Tiili- vai peltikatto?

Nykyään kattotuolit suunnitellaan siten, että siihen voi laittaa melkein minkä kattomateriaalin tahansa. Pelti kestää 10-15 vuotta, tiilikate noin 50 vuotta. Kondenssi pellillä suuri, tiilikate "hengittää paremmin". Pelti suht äänekäs, tiili vaimentaa ääntä paremmin. Peltikatto halpa materiaali, tiilikate hieman kalliimpi. Puhdistus molemmilla samanlainen, pitää tehdä vuosittain. Itse valitsisin ilman muuta tiilikatteen, hintaero peltiin on niin pieni, mutta katon laatu merkittävä.

amatööritutkija kirjoitti:

Nykyään kattotuolit suunnitellaan siten, että siihen voi laittaa melkein minkä kattomateriaalin tahansa. Pelti kestää 10-15 vuotta, tiilikate noin 50 vuotta. Kondenssi pellillä suuri, tiilikate "hengittää paremmin". Pelti suht äänekäs, tiili vaimentaa ääntä paremmin. Peltikatto halpa materiaali, tiilikate hieman kalliimpi. Puhdistus molemmilla samanlainen, pitää tehdä vuosittain. Itse valitsisin ilman muuta tiilikatteen, hintaero peltiin on niin pieni, mutta katon laatu merkittävä.

Lue lisää

No meillä on ollut peltikatto vuodesta 1975 ja vieläkin on toimintakunnossa, että se siitä kestoiästä. Tiilikattokin on hyvä ratkaisu ei siinä mitään (eristää esim. ääntä paremmin). Molemmista on kokemuksia. Lumi ei tule niin herkästi tiilikatolta alas. Mutta kuten sanottua makuasia ja jonkin verran kustannuskysymys.

TT kirjoitti:

No meillä on ollut peltikatto vuodesta 1975 ja vieläkin on toimintakunnossa, että se siitä kestoiästä. Tiilikattokin on hyvä ratkaisu ei siinä mitään (eristää esim. ääntä paremmin). Molemmista on kokemuksia. Lumi ei tule niin herkästi tiilikatolta alas. Mutta kuten sanottua makuasia ja jonkin verran kustannuskysymys.

Lue lisää

Oikein. vanhemmat pellit ovat paksumpaa tawaraa ja kestävät paremmin. Nykyrannilat ym. ovat senverran heppoista tavaraa, et ne ei taida kestää tuota aikaa. Eikä takuukaan ole pitempi.

amatööritutkija kirjoitti:

Nykyään kattotuolit suunnitellaan siten, että siihen voi laittaa melkein minkä kattomateriaalin tahansa. Pelti kestää 10-15 vuotta, tiilikate noin 50 vuotta. Kondenssi pellillä suuri, tiilikate "hengittää paremmin". Pelti suht äänekäs, tiili vaimentaa ääntä paremmin. Peltikatto halpa materiaali, tiilikate hieman kalliimpi. Puhdistus molemmilla samanlainen, pitää tehdä vuosittain. Itse valitsisin ilman muuta tiilikatteen, hintaero peltiin on niin pieni, mutta katon laatu merkittävä.

Lue lisää

Ristikot suunnitellaan ristikkotehtaan toimesta AINA rakennus kohtaisten kuormitusarvojen mukaan.

Kuormitusarvoihin vaikuttavat esimerkiksi:

- jatkuvat kuormat: kateaineen materiaali
Rajatilamitoituksessa
- muuttuvat kuormat: mitoituksissa käytettävät lumikuormat vaihtelevat suomessa huomattavasti.

Se on sitten eriasia jos joku talotehdas säästää kustannuksissa ja tilaa aina toimittamansa ristikot tiilikatteelle ja keskimääräiselle lumikuormalle.

Pakertaja kirjoitti:

Ristikot suunnitellaan ristikkotehtaan toimesta AINA rakennus kohtaisten kuormitusarvojen mukaan.

Kuormitusarvoihin vaikuttavat esimerkiksi:

- jatkuvat kuormat: kateaineen materiaali
Rajatilamitoituksessa
- muuttuvat kuormat: mitoituksissa käytettävät lumikuormat vaihtelevat suomessa huomattavasti.

Se on sitten eriasia jos joku talotehdas säästää kustannuksissa ja tilaa aina toimittamansa ristikot tiilikatteelle ja keskimääräiselle lumikuormalle.

Lue lisää

Höpö höpö. Kattomateriaali on niin pieni osa kuormasta, jonka ristikoiden pitää kestää. Sen takia katemateriaalin valinta ei juuri vaikuta mitoitukseen. Suurimpina kuormina ovat lumikuormat, joiden suuruus vaihtelee maantietteellisesti.

Pakertaja kirjoitti:

Ristikot suunnitellaan ristikkotehtaan toimesta AINA rakennus kohtaisten kuormitusarvojen mukaan.

Kuormitusarvoihin vaikuttavat esimerkiksi:

- jatkuvat kuormat: kateaineen materiaali
Rajatilamitoituksessa
- muuttuvat kuormat: mitoituksissa käytettävät lumikuormat vaihtelevat suomessa huomattavasti.

Se on sitten eriasia jos joku talotehdas säästää kustannuksissa ja tilaa aina toimittamansa ristikot tiilikatteelle ja keskimääräiselle lumikuormalle.

