Pellavaa vai PP:tä hirren väliin. Kumpi on ihan oikeasti parempi ja kestävämpi vuosisadoiksi?
Pellava vs. Polypropeeni hirren väliin?
kumpi parempi???
34
17482
Vastaukset
- Julli original
Kun ei tiedä hirsitalotehtaatkaan. Honkakin käytti villakaistan jälkeen muistaakseni juuri pellavanauhaa, ja nyt ne on vaihtanut tuohon polypropeeniin.
- Vesseli
PP:sta olla vuosisatojen kokemusta...katsopa vanhoja hirsirakennuksia: eristeet ovat lähinnä sammalta ja tappuraa, eli pellavaa.
- lasivilla
Eli Kontio on tuostakin vielä päätynyt eri materiaaliin ja luottaa lasivillaan. Omituista että eivät ole tosiaan keksineet että mikä on parasta, luulisi että ei olisi vaikea tutkituttaa vaikka vtt:llä asiaa
- Julli original
Mulle tuli talvella Kontio juurikin lasivillakaistalla. Hirsiseinän rakenteen(tosi kapea kaista eristenauhaa) vuoksi materiaaleilla tuskin on kosteusteknisesti käytännössä juuri mitään eroja. Painumisesta ajan kanssa en osaa sanoa. Tuskin tuo Honka huvikseen tuota materiaalia vaihtoi, varmasti pp on pellavaa halvempaa. Mielikuvillahan näissä pelataan, arvelen, että mainostavat pp:tä homehtumattomana materiaalina.
- Piilukirves
kohta sellaisissa paikoissa, missä kuidut pääsevät vapaasti sisäilmaan. Siitä on tulossa seuraava sisäilmapommi, juuri kun asbesteista ja homeista on päästy eroon.
Hirren kanssa luontevinta on käyttää pellavaa tai puukuitunauhaa, sama kosteuskäyttäytyminen kuin puulla. Ja pellavasta tiedetään, että se kestää ainakin vuosikymmeniä. - lölö
Piilukirves kirjoitti:
kohta sellaisissa paikoissa, missä kuidut pääsevät vapaasti sisäilmaan. Siitä on tulossa seuraava sisäilmapommi, juuri kun asbesteista ja homeista on päästy eroon.
Hirren kanssa luontevinta on käyttää pellavaa tai puukuitunauhaa, sama kosteuskäyttäytyminen kuin puulla. Ja pellavasta tiedetään, että se kestää ainakin vuosikymmeniä.aivan näin aivan hirvittä katsella huonosti rakennetuja hirsitaloja jossa lasivilla kaistalet näkyvät hirsien välistä.
isäntä ja emäntä ihmetelevät jatkuvaa nuhaa ja tukkoista oloa eikä ihme kun hengittä lasivilla pölyä päivästä toiseen johan maalaisjärki kerto että lasivilla on vaaralista sisänhengitettynä.
mutta koska sitää on rakennus kannassa isoja määriä niin ollan hys hys.
erään sairalaan henkkilökunnan oireiluun syy löytyi lopulta iv-putkistossa käytettyt äänenvaimentimen sisältämä lasivilla jota käytettin aivan yleisesti vielä -90 alkuu
esm saksassa tuo kielto on jo ollut kauan voimassa mutta suomessa on hys hys mentaliteeti eikä voida tunnustaa faktoja - pp:n laittanut
lasivilla on ylivoimaisesti halvin (mutta pahin), kontiolla on sitä varmaankin sata vaunukuormaa varastossa.
- VTT on
Kyllähän VTT on tutkinut juuri nuo eristeet (mm. kosteuden kesto, homehtuminen jne) Tutkimuksen mukaan juuri pellava homehtui helpoiten, imi kosteutta eniten ja vielä kuivui selvästi hitaiten (mm. hitaammin kuin lasi- ja selluvilla).
- Piilukirves
VTT on kirjoitti:
Kyllähän VTT on tutkinut juuri nuo eristeet (mm. kosteuden kesto, homehtuminen jne) Tutkimuksen mukaan juuri pellava homehtui helpoiten, imi kosteutta eniten ja vielä kuivui selvästi hitaiten (mm. hitaammin kuin lasi- ja selluvilla).
kyseisen tutkimuksen? Mineraali- tai lasivillatehdaspa tietenkin, joilla on kalliisiin tutkimuksiin enemmän varaa kuin pienillä pellava- ja puukuituyrittäjillä.
