Adoptio omatoimisesti

Tietämätön.

Kysyin asiaa jo tuolla laki-palstalla, mutta kun huomasin että tässä on ihan oma adoptiopalsta, kysynpä täälläkin.

Kysymys on siitä, että olen lähdössä lyhyehkölle (kuutisen viikkoa) työmatkalle vaimoni kotimaahan. Vaimoni on tuon maan kansalainen, ei Suomen, mutta hänellä on Suomessa pysyvä oleskelulupa.

Olen tutkinut, että miten adoptio normaalitapauksissa menee. Silloin voi toimia vain sosiaali- ja terveysministeriön valtuuttaman adoptiopalvelunantajan välityksellä.

Minulla on tässä erään palventarjoajan paperikin edessä, jossa sanotaan, että omia kontakteja ei saa käyttää. Adoptio on mutkikas ja pitkällinen prosessi tuota kautta ja tulisi aivan turhia kuluja, koska nuo palveluntarjoajat sisällyttävät kuluihin matkat ja hotellit. Hotellia emme tarvitse ja matkatkin saamme itse paljon halvemmalla. Tokihan tuolloin saisi myös Kelan myöntämän adoptiorahan, mutta sitä emme tarvitsisi.

Erityistapaukseksi asian tekee se, että vaimoni on tuon maan kansalainen. Jos pelkästään hän adoptoisi, voisiko lapsen tuoda saman tien?

Toisaalta erityistapaus on myöskin minun työmatkani. Vaikka palveluntarjoajat eivät luonnollisesti muista mahdollisuuksista paljon mainitse, löysin kuitenkin paperista seuraavan maininnan:

"Suomalainen, jolla on asuinpaikka ulkomailla, voi 1.7.1997 tehdyn lainmuutoksen myötä adoptoida asuinmaansa lainsäädännön mukaan ja tarvittaessa saada lausunnon kotipaikkakuntansa sosiaalitoimistosta."

Mitä tuo sitten käytännössä tarkoittaa? Olisihan minulla asuinpaikka ulkomailla työmatkan ajan. Onko oleskelun pituutta määritelty? Mitä tarkoittaa "tarvittaessa"? Eikö lausuntoa aina tarvita? Vai tarkoitetaanko, että jos tuo toinen maa vaatii lausunnon?

Ongelmahan tässä on juuri siinä, että en mielelläni ota yhteyttä noihin laillistettuihin adoptiojärjestöihin, koska enhän heidän palvelujaan käyttäisi. Tahtoisin vain vähän selvemmin tietää, että mitä tuo laki käytännössä tarkoittaa. Ehkäpä sitten paikallisessa sosiaalitoimistossa tiedettäisiin?

Jos täällä nyt sattuisi olemaan joku, joka olisi itse tehnyt saman tempun, olisi kiva kuulla käytännön sujumisesta.

Asiassahan on vielä sekin pointti, että meidän olisi mahdollista etsiä lastenkodista itse paikanpäällä, joten onko välttämätöntä selvittää asiaa ensin Suomessa, koska eihän se täysin varmaa ole, että toteutuisiko se adoptio siellä?

6

3453

Vastaukset

  • Tuota noin... Ihan ensin sanoisin, että kuuden viikon työmatka on kyllä liian lyhyt aika adoption suorittamiseen. Voin olla väärässä, mutta kaikki tietämäni tapaukset ovat kestäneet pidempään ja vaatineet hermoja kohdemaassa.

    Adoptoida voi ilman palvelunantajia, mutta siitä ei paljon kerrota. Lähinnä tämä mahdollisuus koskee niitä suomalaisia, jotka asuvat ulkomailla pysyvästi tai väliaikaisesti ja niitä, joilla on toisen maan kansalaisuus (pariskunnasta toisen kansallisuus yleensä riittää).

    Mutkia on matkassa kuitenkin paljon. Teidän täytyy selvittää ko. maan adoptiokäytäntöjä. Esimerkiksi muslimimaissa adoptiot tehdään usein salaa ja kansainvälinen adoptio on minimaalista. Maat, joissa kv-adoptioita tehdään enemmän, saattavat olla hyvinkin byrokraattisia adoption suhteen. Esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Thaimaassa lapsen adoptio maan sisällä saattaa olla erittäin monimutkaista. Kehitysmaissa adoptioihin liittyy mm. lahjontaa.

    Jos haaveilette adoptiosta vaimosi kotimaasta, niin annan seuraavat ohjeet:

    - Luopukaa haaveesta adoptoida 6 viikon työmatkalla. Tietenkin voitte ko. matkan aikana selvitellä maan adoptiokäytäntöjä.

