Pleissaus taitoisia?

Baltic Rigging Espoon Karamalmilla. Vaijeripleissejä tuskin Suomessa missään osataan paremmin.

xxxxx epäilee jotta: "Sinun pitää myös tehdä silmukka vaijeriin, ja harvalla on kotona sellaiset vehkeet että saa tehty kunnon Tallurit-liitoksen."

Vaijeriin saa tehtyä silmukan pleissaamalla ja lähes jokaisella on kotona sellaiset vehkeet joilla sen saa tehtyä.

Ohjeet löytää esimerkiksi Sam Svenssonin mainiosta kirjasta "Veneilijän köydet ja solmut" WSOY 2001, kuvat sivulla 111.

Tämän olen itsekin tehnyt, vaijeri-köysiliitoksen pleissiä en ole koskaan yrittänyt.

(minkä maakunnan murretta on spleissi ???)

pitäisi tehdä silmukka vaijeriin? Kysyjähän käyttää todennäköisesti vanhan vaijerin ja haluaa vaihtaa vain kuluneen köyden.
Baltic Rigging Karapellontiellä tekee ja Sarvastossakin venesataman tuntumassa on jokin yrittäjä.
Jos joudut vaihtamaan koko nostimen köysinostin on hyvä vaihtoehto.

Viki kirjoitti:

xxxxx epäilee jotta: "Sinun pitää myös tehdä silmukka vaijeriin, ja harvalla on kotona sellaiset vehkeet että saa tehty kunnon Tallurit-liitoksen."

Vaijeriin saa tehtyä silmukan pleissaamalla ja lähes jokaisella on kotona sellaiset vehkeet joilla sen saa tehtyä.

Ohjeet löytää esimerkiksi Sam Svenssonin mainiosta kirjasta "Veneilijän köydet ja solmut" WSOY 2001, kuvat sivulla 111.

Tämän olen itsekin tehnyt, vaijeri-köysiliitoksen pleissiä en ole koskaan yrittänyt.

(minkä maakunnan murretta on spleissi ???)

Lue lisää

mikä maakunnan murre on falli?

spleissi (splice, splits) on pujehtijanslangia samalla tavalla kuin falli(nostin, fall), skuutti (skot, jalus), staagi (stag, harus) jne.

Oletko äidinkielenopettaja?

Toki saa silmukka-spleissin tehty vajerifalliin, mutta tämä ei ole kovin järkevää. Jos spleiisi menee osittain pylpyrän yli sen paksuus voi aiheuttaa ongelmia ja spleissi on herkempi taivuttelulle kuin pelkkä vaijeri (spleissistä alkaa sojottamaan katkenneita teräviä piikkejä).

Spleissin tekeminen on myös työläämpi kuin talluriitin puristaminen (jos on oikeat vehkeet).

Mutta toki jokainen saa tehdä miten itse haluaa. Yritin ainoastaan olla avuksi.

Matkapurjehtija kirjoitti:

pitäisi tehdä silmukka vaijeriin? Kysyjähän käyttää todennäköisesti vanhan vaijerin ja haluaa vaihtaa vain kuluneen köyden.
Baltic Rigging Karapellontiellä tekee ja Sarvastossakin venesataman tuntumassa on jokin yrittäjä.
Jos joudut vaihtamaan koko nostimen köysinostin on hyvä vaihtoehto.

Lue lisää

En tullut ajatelleeksi (sama pää kesät, talvet).

xxxxx kirjoitti:

mikä maakunnan murre on falli?

spleissi (splice, splits) on pujehtijanslangia samalla tavalla kuin falli(nostin, fall), skuutti (skot, jalus), staagi (stag, harus) jne.

Oletko äidinkielenopettaja?

Toki saa silmukka-spleissin tehty vajerifalliin, mutta tämä ei ole kovin järkevää. Jos spleiisi menee osittain pylpyrän yli sen paksuus voi aiheuttaa ongelmia ja spleissi on herkempi taivuttelulle kuin pelkkä vaijeri (spleissistä alkaa sojottamaan katkenneita teräviä piikkejä).

Spleissin tekeminen on myös työläämpi kuin talluriitin puristaminen (jos on oikeat vehkeet).

