suomen wikipedia...
50-50 suhteella periaatteessa voida käyttää isompaa virtaa ja/tai jännitettä, koska se "lepää" ja jäähtyy sen 50% ajasta tässä antamassasi tapauksessa...
- Ledien pulssitus
Useinhan ledien pulssitusta käytetään esim 7-segmenttinäyttöjen ohjauksessa, jolloin joka näytössä ohjataan yhtä lediä kerralla. Tämä helpottaa ohjausta huomattavasti.
Silmä tosiaan hämääntyy, kun annetaan lyhyt kirkaampi pulssi sen sijaan, että ledi palaa koko ajan himmeämmin. Lieneekö hieman sama efekti verkkokalvolla, kun vilkaisee kirkasta valopistettä ja katsoo muualle ja näkyy täplä sillä kohdalla?- minätässä
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda. - J--K
minätässä kirjoitti:
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda.Niin, entä sitten.
Mutta alunperin oli kyse ilmiöstä, jonka itsekin projekteissa havainnut, eli jos ledistä ajetaan 100mA:n virtaa 10% pulssisuhteella, silmä kokee ledin kirkkaamaksi kuin samasta ledistä jatkuvasti 10mA. Siitä oli kyse. - minätässä
J--K kirjoitti:
Niin, entä sitten.
Mutta alunperin oli kyse ilmiöstä, jonka itsekin projekteissa havainnut, eli jos ledistä ajetaan 100mA:n virtaa 10% pulssisuhteella, silmä kokee ledin kirkkaamaksi kuin samasta ledistä jatkuvasti 10mA. Siitä oli kyse.olla ns. mutua, eli luulotietoa. Kyllä yhtä potentiaalikuoppaan pudonnutta
elektronia kohti emittoituu yksi fotoni. Jos yksin kappalein fotoneita sirusta
sinkoilee, niin on todellakin aivan samatekevää, singahtaako niitä pikosekunnin,
nanosekunnin vai mikrosekunnin välein. Tuota ei silmä huomaa. Suosittelen, että
tsekkaat kytkennät ja hankit kunnon mittalaitteet. - Raimo
minätässä kirjoitti:
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda.Lähteistä', joiden paikaansapitävyyttä ei ole syytä epäillä, on kerrottu ledien HYÖTYSUHTEEN valotehoon nähden paranevan lediajurilla. Lediajuri työntää lediin saman sähkö tehon, mutta väitetään, että valoteho on suurempi kuin ilman ajuria. Ajuri nostaa hetkellistä virtaa, mutta katkoo sitä...
Minä en ymmärrä... - Hanmann
minätässä kirjoitti:
olla ns. mutua, eli luulotietoa. Kyllä yhtä potentiaalikuoppaan pudonnutta
elektronia kohti emittoituu yksi fotoni. Jos yksin kappalein fotoneita sirusta
sinkoilee, niin on todellakin aivan samatekevää, singahtaako niitä pikosekunnin,
nanosekunnin vai mikrosekunnin välein. Tuota ei silmä huomaa. Suosittelen, että
tsekkaat kytkennät ja hankit kunnon mittalaitteet.... Että aivot eivät käsittele valodataakaan IC:nä matemaattisella tarkkuudella vaan havainto ja konkretia ovat erilaiset. Suurempi yksittäinen pulssi valoa ylittää havaintokynnyksen koska fotonit virittävät verkkokalvon solut sykäyksen aikana tehokkaammin kuin jatkuvassa ärsytyksessä ja AISTIMUS on vahvempi vaikka valoteho pitkällä aikavälillä on sama.
- minätässä
Hanmann kirjoitti:
... Että aivot eivät käsittele valodataakaan IC:nä matemaattisella tarkkuudella vaan havainto ja konkretia ovat erilaiset. Suurempi yksittäinen pulssi valoa ylittää havaintokynnyksen koska fotonit virittävät verkkokalvon solut sykäyksen aikana tehokkaammin kuin jatkuvassa ärsytyksessä ja AISTIMUS on vahvempi vaikka valoteho pitkällä aikavälillä on sama.
olen joskus nähnyt ja käyttänytkin viestintään vilkkulamppua. Todellakin aivot tajuavat fotonivuon epätasaisuuden. Olen myös huomannut, että jos taajuus on suurempi kuin silmien normaali värähtelynopeus, vaikkapa 1000 Hz, niin ei ole mitään väliä sillä, tuleeko fotoneita 1000 kpl millisekunnissa vai 2000 kpl kahdessa millisekunnissa.
- Raimo
Selvittelin tuota asiaa lisää...
http://www.altenergyhobbystore.com/Download Files/12,000 mcd white led 2.PDF
Tämän mukaan virran määrän nosto jopa heikentää suhteellista valo tehoa... Eli Ledien ajurit olisi ihan humpuukia ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta
Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä551553- 1231334
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa1231228- 1401044
- 101897
"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten337831Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82734Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54646Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist50643Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64602