Laadukasta aikuisten fantasiaa, osa 2

On aika mielenkiintoista, että edellinen keskustelu tuli täyteen. :) Täyteen tulleita keskusteluja lienee aika vähän fantasiapuolella.

Tässä tulee mun mietteitä fantasiakirjallisuuden keveydestä ja synkkyydestä:

Minusta fantasiakirjallisuus voi olla joko kevyttä tai synkkää, mutta itse pidän enemmän synkemmästä fantasiasta (pidän myös dark fantasysta, jos se on laadukasta). Minusta synkkä fantasia on mielenkiintoista ja siihen saadaan yleensä sisällytettyä enemmän tunnetta, ristiriitoja ja vaikeita aiheita kuin kevyempään tuotantoon.

En väitä, ettenkö pitäisi kevyestäkin fantasiasta, koska joskus on ihan kiva lukea kevyttä ja helposti luettavaa fantasiaa. Esim. Eddingsin teokset ovat aika kevyitä.

Kevyemmän fantasian puolelta pidän ehkä eniten Terry Brooksista. Olen havainnut, että hänen fantasiakirjoihin on vähitellen ilmestynyt synkempiä sävyjä (esim. The Voyage of the Jerle Shannara oli tummempaa fantasiaa kuin aikaisemmat kirjat).

Maailmanloppujutut ovat aika yleisesti käytettyjä aiheita fantasia- ja tieteiskirjallisuudessa. Joskus on kieltämättä hieman huvittavaa, kun melkein jokaisessa kirjassa on vastaavanlainen aihe.

sff-fani kirjoitti:

On aika mielenkiintoista, että edellinen keskustelu tuli täyteen. :) Täyteen tulleita keskusteluja lienee aika vähän fantasiapuolella.

Tässä tulee mun mietteitä fantasiakirjallisuuden keveydestä ja synkkyydestä:

Minusta fantasiakirjallisuus voi olla joko kevyttä tai synkkää, mutta itse pidän enemmän synkemmästä fantasiasta (pidän myös dark fantasysta, jos se on laadukasta). Minusta synkkä fantasia on mielenkiintoista ja siihen saadaan yleensä sisällytettyä enemmän tunnetta, ristiriitoja ja vaikeita aiheita kuin kevyempään tuotantoon.

En väitä, ettenkö pitäisi kevyestäkin fantasiasta, koska joskus on ihan kiva lukea kevyttä ja helposti luettavaa fantasiaa. Esim. Eddingsin teokset ovat aika kevyitä.

Kevyemmän fantasian puolelta pidän ehkä eniten Terry Brooksista. Olen havainnut, että hänen fantasiakirjoihin on vähitellen ilmestynyt synkempiä sävyjä (esim. The Voyage of the Jerle Shannara oli tummempaa fantasiaa kuin aikaisemmat kirjat).

Maailmanloppujutut ovat aika yleisesti käytettyjä aiheita fantasia- ja tieteiskirjallisuudessa. Joskus on kieltämättä hieman huvittavaa, kun melkein jokaisessa kirjassa on vastaavanlainen aihe.

Lue lisää

Fantasian pitää olla synkkää tai ainakin riittävän synkkää. Kuka sitä nyt jotain "Kauniita ja rohkeita" tai "Pikku Kakkosta" haluaisi lukea, joten synkkyyttä täytyy löytyä.

"Synkän" fantasian mestareita ovat mielestäni George R.R. Martin, Terry Goodkind, Clive Barker, Robert Newcomb, Robert Jordan ja Robin Hobb. Kaikkien näiden kirjailijoiden teoksissa on riittävästi synkkyyttä ja kiehtovuutta.

Mitä tulee maailmanloppujuttuihin, niin totean, että ne ovat kunnon fantasiaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa joku Harry Potterin tyylinen kevyt lastenviihde.

qual33 kirjoitti:

Fantasian pitää olla synkkää tai ainakin riittävän synkkää. Kuka sitä nyt jotain "Kauniita ja rohkeita" tai "Pikku Kakkosta" haluaisi lukea, joten synkkyyttä täytyy löytyä.

"Synkän" fantasian mestareita ovat mielestäni George R.R. Martin, Terry Goodkind, Clive Barker, Robert Newcomb, Robert Jordan ja Robin Hobb. Kaikkien näiden kirjailijoiden teoksissa on riittävästi synkkyyttä ja kiehtovuutta.

Mitä tulee maailmanloppujuttuihin, niin totean, että ne ovat kunnon fantasiaa. Minua ei voisi vähempää kiinnostaa joku Harry Potterin tyylinen kevyt lastenviihde.

Lue lisää

Fantasiassa pitää ehdottomasti olla synkkyyttä. Ilman synkkyyttä fantasia ei ole mitään muuta kuin lasten satua.

Kukapa ei voisi olla rakastamatta Martinin synkkiä visioita tai Hobbin ihanaa tapaa kuvata Fitzin kärsimyksiä. Olen aivan koukussa näiden kahden kirjailijan teoksiin.