Mutta toki jokainen saa tehdä miten itse haluaa. Yritin ainoastaan olla avuksi.

Lue lisää

En ole äidinkielenopettaja, mutta kiinnosti tietää missä päin laitetaan tuo ässä pleissin eteen.

No, tutkin kuukkelilla, ja suomenkielisiltä sivuilta löytyi 4 osumaa spleissille ja 2640 osumaa pleissille, joten kyllä spleissi on melko pienen merenkulkijamurrealueen sana.

Ei ole järkevää? Onhan se järkevää, jos talluriittia ei voi puristella, kun ei ole vehkeitä. Eikä 5-6 mm vaijerin silmukkapleissi ole kovin pitkä, viehän se talluriittikin vähän tilaa...

Mutta toki jokainen saa tehdä miten itse haluaa. Yritin ainoastaan olla avuksi.

xxxxx kirjoitti:

mikä maakunnan murre on falli?

spleissi (splice, splits) on pujehtijanslangia samalla tavalla kuin falli(nostin, fall), skuutti (skot, jalus), staagi (stag, harus) jne.

Oletko äidinkielenopettaja?

Toki saa silmukka-spleissin tehty vajerifalliin, mutta tämä ei ole kovin järkevää. Jos spleiisi menee osittain pylpyrän yli sen paksuus voi aiheuttaa ongelmia ja spleissi on herkempi taivuttelulle kuin pelkkä vaijeri (spleissistä alkaa sojottamaan katkenneita teräviä piikkejä).

Spleissin tekeminen on myös työläämpi kuin talluriitin puristaminen (jos on oikeat vehkeet).

Mutta toki jokainen saa tehdä miten itse haluaa. Yritin ainoastaan olla avuksi.

Lue lisää

Ei se taluriittikään tykkää olla lähellä pylpyrää. Kokemusta on veneestä, jossa falli katkesi pari kertaaa taluriitin juuresta, kunnes tajusin, että purje nuosi hiukan liian ylös.

Viki kirjoitti:

En ole äidinkielenopettaja, mutta kiinnosti tietää missä päin laitetaan tuo ässä pleissin eteen.

No, tutkin kuukkelilla, ja suomenkielisiltä sivuilta löytyi 4 osumaa spleissille ja 2640 osumaa pleissille, joten kyllä spleissi on melko pienen merenkulkijamurrealueen sana.

Ei ole järkevää? Onhan se järkevää, jos talluriittia ei voi puristella, kun ei ole vehkeitä. Eikä 5-6 mm vaijerin silmukkapleissi ole kovin pitkä, viehän se talluriittikin vähän tilaa...

Mutta toki jokainen saa tehdä miten itse haluaa. Yritin ainoastaan olla avuksi.

Lue lisää

ja vastaan kysymykseen joka ei liity aiheeseen:

Olkoon se spleissi tai pleissi tai mitä vaan. Älykäs lukija varmasti ymmärsi mistä oli kysymys, muuten viestiini olisi tullut satoja selvennyspyyntöjä (nyt tuli yksi, eli älykkystaso tällä palstalla on aika kunnossa).

(tein myös nettihaun: "Hurricanes" 105 milj. hittejä (hitti on tietokoneslangia, ei tarvitse huomauttaa tästäkään). "Hurriganes" 150000 hittejä. Kaikki Suomesta.)

Mikä on muuten pleissin oikea suomenkielinen sana? Ei kai kielitoimisto salli sanoja jotka ovat johdannasia ulkomaalaisista sanoista (vrt aikaisemmin antamia esimerkkejä televisio(näköradio), plotteri (piirtokirjoitin) jne. Itse asiassa lähes koko "stadin slangi" ei ole muuta kuin ruotsinkielisiä sanoja joilla on postfixina -i (stadens slang)).

Lähes kaikki käytännön purjehdusterminologia on ruotsinkielestä peräisin:

kryssi-kryss
venda-stagvändning
lenssi-läns
ruori-roder
(s)tyyrpuuri-styrbord
paapuuri-babord
(...listaa voi jatkaa miten pitkään tahansa)

Ruotsinkielisillä sanoille on joku järkevä selitys, suomenkielisille ei. Esim styrbord tarkoittaa ohjauslaita, eli se puoli veneestä johon viikingit kiinnittivät ohjausairon.

