Molempien edut/huonot puolet? Miten kustannus/m2?
Tiili- vai peltikatto?
pete
5615671
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 56
Vanhimmat
Kysyimme tarjousta sekä tiilikate toimittajilta että rannilan peltikattoa. Meillä talo autotalli yht 220m2 ja tarjousten perusteella peltikate tuli halvemmaksi. lisäksi peltikatteen valintaa puolsi kevyemmät kattorakenteet. peltikate on tietty äänekkäämpi jos ei pelkää sateen ropinaa.Mielestämme myös peltikate on helppohoitoisempi ei jää havunneulaset niin kiinni.
Nykyään kattotuolit suunnitellaan siten, että siihen voi laittaa melkein minkä kattomateriaalin tahansa. Pelti kestää 10-15 vuotta, tiilikate noin 50 vuotta. Kondenssi pellillä suuri, tiilikate "hengittää paremmin". Pelti suht äänekäs, tiili vaimentaa ääntä paremmin. Peltikatto halpa materiaali, tiilikate hieman kalliimpi. Puhdistus molemmilla samanlainen, pitää tehdä vuosittain. Itse valitsisin ilman muuta tiilikatteen, hintaero peltiin on niin pieni, mutta katon laatu merkittävä.
No meillä on ollut peltikatto vuodesta 1975 ja vieläkin on toimintakunnossa, että se siitä kestoiästä. Tiilikattokin on hyvä ratkaisu ei siinä mitään (eristää esim. ääntä paremmin). Molemmista on kokemuksia. Lumi ei tule niin herkästi tiilikatolta alas. Mutta kuten sanottua makuasia ja jonkin verran kustannuskysymys.
Oikein. vanhemmat pellit ovat paksumpaa tawaraa ja kestävät paremmin. Nykyrannilat ym. ovat senverran heppoista tavaraa, et ne ei taida kestää tuota aikaa. Eikä takuukaan ole pitempi.
Ristikot suunnitellaan ristikkotehtaan toimesta AINA rakennus kohtaisten kuormitusarvojen mukaan.
Kuormitusarvoihin vaikuttavat esimerkiksi:
- jatkuvat kuormat: kateaineen materiaali
Rajatilamitoituksessa
- muuttuvat kuormat: mitoituksissa käytettävät lumikuormat vaihtelevat suomessa huomattavasti.
Se on sitten eriasia jos joku talotehdas säästää kustannuksissa ja tilaa aina toimittamansa ristikot tiilikatteelle ja keskimääräiselle lumikuormalle.
Höpö höpö. Kattomateriaali on niin pieni osa kuormasta, jonka ristikoiden pitää kestää. Sen takia katemateriaalin valinta ei juuri vaikuta mitoitukseen. Suurimpina kuormina ovat lumikuormat, joiden suuruus vaihtelee maantietteellisesti.
Jätä se pakertaminen vähäks aikaa ja käy ristikkotehtaalla. Sieltä saat ohjeet ja tiedot mitoitukselle!
Ny meni poijes keskustelu aiheest. Kato otsikko.
No, länsirannikolla lumikuorma on tasaiselle katolle 140kg/m2, jota voidaan pienentää katon kaltevuuden suhteessa.
Kattotiili 45kg/m2
Pelti 5kg/m2
Eli, jo pelkän tiilen painon aiheuttama lisäkuormitus rakenteisiin on 40kg/m2.
Tuo on jo sitä luokkaa, että se tulee rakenteita mitoitettaessa ottaa huomioon.
Jos ajattelee, että kattopintaa on 150m2, niin lisäpainoa tuli 6000kg...
Tervehdys veli rkm.
Onko jääneet lujuusopin tunnit tekussa väliin? Vai oletko niitä hälläväliä tyyppejä?
Ja sitten otsikon asiaan:
Rajatilamitoituksessa lasketaan kuormiin mukaan vielä standardin mukainen 1,2 kerroin eli se erotuksen mukainen 40 kg kerrotaan 1,2:lla ja siitä tulee 48 kg ja 150m2:lle se tekee 7200 kg ja jos ajatellaan että ristikoiden k/k väli on 1200 mm ja rakennuksen runkosyvyys on 8 000 mm ja räystäät 800 mm ja kattokaltevuus 25 ast.