Entä Janny Wurts? Hän kirjoittaa hyviä kirjoja!

qual33 kirjoitti:

Entä Janny Wurts? Hän kirjoittaa hyviä kirjoja!

Janny Wurts on hirveän hyvä. Mä tykkään The Wars of Light and Shadow -sarjasta todella paljon. Se kuuluu jokaisen fantasiafanin lukulistaan.

juupe kirjoitti:

Janny Wurts on hirveän hyvä. Mä tykkään The Wars of Light and Shadow -sarjasta todella paljon. Se kuuluu jokaisen fantasiafanin lukulistaan.

Olen samaa mieltä, että Janny Wurts on hyvä kirjailija. Hän kirjoittaa sujuvaa, viihdyttävää ja mielenkiintoista fantasiaa. Valitettavasti hän on hieman tuntemattomampi kirjailija.

Martha Wells - The Death of The Necromancer
Gene Wolfe - New Sun
C.S. Friedman - The Coldfire Trilogy
Glen Cook - The Black Company (10 osaa. Suosittelen 1-3 ja 4 osa on erillinen jatkotarina, loppuosat aika sekundaa ei kannata vaivautua.)
Lynn Flewelling - Nightrunner
Stephen Donaldson - The Chronicles of Thomas Covenant

Aikuisempaan makuun tuo Gene Wolfen New Sun on kyllä ehdoton klassikko joka on ollut yksi parhaista lukukokemuksistani koskaan. Ei taida olla suomenkielisenä kyllä saatavana mutta parempiahan nuo ovat englanniksi.

sff-fani kirjoitti:

Olen samaa mieltä, että Janny Wurts on hyvä kirjailija. Hän kirjoittaa sujuvaa, viihdyttävää ja mielenkiintoista fantasiaa. Valitettavasti hän on hieman tuntemattomampi kirjailija.

Lue lisää

Minä olen lukenut ensimmäisen osan Wars of Light and Shadows -sarjasta. En pitänyt siitä yhtään, ja lopetin sarjan lukemisen siihen. Kirjailijan käyttämä kieli oli yksinkertaisesti liian raskasta, ja kirja eteni todella hitaasti. Mutta Wurtsin yhdessä Raymond E. Feistin kanssa kirjoittama Empire-trilogia on hyvä.

Risingin Jussi kirjoitti:

Minä olen lukenut ensimmäisen osan Wars of Light and Shadows -sarjasta. En pitänyt siitä yhtään, ja lopetin sarjan lukemisen siihen. Kirjailijan käyttämä kieli oli yksinkertaisesti liian raskasta, ja kirja eteni todella hitaasti. Mutta Wurtsin yhdessä Raymond E. Feistin kanssa kirjoittama Empire-trilogia on hyvä.

Lue lisää

Minusta Wurtsin kirjoissa on hienoa juuri se, että hän uskaltaa kirjoittaa tarpeeksi hyvin ja käyttää aikaa tärkeisiin asioihin, eikä mene liian täysillä eteenpäin.

Olisi hienoa, jos useammat kirjailijat tekisivät näin. Sillä tavalla tulisi laadukkaampaa jälkeä.

Raymond E. Feistin trilogia on ihan mielenkiintoinen tapaus. Se oli hyvä ja erilainen kirjasarja.

jurps24 kirjoitti:

Martha Wells - The Death of The Necromancer
Gene Wolfe - New Sun
C.S. Friedman - The Coldfire Trilogy
Glen Cook - The Black Company (10 osaa. Suosittelen 1-3 ja 4 osa on erillinen jatkotarina, loppuosat aika sekundaa ei kannata vaivautua.)
Lynn Flewelling - Nightrunner
Stephen Donaldson - The Chronicles of Thomas Covenant

Aikuisempaan makuun tuo Gene Wolfen New Sun on kyllä ehdoton klassikko joka on ollut yksi parhaista lukukokemuksistani koskaan. Ei taida olla suomenkielisenä kyllä saatavana mutta parempiahan nuo ovat englanniksi.

Lue lisää

Unohdinkin äsken mainita tuolla alempana Gene Wolfen. Hän on erinomainen kirjailija ja hänen teoksensa ovat todella laadukkaita.

ainakin laadukasta aikuisten fantasiaa etsittäessä. Luin Holopaisen Sonja-sarjaa silloin joskus kauan sitten kun se ilmestyi ja totesin että ei ikinä enää. Ja silloin en ollut vielä likikään niin nirso kuin nyt.

Jos suomalaisia fantasiakirjailijoita etsitään niin Johanna Sinisaloa on pakko tyrkyttää tähän väliin, Ennen päivän laskua ei voi, Sankarit ja Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Juha Ruusuvuorellakin on jotain fantasiaksi luokilteltavaa, Lemminkäisen laulu, Jurmo ja Nokian nuoriso-ohjaaja. Arto Paasilinnaakaan ei kannata unohtaa, Lentävä kirvesmies, Ukkosenjumalan poika ja Auta Armias noin niinkun alkupalaksi.