Nämä slangisanat ovat syntyneet sen takia että suomalaisilla on vaikeuksia lausua tiettyjä ääniä (esim englanninkielessä c vaihtuu g:ksi, ruotsinkielessä u vaihtuu å:ksi tai y:ksi jne.)

Tämä tästä kieliopista.

Vaijeripleissi on n. 10-15 cm, talluriitti n 2 cm (tiedoksi).

Hyvä (ilmainen) neuvo: "Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

Joakim kirjoitti:

Ei se taluriittikään tykkää olla lähellä pylpyrää. Kokemusta on veneestä, jossa falli katkesi pari kertaaa taluriitin juuresta, kunnes tajusin, että purje nuosi hiukan liian ylös.

Lue lisää

yritin sanoa.

Talluriitti (pituus 2 cm) ei yhtä helposti joudu taivutukseen kun spleissi (pituus 10-15 cm).

En minä yritä leikkiä mitään jesusta, yritän ainoastaan tuoda esille huomioitavia asioita jotka perustuvat omaan kokemukseen ja jotka eivät aina ole ilmiselviä kaikille.

Itse (vaikka arvostan asialliset kommenttisi) myönnät että mokasit talluriitti-fallin kanssa. Yksi kokemus lisää (Errare humanum est). Nyt voit kertoa muille mitä ei pidä tehdä. That's it.

Mikä oli alkuperäinen kysymys?

xxxxx kirjoitti:

ja vastaan kysymykseen joka ei liity aiheeseen:

Olkoon se spleissi tai pleissi tai mitä vaan. Älykäs lukija varmasti ymmärsi mistä oli kysymys, muuten viestiini olisi tullut satoja selvennyspyyntöjä (nyt tuli yksi, eli älykkystaso tällä palstalla on aika kunnossa).

(tein myös nettihaun: "Hurricanes" 105 milj. hittejä (hitti on tietokoneslangia, ei tarvitse huomauttaa tästäkään). "Hurriganes" 150000 hittejä. Kaikki Suomesta.)

Mikä on muuten pleissin oikea suomenkielinen sana? Ei kai kielitoimisto salli sanoja jotka ovat johdannasia ulkomaalaisista sanoista (vrt aikaisemmin antamia esimerkkejä televisio(näköradio), plotteri (piirtokirjoitin) jne. Itse asiassa lähes koko "stadin slangi" ei ole muuta kuin ruotsinkielisiä sanoja joilla on postfixina -i (stadens slang)).

Lähes kaikki käytännön purjehdusterminologia on ruotsinkielestä peräisin:

kryssi-kryss
venda-stagvändning
lenssi-läns
ruori-roder
(s)tyyrpuuri-styrbord
paapuuri-babord
(...listaa voi jatkaa miten pitkään tahansa)

Ruotsinkielisillä sanoille on joku järkevä selitys, suomenkielisille ei. Esim styrbord tarkoittaa ohjauslaita, eli se puoli veneestä johon viikingit kiinnittivät ohjausairon.

Nämä slangisanat ovat syntyneet sen takia että suomalaisilla on vaikeuksia lausua tiettyjä ääniä (esim englanninkielessä c vaihtuu g:ksi, ruotsinkielessä u vaihtuu å:ksi tai y:ksi jne.)

Tämä tästä kieliopista.

Vaijeripleissi on n. 10-15 cm, talluriitti n 2 cm (tiedoksi).

Hyvä (ilmainen) neuvo: "Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

Lue lisää

No, kylläpä jaksat änkätä, jos sitten minäkin :-)

Lukaise kirjoittamasi viisaus:
"Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

ja lue sen jälkeen se muu mitä kirjoitit ;-)

Kyllä kielitoimisto sallii sanoja jotka ovat johdannaisia ulkomaalaisista sanoista (auto, taksi, radio, kamera, pleissi, jne...).

