Mikä on Japaniksi:
1) (Esim.) Nina ottaa valokuvan (?)
2) (Esim.) Hyvää yötä (?)
3) (Esim.) Minun täytyy mennä (?)
4) (Esim.) Minä olen (?)
5) (Esim.) Sinä olet (?)
6) (Esim.) Hän on (?)
7) (Esim.) Anteeksi, minulla on kiire (?)
Kiitos jos joku vastaa tähän..
Niin ja voiko joku kiltti kertoa jonkun kivan runon Japaniksi ja myös suomentaa sen?^^
*Arigato*
1) (Esim.) Nina ottaa valokuvan (?)
2) (Esim.) Hyvää yötä (?)
3) (Esim.) Minun täytyy mennä (?)
4) (Esim.) Minä olen (?)
5) (Esim.) Sinä olet (?)
6) (Esim.) Hän on (?)
7) (Esim.) Anteeksi, minulla on kiire (?)
Kiitos jos joku vastaa tähän..
Niin ja voiko joku kiltti kertoa jonkun kivan runon Japaniksi ja myös suomentaa sen?^^
*Arigato*
Vastaukset 3
Vanhimmat
Useimmat noista sanotaan eri tavoin eri yhteyksissä. Mutta omat peruskohteliaat versioni ovat tässä.
1) Nina wa shashin wo torimasu
2) Oyasuminasai
3) Ikanakereba narimasen
4) Nina to moushimasu
5) Anata no namae wa nan desu ka
6) Kare wa Matti-san desu / Kanojo wa Minna-san desu
7) Sumimasen, chotto isogashii no desu
Mutta kuten jo sanoin, miten nämä sanotaan riippuu siitä kenelle puhut ja missä yhteydessä.
Meille aina opetettiin, että "anata"-sanan käyttöä tulisi välttää. Voisiko tuon kohdan 5 aloittaa esim.
Sumimasen, onamae wa... ?
...tulikin jo tuossa Japanilaisenmieheltä. Mitä runoon tulee... Kaipa tämä lainaus vuoden 1986 Pikku Jättiläisestä (© WSOY) kelvannee:
Kappale kansansadusta "Urashima Tarou", Satou Haruon versiona:
Otohime-sama wa, mazu, higashi no mado o akemashita. Mado no soto wa, ichimen no harugeshiki deshita. Sakura ya ume o hajime, kigi no eda ni wa, goshiki no hana ga utsukushiku sakimidarete imashita. Achira kochira de, uguisu mo saezutte imashita.
Tsugi ni, minami no mado o akeru to, soko wa natsu no keshiki desu. Ike o wataru soyokaze ni, hasu no hana ga, yurayura to yurete imasu. Aoao to shigetta kodachi kara, semi no koega kikoemasu.
Ja se käännös:
Prinsessa Oto avasi ensin itäänpäin olevan ikkunan. Ikkunan ulkopuolella oli täydellinen kevätmaisema. Kirsikankukka ja luumu kukkivat, jokaisen puun oksalla moniväriset kukat kukkivat kauniisti. Siellä täällä satakielikin lauloi.
Kun seuraavaksi avaa etelänpuoleisen ikkunan, on siellä kesämaisema. Lammen ylittävässä lempeässä tuulahduksessa lootuksenkukat keinuvat hiljalleen. Vehreästä ja tiheäkasvuisesta metsiköstä kuuluu heinäsirkan ääni.
Saattaa tuntua aika lamelta tekstiltä, mutta tuollapa minä (muun muassa) olen treenannut kieltä.