Ilkka Auerin Lumen ja Jään maa on kuulemma varsin luettava sarja, en ole vieläkään ehtinyt siihen asti.

Menee scifin puolelle, muuta menköön, Tero Niemi ja Anne Salminen: Nimbus ja Tähdet, siinä on hieno kirja.

Nynaeve kirjoitti:

ainakin laadukasta aikuisten fantasiaa etsittäessä. Luin Holopaisen Sonja-sarjaa silloin joskus kauan sitten kun se ilmestyi ja totesin että ei ikinä enää. Ja silloin en ollut vielä likikään niin nirso kuin nyt.

Jos suomalaisia fantasiakirjailijoita etsitään niin Johanna Sinisaloa on pakko tyrkyttää tähän väliin, Ennen päivän laskua ei voi, Sankarit ja Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Juha Ruusuvuorellakin on jotain fantasiaksi luokilteltavaa, Lemminkäisen laulu, Jurmo ja Nokian nuoriso-ohjaaja. Arto Paasilinnaakaan ei kannata unohtaa, Lentävä kirvesmies, Ukkosenjumalan poika ja Auta Armias noin niinkun alkupalaksi.

Ilkka Auerin Lumen ja Jään maa on kuulemma varsin luettava sarja, en ole vieläkään ehtinyt siihen asti.

Menee scifin puolelle, muuta menköön, Tero Niemi ja Anne Salminen: Nimbus ja Tähdet, siinä on hieno kirja.

Lue lisää

Kuinka onnellinen olisinkaan ellen olisi niitä vielä lukenut ja olisi täksi illaksi aloitettavana Lumen tuloa ei voi estää. Lisäksi B. Hurtta on kirjaillut teokset Rommelin kulta, joka on pikemminkin seikkailuromaani ja Elävien ja kuolleiden kesä, joka lienee paras suomalaisen kirjailijan vampyyri tarina. Hänen uusin kirjansa on Käärmeet ja tikapuut, joka on erittäin hyvä kirja.
Boris Hurtta on kirjoittanut melkoisen määrän novelleja ja toimittanut novellikokoelman Kultainen naamio. Todella hyvää tarinaa.

Toinen ehdottoman hyvä suomalaiskirjailija on Maarit Verronen, rakastan hänen kirjojaan.

Kari Nenonen, ainakin kaksi rankkaa kauhukirjaa ja ainakin yksi novellikokoelma. Loistavia kirjoja.

Ehkä suurimpana suomalaisena, amerikan suomalaisena tosin, pidän Jean M. Untinen- Auel'ia.
Luolakarhun klaanin luen kerran vuodessa ja toivon joskus tapaavani Aylan kaltaisen tytön. Jos kohtaisin, tekisin mitä vain voittaakseni hänen rakkautensa.

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen on ihmeellinen kirja. Näin kerran dokumentin tästä suuresta suomalaisesta exsortikosta. Sinuhea kirjoittaessaan hän oli ohjelman mukaan puhunut kirjoituskammiossaan, talonsa yläkerrassa muinaisegyptiä. Alakerrassa majaillut muu talonväki oli ollut kauhuissaan mutta mikä kirja!

Daniel Defoe ja Robinson Crusoe, mikään maininta ei tekisi oikeutta mestariteokselle.

Mikäli löydät jostain harvinaisen Roald Dahl'n Rakkaani, Kyyhkyläiseni tulet lukeneeksi mestarin näkymistä.
Dapne du Maurier, parhaiten tunnettu Rebekasta ja Serkkuni Raakelista, on kirjoittanut ainakin yhden novellikokoelman. Kokoelmassa, jonka nimeä en nyt saa mieleeni, on tarina, joka tuntemistani ehkä aavemaisin. Loistavan tarinan muisto saa hiukseni nousemaan pystyyn.

Loistavia kirjoja. Suuria kirjailijoita. Tänä iltana minä olen surullinen ja noiden tarinoiden muisteleminen vei hetkeksi suruni mukanaan. Kiitos Sinulle, joka aloitit ketjun.

Hurttaa. kirjoitti:

Kuinka onnellinen olisinkaan ellen olisi niitä vielä lukenut ja olisi täksi illaksi aloitettavana Lumen tuloa ei voi estää. Lisäksi B. Hurtta on kirjaillut teokset Rommelin kulta, joka on pikemminkin seikkailuromaani ja Elävien ja kuolleiden kesä, joka lienee paras suomalaisen kirjailijan vampyyri tarina. Hänen uusin kirjansa on Käärmeet ja tikapuut, joka on erittäin hyvä kirja.
Boris Hurtta on kirjoittanut melkoisen määrän novelleja ja toimittanut novellikokoelman Kultainen naamio. Todella hyvää tarinaa.

Toinen ehdottoman hyvä suomalaiskirjailija on Maarit Verronen, rakastan hänen kirjojaan.

Kari Nenonen, ainakin kaksi rankkaa kauhukirjaa ja ainakin yksi novellikokoelma. Loistavia kirjoja.