Miksi revit pelihoususi mokomasta asiasta, kyllä kaikki sinut ymmärtävät, jopa minä, vaikka käytät pleissistä sanaa spleissi. Oliko se sitten oma väännöksesi, vai liittyikö sikäläiseen murteeseen, en tiedä. Tämä oli yksinkertainen kysymykseni, en arvannut minkä tunteiden palon se sinussa aiheutti.

5-6 mm vaijerin silmukkaan sinä teet pleissin jonka pituus on 10-15 cm??? Minä pleissaan eri tavalla, mutta jokainen pleissatkoon tyylillään!

xxxxx kirjoitti:

ja vastaan kysymykseen joka ei liity aiheeseen:

Olkoon se spleissi tai pleissi tai mitä vaan. Älykäs lukija varmasti ymmärsi mistä oli kysymys, muuten viestiini olisi tullut satoja selvennyspyyntöjä (nyt tuli yksi, eli älykkystaso tällä palstalla on aika kunnossa).

(tein myös nettihaun: "Hurricanes" 105 milj. hittejä (hitti on tietokoneslangia, ei tarvitse huomauttaa tästäkään). "Hurriganes" 150000 hittejä. Kaikki Suomesta.)

Mikä on muuten pleissin oikea suomenkielinen sana? Ei kai kielitoimisto salli sanoja jotka ovat johdannasia ulkomaalaisista sanoista (vrt aikaisemmin antamia esimerkkejä televisio(näköradio), plotteri (piirtokirjoitin) jne. Itse asiassa lähes koko "stadin slangi" ei ole muuta kuin ruotsinkielisiä sanoja joilla on postfixina -i (stadens slang)).

Lähes kaikki käytännön purjehdusterminologia on ruotsinkielestä peräisin:

kryssi-kryss
venda-stagvändning
lenssi-läns
ruori-roder
(s)tyyrpuuri-styrbord
paapuuri-babord
(...listaa voi jatkaa miten pitkään tahansa)

Ruotsinkielisillä sanoille on joku järkevä selitys, suomenkielisille ei. Esim styrbord tarkoittaa ohjauslaita, eli se puoli veneestä johon viikingit kiinnittivät ohjausairon.

Nämä slangisanat ovat syntyneet sen takia että suomalaisilla on vaikeuksia lausua tiettyjä ääniä (esim englanninkielessä c vaihtuu g:ksi, ruotsinkielessä u vaihtuu å:ksi tai y:ksi jne.)

Tämä tästä kieliopista.

Vaijeripleissi on n. 10-15 cm, talluriitti n 2 cm (tiedoksi).

Hyvä (ilmainen) neuvo: "Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

Lue lisää

Moi,
asiahan ei tietenkään minulle kuulu...

Pleissaus = pujonta tai silmukointi.
Yleensä puhutaan pujontatöistä ja pujoksista.

Spleissaus kuulostaa hienommalta;), mutta kyllä pleissauksesta puhutaan kirjoissa ja sitä tulee kyllä käytettyä.

T: Kauko J

xxxxx kirjoitti:

yritin sanoa.

Talluriitti (pituus 2 cm) ei yhtä helposti joudu taivutukseen kun spleissi (pituus 10-15 cm).

En minä yritä leikkiä mitään jesusta, yritän ainoastaan tuoda esille huomioitavia asioita jotka perustuvat omaan kokemukseen ja jotka eivät aina ole ilmiselviä kaikille.

Itse (vaikka arvostan asialliset kommenttisi) myönnät että mokasit talluriitti-fallin kanssa. Yksi kokemus lisää (Errare humanum est). Nyt voit kertoa muille mitä ei pidä tehdä. That's it.

Mikä oli alkuperäinen kysymys?

Lue lisää

Vielä jos sanoisi että Talurit sanassa on vain yksi ällä :-)

Talurit liitos ei kestä taivuttelua (epäjatkuvuuskohta lukon vieressä) mutta pleissi kestää kun se on oikein tehty ja ohennettu.

Kukas niitä kysymyksiä jaksaa muistella, kunhan tässä näpyttelee mitä sylki suuhun tuo, heh, heh...

Viki kirjoitti:

No, kylläpä jaksat änkätä, jos sitten minäkin :-)

Lukaise kirjoittamasi viisaus:
"Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

ja lue sen jälkeen se muu mitä kirjoitit ;-)

Kyllä kielitoimisto sallii sanoja jotka ovat johdannaisia ulkomaalaisista sanoista (auto, taksi, radio, kamera, pleissi, jne...).

