Onnistuuko

"Nykyisellä järeillä ja suurilla hakkuupintaaloilla on ainakin saatu Suomen metsät kasvamaan lisää ja puustopääoma on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi 50-luvulta tähän päivään."

Kiinnostaisi nähdä perustelut edelläolevaan väitteeseen. Suuret hakkuut ja puupääoman merkittävä lisääntyminen eivät voi olla syy ja seuraus etkä ehkä sitä tarkoitakkaan.Mutta ennenaikaiset avohakkuut vähentävät kasvua tuntuvasti ja niitähän on viime vuosina tehty runsaasti.

Näsä kirjoitti:

"Nykyisellä järeillä ja suurilla hakkuupintaaloilla on ainakin saatu Suomen metsät kasvamaan lisää ja puustopääoma on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi 50-luvulta tähän päivään."

Kiinnostaisi nähdä perustelut edelläolevaan väitteeseen. Suuret hakkuut ja puupääoman merkittävä lisääntyminen eivät voi olla syy ja seuraus etkä ehkä sitä tarkoitakkaan.Mutta ennenaikaiset avohakkuut vähentävät kasvua tuntuvasti ja niitähän on viime vuosina tehty runsaasti.

Lue lisää

Tämä myyntiveroon siirtyminen tuo tullessaan sen ilmiön ,että metsät kerkiävät järeytyä jälleen kunnon tukkipuun mittoihin.Parrumehtiähän nuo näyttää vielä hakkaavan aavaksi,mitä oli vielä ostettu ennen vuodenvaihdetta.

ja vähän myöhemmin alettiin soita ojittaa seurauksella, että vain kolmannes soista on enää luonnonvaraisia. Olisi kummallista ottaen huomioon vielä metsitetyt pellotkin, jos puupääoma ei olisi lisääntynyt kun metsäpinta-alakin on melkoisesti lisääntynyt. Pitäisi verrata nykyistä puupääomaa 50-luvun metsäpinta-alaan. Kun katselee valtavia hakkuuaukkoja ja kuuntelee valituksia laadukkaan sahapuun puutteesta, en jaksa uskoa nykyisen kasvatusmenetelmän autuuteen.

Olisi kiire alkaa kouluttaa metsäammattilaisia myös jatkuvan kasvatuksen menetelmään ja hakkuisiin.

kerbiili62 kirjoitti:

Tämä myyntiveroon siirtyminen tuo tullessaan sen ilmiön ,että metsät kerkiävät järeytyä jälleen kunnon tukkipuun mittoihin.Parrumehtiähän nuo näyttää vielä hakkaavan aavaksi,mitä oli vielä ostettu ennen vuodenvaihdetta.

Lue lisää

kovin kauan kun energiavarannot loppuu,niin ei sitte meilläkään oo tukki turinaa.

tienoilla kirjoitti:

ja vähän myöhemmin alettiin soita ojittaa seurauksella, että vain kolmannes soista on enää luonnonvaraisia. Olisi kummallista ottaen huomioon vielä metsitetyt pellotkin, jos puupääoma ei olisi lisääntynyt kun metsäpinta-alakin on melkoisesti lisääntynyt. Pitäisi verrata nykyistä puupääomaa 50-luvun metsäpinta-alaan. Kun katselee valtavia hakkuuaukkoja ja kuuntelee valituksia laadukkaan sahapuun puutteesta, en jaksa uskoa nykyisen kasvatusmenetelmän autuuteen.

Olisi kiire alkaa kouluttaa metsäammattilaisia myös jatkuvan kasvatuksen menetelmään ja hakkuisiin.

Lue lisää

Kyllähän tuossa kirjoituksessa todettiin melkoisen selvästi että kannatavuus ja laatu ei jatkuvassa kasvatuksessa ole samaa tasoa kuin jaksollisessa.

Lähteen suorittaessa tutkimuksia koealoilla juuri edellämainittut olivat ne mitä korostettiin, jopa intohimoisen voimakkaasti. Sittemminhän Lähdehän potkaistiin pois koko tutkimuksesta kun muut asiat saivat suuremman painoarvon kuin itse tutkimustulokset.

Monesti on tälläkin palstalla todettu että kyllä teoriassa halukkuutta tälle jatkuvalle kasvatukselle löytyy. Se paatoksenomainen into vaan loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi ensimmäinen kerta avata pussinsuu ja kaivaa rahaa kasvaneiden kustannusten peittämiseksi.

