Joissakin järvissä ja joissa on simpukoita toisinaan sangen runsaasti... onko syötäviä??? Ulkonäkä ei poikkea esimerkiksi kaupoissa myytävistä sinisimpukoista paljoakaan...
ja tietystä saako niitä kerätä omaksi ruuaksi.
Ja tarvitaanko jotain käsittelyjä esimerkiksi pitääkö pitää "dietillä" jotta myrkyt lähtee...
Simpukoista???
piikkiq
29
17949
Vastaukset
- tai isojärvisimpukka
En kyllä söisi. Niissä ei nimittäin ole kovinpaljoa syötävää verrattuna merisimpukoihin.
Vaikka siis isoja ovatkin. vArsinkink isojärvisimpukka kasvaa kymmenensenttiseksi.- piikkiq
niin kovin aso ole keittämisen jälkeen...
Ja kun simpukoita saa hetkessä kasaan jopa sata, niin kyllä siitä ruuanlisukkeeksi olisi...
No toki ne simpukat kelpaavat vaikkapa saukolle...
Mutta olisiko terveydelle haittaa niiden syönnistä tai onko pyydystäminen laillista???
Maailmalla simpukat ovat osa normaalia kala-ateriaa ja varsinkin liemissä simpukan maku on herkullinen.
Suomessa ei vain ole kovinpaljoa perinteitä simpukan syönnille... onko vain tottumiskysymys... vai onko jokin käytännön este simpukoiden syönnille... - Raakku
piikkiq kirjoitti:
niin kovin aso ole keittämisen jälkeen...
Ja kun simpukoita saa hetkessä kasaan jopa sata, niin kyllä siitä ruuanlisukkeeksi olisi...
No toki ne simpukat kelpaavat vaikkapa saukolle...
Mutta olisiko terveydelle haittaa niiden syönnistä tai onko pyydystäminen laillista???
Maailmalla simpukat ovat osa normaalia kala-ateriaa ja varsinkin liemissä simpukan maku on herkullinen.
Suomessa ei vain ole kovinpaljoa perinteitä simpukan syönnille... onko vain tottumiskysymys... vai onko jokin käytännön este simpukoiden syönnille...Raakun eli jokihelmisimpukan syönnille/pyynnille on se este, että se on rauhoitettu.
- järvisimpukat
piikkiq kirjoitti:
niin kovin aso ole keittämisen jälkeen...
Ja kun simpukoita saa hetkessä kasaan jopa sata, niin kyllä siitä ruuanlisukkeeksi olisi...
No toki ne simpukat kelpaavat vaikkapa saukolle...
Mutta olisiko terveydelle haittaa niiden syönnistä tai onko pyydystäminen laillista???
Maailmalla simpukat ovat osa normaalia kala-ateriaa ja varsinkin liemissä simpukan maku on herkullinen.
Suomessa ei vain ole kovinpaljoa perinteitä simpukan syönnille... onko vain tottumiskysymys... vai onko jokin käytännön este simpukoiden syönnille...maistuu mudalta, ovat helvetin sitkeitä ja niillä on isot lihakset verrattuna esim sinisimpukkaan.
Voithan sä kokeilla, kyllä niitä järvisimpukoita saa kerätä. Kannattaa varmaan kuitenkin selvittää, ettei järvi ole mikään alunajärvi tai vastaava myrkkylampi. simpukat on nimittäin aikamoisia raskasmetallien yms kerääjiä.
Kerro miltä maistui! - piikkiq
järvisimpukat kirjoitti:
maistuu mudalta, ovat helvetin sitkeitä ja niillä on isot lihakset verrattuna esim sinisimpukkaan.
Voithan sä kokeilla, kyllä niitä järvisimpukoita saa kerätä. Kannattaa varmaan kuitenkin selvittää, ettei järvi ole mikään alunajärvi tai vastaava myrkkylampi. simpukat on nimittäin aikamoisia raskasmetallien yms kerääjiä.
Kerro miltä maistui!ongelmaa kyllä itsekin epäilin...