Miksi revit pelihoususi mokomasta asiasta, kyllä kaikki sinut ymmärtävät, jopa minä, vaikka käytät pleissistä sanaa spleissi. Oliko se sitten oma väännöksesi, vai liittyikö sikäläiseen murteeseen, en tiedä. Tämä oli yksinkertainen kysymykseni, en arvannut minkä tunteiden palon se sinussa aiheutti.

5-6 mm vaijerin silmukkaan sinä teet pleissin jonka pituus on 10-15 cm??? Minä pleissaan eri tavalla, mutta jokainen pleissatkoon tyylillään!

Lue lisää

kuin minulla.

5 mm vaijeri, sehän on jollalaatua.

Viki kirjoitti:

Vielä jos sanoisi että Talurit sanassa on vain yksi ällä :-)

Talurit liitos ei kestä taivuttelua (epäjatkuvuuskohta lukon vieressä) mutta pleissi kestää kun se on oikein tehty ja ohennettu.

Kukas niitä kysymyksiä jaksaa muistella, kunhan tässä näpyttelee mitä sylki suuhun tuo, heh, heh...

Lue lisää

Toistonopeus näppäimmistössä.

Äidinkielenopettajan poika olet, et purjehtija.

heh, heh (autaako tämä loppusivallus? lukko päälle, avain taivaaseen...? Taidat olla aika nuori ja kokematon.

Viki kirjoitti:

No, kylläpä jaksat änkätä, jos sitten minäkin :-)

Lukaise kirjoittamasi viisaus:
"Ellei sinulla ole mitään sanottavaa, älä sano sitä"

ja lue sen jälkeen se muu mitä kirjoitit ;-)

Kyllä kielitoimisto sallii sanoja jotka ovat johdannaisia ulkomaalaisista sanoista (auto, taksi, radio, kamera, pleissi, jne...).

Miksi revit pelihoususi mokomasta asiasta, kyllä kaikki sinut ymmärtävät, jopa minä, vaikka käytät pleissistä sanaa spleissi. Oliko se sitten oma väännöksesi, vai liittyikö sikäläiseen murteeseen, en tiedä. Tämä oli yksinkertainen kysymykseni, en arvannut minkä tunteiden palon se sinussa aiheutti.

5-6 mm vaijerin silmukkaan sinä teet pleissin jonka pituus on 10-15 cm??? Minä pleissaan eri tavalla, mutta jokainen pleissatkoon tyylillään!

Lue lisää

Hei, tämähän meni mielenkiintoiseksi!

Suomalainen Meri=sanakirja 1863:
"Långsplits, pitkä=plitsi; pitkä=pleissi
Ven: Dlinnij splesen Engl: Long Splice, Ranska: Espissure longue, Ital: Impiombaratura longa, ...."
(Ei tunne "spleissiä" eikä "pujosta" tai "pujoketta".)
Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen MERISANASTO WSOY 1931:
"Splice, pujoke, splits, splissung,"
Tuntee myös verbin "splitsata"
Meren Kirja, Matti Kanto, 1950 :
"Pleissi, pujoke..." ei tunne "spleissiä"
Merenkulkualan sanakirja, Holger E. Eklund, 1978:
englanti - suomi - ruotsi
"splice pujos, pujoke, 'pleissi' spits, 'spleis'"
-laittaa "pleissin" sitaatteihin, ja käyttää "pujosta" oikeampana. Ei tunne "spleissiä"
Kansanperinteen sanakirja, Toivo Vuorela 1979:
"pleissata punoa kaksi köydenpäätä toisiinsa kiinni, plissata, pitsata (r. splissa)." Ei tunne "spleissiä".
Nykymerenkulun sanakirja, Päivi Söderholm, Ilse Vähäkyrö, 1998:
"pleissata, spleissata, pujoa ..." "plitsata köyttä, pleissata, pujoa..." Tuntee siis myös s- alkuisen spleissata.
Albin Stjerncreutz kirjoittaa tuon vanhimman 1863 esipuheessa: "löytyy omituisia meri=kielen taide-sanoja, jotka tarkoittawat ainoastaan aluksen rustinkia, taklaakia, ja meri-aseita, ja joita ei enää millään lailla sovi meri=kielestä Suomeksi tahi muuksi Pohjois-Euroopan kieleksi kääntää.... Kaikki semmoiset nimitykset owat omituiset Pohjan maitten taiteellisessa meri-kielessä ja kulkewat meidän merimiesten suusta selviä Suomen sanoina."
Siis myös "spleissi" on suomea, vaikkakin paljon harvinaisempi, kuin "pleissi".
Sitten löytyisi vielä muutamia solmuopaskirjoja, mutta eiköhä tämä jo ala riittää tätä "pleissiä".