Lue lisää

Jätä se pakertaminen vähäks aikaa ja käy ristikkotehtaalla. Sieltä saat ohjeet ja tiedot mitoitukselle!

Pakertaja kirjoitti:

Ristikot suunnitellaan ristikkotehtaan toimesta AINA rakennus kohtaisten kuormitusarvojen mukaan.

Kuormitusarvoihin vaikuttavat esimerkiksi:

- jatkuvat kuormat: kateaineen materiaali
Rajatilamitoituksessa
- muuttuvat kuormat: mitoituksissa käytettävät lumikuormat vaihtelevat suomessa huomattavasti.

Se on sitten eriasia jos joku talotehdas säästää kustannuksissa ja tilaa aina toimittamansa ristikot tiilikatteelle ja keskimääräiselle lumikuormalle.

Lue lisää

Ny meni poijes keskustelu aiheest. Kato otsikko.

rkm kirjoitti:

Höpö höpö. Kattomateriaali on niin pieni osa kuormasta, jonka ristikoiden pitää kestää. Sen takia katemateriaalin valinta ei juuri vaikuta mitoitukseen. Suurimpina kuormina ovat lumikuormat, joiden suuruus vaihtelee maantietteellisesti.

Lue lisää

No, länsirannikolla lumikuorma on tasaiselle katolle 140kg/m2, jota voidaan pienentää katon kaltevuuden suhteessa.

Kattotiili 45kg/m2
Pelti 5kg/m2

Eli, jo pelkän tiilen painon aiheuttama lisäkuormitus rakenteisiin on 40kg/m2.
Tuo on jo sitä luokkaa, että se tulee rakenteita mitoitettaessa ottaa huomioon.

Jos ajattelee, että kattopintaa on 150m2, niin lisäpainoa tuli 6000kg...

Minä kirjoitti:

No, länsirannikolla lumikuorma on tasaiselle katolle 140kg/m2, jota voidaan pienentää katon kaltevuuden suhteessa.

Kattotiili 45kg/m2
Pelti 5kg/m2

Eli, jo pelkän tiilen painon aiheuttama lisäkuormitus rakenteisiin on 40kg/m2.
Tuo on jo sitä luokkaa, että se tulee rakenteita mitoitettaessa ottaa huomioon.

Jos ajattelee, että kattopintaa on 150m2, niin lisäpainoa tuli 6000kg...

Lue lisää

Tervehdys veli rkm.

Onko jääneet lujuusopin tunnit tekussa väliin? Vai oletko niitä hälläväliä tyyppejä?

Ja sitten otsikon asiaan:

Rajatilamitoituksessa lasketaan kuormiin mukaan vielä standardin mukainen 1,2 kerroin eli se erotuksen mukainen 40 kg kerrotaan 1,2:lla ja siitä tulee 48 kg ja 150m2:lle se tekee 7200 kg ja jos ajatellaan että ristikoiden k/k väli on 1200 mm ja rakennuksen runkosyvyys on 8 000 mm ja räystäät 800 mm ja kattokaltevuus 25 ast.

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa peltikatteelta rajatilakuormilla 76 kg

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa tiilikatteelta rajatilakuormilla 686 kg

ELI loppulaskussa sillä mikä on katemateriaali on erittäin suuri merkitys lopputulokselle.

Tarkistakaapa te joilla on Tiilikatto elementtitalossanne että mitä kuormituksia on merkitty ristikoiden tilauskaavioon tai rakennekuvaan.... Ja niistä olisi kiva kuulla palautetta kuinka ne on sinne merkitty! Kuormitukset on siellä todennäköisesti kN/m2, mutta se on vain eri yksikkö verrattuna kg merkintään.

(Ja loppuun vielä toteamus että toivottavasti laskin oikein ;-) )

Pakertaja kirjoitti:

Tervehdys veli rkm.

Onko jääneet lujuusopin tunnit tekussa väliin? Vai oletko niitä hälläväliä tyyppejä?

Ja sitten otsikon asiaan:

Rajatilamitoituksessa lasketaan kuormiin mukaan vielä standardin mukainen 1,2 kerroin eli se erotuksen mukainen 40 kg kerrotaan 1,2:lla ja siitä tulee 48 kg ja 150m2:lle se tekee 7200 kg ja jos ajatellaan että ristikoiden k/k väli on 1200 mm ja rakennuksen runkosyvyys on 8 000 mm ja räystäät 800 mm ja kattokaltevuus 25 ast.

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa peltikatteelta rajatilakuormilla 76 kg

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa tiilikatteelta rajatilakuormilla 686 kg

ELI loppulaskussa sillä mikä on katemateriaali on erittäin suuri merkitys lopputulokselle.

Tarkistakaapa te joilla on Tiilikatto elementtitalossanne että mitä kuormituksia on merkitty ristikoiden tilauskaavioon tai rakennekuvaan.... Ja niistä olisi kiva kuulla palautetta kuinka ne on sinne merkitty! Kuormitukset on siellä todennäköisesti kN/m2, mutta se on vain eri yksikkö verrattuna kg merkintään.

(Ja loppuun vielä toteamus että toivottavasti laskin oikein ;-) )

Lue lisää

Tarkoitus oli pelkästään havainnollistaa tuota eroa, tavalla joka menisi myös asiaan perehtymättömällä jakeluun.

Kun niitä lujuuslaskuja aletaan sitten tosissaan laskemaan, niin vaikutuksethan kertautuvat, aivan kuten osoitit.