    - Selvittäkää adoptioon liittyviä asioita perinpohjaisesti. Adoptiolapsi ei ole sama asia kuin biologinen lapsi. Biologisen lapsen saaminenkin kestää vähintään 9kk ja tällä odotusajalla on tarkoitus.

    - Jos päädytte omatoimiseen adoptioon, niin teidän saattaa olla silti hyödyllistä käydä adoptiovalmennus Suomessa. Adoptioneuvonta on ilmaista eivätkä kurssitkaan maksa paljon. Adoptiomaa saattaa vaatia teiltä adoptiovalmennusta.

    - Tutkikaa Suomen adoptiolaki sekä tutustukaa Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan nettisivuihin http://www.stm.fi/Resource.phx/orgns/neuvt/adoptio/adoptio.htx

    - Jos aiotte lähteä omatoimiseen adoptioon, tarvitsette erittäin todennäköisesti suomalaisen asianajajan

    - Miettikää voisitteko muuttaa ko. maahan joksikin ajaksi. Tämä saattaisi helpottaa adoptiota.

    - Miettikää adoptiota tarkemmin ja yrittäkää löytää joitain perheitä, jotka ovat adoptoineet ilman suomalaisia palvelunantajia. Saatatte löytää heitä esim. Suomen Lähetyssauran kautta, sillä heidän ulkomailla olleista työntekijöistä osa on adoptoinut omatoimisesti komennuksen aikana. http://www.mission.fi/

    • Minä ajattelin itsekin, että kuuden viikon työmatka voidaan rinnastaa lomamatkaan, jolloin luonnollisesti adoptiota ei voi sen perusteella suorittaa. Olisi tietysti mahdollista olla pitempäänkin, vaikka useita kuukausia, jos se siitä kiinni on.

      Kyseisen maan adoptiokäytäntö ei käsittääksemme olisi lainkaan hankalaa (vaikka kuuluukin noihin mainitsemiisi kolmeen maahan). Vaimoni itse sekä hänen veljensä ovat kummatkin adoptiolapsia. Tuo veli on kasvattivanhempiensa lähisukulainen, vaimoni täysin vieras.

      Omaa biologista lastamme odotimme viisi vuotta ja lopulta se onnistui hedelmöityshoidon avulla. Oli aika hankala juttu ja synnytyskin oli vielä hankala, joten biologisia lapsia tuskin lisää saamme. Siksi haluamme kaverin tai kavereita tuosta maasta, jossa on paljon lastenkotilapsia.

      Tunnemme kyllä ulkomailta adoptoineita, mm. serkkuni perhe.


    • Tietämätön. kirjoitti:

      Minä ajattelin itsekin, että kuuden viikon työmatka voidaan rinnastaa lomamatkaan, jolloin luonnollisesti adoptiota ei voi sen perusteella suorittaa. Olisi tietysti mahdollista olla pitempäänkin, vaikka useita kuukausia, jos se siitä kiinni on.

      Kyseisen maan adoptiokäytäntö ei käsittääksemme olisi lainkaan hankalaa (vaikka kuuluukin noihin mainitsemiisi kolmeen maahan). Vaimoni itse sekä hänen veljensä ovat kummatkin adoptiolapsia. Tuo veli on kasvattivanhempiensa lähisukulainen, vaimoni täysin vieras.

      Omaa biologista lastamme odotimme viisi vuotta ja lopulta se onnistui hedelmöityshoidon avulla. Oli aika hankala juttu ja synnytyskin oli vielä hankala, joten biologisia lapsia tuskin lisää saamme. Siksi haluamme kaverin tai kavereita tuosta maasta, jossa on paljon lastenkotilapsia.

      Tunnemme kyllä ulkomailta adoptoineita, mm. serkkuni perhe.

      yksityinen adoptio on mahdollista, mutta ei yleistä. jos vaimosi on ko. maan kansalainen, adoptio varmasti onnistuu.

      jos voitte aloittaa adoptioprosessin jo suomesta käsin PALJON ennen matkaanne, voi lapsen kotiin tuominen onnistua ihan hyvin 6 viikon matkallakin - eiväthän suomalaisten järjestöjen kautta adoptoivat suomalaiset vanhemmatkaan ole kohdemaassa monia viikkoja.

      kannattaa lukea kaikki mahdollinen maan adoptioprosesseista, ottaa yhteyttä adoptiojärjestöihin ja kysellä heiltä miten asiassa tulisi edetä. adoptiojärjestön laillisuus ja käytännöt tulisi selvittää hyvin ennen kontaktin valitsemista.

      jos prosessi on hoidettu asiallisesti ja kaikki paperit ovat kunnossa, adoptio vahvistetaan suomessa ongelmitta. ottakaa selvää tästäkin puolesta oikeudesta yms.

      ja ennen kaikkea, lukekaa paljon kv-adoptiokirjallisuutta.

      kerro miten asiat etenevät: kiinnostaa kovasti!


