Olen ajatellut rakentaa terasveneen lahitulevaisuudessa. Miten on, moottorit kun tuppaavat olemaan pahuksen kalliita, miten mahtaisi toimia esim 2x kaytetty mersun/volvon dieselkone tai vastaava luotettava? Tiedan etta naita on tehty. Volvon kuorma-auton oliko se 3.6 litrainen dieselkone on kuulemma melkein samakuin Pentan lohko. Millaisia kokemuksia loytyy ja kuinka kuorma-auton tms koneen marinointi tehdaan ja mita pitaa ottaa huomioon etta toimisi luotettavasti?
Kannattaako touhu ylipaataan vai hankkia oikeat koneet? Mika alkuperaisessa venekayttoon tehdyssa koneessa maksaa ja mika on ero tavalliseen koneeseen?
Moottorin marinointi
32
8000
Vastaukset
- Marinoija
Lue uusin Kippari-lehti. Yksi kone riittää teräsveneelle, tuskin sitä liukuvaksi teet. Ja muista köli, sen se teräsvene tarvitsee, pitkä ja vahva. Käypä katsomassa Bruce Robertsin sivuja.
- Jpe
Mulla on se Robertsin kirja Steel boats, se on hyva peruspaketti itse veneeseen liittyen, ja olenkin katsellut Robertsin rakennussarjaa Waverunner 55 tai Euro 16. Kun ollaan tallasella persaukisen projektilla liikkella niin tuo moottorin tai moottoreiden valinta on paikka jossa voisi saastaa melkoisesti rahaa. Liukuvasta en edes haaveile, jos saisi edes 9-10 solmun matkanopeuden niin hyva. Loytyisiko jotain linkkeja tuosta moottoriaiheesta? Muistelen etta Robertsin sivulla asiasta ei ollut mitaan mutta en ole viimeaikona tarkistanut.
- Euro 12 cockpit
Jpe kirjoitti:
Mulla on se Robertsin kirja Steel boats, se on hyva peruspaketti itse veneeseen liittyen, ja olenkin katsellut Robertsin rakennussarjaa Waverunner 55 tai Euro 16. Kun ollaan tallasella persaukisen projektilla liikkella niin tuo moottorin tai moottoreiden valinta on paikka jossa voisi saastaa melkoisesti rahaa. Liukuvasta en edes haaveile, jos saisi edes 9-10 solmun matkanopeuden niin hyva. Loytyisiko jotain linkkeja tuosta moottoriaiheesta? Muistelen etta Robertsin sivulla asiasta ei ollut mitaan mutta en ole viimeaikona tarkistanut.
Euromallit ovat vain rakennus-sarjana, Waverunnereista saa piirrustupaketit.
Eipä ole persaukisen homma tehdä noin iso teräsvene. Markoissa juttu maksaa itsetehtynäkin satoja tuhansia. Voi tietysti yrittää tehdä "halvalla" mutta eipä ole sitten jälleenmyyntiarvoakaan. Piirrustuspaketin hinta muuten on edullinen verrattuna Northsteel-pakettiin. Kannattaa kääntyä Brucen puoleen. - Teräsveneilijä
Jpe kirjoitti:
Mulla on se Robertsin kirja Steel boats, se on hyva peruspaketti itse veneeseen liittyen, ja olenkin katsellut Robertsin rakennussarjaa Waverunner 55 tai Euro 16. Kun ollaan tallasella persaukisen projektilla liikkella niin tuo moottorin tai moottoreiden valinta on paikka jossa voisi saastaa melkoisesti rahaa. Liukuvasta en edes haaveile, jos saisi edes 9-10 solmun matkanopeuden niin hyva. Loytyisiko jotain linkkeja tuosta moottoriaiheesta? Muistelen etta Robertsin sivulla asiasta ei ollut mitaan mutta en ole viimeaikona tarkistanut.
Eipä noita mainitsemiasi veneitä ihan persaukisen kannata ruveta pykäämään.
Vaikka yrittäisit halvallakin tehdä niin jo pelkkään sisustukseen menee helposti tuollaiset satatuhatta euroa ja tuollaiseen veneeseen ei kannata aivan mitä tahansa dieselin raatoa asentaa,joten jäitä hattuun.
9-10 solmun nopeuteen tuossa kokoluokassa tarvitaan vähintään 300 hp. - Jpe
Teräsveneilijä kirjoitti:
Eipä noita mainitsemiasi veneitä ihan persaukisen kannata ruveta pykäämään.
Vaikka yrittäisit halvallakin tehdä niin jo pelkkään sisustukseen menee helposti tuollaiset satatuhatta euroa ja tuollaiseen veneeseen ei kannata aivan mitä tahansa dieselin raatoa asentaa,joten jäitä hattuun.