Eihän meillä koneinsseillä ole lujuuksilla niin väliä, kunhan se rakenne vaan näyttää vahvalta ;-)

Minä kirjoitti:

Tarkoitus oli pelkästään havainnollistaa tuota eroa, tavalla joka menisi myös asiaan perehtymättömällä jakeluun.

Kun niitä lujuuslaskuja aletaan sitten tosissaan laskemaan, niin vaikutuksethan kertautuvat, aivan kuten osoitit.

Eihän meillä koneinsseillä ole lujuuksilla niin väliä, kunhan se rakenne vaan näyttää vahvalta ;-)

Lue lisää

Jeps,

Ajattelin vaan vielä vaan tarkentaa miten ne rakenteet mitoitetaan...

Ja onneks meillä rakennusalalla ei ole toleransseja vaan kaikki tehdään justiin eli esim. runkotolpat on juuri oikean mittaisia ei yhtään yli- eikä alimittainen...hehe

Pakertaja kirjoitti:

Tervehdys veli rkm.

Onko jääneet lujuusopin tunnit tekussa väliin? Vai oletko niitä hälläväliä tyyppejä?

Ja sitten otsikon asiaan:

Rajatilamitoituksessa lasketaan kuormiin mukaan vielä standardin mukainen 1,2 kerroin eli se erotuksen mukainen 40 kg kerrotaan 1,2:lla ja siitä tulee 48 kg ja 150m2:lle se tekee 7200 kg ja jos ajatellaan että ristikoiden k/k väli on 1200 mm ja rakennuksen runkosyvyys on 8 000 mm ja räystäät 800 mm ja kattokaltevuus 25 ast.

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa peltikatteelta rajatilakuormilla 76 kg

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa tiilikatteelta rajatilakuormilla 686 kg

ELI loppulaskussa sillä mikä on katemateriaali on erittäin suuri merkitys lopputulokselle.

Tarkistakaapa te joilla on Tiilikatto elementtitalossanne että mitä kuormituksia on merkitty ristikoiden tilauskaavioon tai rakennekuvaan.... Ja niistä olisi kiva kuulla palautetta kuinka ne on sinne merkitty! Kuormitukset on siellä todennäköisesti kN/m2, mutta se on vain eri yksikkö verrattuna kg merkintään.

(Ja loppuun vielä toteamus että toivottavasti laskin oikein ;-) )

Lue lisää

Noin ilmoitettuna ne erot vaikuttaa suurilta, mutta lumikuorman kanssa paino/kattotuoli onkin tiilt vs. pelti 3087 kg/ 2477 kg eli prosentuaalinen ero onkin vain n. 20%.

inssi kirjoitti:

Noin ilmoitettuna ne erot vaikuttaa suurilta, mutta lumikuorman kanssa paino/kattotuoli onkin tiilt vs. pelti 3087 kg/ 2477 kg eli prosentuaalinen ero onkin vain n. 20%.

Olet oikeassa, mutta jos se ero on se 20 %:ia niin silloinhan se syö sen pysyvienkuormien 1,2 kertoimen pois sieltä. Eikös?

Eli rakenne on alimitoitettu, mutta ainahan sen rakenteen voi vielä laskea sallituilla jännityksillä ja sitten se kestääkin...

Vai mitä?

Pakertaja kirjoitti:

Tervehdys veli rkm.

Onko jääneet lujuusopin tunnit tekussa väliin? Vai oletko niitä hälläväliä tyyppejä?

Ja sitten otsikon asiaan:

Rajatilamitoituksessa lasketaan kuormiin mukaan vielä standardin mukainen 1,2 kerroin eli se erotuksen mukainen 40 kg kerrotaan 1,2:lla ja siitä tulee 48 kg ja 150m2:lle se tekee 7200 kg ja jos ajatellaan että ristikoiden k/k väli on 1200 mm ja rakennuksen runkosyvyys on 8 000 mm ja räystäät 800 mm ja kattokaltevuus 25 ast.

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa peltikatteelta rajatilakuormilla 76 kg

=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa tiilikatteelta rajatilakuormilla 686 kg

ELI loppulaskussa sillä mikä on katemateriaali on erittäin suuri merkitys lopputulokselle.

Tarkistakaapa te joilla on Tiilikatto elementtitalossanne että mitä kuormituksia on merkitty ristikoiden tilauskaavioon tai rakennekuvaan.... Ja niistä olisi kiva kuulla palautetta kuinka ne on sinne merkitty! Kuormitukset on siellä todennäköisesti kN/m2, mutta se on vain eri yksikkö verrattuna kg merkintään.

(Ja loppuun vielä toteamus että toivottavasti laskin oikein ;-) )

Lue lisää

Kuulehan hyvä pakertaja, mitähän oikein ajattelit tuolla esimerkillä?? Sinulla on jäänyt ne lujuusopin opinnot pahasti puolitiehen, jos tuolla esimerkillä jotenkin perustelet peltikaton edullista vaikutusta ristikon dimensioihin.

Laskentakuormat perustuvat rajatilamitoitusmenetelmään, ja aivan samalla tavalla muuttuvat kuormat, lumi ja tuuli kerrotaan omilla kertoimillaan. Tästä kokonaiskuormasta lasketaan voimasuureet, joiden perusteella tehdään mitoitus.