Ehkä suurimpana suomalaisena, amerikan suomalaisena tosin, pidän Jean M. Untinen- Auel'ia.
Luolakarhun klaanin luen kerran vuodessa ja toivon joskus tapaavani Aylan kaltaisen tytön. Jos kohtaisin, tekisin mitä vain voittaakseni hänen rakkautensa.

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen on ihmeellinen kirja. Näin kerran dokumentin tästä suuresta suomalaisesta exsortikosta. Sinuhea kirjoittaessaan hän oli ohjelman mukaan puhunut kirjoituskammiossaan, talonsa yläkerrassa muinaisegyptiä. Alakerrassa majaillut muu talonväki oli ollut kauhuissaan mutta mikä kirja!

Daniel Defoe ja Robinson Crusoe, mikään maininta ei tekisi oikeutta mestariteokselle.

Mikäli löydät jostain harvinaisen Roald Dahl'n Rakkaani, Kyyhkyläiseni tulet lukeneeksi mestarin näkymistä.
Dapne du Maurier, parhaiten tunnettu Rebekasta ja Serkkuni Raakelista, on kirjoittanut ainakin yhden novellikokoelman. Kokoelmassa, jonka nimeä en nyt saa mieleeni, on tarina, joka tuntemistani ehkä aavemaisin. Loistavan tarinan muisto saa hiukseni nousemaan pystyyn.

Loistavia kirjoja. Suuria kirjailijoita. Tänä iltana minä olen surullinen ja noiden tarinoiden muisteleminen vei hetkeksi suruni mukanaan. Kiitos Sinulle, joka aloitit ketjun.

Lue lisää

On olemassa tasan kaksi lukukelpoista suomalaista fantasiakirjailijaa: Anu Holopainen ja Ilkka Auer.
Lausunto saattaa kuulostaa aika jyrkältä, mutta koska olen yrittänyt pysytellä suomalaisessa fantasiakirjallisuudessa ajan tasalla lähinnä varmaankin siinä toivossa, että Suomesta nousisi joku tähti, voisin väittää sen olevan oikeutettu(ainakaan minulle ei tule nyt mieleen ketään muuta hyvää suomalaista fantasiakirjailijaa, mutta minut saa vapaasti haukkua, jos joku keksii vielä jonkun muun hyvän). Toistaiseksi olen kuitenkin kohdannut vain aika pahoja pettymyksiä. Ainoastaan Auer on viime aikoina pitänyt yllä toivoa, että Suomesta saattaisi tulla jotakin kunnollista.

Pidän tässä kohtaa tauon kirjoittamisessa pysyäkseni selvillä ajankohtaisesta politiikasta(katson Itsevaltiaat).

Anu Holopaisen kirjat ovat mielestäni aika perusfantasiaa. Ne jaksaa mukavasti lukea kerran läpi nukahtamatta kesken. Mitään suuria ideoita ei mielestäni ole, vaan kyseessä on taas yksi kirajilija, joka on löytänyt hyvän kaavan ja kuluttaa sitä. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, ettei hänellä ole ollut uusia ideoita kovinkaan usein. Kaikissa uusissa sarjoissa on kuitenkin ollut sen verran hyviä uusia juttuja, että ensimmäisen kirjan jälkeen muut ovat menneet helposti läpi omalla painollaan. Osassa kirjoista käsitellään oivallisesti pohjoista kylmyyttä, pimeyttä ja mentaliteettiä. Juuri siinä suomalaiset kirjailijat ovat mielestäni hyviä: he osaavat kuvata pohjoisen talven tunnetta. Hyviä kirjoja, joiden lukemista voin suositella. Lisäplussaa tuo tietenkin suomalaisuus, koska mielestäni vain suomalaisen kirjailijan tekstissä voidaan käyttää hyväksi suomen kielen suurimpia etuja. Käännetyt kirjat eivät ikinä yllä samalle tasolle kielellisesti, kuin alkuperäiset suomalaiset(käännöksiä ei ole muuta kuin haukuttu viime aikoina, mutta en voi sanoa muuta kuin, että ne ansaitsevat sen).

Ilkka Auer osaa mielestäni käyttä hyväkseen pohjoista eksotiikkaa paremmin kuin kukaan muu(lasken näihin muihin mukaan myös esimerkiksi Martinin). Juuri se pohjoinen eksotiikka on jotain, mitä suomalaisten kirjailijoiden pitäisi mielestäni käyttää ponnahduslautana maailmaalle(onhan se toiminut muissakin kirjallisuudenlajeissa). Hän on luonut tiettyjä pohjoisen taruja(tiettyjä, koska niihin ei kuulu esim. viikinkitaruja) hyväksi käyttäen aivan oivallisen maailman. Tietenkin kasvutarina pikkutytöstä sankarittareksi voisi olla vähän tympivä, koska sitä käytetään niin usein, mutta mielestäni Auer kirjoittaa niin hyvin, ettei kasvutarina pääse häiritsemään. Auerin suuri keksintö on juuri tämä maailma, joka ei ole todellakaan kopioitu mistään muualta(mielestäni nykyään vain kovin harvat luovat täysin omanlaisiian maailmoja, mikä tietenkin vain korottaa Tolkienin arvoa, hän kun loi omansa ilman parempaa esikuvaa). Haluaisin vielä korostaa, että mielestäni taikuus on hienosti tehty. Se on ehdottomasti sellaista, kuin pohjoisen noitien taikuuden pitäisi ollakin ja sillä on myös hintansa(vrt. aiemmat keskustelut).

