Sanottakoon heti alkuun, että kannatan lämpimästi sisävesiväylien kehittämistä kanavoinnilla. Mutta kun koko asialle tehdään hallaa esittämällä täysin epärealistisia hankkeita ja laskelmia.
Esimerkiksi tämä esitys Porvoonjoen kanavoinnista Lahden Vesijärvestä Suomenlahdelle. Lahtelainen suunnittelutoimistohan asiaa on esittänyt ja hakenut vielä kahdelta maakuntaliitolta suunnittelurahaa hanketta varten. No, onneksi maakuntaliitoissa oli järki päässä. Suunnittelutoimisto laskee kirkkain silmin, että kanavointi maksaisi 60 miljoonaa euroa. Huh-hei!
Kun ensin kaivettaisiin maakanavaa 25-30 kilometriä Vesijärveltä Porvoonjoelle osin täyteen rakennetun infrastruktuurin läpi, niin siihen hupenisi jo kevyesti 100 miljoonaa. Jos Porvoonjoen nimellä kulkeva oja rakennettaisiin vesiliikenneväyläksi, jossa voisi liikkua kajakkia suuremmalla aluksella, niin se vaatisi ruoppauksia kymmenien kilometrien matkalla. Tähän sitten vielä pitkälti toistakymmentä sulkua ja kohtuullinen määrä siltoja, niin kyllä siinä 200 miljoonaa palaa puhki äkkiä.
Toinen on sitten tämä Kuusankoski-Heinola -reitti. Ihan vakavissaan tehdyssä laskelmassa puhutaan ympärivuotisesta risteilytoiminnasta ja 60 000 matkustajasta vuodessa. Huh-huh! Mikä ihme tuossa reitissä olisi sellainen täysin poikkeuksellinen vetovoimatekijä, jolla tuolaisiin matkustajamääriin päästäisiin. Ja millaisella paatilla olisi tarkoitus risteilyjä ajaa ympärivuotisesti? Vertailun vuoksi tilastotietoa: viime kesänä koko Kymijoen vesistön alueella kuljetettiin 62 000 matkustajaa.
Kyllä Suomen sisävesillä uusille kanaville on tarvetta, mutta jotain rotia näille huuhaa-hankkeille.
Huu-haa-hankkeita
17
1569
Vastaukset
- kaakkois-suomelainen
tuosta kymijoen kanavasta on tapeltu kohta varmaan 20 vuotta. sinänsä sääli, sillä hyötykäyttö joelle nostaisi rantatonttien hintoja, avaisi uuden mielenkiintoisen kuljetusreitin sisämaahan suomenlahdelta (mitenköhän olisi käynyt upm:n voikkaan tehtaan, jos paperin olisi voinut uittaa proomuilla kotkaan ja siitä maailmalle) ja avaisi uusi amahdollisuuksia liiketoiminnalle (rantaravintolat, kahvilat, vierasvenesatamat yms.)
- vaihtoehto
Eikös tuo porvoonjoen valjastaminen vesiliikenteelle vaatisi aikamoisen määrän siltojen korottamisia, vai suunnitteleeko joku kanavaa sulkuineen vesireitille jossa korkeuden puolesta mahtuu kulkemaan vain traileriveneet. Enkä tarkoita vain purkkareita vaan kun matkaveneellä kulku nyt pysähtyy jo ennen Gluckauf-ravintolalaivaa...
Halvempaa värvätä sadaksi vuodeksi traileritakseja porvoonjoelta Vesijärvelle odottamaan rantaan. - Matkapurjehtija
Saimaan kanavan sijasta olisi pitänyt kanavoida Kymijoki ja yhdistää Päijänne Saimaaseen. Ei olisi jokavuotista vääntöä naapurin kanssa milloin mistäkin kanavaan liityvästä ja liittymättömästä aiheesta.
On tainnut mennä jo kanavan hinta erilaisissa palavereissa ja kauttakulkumaksuissa.- 18+5
No tuo se vasta varsinaista jälkiviisautta on, kun Saimaan kanava rakennettiin alunperin jo 1800-luvun puolivälissä. Vaikka sitä sitten 1900-luvulla pariinkin otteeseen paranneltiin, niin perusratkaisu on tuo alkuperäinen.
- oli sinun ehdotus
Sanoit kannattavasi sisävesien kanavointia. Arvostelit vain olemassa olevia ehdotuksia ilman mitään rakentavaa omaa ajatusta. Mihin tällainen keskustelu johtaa .... ei mihinkään.. Mikä hanke sinusta olisi toteuttamiskelpoinen?
- McLeod
Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.
Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.
Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.
Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.
Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.
Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.
Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.
Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu. - myös ihmetellyt
McLeod kirjoitti:
Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.
Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.
Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.
Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.
Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.
Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.
Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.
Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu.Kannatan myös rekkaliliikenteen siirtämistä meri ja rautateteihin. Sisävesikanavat olisivat ihan hyvä vaihtoehto, hillitsemään kasvavaa raskasta liikennettä. Tänäpäivänä taitaa suurin osa suomen sisäisestä liikenteestä mennä rekoilla? Kemistä ajetaan paperia jätkänsaareen rekoilla todella ihmeellistä. Olisiko noista sisävesi väylillä mittän käyttöä kun rannikkokaupungeistakin ajetaan rannikkokaupunkiin rekoilla. Ulkomaankauppaa näillä sisävesikäyttöön tarkoitetuilla laivoilla ei ehkä kannattaisi ajaa? Tietysti poikkeuksiakin varmasti olisi.
- Kanavakasööri
McLeod kirjoitti:
Niin, ei tuosta Porvoonjoen kanavoinnista hyvällä tahdollakaan saa realistista hanketta. Sen sijaan Heinola-Kuusankoski -väylästä kyllä, mutta se olisi myös perusteltava realistisesti eikä kuten nyt.
Kyllä sisävesiväyläverkosto kehittämistä tarvitsee, mutta silloin olisi ajateltava hiukan laajemmalla perspektiivillä. Ajatteluun tulisi ottaa mukaan koko Järvi-Suomi, joka pitää sisällään niin Vuoksen, Kymijoen kuin Kokemäenjoenkin vesistöt. Pitäisi miettiä, mihin tarkoitukseen vesireittejå tarvitaan, kuinka ne palvelevat parhaiten kokonaisuutta, mikä on tärkeysjärjestys ja mitkä olisivat kustannustehokkaimmat ratkaisut. Yksi oleellinen seikka on myös suunnitellun reitin lähipotentiaali, koska kaikissa tapauksissa matkailun peruskäyttäjäkunta löytyy lähipotentiaalista.
Kannatan lämpimästi vesikuljetuksia, koska ne on yhtä pitävästi niin idässä kuin lännessäkin todistettu edullisimmaksi, ympäristöystävällisimmäksi ja turvallisimmaksi kuljetusmuodoksi. EU patistaa voimakkaasti kehittämään sisävesikuljetuksia. Kanavoinnin mitoitus olisi silloin jäissä kulkevalle DAS-mallialukselle, jonka pituus on 90 metriä, leveys 13,5 metriä ja syväys 3,5 metriä. Alikulkukorkeudeksi tarvittaneen 10-12 metriä.
Vesikuljetusväylästön tulisi kattaa kuitenkin kaikki vesistöjen varrella olevat potentiaaliset talousalueet. Tässä mielessä maan toiseksi suurimman talousalueen Pirkanmaan jättäminen vesiteiden ulkopuolelle olisi aika merkillistä.
Itse asiassa reitillä Päijänteeltä Pohjanlahdelle tarvitaan vähemmän kaivettua maakanavaa kuin suunnitellulla Kymijoen reitillä! Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta.
Ihan oma lukunsa on sitten matkailu- ja veneilymitoituksen kanavointi. Valtio kerää tuloja veneilystä 100 miljoonaa euroa vuosittain ja valtion menot veneilystä ovat 30 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tuosta 70 miljoonan vuosittaisesta nettohyödystä käytettäisiin vaikkapa 20 % vuosittain 10 vuoden ajan matkailu- ja veneilykanavien rakentamiseen, olisi kaikki matkailun ja veneilyn kannalta tärkeät reitit kanavoitu. Tuolla rahalla nimittäin saataisiin yli 40 kappaletta noin puolen kilometrin mittaista sululla varustettua kanavaa matkailumitoituksella.
Kaikki tällaiset ajatukset kuitenkin tyrmätään liikenneministeriössä, jonka liikennehankkeille kehittämä yhteiskuntataloudellisen hyödyn laskentamalli ei anna mitään toivoa näille vesitieinvestoinneille. Sehän ei ole mikän ihme, koska laskentamalli on kehitetty maaliikenteen - erityisesti tieliikenteen - lähtökohdista. Se ei ota lainkaan huomioon sellaista arvostuseriä, jotka nimenomaan vesiväyläinvestoinneissa ovat merkittäviä ja korostavat niitä arvostuseriä, jotka tieliikenteessä ovat merkittäviä.