9-10 solmun nopeuteen tuossa kokoluokassa tarvitaan vähintään 300 hp.Pitanee tehda kustannuslaskelma huolella. Etukateen ole ajatellut ilman suurempaa asiantuntemusta, etta 200 000 nykyrahaa pitaisi riittaa. Onko realistinen arvio? Jos ei ole niin taytyy tyytya pienempaan runkoon. Veneesta ei ole tarkoitus tehda luxusristeilijaa, vaan tilava ja toimiva ikaankuin kesamokki, jota voi sitten tarpeenmukaan "luxustaa" jos haluaa. Kahta moottoria olen ajatellut, joista toinen olisi varakone (take home). Olen ymmartanyt, etta kahta potkuriakselia ei valttamatta tarvita vaan asian voi hoitaa vaihdelaatikon kautta. Toisaalta kaksi akselia lie hyva ratkaisu koska akselin laakerin vaurioituessa ei se toinen konekaan paljoa auta.
- Put Put
Piikkiön venevarustaja on yksi marinointiin erikoistunut paja. Sieltä saa osia mutta nettisivuilta löytyy ensi hätään myös käyttökelpoista tietoa vaikka ei talosta mitään ostaisikaan.
http://www.saunalahti.fi/~seppniem/- Jpe
saisi olla laajemminkin tietoa mutta tuokin on jo hyvaa tietoa.
- yx vaa
Sivut on todellakin hyvät.
Kerrompas yhden omakohtaisen kokemuksen...
Vuonna 94 tein Albatross Flying veneen pelkästä rungosta valmiiksi asti.
Tähän silloin päätin "rahan puutteessa" asentaa Toyota moottorin. Sainkin mukavasti ostaa Auto Lehtinen purkaamosta 2,4 litraisen moottorin, johon sitten hankin tämän Sea Toy sarjan.
Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes pääsin ekalle koeajolle. Kone lämpis heti kun ajoin yläkierroksilla, muuten se toimi hyvin.
Kyseessä on ns. "puoliplaanari" joka kulkee "ylämäessä" koko ajan ja näin ollen vaatii voimaa koko ajan.
Soitin Piikkiöön ja mies puhelimessa "järkeili, että lauhdutin on pieni. Sovittiin, että ajan sinne piikkiöön ja laitamme siihen lisälauhduttimen. Piikkiön lahdella oltiin poikieni kanssa kaksi päivää odottaen, että "herra" tulee lauhduttimen ja putkenosien kanssa. Laitettiin lauhdutin, mutta kun lähdin siitä ajamaan, kone lämpeni yhä, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. (arvatkaas vituttiko?)
Soiteltuani moneen paikkaan lo. asiassa, sain ohjeen hesasta yhdeltä saman alan myyjältä, että merivesipumppu on liian pieni teholtaan.
Se vaihdettiin myöhemmin ja ongelma katosi.
Myös termostaatti oli 76 asteinen jota ihmettelin tälle "herralle". Kommentti oli, että se pitää silti koneen lämmön 80 asteisena. (ei mee vieläkään jakeluun)
Tää piikkiön "paja" on todellakin paja. Vanhassa navetassa on sorvi ja kaasupillit. Herra itse ei kärsi minkäänlaista kritiikkiä, suuttuu silmittömästi jos hiukankaan epäilee tai kyselee liikoja.
JOs teette kauppoja siellä, suosittelen käymään paikan päällä ja miettimään silloin näitäkin juttuja.
Hyvää marinointia kuitenkin kaikille
kiinnostuneille.....
ps. tuli hiukan pitkä juttu, mutta toivottavasti jaksoitte lukea... sori - yks
yx vaa kirjoitti:
Sivut on todellakin hyvät.
Kerrompas yhden omakohtaisen kokemuksen...
Vuonna 94 tein Albatross Flying veneen pelkästä rungosta valmiiksi asti.
Tähän silloin päätin "rahan puutteessa" asentaa Toyota moottorin. Sainkin mukavasti ostaa Auto Lehtinen purkaamosta 2,4 litraisen moottorin, johon sitten hankin tämän Sea Toy sarjan.
Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes pääsin ekalle koeajolle. Kone lämpis heti kun ajoin yläkierroksilla, muuten se toimi hyvin.
Kyseessä on ns. "puoliplaanari" joka kulkee "ylämäessä" koko ajan ja näin ollen vaatii voimaa koko ajan.
Soitin Piikkiöön ja mies puhelimessa "järkeili, että lauhdutin on pieni. Sovittiin, että ajan sinne piikkiöön ja laitamme siihen lisälauhduttimen. Piikkiön lahdella oltiin poikieni kanssa kaksi päivää odottaen, että "herra" tulee lauhduttimen ja putkenosien kanssa. Laitettiin lauhdutin, mutta kun lähdin siitä ajamaan, kone lämpeni yhä, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. (arvatkaas vituttiko?)
Soiteltuani moneen paikkaan lo. asiassa, sain ohjeen hesasta yhdeltä saman alan myyjältä, että merivesipumppu on liian pieni teholtaan.
Se vaihdettiin myöhemmin ja ongelma katosi.
Myös termostaatti oli 76 asteinen jota ihmettelin tälle "herralle". Kommentti oli, että se pitää silti koneen lämmön 80 asteisena. (ei mee vieläkään jakeluun)
Tää piikkiön "paja" on todellakin paja. Vanhassa navetassa on sorvi ja kaasupillit. Herra itse ei kärsi minkäänlaista kritiikkiä, suuttuu silmittömästi jos hiukankaan epäilee tai kyselee liikoja.