Suurimmassa osassa maata lumikuorman osuus on 1,80 kN/m2 (eli 180 kp/m2), kattorakenteen oma paino ilman katetta on n. 0,5 kN/m2 (50 kp/m2) ja sen vesikatteen massa on tiilellä 0,4 ja pellillä 0,05-0,1 kN/m2. Jo tästä näet, ettei vesikaton materiaalilla ole yleensä merkitystä ristikoiden mitoitukseen.

Toisaalta ne NR-ristikot kootaan vakiomittaisista kapuloista ja vakionaulalevyistä, ja juuri koskaan ristikon sauvan tai naulalevyn kapasiteettia ei päästä käyttämään 100% hyödyksi. Asian voit varmistaa katsomalla NR-ristikkopiirustusta. Myös tuotanto edellyttää vain 4-5 erilaisen sauvavahvuuden käyttöä.

Tällaiset hälläväliä esitykset pitäisi suosiolla unohtaa ja käyttää tervettä järkeä ja lujuusopin perustietoja.

Ja siitä vesikattomateriaalista..... pelti ja tiili ovat molemmat hyviä materiaaleja oikein käytettynä. Toinen pitää äidistä, toinen tyttärestä, ei se ole sen kummempaa......

Jussi kirjoitti:

Kuulehan hyvä pakertaja, mitähän oikein ajattelit tuolla esimerkillä?? Sinulla on jäänyt ne lujuusopin opinnot pahasti puolitiehen, jos tuolla esimerkillä jotenkin perustelet peltikaton edullista vaikutusta ristikon dimensioihin.

Laskentakuormat perustuvat rajatilamitoitusmenetelmään, ja aivan samalla tavalla muuttuvat kuormat, lumi ja tuuli kerrotaan omilla kertoimillaan. Tästä kokonaiskuormasta lasketaan voimasuureet, joiden perusteella tehdään mitoitus.

Suurimmassa osassa maata lumikuorman osuus on 1,80 kN/m2 (eli 180 kp/m2), kattorakenteen oma paino ilman katetta on n. 0,5 kN/m2 (50 kp/m2) ja sen vesikatteen massa on tiilellä 0,4 ja pellillä 0,05-0,1 kN/m2. Jo tästä näet, ettei vesikaton materiaalilla ole yleensä merkitystä ristikoiden mitoitukseen.

Toisaalta ne NR-ristikot kootaan vakiomittaisista kapuloista ja vakionaulalevyistä, ja juuri koskaan ristikon sauvan tai naulalevyn kapasiteettia ei päästä käyttämään 100% hyödyksi. Asian voit varmistaa katsomalla NR-ristikkopiirustusta. Myös tuotanto edellyttää vain 4-5 erilaisen sauvavahvuuden käyttöä.

Tällaiset hälläväliä esitykset pitäisi suosiolla unohtaa ja käyttää tervettä järkeä ja lujuusopin perustietoja.

Ja siitä vesikattomateriaalista..... pelti ja tiili ovat molemmat hyviä materiaaleja oikein käytettynä. Toinen pitää äidistä, toinen tyttärestä, ei se ole sen kummempaa......

Lue lisää

Totta kai kaikilla kuormilla on merkitystä ristikoiden mitoitukseen. Vai onko itselläsi tapana rakenteita mitoittaessasi jättää osa kuormista ottamatta huomioon? Joskus jo pienikin kuormalisä aiheuttaa sen, että jokin dimensio pitää vaihtaa pykälää suurempaan, joskus taas ei.

Kattotiilet painavat n. 4 kg/kpl ja niitä menee karkeasti ottaen 10 kpl/m2. Tästä saadaan tuo mainitsemasi 0,4 kN/m2. Tällä määrällä et kuitenkaan saa vielä talon pohjasta neliötä katettua, ellet sitten ole tekemässä tasakattoa. Lumikuorma sen sijaan lasketaan aina vaakapinta-alaa kohti ja sitä saa kuormitusohjeen mukaan pienentää jo, kun kattokaltevuus ylittää 30 astetta. Eli ei se katemateriaalin painon merkitys välttämättä aina niin marginaalinen taida ollakaan!

Simo kirjoitti:

Totta kai kaikilla kuormilla on merkitystä ristikoiden mitoitukseen. Vai onko itselläsi tapana rakenteita mitoittaessasi jättää osa kuormista ottamatta huomioon? Joskus jo pienikin kuormalisä aiheuttaa sen, että jokin dimensio pitää vaihtaa pykälää suurempaan, joskus taas ei.

Kattotiilet painavat n. 4 kg/kpl ja niitä menee karkeasti ottaen 10 kpl/m2. Tästä saadaan tuo mainitsemasi 0,4 kN/m2. Tällä määrällä et kuitenkaan saa vielä talon pohjasta neliötä katettua, ellet sitten ole tekemässä tasakattoa. Lumikuorma sen sijaan lasketaan aina vaakapinta-alaa kohti ja sitä saa kuormitusohjeen mukaan pienentää jo, kun kattokaltevuus ylittää 30 astetta. Eli ei se katemateriaalin painon merkitys välttämättä aina niin marginaalinen taida ollakaan!

Lue lisää

Pyydän lukemaan viestini uudelleen, niin eiköhän se siitä selviä ;-)

amatööritutkija kirjoitti:

Oikein. vanhemmat pellit ovat paksumpaa tawaraa ja kestävät paremmin. Nykyrannilat ym. ovat senverran heppoista tavaraa, et ne ei taida kestää tuota aikaa. Eikä takuukaan ole pitempi.