Mutaisuus jonkin tiedon mukaan häviää jos elättää puhtaammassa vedessä tai tekolammikossa...
No kesällä täytyy muutama keittää kokeeksi...
Mutta pikku-kundina katselin kun simpukat kelpasivat saukolle... oli kymmenien senttien kerros kuoria parin leveän kiven ympärillä...
että joillekin ne simpukat jokatapauksessa maistuvat. - näin on
piikkiq kirjoitti:
ongelmaa kyllä itsekin epäilin...
Mutaisuus jonkin tiedon mukaan häviää jos elättää puhtaammassa vedessä tai tekolammikossa...
No kesällä täytyy muutama keittää kokeeksi...
Mutta pikku-kundina katselin kun simpukat kelpasivat saukolle... oli kymmenien senttien kerros kuoria parin leveän kiven ympärillä...
että joillekin ne simpukat jokatapauksessa maistuvat.Saukko tosiaan syö simpukoita vaikka kuinka.. meressä puolestaan haahka elää pelkästään sinisimpukoilla. Muistaakseni se otus sukeltaa päälle 30 metriin niitä hakemaan. Ja syöhän särkikin sinisimpukkaa. No mutta jos palataan siihen järvisimpukkaan:
En tiedä miten järvisimpukan mudan maun saisi parhaiten pois tai saako sitä. Järvisimpukka nimittäin syö mutaa. Se kaivaa jalallaan pohjaa ja suodattaa veteen pölyävää mutaa ravinnokseen. Eli kovin pitkään ne tuskin pysyvät hengissä puhtaassa vedessä jollei siellä ole sitä mutaa jota ne voisivat syödä.. - piikkiq
näin on kirjoitti:
Saukko tosiaan syö simpukoita vaikka kuinka.. meressä puolestaan haahka elää pelkästään sinisimpukoilla. Muistaakseni se otus sukeltaa päälle 30 metriin niitä hakemaan. Ja syöhän särkikin sinisimpukkaa. No mutta jos palataan siihen järvisimpukkaan:
En tiedä miten järvisimpukan mudan maun saisi parhaiten pois tai saako sitä. Järvisimpukka nimittäin syö mutaa. Se kaivaa jalallaan pohjaa ja suodattaa veteen pölyävää mutaa ravinnokseen. Eli kovin pitkään ne tuskin pysyvät hengissä puhtaassa vedessä jollei siellä ole sitä mutaa jota ne voisivat syödä..se syy miksi järvisimpukkaa ei juuri kulinaristin pöydässä näy...
Mutta toisaalta olen jostain kuullut, että rapujenkin syöntiä vältettiin vielä muutama sata vuotta sitten, koska sitä pidetiin vain roskana...
kunnes joku toi idean ravunsyönnistä jostain keskieuroopan hovista...
Tuonti simpukka on niin järjettömän kallista... joten kotimainen simpukka olis kyllä ihan kiva vaihtoehto... mutta tuo puhdistaminen mudan mausta täytyy ratkaista... - ja pointti oli?
järvisimpukat kirjoitti:
maistuu mudalta, ovat helvetin sitkeitä ja niillä on isot lihakset verrattuna esim sinisimpukkaan.
Voithan sä kokeilla, kyllä niitä järvisimpukoita saa kerätä. Kannattaa varmaan kuitenkin selvittää, ettei järvi ole mikään alunajärvi tai vastaava myrkkylampi. simpukat on nimittäin aikamoisia raskasmetallien yms kerääjiä.
Kerro miltä maistui!"...ovat helvetin sitkeitä ja niillä on isot lihakset verrattuna esim sinisimpukkaan"
Saanko kysyä että mitä sinä söisit simpukasta ellet lihaksia? - Jussin
Kumma asenne. Järvisimpukkaa pidetään viikko välivedessä ja keitetään 6 -8 minuuttia. Voi gratinoida kuoressaan tapaistaan voissa. Herkullista. Made on törkeä. Se menee esimerkiksi ihmisen ruumiinonteloihin herkuttelemaan ja syö mätäneviä kuolleita kalanraatoja. Hui!