JOs teette kauppoja siellä, suosittelen käymään paikan päällä ja miettimään silloin näitäkin juttuja.
Hyvää marinointia kuitenkin kaikille
kiinnostuneille.....
ps. tuli hiukan pitkä juttu, mutta toivottavasti jaksoitte lukea... sorimuuten ottamatta kantaa piikkiön suuntaan.
Tuo 76 astetta on se lämpötila missä termari alkaa aukeamaan joten rasituksessa lämpö varmaan on siinä 80 ympärillä. - Put Put
yx vaa kirjoitti:
Sivut on todellakin hyvät.
Kerrompas yhden omakohtaisen kokemuksen...
Vuonna 94 tein Albatross Flying veneen pelkästä rungosta valmiiksi asti.
Tähän silloin päätin "rahan puutteessa" asentaa Toyota moottorin. Sainkin mukavasti ostaa Auto Lehtinen purkaamosta 2,4 litraisen moottorin, johon sitten hankin tämän Sea Toy sarjan.
Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes pääsin ekalle koeajolle. Kone lämpis heti kun ajoin yläkierroksilla, muuten se toimi hyvin.
Kyseessä on ns. "puoliplaanari" joka kulkee "ylämäessä" koko ajan ja näin ollen vaatii voimaa koko ajan.
Soitin Piikkiöön ja mies puhelimessa "järkeili, että lauhdutin on pieni. Sovittiin, että ajan sinne piikkiöön ja laitamme siihen lisälauhduttimen. Piikkiön lahdella oltiin poikieni kanssa kaksi päivää odottaen, että "herra" tulee lauhduttimen ja putkenosien kanssa. Laitettiin lauhdutin, mutta kun lähdin siitä ajamaan, kone lämpeni yhä, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. (arvatkaas vituttiko?)
Soiteltuani moneen paikkaan lo. asiassa, sain ohjeen hesasta yhdeltä saman alan myyjältä, että merivesipumppu on liian pieni teholtaan.
Se vaihdettiin myöhemmin ja ongelma katosi.
Myös termostaatti oli 76 asteinen jota ihmettelin tälle "herralle". Kommentti oli, että se pitää silti koneen lämmön 80 asteisena. (ei mee vieläkään jakeluun)
Tää piikkiön "paja" on todellakin paja. Vanhassa navetassa on sorvi ja kaasupillit. Herra itse ei kärsi minkäänlaista kritiikkiä, suuttuu silmittömästi jos hiukankaan epäilee tai kyselee liikoja.
JOs teette kauppoja siellä, suosittelen käymään paikan päällä ja miettimään silloin näitäkin juttuja.
Hyvää marinointia kuitenkin kaikille
kiinnostuneille.....
ps. tuli hiukan pitkä juttu, mutta toivottavasti jaksoitte lukea... soriPitänee uskoa tuo juttusi, niin ikävää luettavaa kuin se onkin. Itse en ole asioinut piikkiöläisen kanssa suoraan enkä ole tuota navettaa nähnyt. Puitteet nyt sinänsä tuskin ratkaisevatkaan - osaamisesta homma on enemmän kiinni.
Omassa veneessäni on Toyota Hiacen 2,4-litrainen kone vm. 1987. Se on marinoitu Piikkiön palikoilla 1992 (palvellut sitä ennen pakussa 80.000 km). Olen ajanut sillä vasta puolitoista avovesikautta, ehkä 150 tuntia. Lämpöongelmia ei ole esiintynyt ja marinointiosat ovat muutenkin vaikuttaneet luotettavilta. Edellinen omistaja vakuutti myös koneen toimineen hyvin sen 2 vuotta, jonka vene ehti olla hänellä. Myös puhelimessa haastattelemani veneen rakentaja oli ollut tyytyväinen Piikkiöstä saamaansa arsenaaliin (hän oli ajanut paatilla ensimmäiset 5 vuotta).
Veneeni on MS 900/90 eli jokseenkin samankokoinen kuin Flying Albatross mutta ei niin kantavaperäinen. Kone kiertäisi nykyisellä potkurilla jotain 3.700-3,800 1/min, mutta pidän normaaliajossa käyntinopeutena n. 3.000-3.200 1/min. Ei mennä päälle 10 solmun mutta ehtiihän tuota. - yx vaa
yks kirjoitti:
muuten ottamatta kantaa piikkiön suuntaan.
Tuo 76 astetta on se lämpötila missä termari alkaa aukeamaan joten rasituksessa lämpö varmaan on siinä 80 ympärillä.Termarihan säätelee koneen lämpöötilaa... miksi sen pitäisi olla eri kuin lämpövaatimus on?
vertaas autoon.. siellä on 85...86 ja sen se pitää oli kesä tai talvi.
veneen mootorissa ympäristön lämpötila on yksi paha vaikuttaja, mutta tarpeeksi suurella lauhduttimella se on hoidettavissa.
Eli jos kone saa riittävästi kylmää, se termostaatti toimii niin kuin pitäisikin ja kone on sopiva. Pysyyhän se talven pakkasillakin sopivana tai kesän kuumilla. - Perkins
yx vaa kirjoitti:
Sivut on todellakin hyvät.
Kerrompas yhden omakohtaisen kokemuksen...