Lue lisää

Mistä keksit, että vanhemmat pellit on paksumpaa.?
Sepä ei kyllä pidä paikkaansa.

amatööritutkija kirjoitti:

Nykyään kattotuolit suunnitellaan siten, että siihen voi laittaa melkein minkä kattomateriaalin tahansa. Pelti kestää 10-15 vuotta, tiilikate noin 50 vuotta. Kondenssi pellillä suuri, tiilikate "hengittää paremmin". Pelti suht äänekäs, tiili vaimentaa ääntä paremmin. Peltikatto halpa materiaali, tiilikate hieman kalliimpi. Puhdistus molemmilla samanlainen, pitää tehdä vuosittain. Itse valitsisin ilman muuta tiilikatteen, hintaero peltiin on niin pieni, mutta katon laatu merkittävä.

Lue lisää

Todellakin amatööri tutkija suomi on täys viime vuosisadan alussa tehtyjä peltikattoja (pelti kestää15v)

Rannila Classic on tehty liitosmenetelmällä jossa ei käytetä ruuveja kuin päätypaloissa ja nekin jäävät suojapellin alle.
Tämä ratkaisu "luulisi" olevan hyvä verraten tavan ruuvikiinnitykseen.
Pinnoite "ei pitäisi" irrota pellistä!
Mielipiteitä kiitos!

Rannila Classic kirjoitti:

Rannila Classic on tehty liitosmenetelmällä jossa ei käytetä ruuveja kuin päätypaloissa ja nekin jäävät suojapellin alle.
Tämä ratkaisu "luulisi" olevan hyvä verraten tavan ruuvikiinnitykseen.
Pinnoite "ei pitäisi" irrota pellistä!
Mielipiteitä kiitos!

Lue lisää

tehtyä hintavertailua? Kiinnostaisi tietää, vaikkakin näin jälkikäteenkin. Meillä on valittuna jo tiilikatto.

faustino kirjoitti:

tehtyä hintavertailua? Kiinnostaisi tietää, vaikkakin näin jälkikäteenkin. Meillä on valittuna jo tiilikatto.

Työkaverini on tehnyt classic:illa katon ja sanoi sen olevan aivan normaali hintainen.

Rannila Classic kirjoitti:

Rannila Classic on tehty liitosmenetelmällä jossa ei käytetä ruuveja kuin päätypaloissa ja nekin jäävät suojapellin alle.
Tämä ratkaisu "luulisi" olevan hyvä verraten tavan ruuvikiinnitykseen.
Pinnoite "ei pitäisi" irrota pellistä!
Mielipiteitä kiitos!

Lue lisää

Kestääköhän tuollainen 0.6mm teräsohutlevy edes kävelyä katolla?
Ettei vaan tulisi lommoja joka askeleen jälkeen ja seurauksena pinnoite/maali pompsahtaa pois katosta?

Mä kirjoitti:

Kestääköhän tuollainen 0.6mm teräsohutlevy edes kävelyä katolla?
Ettei vaan tulisi lommoja joka askeleen jälkeen ja seurauksena pinnoite/maali pompsahtaa pois katosta?

Lue lisää

Ei kestä. Vaatii kävelysillat. Nostovaiheessakin pitää olla tarkkana ettei tuu vekkejä. Niin vetelää tavara on.

Mä kirjoitti:

Kestääköhän tuollainen 0.6mm teräsohutlevy edes kävelyä katolla?
Ettei vaan tulisi lommoja joka askeleen jälkeen ja seurauksena pinnoite/maali pompsahtaa pois katosta?

Lue lisää

Tottakai kestää. Lommot tulee tiilikuvioituun peltiin. Classic (joka on konesaumajäljitelmäkatto) kestää kävelyt.

Rannila kirjoitti:

Työkaverini on tehnyt classic:illa katon ja sanoi sen olevan aivan normaali hintainen.

Laitan tiedoksi hintavertailua. Sain juuri tarjouksen talopaketista Ormaxin betonitiilikatolla tai Rannila Classic "konesaumapeltikatolla". Molemmat samalta toimittajalta asennettuina.

Tiilikatto maksaa 4600€ ja Rannila Classic 8500€. Tiilikuvioitu peltikatto käytännössä tasan saman verran kuin betonitiilikatto.

Hintaero on siis merkittävä, n.50%.

Ai niin, talon kerrosala noin 210 m^2, kattokaltevuus 1/3.

Tuossa osoitteessa on sinisillä kattolaatoilla huopalaattakatto. Katto on mitoitettu muuten niin, että voi tiilet sinne nostaa jos kuosi ei miellytä. Siniset laatat jää sitten kondenssisuojaksi. Tuolla 1:2 katolla on hyvä tehdä operaatioita paljain jaloin kesällä tai sukkasilteen vähän kylmemmällä.

http://briefcase.yahoo.com/top6_9gun

"Sinänsä ihmetyttää kun kaikki vanhemmat ihmiset jotka ovat talonsa rakentaneet 70-80-luvulla sanovat tiilikattoa huonoksi vaihtoehdoksi.
Peltikatto on kuulema paljon parempi? "

Hei pahvi, niillä itsellään on peltikatto ja kehuvat sitä koska silloin ei ollut varaa tiilikattoon, nyt koittavat pönkittää huonoa itsetuntoaan. Meidän 350 neliöseen huvilaan laitettiin 80 luvun alussa tiilikatto ja se on ollut todella kaunis ja hyvä!