- Mutta päissään
Joskus 80-luvulla vietimme lomaa Kaakkoissuomessa,Simpelejärven saaressa.Joltisenkin putken puolivälissä tuli mieleen simpukoiden syötävyys,niitä kun oli uintimatalikolla tuhottomasti.Tavattiin kapakassa paikallinen kaveri,elintarviketeknikko koulutukseltaan.Hänen mukaansa Simpeleen simpukka oli syötävä.
Ookailtiin siitä saareen,haettiin järvestä simpukoita - lajia en tiedä - pantiin pöydälle puukko,suolaa,sitruunaa ja viinaa viittä lajia.
Tuhrattiin kuori auki,puukon kärjellä otus irti kuoresta,ripaus suolaa ja sitruunaa.Siitä kitusiin.Ja reilusti votkaa ja Marinellaa päälle.
Joillakin pysyi satsi sisuksissa hetken,joillakin kauemmin.Tarpeeksi kun harjoiteltiin,pysyi kaikilla.Tällä elintarviketeknikollakin.
Hengissä ollaan,kai ne sitten syötäviä oli?
Sattuneesta syystä en huomannut kysyä mitä tarkoittaa "Simpeleen simpukka on syötävä".
Eli mahtoiko hän tarkoittaa,Simpeleessä kasvava simpukkalaji on syötävä mutta sama laji jossakin muualla ei ole.Vai mahtoiko tarkoittaa,Simpeleessä kasvaa syötävä simpukkalaji,jossakin muualla toinen laji,joka ei ole syötävä.
Ei kai niitä simpukkalajeja sisävesissä kovinkaan monia ole.
Poimimme simpukat hiekkapohjalta,mitään mudan makua en huomannut.Kalalta se enemmän maistui,sen sikäli kun nyt silloin mikään miltään maistui.
Eikö se simpukka siivilöi vedestä sapuskansa ja happensa? Tukehtuuhan se mutaan.Kai simpukka on hyvä veden puhtauden mittari,humuspitoisuus ei tarkoita saastuneisuutta.Että tiedä häntä makuvivahteista.
Asian ohessa.Kirjatiedon mukaan raakku elää virtaavassa jokivedessä.
Satakunnassa on pieni,kirkasvetinen järvi,jonka pilkkijäiden avantojen reunoilta olen tavannut satoja simpukan kuorenpuolikkaita.Olisiko piisamin töitä.Kuoret ovat tosi isoja,tummia,rosoisia ja suurimmat kämmenen kokoisia.
Voiko siis raakku elää myös virtaamattomasa vedessä?Järvestä on yhteys mereen purontapaisten välityksellä.- isot rosoiset
simpukat on isojärvisimpukoita. Ne ei suodata sinänsä vettä niinkuin monet muut, vaan tonkivat jalallaan pohjaa ja suodattavat pohjasta nousevaa hötöä. Siitä hötöstä maku tulee. Maku riippuu tietysti pohjan laadusta. humusvesissä pohjassa on humusaineita, hiekkapohjien vesissä ei niinkään joten maku tuskin niin mutainen.
Ja näsäviisaalle tiedoksi:
Ja simpukan lihas on se, joka liikuttaa jalkaa ja sulkee kuoren. Simpukan lihas maistuu sitkeältä, sen vuoksi suurilihaksiset simpukat on pahoja eikä niitä suuresti syödä. Ja järvisimpukat tarvitsevat ison lihaksen nimenomaan tähän pohjan jatkuvaan pöllyttämiseen ja liikkumiseen sekä tietysti suuren kuorensa availuun ja sulkemiseen. Sinisimpukka taas suodattaa vettä, joten se ei tarvitse niin suurta lihasta. siksi sitä syödään. - lisäksi
isot rosoiset kirjoitti:
simpukat on isojärvisimpukoita. Ne ei suodata sinänsä vettä niinkuin monet muut, vaan tonkivat jalallaan pohjaa ja suodattavat pohjasta nousevaa hötöä. Siitä hötöstä maku tulee. Maku riippuu tietysti pohjan laadusta. humusvesissä pohjassa on humusaineita, hiekkapohjien vesissä ei niinkään joten maku tuskin niin mutainen.