=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa peltikatteelta rajatilakuormilla 76 kg
=> Yhdelle ristikolle tulee kuormaa tiilikatteelta rajatilakuormilla 686 kg
ELI loppulaskussa sillä mikä on katemateriaali on erittäin suuri merkitys lopputulokselle.
Tarkistakaapa te joilla on Tiilikatto elementtitalossanne että mitä kuormituksia on merkitty ristikoiden tilauskaavioon tai rakennekuvaan.... Ja niistä olisi kiva kuulla palautetta kuinka ne on sinne merkitty! Kuormitukset on siellä todennäköisesti kN/m2, mutta se on vain eri yksikkö verrattuna kg merkintään.
(Ja loppuun vielä toteamus että toivottavasti laskin oikein ;-) )
Tarkoitus oli pelkästään havainnollistaa tuota eroa, tavalla joka menisi myös asiaan perehtymättömällä jakeluun.
Kun niitä lujuuslaskuja aletaan sitten tosissaan laskemaan, niin vaikutuksethan kertautuvat, aivan kuten osoitit.
Eihän meillä koneinsseillä ole lujuuksilla niin väliä, kunhan se rakenne vaan näyttää vahvalta ;-)
Jeps,
Ajattelin vaan vielä vaan tarkentaa miten ne rakenteet mitoitetaan...
Ja onneks meillä rakennusalalla ei ole toleransseja vaan kaikki tehdään justiin eli esim. runkotolpat on juuri oikean mittaisia ei yhtään yli- eikä alimittainen...hehe
Noin ilmoitettuna ne erot vaikuttaa suurilta, mutta lumikuorman kanssa paino/kattotuoli onkin tiilt vs. pelti 3087 kg/ 2477 kg eli prosentuaalinen ero onkin vain n. 20%.
Olet oikeassa, mutta jos se ero on se 20 %:ia niin silloinhan se syö sen pysyvienkuormien 1,2 kertoimen pois sieltä. Eikös?
Eli rakenne on alimitoitettu, mutta ainahan sen rakenteen voi vielä laskea sallituilla jännityksillä ja sitten se kestääkin...
Vai mitä?
Kuulehan hyvä pakertaja, mitähän oikein ajattelit tuolla esimerkillä?? Sinulla on jäänyt ne lujuusopin opinnot pahasti puolitiehen, jos tuolla esimerkillä jotenkin perustelet peltikaton edullista vaikutusta ristikon dimensioihin.
Laskentakuormat perustuvat rajatilamitoitusmenetelmään, ja aivan samalla tavalla muuttuvat kuormat, lumi ja tuuli kerrotaan omilla kertoimillaan. Tästä kokonaiskuormasta lasketaan voimasuureet, joiden perusteella tehdään mitoitus.
Suurimmassa osassa maata lumikuorman osuus on 1,80 kN/m2 (eli 180 kp/m2), kattorakenteen oma paino ilman katetta on n. 0,5 kN/m2 (50 kp/m2) ja sen vesikatteen massa on tiilellä 0,4 ja pellillä 0,05-0,1 kN/m2. Jo tästä näet, ettei vesikaton materiaalilla ole yleensä merkitystä ristikoiden mitoitukseen.
Toisaalta ne NR-ristikot kootaan vakiomittaisista kapuloista ja vakionaulalevyistä, ja juuri koskaan ristikon sauvan tai naulalevyn kapasiteettia ei päästä käyttämään 100% hyödyksi. Asian voit varmistaa katsomalla NR-ristikkopiirustusta. Myös tuotanto edellyttää vain 4-5 erilaisen sauvavahvuuden käyttöä.
Tällaiset hälläväliä esitykset pitäisi suosiolla unohtaa ja käyttää tervettä järkeä ja lujuusopin perustietoja.
Ja siitä vesikattomateriaalista..... pelti ja tiili ovat molemmat hyviä materiaaleja oikein käytettynä. Toinen pitää äidistä, toinen tyttärestä, ei se ole sen kummempaa......
Totta kai kaikilla kuormilla on merkitystä ristikoiden mitoitukseen. Vai onko itselläsi tapana rakenteita mitoittaessasi jättää osa kuormista ottamatta huomioon? Joskus jo pienikin kuormalisä aiheuttaa sen, että jokin dimensio pitää vaihtaa pykälää suurempaan, joskus taas ei.