...turiset. Tiedän paikan, jossa konesaumattu peltikatto ollut paikoillaan 54 vuotta. Se maalattiinkin vasta noin 30 vuotiaana. Hyvin toimii vieläkin.

peltikatto ole kalliimpi kuin tiilikatto? Lisäksi tulee mainitut lämpötila ongelmat. Jos näistä pitäisi valita, niin kyllä tiilikatto vie voiton.

faustino kirjoitti:

peltikatto ole kalliimpi kuin tiilikatto? Lisäksi tulee mainitut lämpötila ongelmat. Jos näistä pitäisi valita, niin kyllä tiilikatto vie voiton.

Tuntuu turhauttavalta lueskella teidän keskusteluitanne koska kukaan ei esitä todisteita puheistaan.
Toinen sanoo tiili toinen pelti kumpikin perusteleee ainoastaan omilla puheillaan tekstejään. Mikä on totta mikä tarua siinäpä vasta probleema?

Mikko kirjoitti:

Tuntuu turhauttavalta lueskella teidän keskusteluitanne koska kukaan ei esitä todisteita puheistaan.
Toinen sanoo tiili toinen pelti kumpikin perusteleee ainoastaan omilla puheillaan tekstejään. Mikä on totta mikä tarua siinäpä vasta probleema?

Lue lisää

ja voi löytyä muitakin tietoja. Mutta tämä löytyi nopeasti.

http://www.asuntotieto.com/taloyhtio/menetelmat/peruskorjaus2.html

Rannila Classicissa ei pitäisi olla näitä ongelmia kun ruuvit ovat vain reunalevyissä ja sielläkin pellin alla.
Liekkö muuten mitenkään viisas ostos?

Rannila kirjoitti:

Rannila Classicissa ei pitäisi olla näitä ongelmia kun ruuvit ovat vain reunalevyissä ja sielläkin pellin alla.
Liekkö muuten mitenkään viisas ostos?

Soittelin äsken kaverille joka korjaa kattoja(10v korjannut) ja hän kertoi seuraavaa kun kysyin mikä olis paras kattomateriaali: Huopakatto kaksinkertaisella huovalla on se minkä hän laittaisi(kallishan se olisi). Peltimiehen tekemä konesaumattu peltikatto on periaatteessa ikuinen ja olisi hyvä, mutta aika kallis. Kysyin"Onko Rannilan Classic hyvä?" sanoi "ei ole, niitä joutuu korjailemaan, koska se liitostavan toteutus ei ole paras mahdollinen". Tiilikuvioitu peltikatto on ok. Tiilikatosta sanoi että" en kyllä laittais sellaista, ei ole riittävän tiivis, pakkaa usein vuotamaan". Tällaista kertoi kaveri joka on korjaillut kattoja työkseen ja mielestäni sellainen kaveri on asiantuntija ainakin kattomateriaalien hyvien ja huonojen puolien analysoinnissa ainakin kestävyyden suhteen.

pete kirjoitti:

Soittelin äsken kaverille joka korjaa kattoja(10v korjannut) ja hän kertoi seuraavaa kun kysyin mikä olis paras kattomateriaali: Huopakatto kaksinkertaisella huovalla on se minkä hän laittaisi(kallishan se olisi). Peltimiehen tekemä konesaumattu peltikatto on periaatteessa ikuinen ja olisi hyvä, mutta aika kallis. Kysyin"Onko Rannilan Classic hyvä?" sanoi "ei ole, niitä joutuu korjailemaan, koska se liitostavan toteutus ei ole paras mahdollinen". Tiilikuvioitu peltikatto on ok. Tiilikatosta sanoi että" en kyllä laittais sellaista, ei ole riittävän tiivis, pakkaa usein vuotamaan". Tällaista kertoi kaveri joka on korjaillut kattoja työkseen ja mielestäni sellainen kaveri on asiantuntija ainakin kattomateriaalien hyvien ja huonojen puolien analysoinnissa ainakin kestävyyden suhteen.

Lue lisää

Tiilikuvioitu peltikatto on ok??

Mikä tässä on hyvää jos se kerran kiinnitetään ruuveilla kuten muutkin(paitsi classic) peltikatot?

pete kirjoitti:

Soittelin äsken kaverille joka korjaa kattoja(10v korjannut) ja hän kertoi seuraavaa kun kysyin mikä olis paras kattomateriaali: Huopakatto kaksinkertaisella huovalla on se minkä hän laittaisi(kallishan se olisi). Peltimiehen tekemä konesaumattu peltikatto on periaatteessa ikuinen ja olisi hyvä, mutta aika kallis. Kysyin"Onko Rannilan Classic hyvä?" sanoi "ei ole, niitä joutuu korjailemaan, koska se liitostavan toteutus ei ole paras mahdollinen". Tiilikuvioitu peltikatto on ok. Tiilikatosta sanoi että" en kyllä laittais sellaista, ei ole riittävän tiivis, pakkaa usein vuotamaan". Tällaista kertoi kaveri joka on korjaillut kattoja työkseen ja mielestäni sellainen kaveri on asiantuntija ainakin kattomateriaalien hyvien ja huonojen puolien analysoinnissa ainakin kestävyyden suhteen.