Auer on todellakin hyvä kirjailija ja, kuten usein tapahtuu, uskoisin hänenkin vielä parantavan menoa seuraavissa sarjoissa. Ehkä hänestä voisi tulla ensimmäinen suomalainen fantasiakirjailija, joka tunnetaan myös maailmalla(tai edes kotimaassa). Suosittelen siis sekä Holopaista, että Aueria. Tietenkin molemmat saivat kotimaisuudesta hieman ylimääräistä etua, mutta eiköhän ole totta, että kotimaiset kirjailijat sopivat mielenlaadultaan paremmin lukijalle ja kielen mahdollisuudet hyödynnetään paremmin. Holopainen on jo tässä vaiheessa hyvä kirjailija ja uskon, että hänkin voisi parantaa. Auer on jo tässä vaiheessa parempi kirjailija ja hänellä on ehdottomasti potentiaalia.

Saattaa olla liioiteltua sanoa, että on vain kaksi hyvää suomeksi kirjoittavaa fantasiakirjailijaa, mutta ei heitä kuitenkaan kovin montaa ole. Olen tietenkin saattanut missata joitain suomalaisia kirjailijoita, koska heitä ei todellakaan mainita samoissa listoissa ulkomaalaisten uutuuksien kanssa(mikä tietenkin kertoo jo aika paljon). Pyydän siis, että korjaatte minun sanomisiani, jos tiedätte vielä jonkun.

Ilkka Auer:
Sysilohien sukua - Lumen ja jään maa(2004)
Varjoissa vaeltaja - Lumen ja jään maa(2006)

Anu Holopainen:
Kristallien valtakunta(1996)
Noitien hovi(1997)
Boreaksen lapset(1998)
Musta liekki(1999)
Gae Bolga(2000)
Sinisilmä(2001)
Syysmaa 1 / Welman tytöt(2003)
Syysmaa 2 / Sisarpuut(2004)
Syysmaa 3 / Viinikauppias(2005)
Molemmin jaloin(2006)(ei fantasiaa, en ole lukenut)

(Olen lukenut kaiken muun paitsi Holopaisen viimeisen)

Nynaeve kirjoitti:

ainakin laadukasta aikuisten fantasiaa etsittäessä. Luin Holopaisen Sonja-sarjaa silloin joskus kauan sitten kun se ilmestyi ja totesin että ei ikinä enää. Ja silloin en ollut vielä likikään niin nirso kuin nyt.

Jos suomalaisia fantasiakirjailijoita etsitään niin Johanna Sinisaloa on pakko tyrkyttää tähän väliin, Ennen päivän laskua ei voi, Sankarit ja Kädettömät kuninkaat ja muita häiritseviä tarinoita. Juha Ruusuvuorellakin on jotain fantasiaksi luokilteltavaa, Lemminkäisen laulu, Jurmo ja Nokian nuoriso-ohjaaja. Arto Paasilinnaakaan ei kannata unohtaa, Lentävä kirvesmies, Ukkosenjumalan poika ja Auta Armias noin niinkun alkupalaksi.

Ilkka Auerin Lumen ja Jään maa on kuulemma varsin luettava sarja, en ole vieläkään ehtinyt siihen asti.

Menee scifin puolelle, muuta menköön, Tero Niemi ja Anne Salminen: Nimbus ja Tähdet, siinä on hieno kirja.

Lue lisää

Holopaisen muut kirjat ovat mielestäni paljon parempia, kuin Sonja-sarja.

Tiesin, että jotain unohtui toisesta viestistäni, ja siinähän se tulikin: Johanna Sinisalo.

Nuo muut ovat aika kaukana minun fantasiamaustani.

Minä ainakin unohdan heti kättelyssä kaikki suomalaiset fantasiakirjailijat (voiko heitä edes kutsua tällä nimellä?).

Yritin lukea muutamia kirjoja ja lukeminen jäi todellakin yrittämiseksi. Kirjat tökkivät heti alkumetreillä niin pahasti, että hyvä ettei minua alkanut yököttämään.

Joku raja pitää sentään olla, koska suomalainen fantasiakirjallisuus ei ole laadukasta.

sff-fani kirjoitti:

Minä ainakin unohdan heti kättelyssä kaikki suomalaiset fantasiakirjailijat (voiko heitä edes kutsua tällä nimellä?).

Yritin lukea muutamia kirjoja ja lukeminen jäi todellakin yrittämiseksi. Kirjat tökkivät heti alkumetreillä niin pahasti, että hyvä ettei minua alkanut yököttämään.

Joku raja pitää sentään olla, koska suomalainen fantasiakirjallisuus ei ole laadukasta.