Vuonna 94 tein Albatross Flying veneen pelkästä rungosta valmiiksi asti.
Tähän silloin päätin "rahan puutteessa" asentaa Toyota moottorin. Sainkin mukavasti ostaa Auto Lehtinen purkaamosta 2,4 litraisen moottorin, johon sitten hankin tämän Sea Toy sarjan.
Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes pääsin ekalle koeajolle. Kone lämpis heti kun ajoin yläkierroksilla, muuten se toimi hyvin.
Kyseessä on ns. "puoliplaanari" joka kulkee "ylämäessä" koko ajan ja näin ollen vaatii voimaa koko ajan.
Soitin Piikkiöön ja mies puhelimessa "järkeili, että lauhdutin on pieni. Sovittiin, että ajan sinne piikkiöön ja laitamme siihen lisälauhduttimen. Piikkiön lahdella oltiin poikieni kanssa kaksi päivää odottaen, että "herra" tulee lauhduttimen ja putkenosien kanssa. Laitettiin lauhdutin, mutta kun lähdin siitä ajamaan, kone lämpeni yhä, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. (arvatkaas vituttiko?)
Soiteltuani moneen paikkaan lo. asiassa, sain ohjeen hesasta yhdeltä saman alan myyjältä, että merivesipumppu on liian pieni teholtaan.
Se vaihdettiin myöhemmin ja ongelma katosi.
Myös termostaatti oli 76 asteinen jota ihmettelin tälle "herralle". Kommentti oli, että se pitää silti koneen lämmön 80 asteisena. (ei mee vieläkään jakeluun)
Tää piikkiön "paja" on todellakin paja. Vanhassa navetassa on sorvi ja kaasupillit. Herra itse ei kärsi minkäänlaista kritiikkiä, suuttuu silmittömästi jos hiukankaan epäilee tai kyselee liikoja.
JOs teette kauppoja siellä, suosittelen käymään paikan päällä ja miettimään silloin näitäkin juttuja.
Hyvää marinointia kuitenkin kaikille
kiinnostuneille.....
ps. tuli hiukan pitkä juttu, mutta toivottavasti jaksoitte lukea... soriMarinoin Perkinsin 80-luvulla. Ostopaikkoina oli Piikiön Venevarustaja ja Veneakselisto. Molemmista jäi hyvä kuva, mitä nyt vähän "töksäyttelijä" se Piikkiön ukko on.
Itse marinointi ja kone myöskin ovat toimineet mainiosti. Normaali autotallimies tekee edullisesti venemoottorin marinoimalla. Suosittelen moottorin öljyvuotojen tarkastusta ennen työhön ryhtymistä. - Ande
yx vaa kirjoitti:
Sivut on todellakin hyvät.
Kerrompas yhden omakohtaisen kokemuksen...
Vuonna 94 tein Albatross Flying veneen pelkästä rungosta valmiiksi asti.
Tähän silloin päätin "rahan puutteessa" asentaa Toyota moottorin. Sainkin mukavasti ostaa Auto Lehtinen purkaamosta 2,4 litraisen moottorin, johon sitten hankin tämän Sea Toy sarjan.
Kaikki meni hyvin niin kauan kunnes pääsin ekalle koeajolle. Kone lämpis heti kun ajoin yläkierroksilla, muuten se toimi hyvin.
Kyseessä on ns. "puoliplaanari" joka kulkee "ylämäessä" koko ajan ja näin ollen vaatii voimaa koko ajan.
Soitin Piikkiöön ja mies puhelimessa "järkeili, että lauhdutin on pieni. Sovittiin, että ajan sinne piikkiöön ja laitamme siihen lisälauhduttimen. Piikkiön lahdella oltiin poikieni kanssa kaksi päivää odottaen, että "herra" tulee lauhduttimen ja putkenosien kanssa. Laitettiin lauhdutin, mutta kun lähdin siitä ajamaan, kone lämpeni yhä, ihan samalla tavalla kuin ennenkin. (arvatkaas vituttiko?)
Soiteltuani moneen paikkaan lo. asiassa, sain ohjeen hesasta yhdeltä saman alan myyjältä, että merivesipumppu on liian pieni teholtaan.
Se vaihdettiin myöhemmin ja ongelma katosi.
Myös termostaatti oli 76 asteinen jota ihmettelin tälle "herralle". Kommentti oli, että se pitää silti koneen lämmön 80 asteisena. (ei mee vieläkään jakeluun)
Tää piikkiön "paja" on todellakin paja. Vanhassa navetassa on sorvi ja kaasupillit. Herra itse ei kärsi minkäänlaista kritiikkiä, suuttuu silmittömästi jos hiukankaan epäilee tai kyselee liikoja.
JOs teette kauppoja siellä, suosittelen käymään paikan päällä ja miettimään silloin näitäkin juttuja.
Hyvää marinointia kuitenkin kaikille
kiinnostuneille.....
ps. tuli hiukan pitkä juttu, mutta toivottavasti jaksoitte lukea... soriNo joo ittelläni tulisi mieleen että jos olisin marinointi sarjaa hommaamassa niin laskisin/ottaisin selvää jäähdytysvedentarpeen määrästä yms... ihan varmasti löytyy tietoa!