Lue lisää

Tarkennuksia noihin selityksiin, kiitos!
*Mikä liitostavassa on huonoa?
*Miksi tiilikuvioitu on hyvä?

Tarkkis kirjoitti:

Tarkennuksia noihin selityksiin, kiitos!
*Mikä liitostavassa on huonoa?
*Miksi tiilikuvioitu on hyvä?

Rannilan Classicin peltien liitostapa ei ole hyvä kun siellä ei ole eristeitä välissä eli saattaa alkaa valskaamaan ja lukitussysteemissä olisi parantamisen varaa. Peltikatto yleensä(Ei Rannila Classic) on kaverin mielestä hyvä.

pete kirjoitti:

Rannilan Classicin peltien liitostapa ei ole hyvä kun siellä ei ole eristeitä välissä eli saattaa alkaa valskaamaan ja lukitussysteemissä olisi parantamisen varaa. Peltikatto yleensä(Ei Rannila Classic) on kaverin mielestä hyvä.

Lue lisää

Ohutta on pelti tiilikuvioisessa ja lisäksi moneen suuntaan mutkalle taivutettua. Vertaus kaljatölkkipellistä ei ole kovin kaukana totuudesta... noh, onhan se vielä ohuempaa.

Uskallan epäillä tiilijäljitelmäisen pellin ikää, kun vuosikymmenet kuluvat, niin pokkauksista irtoaa pinnoitteet ja taivutuksen kohdalta sinkkikerros pettää ja pelti on ruosteessa.

Ja miksi se pelti pitää taivuttaa tiilen näköiseksi, sehän on jäljitelmä. Peltikaton pitäisi olla peltikaton näköinen, eikä jäljitelmä.

On hyvä muistaa kuinka Rannila on tullut vastaan 80-luvun peltikaton umbra-sävyn muovipinnoitteen irtoamisesta.... lähettämällä tölkin maalia, jolla asiakas voisi maalata katon uudelleen. Miten sellaisen katon voisi maalta uudelleen, hiekkapuhaltaa ensin kaiken peltipinnalle ja sitten maalata se kuten sinkitön kirkas peltipinta pitäisi maalata.

Minusta Rannila olisi pitänyt vetää oikeuteen, koska PVC200-pinnoitteen korkein käyttölämpötila on 60 astetta ja peltikate on joka kesä kuumempi, Suomessakin. Tuote oli perusteiltaan virheellinen.

Rannilan Classic ei tule kestämään clic-liitoksestaan vuosien myötä, lisäksi kaikki läpiviennit, jiirit, kurut ym. vaativat ammattipeltiseppää.

Antti kirjoitti:

Ohutta on pelti tiilikuvioisessa ja lisäksi moneen suuntaan mutkalle taivutettua. Vertaus kaljatölkkipellistä ei ole kovin kaukana totuudesta... noh, onhan se vielä ohuempaa.

Uskallan epäillä tiilijäljitelmäisen pellin ikää, kun vuosikymmenet kuluvat, niin pokkauksista irtoaa pinnoitteet ja taivutuksen kohdalta sinkkikerros pettää ja pelti on ruosteessa.

Ja miksi se pelti pitää taivuttaa tiilen näköiseksi, sehän on jäljitelmä. Peltikaton pitäisi olla peltikaton näköinen, eikä jäljitelmä.

On hyvä muistaa kuinka Rannila on tullut vastaan 80-luvun peltikaton umbra-sävyn muovipinnoitteen irtoamisesta.... lähettämällä tölkin maalia, jolla asiakas voisi maalata katon uudelleen. Miten sellaisen katon voisi maalta uudelleen, hiekkapuhaltaa ensin kaiken peltipinnalle ja sitten maalata se kuten sinkitön kirkas peltipinta pitäisi maalata.

Minusta Rannila olisi pitänyt vetää oikeuteen, koska PVC200-pinnoitteen korkein käyttölämpötila on 60 astetta ja peltikate on joka kesä kuumempi, Suomessakin. Tuote oli perusteiltaan virheellinen.

Rannilan Classic ei tule kestämään clic-liitoksestaan vuosien myötä, lisäksi kaikki läpiviennit, jiirit, kurut ym. vaativat ammattipeltiseppää.

Lue lisää

Peltiähän saa Rannilaltakin monen paksuisena...

Eli, vastaanotetun pellin paksuus on sen mukaan kun on tilattu.

Minä kirjoitti:

Peltiähän saa Rannilaltakin monen paksuisena...

Eli, vastaanotetun pellin paksuus on sen mukaan kun on tilattu.

Tiilikuvioidusta pellistä tässä on keskusteltu ja sen paksuus on 0,5mm. Paksummasta sitä ei ilmeisesti pysty pokkaamaankaan, korjatkaa jos olen väärässä.

Antti kirjoitti:

Tiilikuvioidusta pellistä tässä on keskusteltu ja sen paksuus on 0,5mm. Paksummasta sitä ei ilmeisesti pysty pokkaamaankaan, korjatkaa jos olen väärässä.