Lue lisää

Suomalaisesta fantasiakirjallisuudesta ei voi pahemmin puhua. Olen sitä mieltä, että sitä ei ole edes olemassa. Jotain yritelmiä on, mutta ne ovat huonoja.

flukija kirjoitti:

Suomalaisesta fantasiakirjallisuudesta ei voi pahemmin puhua. Olen sitä mieltä, että sitä ei ole edes olemassa. Jotain yritelmiä on, mutta ne ovat huonoja.

Olisiko Tove Jansson suomalaista fantasiaa?

libro kirjoitti:

On olemassa tasan kaksi lukukelpoista suomalaista fantasiakirjailijaa: Anu Holopainen ja Ilkka Auer.
Lausunto saattaa kuulostaa aika jyrkältä, mutta koska olen yrittänyt pysytellä suomalaisessa fantasiakirjallisuudessa ajan tasalla lähinnä varmaankin siinä toivossa, että Suomesta nousisi joku tähti, voisin väittää sen olevan oikeutettu(ainakaan minulle ei tule nyt mieleen ketään muuta hyvää suomalaista fantasiakirjailijaa, mutta minut saa vapaasti haukkua, jos joku keksii vielä jonkun muun hyvän). Toistaiseksi olen kuitenkin kohdannut vain aika pahoja pettymyksiä. Ainoastaan Auer on viime aikoina pitänyt yllä toivoa, että Suomesta saattaisi tulla jotakin kunnollista.

Pidän tässä kohtaa tauon kirjoittamisessa pysyäkseni selvillä ajankohtaisesta politiikasta(katson Itsevaltiaat).

Anu Holopaisen kirjat ovat mielestäni aika perusfantasiaa. Ne jaksaa mukavasti lukea kerran läpi nukahtamatta kesken. Mitään suuria ideoita ei mielestäni ole, vaan kyseessä on taas yksi kirajilija, joka on löytänyt hyvän kaavan ja kuluttaa sitä. Tämä tarkoittaa kuitenkin vain sitä, ettei hänellä ole ollut uusia ideoita kovinkaan usein. Kaikissa uusissa sarjoissa on kuitenkin ollut sen verran hyviä uusia juttuja, että ensimmäisen kirjan jälkeen muut ovat menneet helposti läpi omalla painollaan. Osassa kirjoista käsitellään oivallisesti pohjoista kylmyyttä, pimeyttä ja mentaliteettiä. Juuri siinä suomalaiset kirjailijat ovat mielestäni hyviä: he osaavat kuvata pohjoisen talven tunnetta. Hyviä kirjoja, joiden lukemista voin suositella. Lisäplussaa tuo tietenkin suomalaisuus, koska mielestäni vain suomalaisen kirjailijan tekstissä voidaan käyttää hyväksi suomen kielen suurimpia etuja. Käännetyt kirjat eivät ikinä yllä samalle tasolle kielellisesti, kuin alkuperäiset suomalaiset(käännöksiä ei ole muuta kuin haukuttu viime aikoina, mutta en voi sanoa muuta kuin, että ne ansaitsevat sen).

Ilkka Auer osaa mielestäni käyttä hyväkseen pohjoista eksotiikkaa paremmin kuin kukaan muu(lasken näihin muihin mukaan myös esimerkiksi Martinin). Juuri se pohjoinen eksotiikka on jotain, mitä suomalaisten kirjailijoiden pitäisi mielestäni käyttää ponnahduslautana maailmaalle(onhan se toiminut muissakin kirjallisuudenlajeissa). Hän on luonut tiettyjä pohjoisen taruja(tiettyjä, koska niihin ei kuulu esim. viikinkitaruja) hyväksi käyttäen aivan oivallisen maailman. Tietenkin kasvutarina pikkutytöstä sankarittareksi voisi olla vähän tympivä, koska sitä käytetään niin usein, mutta mielestäni Auer kirjoittaa niin hyvin, ettei kasvutarina pääse häiritsemään. Auerin suuri keksintö on juuri tämä maailma, joka ei ole todellakaan kopioitu mistään muualta(mielestäni nykyään vain kovin harvat luovat täysin omanlaisiian maailmoja, mikä tietenkin vain korottaa Tolkienin arvoa, hän kun loi omansa ilman parempaa esikuvaa). Haluaisin vielä korostaa, että mielestäni taikuus on hienosti tehty. Se on ehdottomasti sellaista, kuin pohjoisen noitien taikuuden pitäisi ollakin ja sillä on myös hintansa(vrt. aiemmat keskustelut).

Auer on todellakin hyvä kirjailija ja, kuten usein tapahtuu, uskoisin hänenkin vielä parantavan menoa seuraavissa sarjoissa. Ehkä hänestä voisi tulla ensimmäinen suomalainen fantasiakirjailija, joka tunnetaan myös maailmalla(tai edes kotimaassa). Suosittelen siis sekä Holopaista, että Aueria. Tietenkin molemmat saivat kotimaisuudesta hieman ylimääräistä etua, mutta eiköhän ole totta, että kotimaiset kirjailijat sopivat mielenlaadultaan paremmin lukijalle ja kielen mahdollisuudet hyödynnetään paremmin. Holopainen on jo tässä vaiheessa hyvä kirjailija ja uskon, että hänkin voisi parantaa. Auer on jo tässä vaiheessa parempi kirjailija ja hänellä on ehdottomasti potentiaalia.