Kattotiilet painavat n. 4 kg/kpl ja niitä menee karkeasti ottaen 10 kpl/m2. Tästä saadaan tuo mainitsemasi 0,4 kN/m2. Tällä määrällä et kuitenkaan saa vielä talon pohjasta neliötä katettua, ellet sitten ole tekemässä tasakattoa. Lumikuorma sen sijaan lasketaan aina vaakapinta-alaa kohti ja sitä saa kuormitusohjeen mukaan pienentää jo, kun kattokaltevuus ylittää 30 astetta. Eli ei se katemateriaalin painon merkitys välttämättä aina niin marginaalinen taida ollakaan!
Pyydän lukemaan viestini uudelleen, niin eiköhän se siitä selviä ;-)
Mistä keksit, että vanhemmat pellit on paksumpaa.?
Sepä ei kyllä pidä paikkaansa.
Todellakin amatööri tutkija suomi on täys viime vuosisadan alussa tehtyjä peltikattoja (pelti kestää15v)
Päädyimme tiilikattoon monestakin syystä. Hintaeroa ei ollut oikeastaan yhtään, kesto, äänettömyys, ulkonäkö. Kattopinta-alaa meille tulee n. 260 m3.
Rannila Classic on tehty liitosmenetelmällä jossa ei käytetä ruuveja kuin päätypaloissa ja nekin jäävät suojapellin alle.
Tämä ratkaisu "luulisi" olevan hyvä verraten tavan ruuvikiinnitykseen.
Pinnoite "ei pitäisi" irrota pellistä!
Mielipiteitä kiitos!
tehtyä hintavertailua? Kiinnostaisi tietää, vaikkakin näin jälkikäteenkin. Meillä on valittuna jo tiilikatto.
Työkaverini on tehnyt classic:illa katon ja sanoi sen olevan aivan normaali hintainen.
Kestääköhän tuollainen 0.6mm teräsohutlevy edes kävelyä katolla?
Ettei vaan tulisi lommoja joka askeleen jälkeen ja seurauksena pinnoite/maali pompsahtaa pois katosta?
Ei kestä. Vaatii kävelysillat. Nostovaiheessakin pitää olla tarkkana ettei tuu vekkejä. Niin vetelää tavara on.
Tottakai kestää. Lommot tulee tiilikuvioituun peltiin. Classic (joka on konesaumajäljitelmäkatto) kestää kävelyt.
Laitan tiedoksi hintavertailua. Sain juuri tarjouksen talopaketista Ormaxin betonitiilikatolla tai Rannila Classic "konesaumapeltikatolla". Molemmat samalta toimittajalta asennettuina.
Tiilikatto maksaa 4600€ ja Rannila Classic 8500€. Tiilikuvioitu peltikatto käytännössä tasan saman verran kuin betonitiilikatto.
Hintaero on siis merkittävä, n.50%.
Ai niin, talon kerrosala noin 210 m^2, kattokaltevuus 1/3.
Tee kunnon katto kattolaatoilla ja alushuovalla.
On komea, toimiva, ei kondessia, ei ääntä ja kestää. Takuutakin 15 v.
Tuossa osoitteessa on sinisillä kattolaatoilla huopalaattakatto. Katto on mitoitettu muuten niin, että voi tiilet sinne nostaa jos kuosi ei miellytä. Siniset laatat jää sitten kondenssisuojaksi. Tuolla 1:2 katolla on hyvä tehdä operaatioita paljain jaloin kesällä tai sukkasilteen vähän kylmemmällä.
http://briefcase.yahoo.com/top6_9gun
Sinänsä ihmetyttää kun kaikki vanhemmat ihmiset jotka ovat talonsa rakentaneet 70-80-luvulla sanovat tiilikattoa huonoksi vaihtoehdoksi.
Peltikatto on kuulema paljon parempi?
Ei tässä tavallinen tallaaja osaa enää päättää kumpaa käyttäisi omassa tulevassa ok-talossaan?
Kummallakin on puolustajansa mutta miten löytää se oikea vaihtoehto?
"Sinänsä ihmetyttää kun kaikki vanhemmat ihmiset jotka ovat talonsa rakentaneet 70-80-luvulla sanovat tiilikattoa huonoksi vaihtoehdoksi.
Peltikatto on kuulema paljon parempi? "
Hei pahvi, niillä itsellään on peltikatto ja kehuvat sitä koska silloin ei ollut varaa tiilikattoon, nyt koittavat pönkittää huonoa itsetuntoaan. Meidän 350 neliöseen huvilaan laitettiin 80 luvun alussa tiilikatto ja se on ollut todella kaunis ja hyvä!