Decra voisi olla hyvä vaihtoehto vai mitä?

http://www.icopal.fi/pdf/decra_esite_5f2001.pdf

pete kirjoitti:

Soittelin äsken kaverille joka korjaa kattoja(10v korjannut) ja hän kertoi seuraavaa kun kysyin mikä olis paras kattomateriaali: Huopakatto kaksinkertaisella huovalla on se minkä hän laittaisi(kallishan se olisi). Peltimiehen tekemä konesaumattu peltikatto on periaatteessa ikuinen ja olisi hyvä, mutta aika kallis. Kysyin"Onko Rannilan Classic hyvä?" sanoi "ei ole, niitä joutuu korjailemaan, koska se liitostavan toteutus ei ole paras mahdollinen". Tiilikuvioitu peltikatto on ok. Tiilikatosta sanoi että" en kyllä laittais sellaista, ei ole riittävän tiivis, pakkaa usein vuotamaan". Tällaista kertoi kaveri joka on korjaillut kattoja työkseen ja mielestäni sellainen kaveri on asiantuntija ainakin kattomateriaalien hyvien ja huonojen puolien analysoinnissa ainakin kestävyyden suhteen.

Lue lisää

Tiilikaton vuodot johtuvat lähes aina virheellisestä asennuksesta. Naulat eivät saa olla näkyvissä saumoissa. Ongelmakohtia ovat tietääkseni erilaiset jiirit. Tiilien leikkaukset pitää tehdä tarkasti. Sitten yksi pointti. Kun tilaa katon, mitoitukselle lasketaan yleensä kustannussyistä minimi tiilimäärä, joten limitystä saattaa olla liian vähän. Tuulisella ja sateisella kelillä katto saattaa sitten vuotaa.

Decra kirjoitti:

Decra voisi olla hyvä vaihtoehto vai mitä?

http://www.icopal.fi/pdf/decra_esite_5f2001.pdf

Lue lisää

Vaikuttaa kalliilta mutta hyvältä ratkaisulta.

Mikko kirjoitti:

Tuntuu turhauttavalta lueskella teidän keskusteluitanne koska kukaan ei esitä todisteita puheistaan.
Toinen sanoo tiili toinen pelti kumpikin perusteleee ainoastaan omilla puheillaan tekstejään. Mikä on totta mikä tarua siinäpä vasta probleema?

Lue lisää

Totta on, että konesaumattu katto on kalliimpi. Työnmäärä niin paljon suurempi. Jos nappulaa vaan löytyy niin saumakatto on hyvä valinta. Joskin pitää aina vähän pauketta tuulella.

Pieni korjaus, kyllä tuossa Rannilan Classicissa (nykyään muuten nimeltään Ruukki Classic STR tai WTR)on reikiä, jotka ovat uran muotoisia. Uria siksi, että ettei pelti vääntäisi ruuveja lämpölaajetessaan.

Reiät (urat) ovat liitossauman alla suojassa eli niistä ei pääse vesi ruoteita lahottamaan.

joo muutetaan takaisin luolaan

Edellinen viesti oli tietenkin heitto, mutta vastaan siihen kuitenkin, koska siinä oli liian monta virhettä.

20 vuotta tehtiin tasakattoja ennenkuin huomattiin sen järjettömyys ja se kiellettiin.
->ns. tasakattoja ei ole koskaan kielletty ja suurin osa tämän maan katoista on edelleen bitumipohjaisia tasakattoja.

Nyt on 20 vuotta laitettu nauloilla ja ruuveilla puhkottuja peltejä katoille ja ollaan huomaamassa että ne lentävät kohta katoilta tuulen mukana.
->yleensä tuulen mukaan lähteneet katot ovat olleet konesaumattuja peltikattoja, joissa kiinnitysliuskojen määrä tai pohjaan naulaus on ollut liian pieni.

Maapohjaisia, laatoille tehtyjä taloja on tehty nyt parikymmentä vuotta ja huomattu kuinka talot ovat kosteita. Nyt on keksitty rossipohja uudelleen kun on ymmäretty alapohjan tuuletuksen merkitys.
->maanvaraisia lattioita on tehty 50-luvulta lähtien ja suurin osa niistä on ok. Erilaisia rossipohjia on tehty paljon kauemmin ja osa niistä on virheellisinä lahonnut ajat sitten. Ei alapohjatyyppi sinällään ole hyvä tai huono, virheellisesti rakennettu pilaa sen. Rossipohjaa ei ole keksitty uudelleen, niitä on rakennettu jatkuvasti, enemmän tai vähemmän.

Lasi- ja kivivilla on todettu huonoksi eristeeksi kosteusominaisuuksiensa vuoksi ja markkinoille on tullut takaisin kutteripurun tavoin käyttäytyvät pellava- ja selluvilla.
->väärin, lasi- ja kivivilla on erinomaisia lämmöneristeitä ja niillä eristetään suurin osa uudis- ja korjausrakentamiskohteista edelleen. Sellu- ja pellavaeristeitä en vertaisi kutterinpuruun, koska ne ovat niin paljon parempia eristeitä puruun nähden.

JNE. JNE.
Olkaa aina hyvin epäileväisiä kun jotain uutta teille tarjotaa.
->joku kertoi (tällä keskustelupalstallako?) että meitä ihmisiä on kahden tyyppisiä; viisaita jotka tekevät aina niin kuin ennenkin on tehty ja tiedetään oikeaksi ja tyhmiä, jotka asettavat kaiken kyseenalaiseksi ja pyrkivät aina tekemään asiat toisin kuin aikaisemmin. Tämä maailma ja kehitys menee eteenpäin näiden tyhmien ansiosta!!