- yks
yx vaa kirjoitti:
Termarihan säätelee koneen lämpöötilaa... miksi sen pitäisi olla eri kuin lämpövaatimus on?
vertaas autoon.. siellä on 85...86 ja sen se pitää oli kesä tai talvi.
veneen mootorissa ympäristön lämpötila on yksi paha vaikuttaja, mutta tarpeeksi suurella lauhduttimella se on hoidettavissa.
Eli jos kone saa riittävästi kylmää, se termostaatti toimii niin kuin pitäisikin ja kone on sopiva. Pysyyhän se talven pakkasillakin sopivana tai kesän kuumilla.konehuoneen lämpötila on melko tärkeä asia tiivisteet eivät korppuunnu jos olet perehtynyt konehunelämpötiloihin tiedät miten vaikeaa se on saada viileäksi ilman suurta melutason nousua.
Korroosio kasvaa kovasti jos käytät liian kuumaa termaria.
Nyt ajattelet, että glygolithan siellä on. Niin on, muttaa lauhduttimissa ym. paikoissa kiertää merivesi joka kuumenee enemmän liian kuuman termarin takia ja syöpyminen kiihtyy.
Tehohäviötäkin tulee hieman vaikka koneesi ottaisi ilman ulkoa, koska kuumuus lämmittää koneen tarvitseman ilman matkalla koneeseen.
Mutta jos käytät auton vakiolämpötilaista temaria niin se on sinun oma ratkaisusi.
Jos katsot läpi makevesijäähdytteisten moottorien termareita ovat ne järjestään alle 80C ja raakavesi jäähdytteiset alle 70c ja jopa alle 60C . Tulipahan sekava juttu, mutta enpä ensin meinannut vastata ollenkaan.
- venelehti
Aikanaan oli venelehdessä juttu muistaakseni jostakin summalaisen Seppälänveistämöistä ja heidän marinointi projektista, Volvon kuorma-auton nokalta veneeseen. Tämä juttu herätti myös seuraavassa(?) numerossa yleisöltä keskustelua/arvostelua mm. hitsatun jäähdytetyn pakosarjan rakentamisesta hapiksesta ja kumiletkun käyttämisesestä voiman ulosotossa merivesipumppua pyörittämään.
En nyt muista lehden numeroita mutta venelehden toimitus ainakin tietänee. Kannattaa lukea.- Tiura
Myöskin muistan venelehdestä lukeneeni projektista, jossa heppu asensi Opel Asconan koneen automaattilaatikoineen päivineen teräsveneeseensä. Numeroita en valitettavasti muista yhtään, mutta melko varmasti kuitenkin puhutaan 90-luvusta.
- Lammikkolaivuri
Tiura kirjoitti:
Myöskin muistan venelehdestä lukeneeni projektista, jossa heppu asensi Opel Asconan koneen automaattilaatikoineen päivineen teräsveneeseensä. Numeroita en valitettavasti muista yhtään, mutta melko varmasti kuitenkin puhutaan 90-luvusta.
Kyseessä on VENE-lehti nro 2/99. Löytynee kirjastoista.
GM-diesel (nimellisteho 58 hv) on Asconasta; 500 tkm ajettu automaattilaatikko Recordista. Suora raakavesijäähdytys (sisävesillä ollaan!). Vaihteiston öljynjäähdytin turbo-Saabista. Pakoputkiston rakennetta ei suoraan kerrota, mutta märän rakenteen etuja kuivaan verrattuna kehutaan siihen malliin kuin toteutus olisi tässäkin märkä.
Vene vanerilaminaattia, 9,3 × 2,8 m, arviolta 2500 kg, 2-kajuuttainen.
Venettä ajetaan enimmäkseen vaihteiston D-asennossa käyntinopeudella 2000 1/min, jolloin nopeutta on 7,3 kn ja melua 74 dB(A). Kone kiertää D-asennossa parhaimmillaan 2300 1/min = 8,2 kn. Vastatuuliolosuhteissa käytettävä asento 2 antaa kierroksia 2700. Vasta asennossa 1 kone kiertää 4000 1/min, jolloin huippua kertyy 10,8 kn ja meteliä 86 dB(A). Koneen nimellistehoa vastaava käyntinopeus olisi 4200 1/min. Potkurin mitoituksesta ei ole mainintoja.
- Eikka
Teräsveneeseen voit rakentaa vaikka tuplapohjan moottorin kohdille. Jätä vaikka 2-3cm:n väli pohjien väliin jossa moottorin jäähdytysvesi kiertää. Jonkinlainen kennosto/labyrintti pitää todennäköisesti rakentaa pohjien väliin, jotta vesi kiertää hallitusti. Näin ollen Scanian koneen voit asentaa sellaisenaan vaikka vaihdelaatikon kera. Erillinen merivesipumppu tietenkin tarvitaan ja miellään hyvä köli josta joku jo puhui, köli turvaa tuoplapohjaa kivelle ajettaessa. Jos asia kiinostaa lisää niin voin kysyä lisää tietoa paikalliselta teräsveneen rakentajalta joka on juuri tehdyt kyseisen ratkaisun mukaan...