Aurinkoisella paikalla oleva peltikatto kuumenee kesällä melkoisesti. Ellei yläpohjan tuuletus ole kunnollinen, on hikisiä öitä tiedossa. Vanhoissa ja uudemmissakin 1 1/2 -kerroksisissa taloissa ei suurta tuulettuvaa yläpohjaa voi saadakaan aikaan.
Voisi kuvitella, että peltikaton suuret lämpötilavaihtelut ja siitä seuraava lämpölaajeneminen ovat pääsyy peltikaton kulumiseen. Pitkistä pelleistä tehdyn katon ruuvinreiät voivat suurentua ja katto alkaa vuotaa.
Tiilikaton lämpötilavaihtelut eivät ehkä ole niin suuria ja lämpölaajeneminenkin tapahtuu tiilen kokoisissa yksiköissä eli on kokonaisuutena merkityksettömän pieni.
Meillä on monta kattoa tehty Rannilan nauloilla ja ruuveilla puhkotuista pelleistä. Ikää alkaa olla niillä noin 20 vuotta. Lämpölaajenemisen aiheuttaman elämisen takia naulan/ruuvin reiät ovat suurentuneet ja muoviprikat halkeilleet. Tästä seuraa veden pääsy naulan/ruuvin juureen lahottamaan puuta, jolloin seuraus on naulan/ruuvin irtoaminen ja pidemmän päälle peltien irtoaminen. Aletaan lähestyä aikoja kun tämä ogelma tulee silmille laajemminkin Rannilan (ja muiden vastaavien) kattojen ikäännyttyä.
Itse en enää laita tällaisia kattoja, vaan jos peltiä laitan, niin se on sitten konesaumattua. Siinä ei ole naulan/ruuvin reikiä.
Tiilikatto kuitenkin tulee ensi kesänä peltikaton tilalle kesämökissämme.
Kavahtakaa puhkottuja peltikattoja.
...turiset. Tiedän paikan, jossa konesaumattu peltikatto ollut paikoillaan 54 vuotta. Se maalattiinkin vasta noin 30 vuotiaana. Hyvin toimii vieläkin.
peltikatto ole kalliimpi kuin tiilikatto? Lisäksi tulee mainitut lämpötila ongelmat. Jos näistä pitäisi valita, niin kyllä tiilikatto vie voiton.
Tuntuu turhauttavalta lueskella teidän keskusteluitanne koska kukaan ei esitä todisteita puheistaan.
Toinen sanoo tiili toinen pelti kumpikin perusteleee ainoastaan omilla puheillaan tekstejään. Mikä on totta mikä tarua siinäpä vasta probleema?
ja voi löytyä muitakin tietoja. Mutta tämä löytyi nopeasti.
http://www.asuntotieto.com/taloyhtio/menetelmat/peruskorjaus2.html
Rannila Classicissa ei pitäisi olla näitä ongelmia kun ruuvit ovat vain reunalevyissä ja sielläkin pellin alla.
Liekkö muuten mitenkään viisas ostos?
Soittelin äsken kaverille joka korjaa kattoja(10v korjannut) ja hän kertoi seuraavaa kun kysyin mikä olis paras kattomateriaali: Huopakatto kaksinkertaisella huovalla on se minkä hän laittaisi(kallishan se olisi). Peltimiehen tekemä konesaumattu peltikatto on periaatteessa ikuinen ja olisi hyvä, mutta aika kallis. Kysyin"Onko Rannilan Classic hyvä?" sanoi "ei ole, niitä joutuu korjailemaan, koska se liitostavan toteutus ei ole paras mahdollinen". Tiilikuvioitu peltikatto on ok. Tiilikatosta sanoi että" en kyllä laittais sellaista, ei ole riittävän tiivis, pakkaa usein vuotamaan". Tällaista kertoi kaveri joka on korjaillut kattoja työkseen ja mielestäni sellainen kaveri on asiantuntija ainakin kattomateriaalien hyvien ja huonojen puolien analysoinnissa ainakin kestävyyden suhteen.
Tiilikuvioitu peltikatto on ok??
Mikä tässä on hyvää jos se kerran kiinnitetään ruuveilla kuten muutkin(paitsi classic) peltikatot?
Tarkennuksia noihin selityksiin, kiitos!
*Mikä liitostavassa on huonoa?
*Miksi tiilikuvioitu on hyvä?