    • adoptioäiti kirjoitti:

      yksityinen adoptio on mahdollista, mutta ei yleistä. jos vaimosi on ko. maan kansalainen, adoptio varmasti onnistuu.

      jos voitte aloittaa adoptioprosessin jo suomesta käsin PALJON ennen matkaanne, voi lapsen kotiin tuominen onnistua ihan hyvin 6 viikon matkallakin - eiväthän suomalaisten järjestöjen kautta adoptoivat suomalaiset vanhemmatkaan ole kohdemaassa monia viikkoja.

      kannattaa lukea kaikki mahdollinen maan adoptioprosesseista, ottaa yhteyttä adoptiojärjestöihin ja kysellä heiltä miten asiassa tulisi edetä. adoptiojärjestön laillisuus ja käytännöt tulisi selvittää hyvin ennen kontaktin valitsemista.

      jos prosessi on hoidettu asiallisesti ja kaikki paperit ovat kunnossa, adoptio vahvistetaan suomessa ongelmitta. ottakaa selvää tästäkin puolesta oikeudesta yms.

      ja ennen kaikkea, lukekaa paljon kv-adoptiokirjallisuutta.

      kerro miten asiat etenevät: kiinnostaa kovasti!

      Eihän suomalaisetkaan adoptiohakijat todella ole adoptiomaassa tuon pidempää, mutta silloin onkin eri asiasta kyse. Silloin palvelunantaja ja adoptiokohteen virkailijat ovat tehneet työtä adoption eteen paljon aikaisemmin.

      Täytyy muistaa, että kehitysmaissa, joiksi Intia, Thaimaa ja Kiina täytyy lukea, byrokratia ja juridiikka ovat aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Kiinassa on ollut se tilanne, että adoptiot ulkomaille toimivat hyvin, mutta Kiinan sisäinen laillinen adoptio on voinut kestää jopa 5 vuotta. Laiton adoptio on toki toiminut nopeasti. Intiassa on ihan oma adoptiotoimintansa. Itse veikkaisin, että Thaimaa on noista kolmesta helpoin vaihtoehto, mutta koskaan mikään ei ole varmaa.

      Peruasioita ovat semmoiset, että adoptioon annettavan lapsen täytyy olla vapaa adoptoitavaksi, lastenkodilla tai vastaavalla täytyy olla oikeus antaa lapsi kv-adoptioon ja adoptiovanhempien täytyy saada hyväksyminen kohteessa. Ihan mikä tahansa lastenkoti ei siis esimerkiksi kelpaa. Adoptiovanhemmilta voidaan myös vaatia erilaisia asioita kuten esimerkiksi adoptiovalmennus ja kasa erilaisia asiakirjoja (lääkärintodistuksia, rikosrekisteriotteet, virkatodistuksia, dokumentteja Suomen valtiolta, suosituskirjeitä yms). Vaimon kansalaisuus helpottanee adoptiota, mutta silti aavistelen että byrokratioita tulee olemaan.

      Kertokaa kuitenkin prosessistanne, jos onnistutte. Pidän teille peukkuja. Minusta on ihan ok, että toimitte ilman suomalaista palvelunantajaa.


    • adoptioäiti kirjoitti:

      yksityinen adoptio on mahdollista, mutta ei yleistä. jos vaimosi on ko. maan kansalainen, adoptio varmasti onnistuu.

      jos voitte aloittaa adoptioprosessin jo suomesta käsin PALJON ennen matkaanne, voi lapsen kotiin tuominen onnistua ihan hyvin 6 viikon matkallakin - eiväthän suomalaisten järjestöjen kautta adoptoivat suomalaiset vanhemmatkaan ole kohdemaassa monia viikkoja.

      kannattaa lukea kaikki mahdollinen maan adoptioprosesseista, ottaa yhteyttä adoptiojärjestöihin ja kysellä heiltä miten asiassa tulisi edetä. adoptiojärjestön laillisuus ja käytännöt tulisi selvittää hyvin ennen kontaktin valitsemista.

      jos prosessi on hoidettu asiallisesti ja kaikki paperit ovat kunnossa, adoptio vahvistetaan suomessa ongelmitta. ottakaa selvää tästäkin puolesta oikeudesta yms.

      ja ennen kaikkea, lukekaa paljon kv-adoptiokirjallisuutta.

      kerro miten asiat etenevät: kiinnostaa kovasti!

      Selvittely etenee jo hyvää vauhtia. Vaimollani on tuttuja sopivissa paikoissa, mm. lastenkodissa. Lupaan kirjoittaa myöhemmin että miten kävi. Lähtenemme tämän kuun lopulla.


  • ei tainnut onnistua?

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.