Näsä kirjoitti:

"Nykyisellä järeillä ja suurilla hakkuupintaaloilla on ainakin saatu Suomen metsät kasvamaan lisää ja puustopääoma on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi 50-luvulta tähän päivään."

Kiinnostaisi nähdä perustelut edelläolevaan väitteeseen. Suuret hakkuut ja puupääoman merkittävä lisääntyminen eivät voi olla syy ja seuraus etkä ehkä sitä tarkoitakkaan.Mutta ennenaikaiset avohakkuut vähentävät kasvua tuntuvasti ja niitähän on viime vuosina tehty runsaasti.

Lue lisää

"Nykyisellä järeillä ja suurilla hakkuupinta-aloilla on ainakin saatu Suomen metsät kasvamaan lisää ja puustopääoma on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi 50-luvulta tähän päivään".

Oikeassa olet, puuton avohakkuu-ala ei varmaankaan ole millään taloustieteen laskelmilla kannattava uudistamisvaiheessa ja muutamia vuosia sen jälkeen. Tarkoitin lähinnä metsätalouden tehostamistoimia, joita 50-luvun jälkeen tehtiin (MERA-kaudet ym.).

Metsänhoidollisesti jatkuva kasvatus olisi varmasti ekologisempaa. Mutta millään muotoa en jaksa uskoa sen kannattavuuteen pitkällä tähtäimellä. Toinen asia on jos metsänomistaja ei aseta korkeita tuotto-odotuksia metsälölle ja niin sanotusti vain harrastaa metsän kasvatusta omaksi huvikseen.

Pitää kuitenkin muistaa, että esimerkiksi kerralla saatu iso puukauppatili on sijoitettavissa muualle, jossa saa suurempaa tuottoa pääomalle toki yleensä riskitkin kasvavat. Sijoitetun pääoman hajaituksella voidaan sitten pienentää riskiä.

kiire mutta minne kirjoitti:

Kyllähän tuossa kirjoituksessa todettiin melkoisen selvästi että kannatavuus ja laatu ei jatkuvassa kasvatuksessa ole samaa tasoa kuin jaksollisessa.

Lähteen suorittaessa tutkimuksia koealoilla juuri edellämainittut olivat ne mitä korostettiin, jopa intohimoisen voimakkaasti. Sittemminhän Lähdehän potkaistiin pois koko tutkimuksesta kun muut asiat saivat suuremman painoarvon kuin itse tutkimustulokset.

Monesti on tälläkin palstalla todettu että kyllä teoriassa halukkuutta tälle jatkuvalle kasvatukselle löytyy. Se paatoksenomainen into vaan loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi ensimmäinen kerta avata pussinsuu ja kaivaa rahaa kasvaneiden kustannusten peittämiseksi.

Lue lisää

jonka vastuulla jatkuvan kasvatuksen tutkimus on, osoitti taannoisella kirjoituksellaan Helsingin sanomissa olevansa erittäin voimakkaasti jatkuvan kasvatuksen menetelmää vastaan. Jos Erkki Lähdettä syytetään asenteellisuudesta, sitä samaa voidaan sanoa myös Sauli Valkosesta.

Kun kirjoitetaan jatkuvan kasvatuksen kustannuksista, pitää ottaa huomioon, että nykyiset puunkorjuuketjut on kehitetty yksipuolisesti päätehakkuita varten. On jo aika kehitellä uusia menetelmiä ja ryhtyä tosissaan kouluttamaan ammattikuntaa. Kuten Metsälehdessäkin todettiin, metsänomistajissa on paljon niitä, joille metsän muut arvot kuin puuntuotto merkitsevät entistä enemmän. Näitä omistajia on tosissaan ryhdyttävä palvelemaan. Muuten suuri puumäärä jään kokonaan teollisuudelta sivu suun.

Mitään rangastuksenomaista uhkailua suurista kustannuksista ei ole syytä hokea, kun vielä ei ole selkeitä tutkimustuloksia menetelmien kustannuseroista. Metsälehden artikkelikin jätti paljon kysymyksiä ilmaan.