Rannilan Classicin peltien liitostapa ei ole hyvä kun siellä ei ole eristeitä välissä eli saattaa alkaa valskaamaan ja lukitussysteemissä olisi parantamisen varaa. Peltikatto yleensä(Ei Rannila Classic) on kaverin mielestä hyvä.
Ohutta on pelti tiilikuvioisessa ja lisäksi moneen suuntaan mutkalle taivutettua. Vertaus kaljatölkkipellistä ei ole kovin kaukana totuudesta... noh, onhan se vielä ohuempaa.
Uskallan epäillä tiilijäljitelmäisen pellin ikää, kun vuosikymmenet kuluvat, niin pokkauksista irtoaa pinnoitteet ja taivutuksen kohdalta sinkkikerros pettää ja pelti on ruosteessa.
Ja miksi se pelti pitää taivuttaa tiilen näköiseksi, sehän on jäljitelmä. Peltikaton pitäisi olla peltikaton näköinen, eikä jäljitelmä.
On hyvä muistaa kuinka Rannila on tullut vastaan 80-luvun peltikaton umbra-sävyn muovipinnoitteen irtoamisesta.... lähettämällä tölkin maalia, jolla asiakas voisi maalata katon uudelleen. Miten sellaisen katon voisi maalta uudelleen, hiekkapuhaltaa ensin kaiken peltipinnalle ja sitten maalata se kuten sinkitön kirkas peltipinta pitäisi maalata.
Minusta Rannila olisi pitänyt vetää oikeuteen, koska PVC200-pinnoitteen korkein käyttölämpötila on 60 astetta ja peltikate on joka kesä kuumempi, Suomessakin. Tuote oli perusteiltaan virheellinen.
Rannilan Classic ei tule kestämään clic-liitoksestaan vuosien myötä, lisäksi kaikki läpiviennit, jiirit, kurut ym. vaativat ammattipeltiseppää.
Peltiähän saa Rannilaltakin monen paksuisena...
Eli, vastaanotetun pellin paksuus on sen mukaan kun on tilattu.
Tiilikuvioidusta pellistä tässä on keskusteltu ja sen paksuus on 0,5mm. Paksummasta sitä ei ilmeisesti pysty pokkaamaankaan, korjatkaa jos olen väärässä.
Decra voisi olla hyvä vaihtoehto vai mitä?
http://www.icopal.fi/pdf/decra_esite_5f2001.pdf
Tiilikaton vuodot johtuvat lähes aina virheellisestä asennuksesta. Naulat eivät saa olla näkyvissä saumoissa. Ongelmakohtia ovat tietääkseni erilaiset jiirit. Tiilien leikkaukset pitää tehdä tarkasti. Sitten yksi pointti. Kun tilaa katon, mitoitukselle lasketaan yleensä kustannussyistä minimi tiilimäärä, joten limitystä saattaa olla liian vähän. Tuulisella ja sateisella kelillä katto saattaa sitten vuotaa.
Vaikuttaa kalliilta mutta hyvältä ratkaisulta.
Totta on, että konesaumattu katto on kalliimpi. Työnmäärä niin paljon suurempi. Jos nappulaa vaan löytyy niin saumakatto on hyvä valinta. Joskin pitää aina vähän pauketta tuulella.
Pieni korjaus, kyllä tuossa Rannilan Classicissa (nykyään muuten nimeltään Ruukki Classic STR tai WTR)on reikiä, jotka ovat uran muotoisia. Uria siksi, että ettei pelti vääntäisi ruuveja lämpölaajetessaan.
Reiät (urat) ovat liitossauman alla suojassa eli niistä ei pääse vesi ruoteita lahottamaan.
Lähes 50 vuotta vanha betonitiilikatto minulla ja vielä toimii.
Jos saat takuuta esim. 15 vuotta, mieti paljonko se todella on talon iässä.