Ja näsäviisaalle tiedoksi:
Ja simpukan lihas on se, joka liikuttaa jalkaa ja sulkee kuoren. Simpukan lihas maistuu sitkeältä, sen vuoksi suurilihaksiset simpukat on pahoja eikä niitä suuresti syödä. Ja järvisimpukat tarvitsevat ison lihaksen nimenomaan tähän pohjan jatkuvaan pöllyttämiseen ja liikkumiseen sekä tietysti suuren kuorensa availuun ja sulkemiseen. Sinisimpukka taas suodattaa vettä, joten se ei tarvitse niin suurta lihasta. siksi sitä syödään.siis vielä tälle lihasneropatille tiedoksi, että syön koko simpukan. myös lihaksen. jos lihas on iso, niin kokonaisuudesta on suurempi prosentti tätä pahanmakuista sitkeää lihasta. No tuskin pointtia ymmärsit nytkään, mutta so what.
- Kampasimpukka
lisäksi kirjoitti:
siis vielä tälle lihasneropatille tiedoksi, että syön koko simpukan. myös lihaksen. jos lihas on iso, niin kokonaisuudesta on suurempi prosentti tätä pahanmakuista sitkeää lihasta. No tuskin pointtia ymmärsit nytkään, mutta so what.
Mites on kampasimpukan laita? Sitähän syödään aivan yleisesti, ja sehän tunnetusti liikkuu "lentämällä" eli avaa ja sulkee kuortaan niin nopeasti että se lentäen vaihtaa paikkaa meressä. Eikös sillä silloin ole aika h..vetin isot ja vahvat lihakset? ja silti niitä pidetään suurena herkkuna vaikka pitäisi olla sitkeää?
- mutta
Kampasimpukka kirjoitti:
Mites on kampasimpukan laita? Sitähän syödään aivan yleisesti, ja sehän tunnetusti liikkuu "lentämällä" eli avaa ja sulkee kuortaan niin nopeasti että se lentäen vaihtaa paikkaa meressä. Eikös sillä silloin ole aika h..vetin isot ja vahvat lihakset? ja silti niitä pidetään suurena herkkuna vaikka pitäisi olla sitkeää?
kuulemma liittyy siihen, että on erilainen lihas. Mä en muista miten erilaiset lihakset ihmisellä toimii, mutta meidän limnologi horisi että simpukoilla "nopea" lihas on täysin erilainen kuin "hidas". Eri nesteet, eri rakenne jne. Veikkaisin että maku liittyy nimenomaan tähän asiaan.
- varmaan olettaa
mutta kirjoitti:
kuulemma liittyy siihen, että on erilainen lihas. Mä en muista miten erilaiset lihakset ihmisellä toimii, mutta meidän limnologi horisi että simpukoilla "nopea" lihas on täysin erilainen kuin "hidas". Eri nesteet, eri rakenne jne. Veikkaisin että maku liittyy nimenomaan tähän asiaan.
että laji on fyysisesti kehittynyt tuollaiseen liikuntaan. Eli kampasimpukan lihaksilla ei välttämättä liikutettaisi pientäkään sinisimpukkaa, koska se on fyysiseltä muodoltaan juuri tähän liikuntamutoon sopiva. Lihaksen ei siis tarvise olla kovin iso. Ja Pohjaa pitkin liikkuminen on varmaan yhtä työlästä kuin puhallella vettä sifosta ulos pari kymmentä kertaa nopeasti?
- Thaimaa
varmaan olettaa kirjoitti:
että laji on fyysisesti kehittynyt tuollaiseen liikuntaan. Eli kampasimpukan lihaksilla ei välttämättä liikutettaisi pientäkään sinisimpukkaa, koska se on fyysiseltä muodoltaan juuri tähän liikuntamutoon sopiva. Lihaksen ei siis tarvise olla kovin iso. Ja Pohjaa pitkin liikkuminen on varmaan yhtä työlästä kuin puhallella vettä sifosta ulos pari kymmentä kertaa nopeasti?