Saattaa olla liioiteltua sanoa, että on vain kaksi hyvää suomeksi kirjoittavaa fantasiakirjailijaa, mutta ei heitä kuitenkaan kovin montaa ole. Olen tietenkin saattanut missata joitain suomalaisia kirjailijoita, koska heitä ei todellakaan mainita samoissa listoissa ulkomaalaisten uutuuksien kanssa(mikä tietenkin kertoo jo aika paljon). Pyydän siis, että korjaatte minun sanomisiani, jos tiedätte vielä jonkun.

Ilkka Auer:
Sysilohien sukua - Lumen ja jään maa(2004)
Varjoissa vaeltaja - Lumen ja jään maa(2006)

Anu Holopainen:
Kristallien valtakunta(1996)
Noitien hovi(1997)
Boreaksen lapset(1998)
Musta liekki(1999)
Gae Bolga(2000)
Sinisilmä(2001)
Syysmaa 1 / Welman tytöt(2003)
Syysmaa 2 / Sisarpuut(2004)
Syysmaa 3 / Viinikauppias(2005)
Molemmin jaloin(2006)(ei fantasiaa, en ole lukenut)

(Olen lukenut kaiken muun paitsi Holopaisen viimeisen)

Lue lisää

Se on yks nykyinen lempparini!
Siinä on tosiaankin kirjasarja, ja kirjoittaja, joka osaa asiansa.
Minustakin on hienoa että Auerin Lumen ja Jään maa on hänen oma keksimänsä juttu, ei sitä suoraa kopiota josta libro mainitsikin. :D

sff-fani kirjoitti:

Minä ainakin unohdan heti kättelyssä kaikki suomalaiset fantasiakirjailijat (voiko heitä edes kutsua tällä nimellä?).

Yritin lukea muutamia kirjoja ja lukeminen jäi todellakin yrittämiseksi. Kirjat tökkivät heti alkumetreillä niin pahasti, että hyvä ettei minua alkanut yököttämään.

Joku raja pitää sentään olla, koska suomalainen fantasiakirjallisuus ei ole laadukasta.

Lue lisää

lukenut aivan vääriä kirjoja. Muistatko mitä yritit lukea?

On epäreilua tuomita kaikki suomalaiset fantasiakirjailijat jonkin yhden kokemuksen perusteella.

g5_g6 kirjoitti:

Olisiko Tove Jansson suomalaista fantasiaa?

Tove Jansson on enemmän lastenkirjallisuutta ja satua, vaikka kirjoja voidaan ehkä (?) lukea myös fantasiaksi. Tove Jansson on yksi niitä harvoja lastenkirjailijoitamme, jotka tunnetaan maailmalla.

Winky kirjoitti:

Se on yks nykyinen lempparini!
Siinä on tosiaankin kirjasarja, ja kirjoittaja, joka osaa asiansa.
Minustakin on hienoa että Auerin Lumen ja Jään maa on hänen oma keksimänsä juttu, ei sitä suoraa kopiota josta libro mainitsikin. :D

Lue lisää

Olen valitettavasti eri mieltä tästä asiasta. Olen yrittänyt lukea näitä kirjoja, mutta minuun ne eivät jostain syystä tee minkäänlaista vaikutusta.

Nynaeve kirjoitti:

lukenut aivan vääriä kirjoja. Muistatko mitä yritit lukea?

On epäreilua tuomita kaikki suomalaiset fantasiakirjailijat jonkin yhden kokemuksen perusteella.

Olen yrittänyt lukea mm. Auerin kirjoja, mutta ne tökkivät minusta aika pahasti. On tietenkin hienoa, että suomalaiset yrittävät pärjätä tällä alalla ja yrittävät olla omaperäisiä, mutta en ole ihastunut suomalaiseen fantasiaan. Holopainen oli toinen mitä yritin lukea ja yrittämiseksi jäi.

En voi sille mitään, mutta suomalainen fantasiakirjallisuus ei kiinnosta minua, eivätkä kirjat tee vaikutusta minuun.

sff-fani kirjoitti:

Olen yrittänyt lukea mm. Auerin kirjoja, mutta ne tökkivät minusta aika pahasti. On tietenkin hienoa, että suomalaiset yrittävät pärjätä tällä alalla ja yrittävät olla omaperäisiä, mutta en ole ihastunut suomalaiseen fantasiaan. Holopainen oli toinen mitä yritin lukea ja yrittämiseksi jäi.

En voi sille mitään, mutta suomalainen fantasiakirjallisuus ei kiinnosta minua, eivätkä kirjat tee vaikutusta minuun.