- yx vaa
Taas täytyy ihmetellä, että kyllä näitä "pelle pelottomien" neuvoja riittää...
Miks ihmeessä pitäis rakentaa joku tuplapohja kun LAUHDUTTIMET on keksitty ajat sitten ????
On helppo asentaa ja puhdistaa kun tulee roskia tai muuta likaa...
Joka ainoan moottorin saa kyllä jäähtymään helposti. Minkä hemmetin tähden pitäs yrittää keksiä jotain ihan älytöntä??? - Tiura
yx vaa kirjoitti:
Taas täytyy ihmetellä, että kyllä näitä "pelle pelottomien" neuvoja riittää...
Miks ihmeessä pitäis rakentaa joku tuplapohja kun LAUHDUTTIMET on keksitty ajat sitten ????
On helppo asentaa ja puhdistaa kun tulee roskia tai muuta likaa...
Joka ainoan moottorin saa kyllä jäähtymään helposti. Minkä hemmetin tähden pitäs yrittää keksiä jotain ihan älytöntä???Lauhduttimet maksaa rahaa, tuplapohjan sen sijaan värkkää näppärä teräsveneenrakentaja lähes ilman lisäkustannuksia siinä samalla kun hitsaa rungon läjään.
- Eikka
yx vaa kirjoitti:
Taas täytyy ihmetellä, että kyllä näitä "pelle pelottomien" neuvoja riittää...
Miks ihmeessä pitäis rakentaa joku tuplapohja kun LAUHDUTTIMET on keksitty ajat sitten ????
On helppo asentaa ja puhdistaa kun tulee roskia tai muuta likaa...
Joka ainoan moottorin saa kyllä jäähtymään helposti. Minkä hemmetin tähden pitäs yrittää keksiä jotain ihan älytöntä???HERRA on hyvä ja ihmettelee vain!!!!
Jos aiheena on moottorin marinoinnin kalleus, niin silloin yritetään keksiä ratkaisuja säästää rahaa. 250hv:n merimoottori maksaa kytkimineen noin 30000€. Hyvän Scanian tai volvon saa muutamalla tonnilla.
Miks ihmeessä pitäis rakentaa joku tuplapohja kun LAUHDUTTIMET on keksitty ajat sitten ????
Teräs veneen rakentaja on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hänellä on mahdollisuus ratkaista moottorin jäähdytys monella tavalla. Yksi hyvä tapa on rakentaa kysessä oleva tuplapohja joka toimii lauhduttimena, mutta maksaa murto-osan sen hinnasta.
On helppo asentaa ja puhdistaa kun tulee roskia tai muuta likaa...
Ison dsl koneen lauhduttimet eivät ole mitään pikku kikkaroita, joten niiden irroittelu ja putsaaminen tuskin on mitään mukavaa ajanvietettä. Mikäs muu kuin merestä/järvestä tulevat roskat sen lauhduttimen tukkii, näitä roskia varten on raakavesi suodatin. Tuplapohja on helppo tyhjentää,mikäli asentaa pohjaventtiilin.
Joka ainoan moottorin saa kyllä jäähtymään helposti. Minkä hemmetin tähden pitäs yrittää keksiä jotain ihan älytöntä???
Nyt ei ollut ongelmana koneen jäähdyttäminen, vaan eri vaihtoehdot. Kieltämattä onhan se mukavaa tehdä kaikki, niin kuin oppikirjoissa ja merimoottori esitteissä suositellaan, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta/halua maksaa turhasta, koska asian voi tehdä toisin ja yhtähyvin... - yx vaa
Eikka kirjoitti:
HERRA on hyvä ja ihmettelee vain!!!!
Jos aiheena on moottorin marinoinnin kalleus, niin silloin yritetään keksiä ratkaisuja säästää rahaa. 250hv:n merimoottori maksaa kytkimineen noin 30000€. Hyvän Scanian tai volvon saa muutamalla tonnilla.
Miks ihmeessä pitäis rakentaa joku tuplapohja kun LAUHDUTTIMET on keksitty ajat sitten ????
Teräs veneen rakentaja on siinä mielessä onnellisessa asemassa, että hänellä on mahdollisuus ratkaista moottorin jäähdytys monella tavalla. Yksi hyvä tapa on rakentaa kysessä oleva tuplapohja joka toimii lauhduttimena, mutta maksaa murto-osan sen hinnasta.
On helppo asentaa ja puhdistaa kun tulee roskia tai muuta likaa...
Ison dsl koneen lauhduttimet eivät ole mitään pikku kikkaroita, joten niiden irroittelu ja putsaaminen tuskin on mitään mukavaa ajanvietettä. Mikäs muu kuin merestä/järvestä tulevat roskat sen lauhduttimen tukkii, näitä roskia varten on raakavesi suodatin. Tuplapohja on helppo tyhjentää,mikäli asentaa pohjaventtiilin.
Joka ainoan moottorin saa kyllä jäähtymään helposti. Minkä hemmetin tähden pitäs yrittää keksiä jotain ihan älytöntä???
Nyt ei ollut ongelmana koneen jäähdyttäminen, vaan eri vaihtoehdot. Kieltämattä onhan se mukavaa tehdä kaikki, niin kuin oppikirjoissa ja merimoottori esitteissä suositellaan, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta/halua maksaa turhasta, koska asian voi tehdä toisin ja yhtähyvin...No... viisastuuhan sitä vielä tässä vanhakin...