xxxxx kirjoitti:

En tullut ajatelleeksi (sama pää kesät, talvet).

Nyt on käyty falli-köydet ostamassa,,,kun neuvosta viisastuneena ymmärsin, ettei vaijeria siinä todellakaan tarvita. Erikoista vain, ettei Suomenlinnan telakalla kukaan moista vinkkiä huomannut antaa, kun jo toista kevättä kyselin pleissaus taitoista.
Olen muuten itsekin aikoinaan ´ùmpi-stadilaiselta´exältäni oppinut sanan spleissata...pleissaus on siis myöhemmin tullut sanavarastooni.

kotilo kirjoitti:

Nyt on käyty falli-köydet ostamassa,,,kun neuvosta viisastuneena ymmärsin, ettei vaijeria siinä todellakaan tarvita. Erikoista vain, ettei Suomenlinnan telakalla kukaan moista vinkkiä huomannut antaa, kun jo toista kevättä kyselin pleissaus taitoista.
Olen muuten itsekin aikoinaan ´ùmpi-stadilaiselta´exältäni oppinut sanan spleissata...pleissaus on siis myöhemmin tullut sanavarastooni.

Lue lisää

Hyvä päätös. Pikku huomio vielä köysifalleihin.
Muista vaihtaa fallien mastossa olevat pylpyrät köysimalliin, jos ovat olleet vaijerille tarkoitettuja. Tuo vaijerimallin pylpyrä syö köyden aika nopeasti etenkin, jos siinä on vaijerin aiheuttamaa kulumaa ja pykimiä.
Pleissata tai spleissata ihan sama. Itse kyllä pleissaan, mutta vaikka olen koko ikäni purjehtinut en koskaan ole oppinut sanomaan 'tyyrpuuri' vaan sanon aina 'styyrbuuri' ;-)

Pleissata, pitsata, plitsata tai säistää tarkoittavat samaa.

Kirjakielikin muuttuu. Kun kävin kansakoulua, rapu oli krapu, vaneri oli faneri jne.
Ehkäpä puhekielessä pleissistä tulee vähitellen leissi.
Myös sanojen merkitys muuttuu. Mieletön tarkoitti järjetöntä, idioottimaista. Nyt se tarkoittanee jotain poikkeuksellisen upeaa tai hienoa.

Jo ritari ja eversti Albin Stjerncreutzin Meri-Sanakirjassa vuodelta 1863 kerrotaan, miten maalta tulleet merimiehet ensin sanovat stroppua ropuksi. Sitten oppivat vähitellen sanomaan troppu ja lopulta kutsumaan kapinetta oikella nimellään stropuksi.

Palasin vielä

Nykyköydet käyvät fallista, senkin ehdin oppimaan.

Köyden ja vaijerin yhteen pleissaus on mahdollista. Talurit-miehelle sen verran, että pleissin on pystyttävä kulkemaan pylpyrän yli, ja pylpyrät sen mukaan.

Useammin kuin kerran tulin käyneeksi poosuntuolilla mastossa oman pleissini varassa.

Kaikille, että vaijerin ja kolmilyödyn köyden pleissi on aina pitempi kuin 20 senttiä!

Ei ole ongelmaa.
Miksi ylipäätänsä käytetään köysi vaijerifallia?. Onko muuta kuin historialliset syyt?. Veneessä on vaijerifalli jäänteenä ajalta, jolloin köydet venyivät liikaa.