Lue lisää

Erkki Ahonen
H.R. Halli
Raija Hämäläinen (?)
Antero Harju
Harri Hirvas
Risto Isomäki
Kullervo Kukkasjärvi
Reijo Mäki
Heimo Susi
Jyrki Ijäs

sff-fani kirjoitti:

Tove Jansson on enemmän lastenkirjallisuutta ja satua, vaikka kirjoja voidaan ehkä (?) lukea myös fantasiaksi. Tove Jansson on yksi niitä harvoja lastenkirjailijoitamme, jotka tunnetaan maailmalla.

Lue lisää

eivät ole fantasiaa niin mikä sitten? Lohikäärme, taikuri ja mörkö, nuorimies (tai siis muumi) kasvun ja itsenäistymisen kourissa ja suuria seikkailuja.:)

Eikä ne muumikirjat ole pelkästään lasten kirjallisuutta, kyllä sieltä löytyy synkempiäkin asioita kuin mitä lapsille lukisin.

sff-fani kirjoitti:

Olen yrittänyt lukea mm. Auerin kirjoja, mutta ne tökkivät minusta aika pahasti. On tietenkin hienoa, että suomalaiset yrittävät pärjätä tällä alalla ja yrittävät olla omaperäisiä, mutta en ole ihastunut suomalaiseen fantasiaan. Holopainen oli toinen mitä yritin lukea ja yrittämiseksi jäi.

En voi sille mitään, mutta suomalainen fantasiakirjallisuus ei kiinnosta minua, eivätkä kirjat tee vaikutusta minuun.

Lue lisää

Sinisaloa, Sankarit ja Ennen päivän laskua ei voi. Jos et tykkää, niin luovutan, sitten olet toivoton tapaus mitä suomalaisen fantasian arvostukseen tulee. :)

Nynaeve kirjoitti:

eivät ole fantasiaa niin mikä sitten? Lohikäärme, taikuri ja mörkö, nuorimies (tai siis muumi) kasvun ja itsenäistymisen kourissa ja suuria seikkailuja.:)

Eikä ne muumikirjat ole pelkästään lasten kirjallisuutta, kyllä sieltä löytyy synkempiäkin asioita kuin mitä lapsille lukisin.

Lue lisää

Muumit ovat kieltämättä mielenkiintoinen asia. Muumi-kirjoissa on sekä synkkyyttä että keveyttä ja hankalia asioita. Kaipa nämä voisi lukea fantasiaksi, vaikka ne ovat enemmän lastenkirjallisuutta. Toisaalta niissä on sellaisia teemoja, jotka eivät varmaan aukea nuorille lukijoille.

Nynaeve kirjoitti:

Sinisaloa, Sankarit ja Ennen päivän laskua ei voi. Jos et tykkää, niin luovutan, sitten olet toivoton tapaus mitä suomalaisen fantasian arvostukseen tulee. :)

Kokeiltu on ja voin hyvällä omallatunnolla todeta, että en ole suomalaisen fantasian ystävä. Jotenkin se ei vain kolahda minuun.

Nynaeve kirjoitti:

Sinisaloa, Sankarit ja Ennen päivän laskua ei voi. Jos et tykkää, niin luovutan, sitten olet toivoton tapaus mitä suomalaisen fantasian arvostukseen tulee. :)

Kokeilin lukea Sinisaloa jokin aika sitten, mutta en millään tavalla pitänyt hänen tekstistään. Minusta teksti oli kömpelöä ja hutiloiden kirjoitettua. Tuntui siltä kuin hän olisi ollut joku koululainen, joka yrittää kirjoittaa fantasiaa.

sff-fani kirjoitti:

Kokeiltu on ja voin hyvällä omallatunnolla todeta, että en ole suomalaisen fantasian ystävä. Jotenkin se ei vain kolahda minuun.

Heikki Morgan Hämäläisen Kyytipoika ja Matti Näsälän Alais. Kyllä oli miellyttävä lukea ihan laaduksat tekstiä, vaikka joku muuta väittäisi.

kuurila kirjoitti:

Heikki Morgan Hämäläisen Kyytipoika ja Matti Näsälän Alais. Kyllä oli miellyttävä lukea ihan laaduksat tekstiä, vaikka joku muuta väittäisi.

ja tykkäsin ihan täysillä. Tekijä on ainakin minulle entuudestaan täysin tuntematon (sukua Matti Näsälle?). Tällaista soisi julkaistavan enemmänkin.

Luen laadukkaaksi fantasiaksi vain näiden kirjailijoiden teokset: George R.R. Martin (moderni klassikko!), J.R.R. Tolkien, Robin Hobb (mahtavaa!), Janny Wurts, Kate Elliott, Melanien Rawn, Guy Gavriel Kay, Ursula Le Guin ja Sarah Ash (erinomaista!).

Mielestäni Steven Eriksonin The Malazan Book of the Fallen on erittäin laadukasta ja hyvää fantasiaa. Suosittelen lukemaan sitä.

Lisää tietoa löytyy tästä osoitteesta: www.malazanempire.com