Thaimaalainen ystäväni söi järvisimpukoita ja sanoi että maistuvat aivan samalta kuin Thaimaankin simpukat.
Ne voi joko keitää tai sitten grillata. Jos grilaat, niin laita simpukat noin vuorokaudeksi ämpäriin jossa vettä. Vaihda vesi keran tai kaksi ja puhdista käsin simpukoista erittyvä kuona. Keittäessä tämä kuona puhdistuu automaattisesti mutta grillatessa ei. Grilaa kunnes simpukat avautuvat ja kaikki vesi on haihtunut sisältä. Voit myös lopuksi vetää lihan ulos ja gillata sitä ilman kuorta.
Simpukat maustetaan / voidellaan yleensä jollain voimakkaalla maustella, kuten Curry tai chili paste. Sitä voi tuikata jopa simpukan sisään kun se alkaa aukeamaan. Joten ei muuta kun hekuttelemaan vaan... - Jussin
isot rosoiset kirjoitti:
simpukat on isojärvisimpukoita. Ne ei suodata sinänsä vettä niinkuin monet muut, vaan tonkivat jalallaan pohjaa ja suodattavat pohjasta nousevaa hötöä. Siitä hötöstä maku tulee. Maku riippuu tietysti pohjan laadusta. humusvesissä pohjassa on humusaineita, hiekkapohjien vesissä ei niinkään joten maku tuskin niin mutainen.
Ja näsäviisaalle tiedoksi:
Ja simpukan lihas on se, joka liikuttaa jalkaa ja sulkee kuoren. Simpukan lihas maistuu sitkeältä, sen vuoksi suurilihaksiset simpukat on pahoja eikä niitä suuresti syödä. Ja järvisimpukat tarvitsevat ison lihaksen nimenomaan tähän pohjan jatkuvaan pöllyttämiseen ja liikkumiseen sekä tietysti suuren kuorensa availuun ja sulkemiseen. Sinisimpukka taas suodattaa vettä, joten se ei tarvitse niin suurta lihasta. siksi sitä syödään.Höpöhöpö, ylikeitetty - osaatko rapujakaan keittää?
- Piia Häkkinen
Kokeilimme juhannuksena syödä järvisimpukoita ranskalaiseen tapaan valkoviinissä ja voissa paistettuina, ja ruuasta tuli todella hyvää. Toki se vaati hieman esivalmisteluja, kuten että simpukoita pidettiin pari päivää puhtaassa vedessä ämpärissä, ja vesi vaihdettiin päivittäin, jotta niiden sisukset tyhjenivät jätöksistä. Paljoa syömistä niissä ei ole, joten sopii parhaiten alkupalaksi.
Lisäsin valmistusohjeen verkkoon:
http://users.tkk.fi/~pjhakkin/keittokirja.html#jarvisimpukat - ville1232
Jokisimpukoihin ei ole syytä koskea! Jokisimpukat ovat pääasiassa erittäin uhanalaisia ja siksi rauhoitettuja.
Järvirannoissa elävän järvisimpukan voi syödä mikäli järvi on puhdas (keräävät raskasmetalleja yms. myrkkyjä) Mutta ilman oikeaoppista käsittelyä järvisimpukan maku on mutaisa. Maun saa kuulemma paremmaksi seuraavalla menetelmällä: Simpukkaa liotetaan ensiksi pari päivää puhtaassa, viileässä vedessä, vesi vaihdetaan pari kertaa pävässä. Tällöin simpukka ulostaa "mudan" ulos. Jos simpukka alkaa kellua se on kuollut ja heitetään pois.
Puhidstuksen jälkeen simpukkaa keitetään kunnes sen kuori aukeaa. Tämän jälkeen simpukan voi valmistaa esim. paistamalla.