Valkonen kirjoitti:

jonka vastuulla jatkuvan kasvatuksen tutkimus on, osoitti taannoisella kirjoituksellaan Helsingin sanomissa olevansa erittäin voimakkaasti jatkuvan kasvatuksen menetelmää vastaan. Jos Erkki Lähdettä syytetään asenteellisuudesta, sitä samaa voidaan sanoa myös Sauli Valkosesta.

Kun kirjoitetaan jatkuvan kasvatuksen kustannuksista, pitää ottaa huomioon, että nykyiset puunkorjuuketjut on kehitetty yksipuolisesti päätehakkuita varten. On jo aika kehitellä uusia menetelmiä ja ryhtyä tosissaan kouluttamaan ammattikuntaa. Kuten Metsälehdessäkin todettiin, metsänomistajissa on paljon niitä, joille metsän muut arvot kuin puuntuotto merkitsevät entistä enemmän. Näitä omistajia on tosissaan ryhdyttävä palvelemaan. Muuten suuri puumäärä jään kokonaan teollisuudelta sivu suun.

Mitään rangastuksenomaista uhkailua suurista kustannuksista ei ole syytä hokea, kun vielä ei ole selkeitä tutkimustuloksia menetelmien kustannuseroista. Metsälehden artikkelikin jätti paljon kysymyksiä ilmaan.

Lue lisää

Mutta suomalaisen metsänomistajan tuntien itkeminen alkaa silloin kun pussia joutuu raottamaan niin että sieltä otetaan eikä anneta. Sitä ei tarvitse tutkimustuloksin erikseen todistaa.

uhkaile kirjoitti:

Mutta suomalaisen metsänomistajan tuntien itkeminen alkaa silloin kun pussia joutuu raottamaan niin että sieltä otetaan eikä anneta. Sitä ei tarvitse tutkimustuloksin erikseen todistaa.

Lue lisää

metsänomistajia. Kuten edellä kirjoitettiin, on paljon niitä, jotka eivät kulje metsässä pelkästään kuutioita ja euroja laskien. Olisi vain mukava joskus saada tuottoa metsästään, mutta ainakaan henkilökohtaisesti en halua metsääni suuria hakkuuraiskioita. Metsälehden jutussa mainitut pienet aukot ovat OK.

kiire mutta minne kirjoitti:

Kyllähän tuossa kirjoituksessa todettiin melkoisen selvästi että kannatavuus ja laatu ei jatkuvassa kasvatuksessa ole samaa tasoa kuin jaksollisessa.

Lähteen suorittaessa tutkimuksia koealoilla juuri edellämainittut olivat ne mitä korostettiin, jopa intohimoisen voimakkaasti. Sittemminhän Lähdehän potkaistiin pois koko tutkimuksesta kun muut asiat saivat suuremman painoarvon kuin itse tutkimustulokset.

Monesti on tälläkin palstalla todettu että kyllä teoriassa halukkuutta tälle jatkuvalle kasvatukselle löytyy. Se paatoksenomainen into vaan loppuu siinä vaiheessa kun pitäisi ensimmäinen kerta avata pussinsuu ja kaivaa rahaa kasvaneiden kustannusten peittämiseksi.

Lue lisää

Jos jatkuva kasvatus kaatuu metsänomistajien vastustukseen ja haluttomuuteen maksaa enemmän korjuusta, saa se sitten kaatuakin. Ketään ei tietääkseni ole patisteltu,saati pakotettu siihen menetelmään. Vastustus tulee aivan toiselta suunnalta,nimittäin metsäviranomaisten ja puunostajien.

Puunostajien hinnoittelupolitiikka puunhinnoissa ja korjuussa suosivat selvästi pystymyyntiä avohakkuilta. Omatoiminen puunkorjuu sopii hyvin jatkuvaan kasvatukseen, mutta hankintahinnat ovat alhaiset.

Näsä kirjoitti:

Jos jatkuva kasvatus kaatuu metsänomistajien vastustukseen ja haluttomuuteen maksaa enemmän korjuusta, saa se sitten kaatuakin. Ketään ei tietääkseni ole patisteltu,saati pakotettu siihen menetelmään. Vastustus tulee aivan toiselta suunnalta,nimittäin metsäviranomaisten ja puunostajien.

Puunostajien hinnoittelupolitiikka puunhinnoissa ja korjuussa suosivat selvästi pystymyyntiä avohakkuilta. Omatoiminen puunkorjuu sopii hyvin jatkuvaan kasvatukseen, mutta hankintahinnat ovat alhaiset.