Olisihan tästä aiheesta enemmänkin kirjoitettavaa, mutta naputellaan lisää sitten, jos asiallista keskustelu jatkuu."Poikittaisreitti Saimaalta Poriin olisi todellinen sisävesien valtaväylä, jonka piirissä olisivat kaikki näiden suurvesistöjen varrella olevat merkittävät talousalueet ja jolla siten olisi merkitystä myös maan sisäisissä kuljetuksissa. Saimaan ja Päijänteen yhdistämiselle ainoa oikea reitti kulkee Mäntyharjun kautta - ei mistään Leppävirran ja Suonenjoen välisestä korvesta."
Juuri näin. Suomen halki pitäisi päästä vesitse.
Harmi vain ettei meillä ole riittävän valveutuneita politikkoja, jotka ymmärtäisivät laittaa kanavahankkeet vireille.
- Näsimeri
Pitäisi tehdä kanava Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle myötäillen kolmostietä.
Hanke voidaan rahoittaa myymällä rantatontteja. - Pohjoisen poika
Kanava Oulusta jäämerelle toisi varmasti monenlaista etua Suomelle.
- 10+18
Fakta: ei ole uskottavaa, että yhtään kanavaa rakennettaisiin puhtaasti matkailu-/veneilytarkoituksiin.
Valistunut arvaus: teollisuuden yms. logistiikkatarpeita kanaville EI OLE, koska Sisä-Suomi on joka tapauksessa kuolevaa aluetta!- Jebulis..
"Fakta: ei ole uskottavaa, että yhtään kanavaa rakennettaisiin puhtaasti matkailu-/veneilytarkoituksiin."
Uusimmat kanavat,Juankosken ja Karjalankosken kanavat, rakennettiin juuri matkailukäyttöön.
- Sorso&Kuikku
Hienoa olisi jos kaikki suomen järvet yhdistettäisiin toisiinsa kanavilla. Luotaisiin näin uusi(vapaa) työpaikka, kun itse ottaisin loppatilin ja lähtisin kanava kierrokselle. Työ voitaisiin teettää nuorisolla joita on nykyään jouten enempi kuin nälkäsiä vuonna 1866. Myös "mamut" olisivat halukkaita edistämään meidän veneiliöiden elämänlaatua.
Yhtään "uutta" työpaikkaa nämä kanavahankkeet ei tuo. Sen voi jokainen todeta kiertämällä näitä, jo tehtyjä kanavia. On siellä rikkumaton luonnonrauha.- Juup...
"Yhtään "uutta" työpaikkaa nämä kanavahankkeet ei tuo. Sen voi jokainen todeta kiertämällä näitä, jo tehtyjä kanavia."
Satamakaupungit hyötyy kun yöpyvät veneilijät tuhlaa rahojaan kaupungilla. Tottakai työpaikkoja syntyy.
- Vettä pitkin
Miten olisi veneilykanava Mäntyharjun reitillä Päijänteen ja Saimaan välillä ?
Muutamia 50-200 metrisiä kanavakaivantoja ja yksi pitempi, arviolta noin 2 km. pitkä kanava Mäntyharjun Kallaveden ja Saimaan välille. Vedenkorkeuserot pääsääntöisesti noin metrin luokkaa. Tuollaisella 30 metrisellä sulkuvälillä ja 5-6 metrin siltakorkeuksilla kustannukset sitä luokkaa, että pysyisi jossain järjessä.
Tähän maakuntien yhteistyötä ja järvimatkailu lisääntyisi ,ainakin kanavien läheisyydessä. Tämä ns. etelän kanava olisi paljon suuremman veneilijäjoukon ulottuvilla kuin mitä on Jyväskylän pohjoispuolisilla kanavilla.
Veikkaan että liikennemäärät näillä kanavilla olisivat toteutuessaan karkeasti samaa luokkaa kuin mitä nyt on Vääksyn kanavalla. - Sörsir
Tulukeepa laskemaan paateja tänne savonkanaville. Niihen tuotolla ei elä yksikään palvelu.
- Karjalan kanavat
Saapi nähhä tekkeekö veli venäläinen uudet kanavat suomenlahden ja laatokan välille ja sieltä edelleen syväriä pitkin ääniselle ja sieltä taas vienanmerelle ?
Hevosmiesten tietotoimisto idästä kertoo ropakantana jotta putinin poika olis päättäny, että sieltä jatkossa kuletaan jäämerelle ja edelleen koillisväylää pitkin kauko-itään.
Jos näin käypi, voitasko me suomitsuhnat jotenkin hyötyä tästä ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap162188Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi842138- 1011407
Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen101336Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663841227Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1461188Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.249896Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha173874- 78869
- 63854