Enkä oo "herra", vvaan ihan tavallinen "duunari" joka on puuhastellut parikymmentä vuotta erilaisten paattien kanssa.
Olen myöskin puhdistanut joskus lämmönvaihtimenkin, se lika ja muta tai mitä sinne kertyykin ei ihan "pohjaventtiiliä" aukaisemalla tyhjenny.
Toinen asia mikä tuli tästä mieleen, miten estetään korroosio siellä kaksoispohjan välissä, merivesi kun ainakin syövyttää aika nopeasti tavallista "mustaa rautaa"? Nämä teräspaatit mitä olen nähnyt yleensä ovat kai pohjastaan siinä 4 - 6 mm "peltiä" ?? - Juha58
yx vaa kirjoitti:
No... viisastuuhan sitä vielä tässä vanhakin...
Enkä oo "herra", vvaan ihan tavallinen "duunari" joka on puuhastellut parikymmentä vuotta erilaisten paattien kanssa.
Olen myöskin puhdistanut joskus lämmönvaihtimenkin, se lika ja muta tai mitä sinne kertyykin ei ihan "pohjaventtiiliä" aukaisemalla tyhjenny.
Toinen asia mikä tuli tästä mieleen, miten estetään korroosio siellä kaksoispohjan välissä, merivesi kun ainakin syövyttää aika nopeasti tavallista "mustaa rautaa"? Nämä teräspaatit mitä olen nähnyt yleensä ovat kai pohjastaan siinä 4 - 6 mm "peltiä" ??Siellä pohjaan rekennetussa jäähdytyskennostossa
on laitettu kiertämään moottorin jäähdytysneste joka on yleensä glykooliseos ja ei kovin paljon aiheuta korroosiota, ulkopuoli on taas veneen pohjana ja tietysti ulkoapäin hiekkapuhallettu ja maalattu.
Muunlaisia veneen pohjassa olevia jäähdyttimiä en ole tavanut, ja ainakin tapaamani n.10m ja suurempien veneiden pohjat on tehty 8mm tai paksummasta teräslevystä. - Jpe
Juha58 kirjoitti:
Siellä pohjaan rekennetussa jäähdytyskennostossa
on laitettu kiertämään moottorin jäähdytysneste joka on yleensä glykooliseos ja ei kovin paljon aiheuta korroosiota, ulkopuoli on taas veneen pohjana ja tietysti ulkoapäin hiekkapuhallettu ja maalattu.
Muunlaisia veneen pohjassa olevia jäähdyttimiä en ole tavanut, ja ainakin tapaamani n.10m ja suurempien veneiden pohjat on tehty 8mm tai paksummasta teräslevystä.Osaisitko kertoa millaisia kirjoja kannattaisi hommata aiheesta terasvene, homma kiinnostaa kovasti ja vaihto alalle voisi olla OK jos ei muutakaan keksi.
- Juha58
Jpe kirjoitti:
Osaisitko kertoa millaisia kirjoja kannattaisi hommata aiheesta terasvene, homma kiinnostaa kovasti ja vaihto alalle voisi olla OK jos ei muutakaan keksi.
kirjallisuudesta, koska olen vain käytännön puolelta tutustunut enemmän veneilyyn ja rakentelemiseen.
Teräsrakenne ja metallityöt pitäisi olla aika hyvin hallinnassa jotta homma sujuisi hyvin.
Muistaakseni Hollannista lienee saatavilla ainakin piirustuksia, selaileppa Vene-lehden mainoksia ja etsi netin kautta, ja tietty kirjastot myöskin vois olla avuksi, näppärä kirjaston hoitaja varsinkin Yliopiston kirjastoista etsii Sinulle hetkessä suurimman osan saatavilla olevista kirjoista.
Aikaa tarvii kyllä melko paljon varsinkin jos työn ohessa aioit rakentaa venettä. - Dream
Eli minua kiinnostaisi tuo tuplapohja ja muutenkin teräsveneen piirustukset. Aion aloittaa joutessani veneprojektin ja olen etsinyt mistä sais piirustuksia ainakin pohjan osalta eli moottori/potkuri väliltä ja köli(onko tarpeen) eli miten se oikeaoppisesti tehdään käytännössä toimivaksi ratkaisuksi. Mahdollisesti tilaa säästäen ja melu huomioon ottaen. Ja tietenkin huollon kannalta myös tilan tarve. Ikävä kyllä en tunne ketään veneenrakentajaa.
- Juha58
Dream kirjoitti:
Eli minua kiinnostaisi tuo tuplapohja ja muutenkin teräsveneen piirustukset. Aion aloittaa joutessani veneprojektin ja olen etsinyt mistä sais piirustuksia ainakin pohjan osalta eli moottori/potkuri väliltä ja köli(onko tarpeen) eli miten se oikeaoppisesti tehdään käytännössä toimivaksi ratkaisuksi. Mahdollisesti tilaa säästäen ja melu huomioon ottaen. Ja tietenkin huollon kannalta myös tilan tarve. Ikävä kyllä en tunne ketään veneenrakentajaa.
