Ledeistä on ollut paljon keskustelua, mutta vielä yksi seikka on epäselvä...
Kysymyksessä on ledi ajurit...Mun pieneen päähän ei mene, että miten nostamalla ja pulssittamalla virtaa saadaan ledien intensiteettiä nostettua ja samalla hyötysuhdetta nostettua. Jos ledille ajetaan 30 mA tasavirtaa ja 0-60 mA kanttiaaltoa 50% pulssisuhteella, minun ymmärrkykseni mukaan ledille menee keskimäärin saman verran virtaa molemmissa tapauksissa, eli ledi kuluttaa molemmissa tapauksissa saman tehon, koska jännite pysyy samana. Ja nyt en kaipaa vittuilua pilkunnussijoilta kynnysjännitteen osalta. Valon intensiteetti tosin lisääntyy kun ledille ajetaan korkeampi virtaa, mutta intensiteetin lisäyksen tulisi olla yli 100%. Mistään en löytänyt graafia ledien valon ja niihin ajetun amperien suhteesta, joten juju voi olla tietenkin logaritmisesta valontuoton ja virran suhteesta? Toinen juttu on ohjaimen viemä teho. Eli pulssituksesta saadun hyödyn pitää kompensoida ohjaimen viemä teho..
Minä en ymmärrä...
Ledeistä vielä
11
801
Vastaukset
- siitä mitä
ihminen näkee? Tiedetään, että silmä on hidas, että olisiko jo havaintopsykolookian puolella?
- Raimo
Mutta silloin ei pitäisi puhua hyötysuhteesta mitään, koska hyötysuhde ja psykologia on eri tieteenaloja...Yksi lähde, MUTTA EI AINOA, joka asian näin ilmaisee on suomen wikipedia...
50-50 suhteella periaatteessa voida käyttää isompaa virtaa ja/tai jännitettä, koska se "lepää" ja jäähtyy sen 50% ajasta tässä antamassasi tapauksessa...
- Ledien pulssitus
Useinhan ledien pulssitusta käytetään esim 7-segmenttinäyttöjen ohjauksessa, jolloin joka näytössä ohjataan yhtä lediä kerralla. Tämä helpottaa ohjausta huomattavasti.
Silmä tosiaan hämääntyy, kun annetaan lyhyt kirkaampi pulssi sen sijaan, että ledi palaa koko ajan himmeämmin. Lieneekö hieman sama efekti verkkokalvolla, kun vilkaisee kirkasta valopistettä ja katsoo muualle ja näkyy täplä sillä kohdalla?- minätässä
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda. - J--K
minätässä kirjoitti:
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda.Niin, entä sitten.
Mutta alunperin oli kyse ilmiöstä, jonka itsekin projekteissa havainnut, eli jos ledistä ajetaan 100mA:n virtaa 10% pulssisuhteella, silmä kokee ledin kirkkaamaksi kuin samasta ledistä jatkuvasti 10mA. Siitä oli kyse. - minätässä
J--K kirjoitti:
Niin, entä sitten.
Mutta alunperin oli kyse ilmiöstä, jonka itsekin projekteissa havainnut, eli jos ledistä ajetaan 100mA:n virtaa 10% pulssisuhteella, silmä kokee ledin kirkkaamaksi kuin samasta ledistä jatkuvasti 10mA. Siitä oli kyse.olla ns. mutua, eli luulotietoa. Kyllä yhtä potentiaalikuoppaan pudonnutta
elektronia kohti emittoituu yksi fotoni. Jos yksin kappalein fotoneita sirusta
sinkoilee, niin on todellakin aivan samatekevää, singahtaako niitä pikosekunnin,
nanosekunnin vai mikrosekunnin välein. Tuota ei silmä huomaa. Suosittelen, että
tsekkaat kytkennät ja hankit kunnon mittalaitteet. - Raimo
minätässä kirjoitti:
valoteho eli emittoituneiden fotonien riippuu virrasta. Jännitettä pitää olla riittävästi, että virta kulkee. Jos ledi on puolet ajasta pimeänä ja puolet ajasta valaisee, niin keskimääräinen fotonivirta on puolet huippuarvosta.
Ledin valotehoa voi säätää muuttamalla pulssisuhdetta 0...100 %, kunhan maksimivirta pidetään niin pienenä, että ledi ei pimahda.Lähteistä', joiden paikaansapitävyyttä ei ole syytä epäillä, on kerrottu ledien HYÖTYSUHTEEN valotehoon nähden paranevan lediajurilla. Lediajuri työntää lediin saman sähkö tehon, mutta väitetään, että valoteho on suurempi kuin ilman ajuria. Ajuri nostaa hetkellistä virtaa, mutta katkoo sitä...
Minä en ymmärrä... - Hanmann
minätässä kirjoitti:
olla ns. mutua, eli luulotietoa. Kyllä yhtä potentiaalikuoppaan pudonnutta
elektronia kohti emittoituu yksi fotoni. Jos yksin kappalein fotoneita sirusta
sinkoilee, niin on todellakin aivan samatekevää, singahtaako niitä pikosekunnin,
nanosekunnin vai mikrosekunnin välein. Tuota ei silmä huomaa. Suosittelen, että
tsekkaat kytkennät ja hankit kunnon mittalaitteet.... Että aivot eivät käsittele valodataakaan IC:nä matemaattisella tarkkuudella vaan havainto ja konkretia ovat erilaiset. Suurempi yksittäinen pulssi valoa ylittää havaintokynnyksen koska fotonit virittävät verkkokalvon solut sykäyksen aikana tehokkaammin kuin jatkuvassa ärsytyksessä ja AISTIMUS on vahvempi vaikka valoteho pitkällä aikavälillä on sama.
- minätässä
Hanmann kirjoitti:
... Että aivot eivät käsittele valodataakaan IC:nä matemaattisella tarkkuudella vaan havainto ja konkretia ovat erilaiset. Suurempi yksittäinen pulssi valoa ylittää havaintokynnyksen koska fotonit virittävät verkkokalvon solut sykäyksen aikana tehokkaammin kuin jatkuvassa ärsytyksessä ja AISTIMUS on vahvempi vaikka valoteho pitkällä aikavälillä on sama.
olen joskus nähnyt ja käyttänytkin viestintään vilkkulamppua. Todellakin aivot tajuavat fotonivuon epätasaisuuden. Olen myös huomannut, että jos taajuus on suurempi kuin silmien normaali värähtelynopeus, vaikkapa 1000 Hz, niin ei ole mitään väliä sillä, tuleeko fotoneita 1000 kpl millisekunnissa vai 2000 kpl kahdessa millisekunnissa.
- Raimo
Selvittelin tuota asiaa lisää...
http://www.altenergyhobbystore.com/Download Files/12,000 mcd white led 2.PDF
Tämän mukaan virran määrän nosto jopa heikentää suhteellista valo tehoa... Eli Ledien ajurit olisi ihan humpuukia ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki1955783Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1412758- 442267
- 931979
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2381971Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2291355- 751299
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää121250Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j41187Naton korkein sotilasjohtaja: Meidän on iskettävä ensin
Olen täysin samaa mieltä ja nämä iskut pitäisi olla jo suunniteltu ja tuhota käytännössä kaikki venäjän hyökkäysmateriaa2791165