Järvisimpukka valkosipuli & valkoviinikastike: http://users.tkk.fi/~pjhakkin/keittokirja.html#jarvisimpukat - kk
Johan on monta mielipidettä mutta kyllä ne järvisimpukat syötäviä ovat jos vain antaa niiden puhdistua raikkaassa vedessä pari päivää ja sopivat sitten vaikka mihin ruokaan ja antavat hyvän maun.
- Liinuli4
Minäkin haluaisin kokeilla järvisimpukan syöntiä. Kiitos hyvästä ohjeesta, simpukan keruupaikankin olen jo havainnoinut, mutta kuinka otta selvää järven raskasmetallipitoisuudesta yms myrkyistä?
- Herrain herkku
Kiitos vinkeistä. Minäkin kokeilen. Löydettiin lasten kanssa järven pohjaa tasareunaisella haavilla vetämällä. Niitä löytyi yllättäen enemmänkin. Jos uskallan syödä järven kalojakin, niin luulisi simpukoidenkin olevan syötäviä. Järvi tuntuu puhtaalta, vaikka onkin pääosin mutapohjainen. Samoista suomen järvistä ihmiset pyytävät niitä raatojen tonkijoita- siis rapuja.
- joopajoo22
Mulla on pihalampeen ilmestynyt muutamia simpukoita.Mistäköhän lienevät saaneet alkunsa? Lampi on vanhasta lähteenpohjasta laajennettu
- korvaukset ei riitä
meijän järvessä on simpukoita aikalailla, ja mietin että kelpaiskohan ne kellekkään ja saisi jotain työtä itselleni aikaan...
on huonot tulot ja haluaisin saaha jottain tuloa lissää...
Ei taho oikein korvaukset riittää ja ois kiva tehä jotttain hyödyksi... - Joukotapio
Järvisimpukat ovat loistavia alkuruokina. Tee näin:
Kerää 4 - 10 vuotiaat (vuosirenkaat kuoressa kuin puun lustot) yksilöt 50 - 60 litraiseen vesiastiaan jonka veden voit vaihtaa kesäaikaan joka toinen päivä viikon aikana.
Harjaa simpukat ja kiehauta kuten ravut noin 6-10 min. koosta riippuen.
Valmista esim. porkkanasta, yrteistä, valkosipulista, palsternakasta sellainen voinen tahna tai nurske jolta panet lusikallisen /simpukka ja gratinoit uunissa 150 asteessa tuollaiset 5 minuuttia.
Tarjoa paahtoleivän kera.
Voit valmistaa myös öljy-voi seoksessa hivenen valkosipulia ja yrttejä - paistinpannulla. Syntyy myös aivan mainio simpukkakeitto:
0,5 dl öljyä, kalaliemikuutio, 1 valkospilin kynsi murskattuna, 4 rkl vehnäjauhoja, kiehuta - älä ruskista, lisää 2 dl laktoositonta ruokakermaa, 2 - 3dl vettä , 1 tl kurkumaa, 1 tl persiljaa ja rkl kylmää voita. Hauduta ja lisää keitetyt , halkaistut ja voissa haudutetut simpukat. Mahtavaa. Jos haluat rapukastikkeen näköisenä, lisää loraus ketsuppia. - keittoon
myös vietnamissa oli ja luultavasti muuallakin aasiassa tarjolla kaikenlaisia sipukoita. vaikka jokivesi oli monesti erittäin sameaa, sekä merivesi likaista, jjoka puolella kaduilla oli naposteltavana pikkuruisia simpukoita. ei tarvinnut 1/2vuoden reissull kärsiä ummetuksesta.
- Abborre
Järvisimpukat keräävät itseensä sinilevämyrkkyjä, joten jos käytät niitä ravinnoksi kannattaa varmistua että pyyntivesi on puhdasta. Myrkyt eivät poistu simpukoista parin päivän puhdasvesisumputuksella, sillä toksiinit ovat kertyneet simpukan elimistöön eivätkä suolistossa olevaan tavaraan.