Jos tosiaan joudut 15v välein katolle hommiin, niin laske pitkän ajan kustannukset.
betoni tiilikatto edut: halpa , äänetön
huonoa: painavaa, betonissa luvattoman paljon laatuvaihtelua, sammaloituu
poltettu tiili edut: todella pitkä ikäinen, hyvän näköinen
huonoa: hinta kova ja vaatii yleensä alle raakapontin ja huovan joka nostaa hintaa entisestään
peltikatto edut: halvin, kevyt ja asentaa
huonoa: pinnotteiden kestävyys on arvoitus
lommouttuu asentaessa/katolla liikuttaessa helposti.
katon hintaa arviotaessa kannattaa laskea kaikki katto tarvikkeet mukaan , niistä tulee helposti enemmän kun katteesta, pelti on materiaalina hieman halvempaa kuin betonitiili mutta ero on aika marginaalinen (omakotitalon katossa noin 1000 mk) betoni katon hintaa nostaa tiilien katolle nosto, jos otat nosturin pakettien jakoon se maksaa yleensä noin 500mk/h x 5h= 2500mk , tiili hissillä voi selvitä halvemmalla, mutta työtä enemmän
onko jokin uusi rakenne tai materiaali sopiva, toimiva tai kestävä.
20 vuotta tehtiin tasakattoja ennenkuin huomattiin sen järjettömyys ja se kiellettiin.
Nyt on 20 vuotta laitettu nauloilla ja ruuveilla puhkottuja peltejä katoille ja ollaan huomaamassa että ne lentävät kohta katoilta tuulen mukana.
Maapohjaisia, laatoille tehtyjä taloja on tehty nyt parikymmentä vuotta ja huomattu kuinka talot ovat kosteita. Nyt on keksitty rossipohja uudelleen kun on ymmäretty alapohjan tuuletuksen merkitys.
Lasi- ja kivivilla on todettu huonoksi eristeeksi kosteusominaisuuksiensa vuoksi ja markkinoille on tullut takaisin kutteripurun tavoin käyttäytyvät pellava- ja selluvilla.
JNE. JNE.
Olkaa aina hyvin epäileväisiä kun jotain uutta teille tarjotaa.
joo muutetaan takaisin luolaan
Edellinen viesti oli tietenkin heitto, mutta vastaan siihen kuitenkin, koska siinä oli liian monta virhettä.
20 vuotta tehtiin tasakattoja ennenkuin huomattiin sen järjettömyys ja se kiellettiin.
->ns. tasakattoja ei ole koskaan kielletty ja suurin osa tämän maan katoista on edelleen bitumipohjaisia tasakattoja.
Nyt on 20 vuotta laitettu nauloilla ja ruuveilla puhkottuja peltejä katoille ja ollaan huomaamassa että ne lentävät kohta katoilta tuulen mukana.
->yleensä tuulen mukaan lähteneet katot ovat olleet konesaumattuja peltikattoja, joissa kiinnitysliuskojen määrä tai pohjaan naulaus on ollut liian pieni.
Maapohjaisia, laatoille tehtyjä taloja on tehty nyt parikymmentä vuotta ja huomattu kuinka talot ovat kosteita. Nyt on keksitty rossipohja uudelleen kun on ymmäretty alapohjan tuuletuksen merkitys.
->maanvaraisia lattioita on tehty 50-luvulta lähtien ja suurin osa niistä on ok. Erilaisia rossipohjia on tehty paljon kauemmin ja osa niistä on virheellisinä lahonnut ajat sitten. Ei alapohjatyyppi sinällään ole hyvä tai huono, virheellisesti rakennettu pilaa sen. Rossipohjaa ei ole keksitty uudelleen, niitä on rakennettu jatkuvasti, enemmän tai vähemmän.
Lasi- ja kivivilla on todettu huonoksi eristeeksi kosteusominaisuuksiensa vuoksi ja markkinoille on tullut takaisin kutteripurun tavoin käyttäytyvät pellava- ja selluvilla.
->väärin, lasi- ja kivivilla on erinomaisia lämmöneristeitä ja niillä eristetään suurin osa uudis- ja korjausrakentamiskohteista edelleen. Sellu- ja pellavaeristeitä en vertaisi kutterinpuruun, koska ne ovat niin paljon parempia eristeitä puruun nähden.
JNE. JNE.
Olkaa aina hyvin epäileväisiä kun jotain uutta teille tarjotaa.
->joku kertoi (tällä keskustelupalstallako?) että meitä ihmisiä on kahden tyyppisiä; viisaita jotka tekevät aina niin kuin ennenkin on tehty ja tiedetään oikeaksi ja tyhmiä, jotka asettavat kaiken kyseenalaiseksi ja pyrkivät aina tekemään asiat toisin kuin aikaisemmin. Tämä maailma ja kehitys menee eteenpäin näiden tyhmien ansiosta!!
KONESAUMAKATON+HYÖDYT