Oulun ympäristössä ja pohjoispuolella ainakin on tehty paljonkin teräsveneitä, menehän katselemaan,
nythän niitä on helppo nähdä kun suurin osa on jo nostettu maalle.
Albatrossin tyyppinen pohja vois olla oikein hyvä ratkaisu monessakin mielessä varsinkin jos et tee nopeaa liukuvaa venettä, siinä on moottori sijoitettu suuren kölin sisään ja aika alas silloin. - quison
onko mitään kouriintuntuvaa ohjettaa tarvittavalle pinta-alalle esim per koneteho
tai mikä on kätevin tapa selvittaa moottorin kiertovesipumpun kapasiteetti (dp,V), ts. paljon tuplapohjaan saa tärvätä painehäviötä.
periaatteessa tuplapohjajäähdyttimen sisään menoveden ja myös jäähdytetyn veden lämpötilan voi arvioda mutta mistä vesimäärän saa mukavasti, ja sitä kautta tarvittavan jäähdytys tehon ?
tietty letku irti käydessä ja ämpäri-sekuntikellomenenetelmällä mutta onko muuta - Eikka
quison kirjoitti:
onko mitään kouriintuntuvaa ohjettaa tarvittavalle pinta-alalle esim per koneteho
tai mikä on kätevin tapa selvittaa moottorin kiertovesipumpun kapasiteetti (dp,V), ts. paljon tuplapohjaan saa tärvätä painehäviötä.
periaatteessa tuplapohjajäähdyttimen sisään menoveden ja myös jäähdytetyn veden lämpötilan voi arvioda mutta mistä vesimäärän saa mukavasti, ja sitä kautta tarvittavan jäähdytys tehon ?
tietty letku irti käydessä ja ämpäri-sekuntikellomenenetelmällä mutta onko muutaItselläni ei ole kokemusta kyseisestä rakenteesta, joten en voi neuvoa tässä asiassa, mutta kannattaa melkein kysellä jostain alan liikkeestä neuvoa. Turun Dieselissä oli aikoinaan palveluhaluinen kaveri verstaan puolella hommissa, nimi oli muistaakseni "Kuokkanen". Piikkiön venevarusteesta tuskin saat vastauksia, kaveri on melkoinen kuumakalle...
- Juha58
perämerellä ainakin on hyvin suuri osa metalliveneistä käyttänyt juuri mainittua pohjaan rakennetua jäähdytintä ja sillä on muutamia ehdottomia etuja (joskin haittojakin).
Ihmettelen aina mitä ne nämä kirjoittajat puhuvat
lauhduttimista??? eivät taida tietää ollenkaan mitä ko. sana tarkoittaa ja missä niitä käytetään.
Lauhdittimella ymmärretään teknisessä kielenkäytössä sellaista jäähdytintä joka lauhduttaa jonkin hyörystyneen nesteen takaisin nesteeksi(esim. höyrykoneistoissa ja kylmälaiteissa), muita kohteita tarkoittaessa olisi oikeampaa puhua vain jäähdyttimistä, koska en ole koskaan kuullut jotta polttomoottoreissa pitäisi höyrystynyt jäähdytysneste tai voiteluöljy
lauhduttaa takaisin nesteeksi, vaan ne on aina nesteenä.- Translaattori
Lämmönvaihtimet on laiteryhmä, johon mahtuu niin jäähdyttimiä, lämmittimiä, höyrystimiä kuin lauhduttimiakin. Jotkut puhuvat myös lämmönsiirtimistä tarkoittaen näillä lämmönvaihtimia.
Lämmönvaihtimissa voi lämpöä siirtävänä väliaineena toimia kaasu (esim. ilma) tai neste (esim. vesi). Auton jäähdytinkin on lämmönvaihdin. Virtaava ilma jäähdyttää siinä kennostossa kiertävää vesi/glykoli-seosta.
Venemoottoreissa on joskus suora vesijäähdytys, mutta merioloissa suositaan mm. korroosion johdosta epäsuoraa jäähdytystä, jossa moottorissa kiertää vesi/glykoli-seos (tai mahdollisesti pelkkä makea vesi). Se jäähdytetään puolestaan lämmönvaihtimessa kylmän meriveden avulla. Tuosta lämmönvaihtimesta sopii minun puolestani käyttää nimitystä jäähdytin, mutta lauhdutin se ei ole (siinä ei tosiaankaan lauhduteta höyryä nesteeksi).
Veneissä ei höyrystimiä ja lauhduttimia taida olla juuri muualla kuin mahdollisen jääkaapin koneistossa.
- Harrastelija
Kun rakentaa teräsvenettä,on ilmanmuuta järkevin systeemi ns.kölijäähdytys.Rakennusvaiheessa kuivalle pakoputkelle oma tunneli,niin ei tarvitse ollenkaan merivettä ei merivesipumppuja ja-laitteita.Ei pelkoa jäätymisistä eikä tukkeutumisista.Oikein toteutettuna yksinkertainen ja varmatoiminen.15v ja 22000 mailin kokemus.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1452525Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2031190Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131091Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi299923- 100896
- 66878
- 53851
- 46839
- 60832