Lue lisää

asiaa. Näinhän se on ollut jo pitkään. Teollisuus on halunnut monopolisoida puunkorjuun turvatakseen sille edullisen aukkohakkuukasvatuksen. Sillä marginaalilla, mikä jää pystyhinnan ja hankintahinnan väliin ei teollisuuskaan puuta korjaa. On vain ajanut yksityiset yrittäjät ahtaalle.

Näsä kirjoitti:

"Nykyisellä järeillä ja suurilla hakkuupintaaloilla on ainakin saatu Suomen metsät kasvamaan lisää ja puustopääoma on lisääntynyt merkittävästi esimerkiksi 50-luvulta tähän päivään."

Kiinnostaisi nähdä perustelut edelläolevaan väitteeseen. Suuret hakkuut ja puupääoman merkittävä lisääntyminen eivät voi olla syy ja seuraus etkä ehkä sitä tarkoitakkaan.Mutta ennenaikaiset avohakkuut vähentävät kasvua tuntuvasti ja niitähän on viime vuosina tehty runsaasti.

Lue lisää

Olen itsekin ihmetellyt, kun propsin paksuista puuta ajetaan "tukkina" päätehakkuilta.
Välikädet siitä vain hyötyy..
Siihen ei metsäorganisaatiot ole takertuneet, kunhan uudistusruba vain pyörii, mutta jääkö myyjälle katetta on sivuasia.
Voihan joskus jos on pakkorahoitusrako semmoistakin erittäin painavista syistä tehdä, mutta, mutta...
Muistan entisten isäntien puhuneen(silloin hakattiin omatoimisesti pienehköjä metsiä), että se on hyvä hakkuunjälki, jos muutaman vuoden kuluttua ei kukaan tiedä, että metsää on hakattu.

uhkaile kirjoitti:

Mutta suomalaisen metsänomistajan tuntien itkeminen alkaa silloin kun pussia joutuu raottamaan niin että sieltä otetaan eikä anneta. Sitä ei tarvitse tutkimustuloksin erikseen todistaa.

Lue lisää

Mitä helvettiä on puhe, että jatkuvan kasvatuksen pitäisi availla pussin suuta enemmän, kuin sen joka taimettaa ja heinettää ja saa palkkioksi "räkämäntyä".
Jatkuvan kasvatuksen malli sopii sellaiselle joka tekee itse. Valikoi parhaat yksilöt jatkokasvuun ja poistaa kasvunsa päättäneet ja huonompilaatuiset.
Seurasin koneharvennusta, niin jopa näytöksessä jäljelle jäi päätehakkuuta odottamaan 50% ei tukiksi kelpaavaa, tai ainakin suurin osa menee kuiduksi. Konemiehellä ei ole aikaa tiirailla, kun vaan puiden välimatkat on sopivat, niin työjohto ja urakoitsija on tyytyväisiä.
Metsurin jäljiltä ei jäänyt kuin laatupuita, jopa joskus välimatkan kustannuksella.
Voihan lopuksi jotkut alat myös uudistaa aukoksi, mutta jätetään vastuun kantajalle myös päätäntävalta, jos joku näin haluaa..

Näsä kirjoitti:

Jos jatkuva kasvatus kaatuu metsänomistajien vastustukseen ja haluttomuuteen maksaa enemmän korjuusta, saa se sitten kaatuakin. Ketään ei tietääkseni ole patisteltu,saati pakotettu siihen menetelmään. Vastustus tulee aivan toiselta suunnalta,nimittäin metsäviranomaisten ja puunostajien.

Puunostajien hinnoittelupolitiikka puunhinnoissa ja korjuussa suosivat selvästi pystymyyntiä avohakkuilta. Omatoiminen puunkorjuu sopii hyvin jatkuvaan kasvatukseen, mutta hankintahinnat ovat alhaiset.

Lue lisää

se iänikuinen vouhkaaminen laajoista avohakkuista ja jäljelle jääneistä raiskioista. Eikö metsänomistajan päähän mahdu muuta kuin kaksi ääripäätä. Joko laitetaan aukoksi tai varovasti vaan puu sieltä toinen täältä.

Herätkää jo!!

...-> http://www.metsalehti.fi/metsalehti/juttu.aspx?ID=2979