- Anonyymi
Kuortaneen järvestä simpukoita kalasteltiin Juhan kanssa.Valkoviinin kera keitettiin oli ihan syötäviä.Simpukoita on syöty kyllä ulkomaita myöten ja hengissä vielä.Merisiiliä söin Lesboksella kun hot.emäntä pyysi tuomaan merestä suoraan. Siinä kyl mitään syötävää ollu kuhan maistoin. Jänkäkoira ja lahna on niitä mihin en koske jne.on niitä muitakin. Kirj. Einari.
- Anonyymi
Jänkäkoira, eli hauen fileoin ja fileet jauhan lihamyllyllä. Jauhettuun kalaan lisään vain suolaa ja tilliä, jonka jälkeen teen niistä isoja palloja, jotka painelen pihveiksi. Runsaassa voissa kun ruskistaa kummankin puolen, niin hyviä kalapihvejä tulee. Hauesta tulee myös hyvää savustettuna, mutta savustuksen jälkeen kala täytyy kääriä sanomalehteen ja pitää vuorokausi jääkaapissa. Sen jälkeen ”takki” kalalta pois ja ruokaveitsella irroitellaan kalanlihat selkärangasta. Kalanpalat käsitellään siten, että ruokaveitsen terällä leikataan kalanpalasta leikuualustaa vasten noin sentin pala ja sitten ruokaveitsen terää pidetään leikkuualustaa vasten ja vedetään oikealle, jolloin lihasruodot saadaan näkyviin, jotka kerätään pois. Näin käsitellään koko savukala ruodottamaksi. Ruodoista puhdas savukala syödään sellaisenaan esim. ruuan lisukkeena, uusien perunoiden kera tai vaikka leivän päällä. Savukalasta voi tehdä myös savukalavoita, eli otetaan suurinpiirtein saman verran voita ja saman verran savukalaa ja sekoitetaan keskenään. Savukala täytyy ennen sekoitusta hienontaa esim. haarukalla painelemalla.
Myös lahnasta saadaan tosi hyvää savukalaa, mitä suurempi ja rasvaisempi, sen parempaa. Lahnan selkalihoissa on myös lihasruotoja, joten ne on hyvä käsitellä samalla tavalla ruokaveitsella ruodot erotellen. Suuren rasvaisen savustetun lahnan kylkiruotojen päällä oleva liha ja vatsan reuna on erityisen hyvää. Lahnan voi myös fileoida ja fileet jauhaa lihamyllyllä. Lahnan fileointi tapahtuu kuten turskan filointi, eli kylkyruotoja ei fileoidessa katkaista, vaan ne ”kierretään”. Voit katsoa netistä haulla cod filetting, niin tiedät miten.
Myös pienistä lahnoista saa hyvää pannukalaa seuraavasti. Suomusta kala kokonaisena, jos haluat ettei suomut lennä ympäriinsä, niin suorita suomustus pitämällä kalaa veden alla. Seuraavaksi suolista kala, ellet irrotanpäätä, irrota myös kidukset. Sen jälkeen ota terävä veitsi ja siivuta kalan kyljet pystysuuntaisesti hyvin tiheästi, noin 2-3 millin siivuihin. Siivuttamisen tarkoitus on katkoa lihasruodot 2-3 millin pätkiksi, jotka paistaessa pehmenevät eivätkä haittaa syömistä. Siivutuksen jälkeen ripottele kalan kummallekkin puolelle hienoa suolaa ja hiero suolaa kalan kylkeen vasemmalta oikealle siten että suolaa menee myös leikkuuväleihin. Pyörittele kala maissijauhoissa, vehnäjauhoissa, korppujauhoissa tai ruisjauhoissa ja paista runsaassa voissa pinta rapeaksi ja ruskehtavaksi. Takaan että maistuu, kalanlihat irroittelet syödessä veitsellä ja haarukalla tai sormin syöden, vain kylkiruodot ja selkäranka jää. Myös rapean pyrstön voi syödä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S606684- 1003442
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.262770- 212438
- 271963
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3581842- 251680
- 321548
- 491502
- 111482