Tarkoitushan ei ole, että mikään rakenne (olipa eristemateriaali mikä hyvänsä) olisi märkä, kyllähän märässä homeet elävät mainiosti. Kosteus pitää ehkäistä rakenteellisesti: pitämällä sade ja maaperäkosteus sekä sisältä tulevat höyryt poissa eristeestä. - teknikko
Piilukirves kirjoitti:
kyseisen tutkimuksen? Mineraali- tai lasivillatehdaspa tietenkin, joilla on kalliisiin tutkimuksiin enemmän varaa kuin pienillä pellava- ja puukuituyrittäjillä.
Tarkoitushan ei ole, että mikään rakenne (olipa eristemateriaali mikä hyvänsä) olisi märkä, kyllähän märässä homeet elävät mainiosti. Kosteus pitää ehkäistä rakenteellisesti: pitämällä sade ja maaperäkosteus sekä sisältä tulevat höyryt poissa eristeestä.Ai jaha. Että kun on rahaa niin VTT kirjoittaa tulokset toivotuksi.
Anna mun kaikki kestää. Suomalainen VTT on muuten eräs maailman riippumattomista tutkimuslaitoksista. Siellä ei tilaajan kukkaro määrää.
Eli kyllä se pellava imee vettä ja homehtuu ihan samalla tavalla maksoi VTT-testin vaikka hamppukauppias. - Nalle 25B/e
Juuri pystytyksessä olevaan Kontioon tuli kyllä tehtaan toimituksena muovinen saumanauha.
- minävaantaas
lölö kirjoitti:
aivan näin aivan hirvittä katsella huonosti rakennetuja hirsitaloja jossa lasivilla kaistalet näkyvät hirsien välistä.
isäntä ja emäntä ihmetelevät jatkuvaa nuhaa ja tukkoista oloa eikä ihme kun hengittä lasivilla pölyä päivästä toiseen johan maalaisjärki kerto että lasivilla on vaaralista sisänhengitettynä.
mutta koska sitää on rakennus kannassa isoja määriä niin ollan hys hys.
erään sairalaan henkkilökunnan oireiluun syy löytyi lopulta iv-putkistossa käytettyt äänenvaimentimen sisältämä lasivilla jota käytettin aivan yleisesti vielä -90 alkuu
esm saksassa tuo kielto on jo ollut kauan voimassa mutta suomessa on hys hys mentaliteeti eikä voida tunnustaa faktojajos ilma mökkiin otetaan hirsien välistä, voidaan puhua tosiaan mökistä ;)
- pellavaa
vanhan pyöröhirren joka sauma pitää imuroida kerran vuodessa kun vuorivillaa jauhaantuu pölyksi, saumoissa näkyy kellertävää pölyä. Pellava on sitkeää eikä pölyynny. Kaikki eristykset laitoin pellavasta enkä käyttänyt mitään suojaimia kun mitään oireita ei ilmennyt!!!
- Severi.vi
Herää kysymys mistä sitä saa tarvitsisin sitä pikaisesti meinaan pellavanauhaa terv.severi
- paras
Jos haluat parasta, niin laita polypropeeni!!
Ei ime vettä, ei homehdu, ei pölyä/hilseile.
Ja ainut mikä allergia ja astmaliiton hyväksymä.
Ehdottomasti paras, ja useat hirsitalovalmistajatkin käyttävät. - totuuden
nimissä ,että PELLAVA.Perustelen asian näin:Luonnontuote kuten myös hirsi.Vinosateiden(vesi)kastellessa seinän,riveraot(pellava)myös kastuu,mutta kuivaa taatusti aikanaan.Pellava on "hengittävä"materiaali,kuten hirsi.Mutta villa(lasieriste)kastuessaan ei kuiva oikein ikinä.Voit testata kastelemalla samalla vesimäärällä samanlaisen koepalan,niin huomaat tuloksen.Villan ollessa riveyksenä hirsien välissä ja saadessaan samaisen vivosateen vastaansa,imee vettä,mutta ei kuiva ikinä,vaan johtaa kosteuden molempiin hirsiin(ylä/ala)ja vuosien ajan näin jatkuessa ei ole vaikea kenenkään sanoa kuinka hirsille käy?(lahoaa)Tv:ssä oli ohjelma noin 2 vuotta sitten kesällä,joka käsitteli ko.asioita ja monia muita.Minä olen ollut itse alalla 25 vuoden ajan.Mutta seurattuani koko ohjelman niin jouduin muuttamaan käsityksiä monista nykyajan rakennusmateriaali "hienouksista.Samoin myös luonnonmaalien suhteen olen tehnyt jo yli 10 vuotta sitten.Ja kaiken huipuksi juuri perjantai-iltana tutkin tuloksia Öljyvärin ja pellavamaalin (Saaristo)sävyjä.Ja mikä oli tulos:Pellavaöljymaali oli muuttanut sävyään paljon vähemmän kuin öljymaali(nyk.aik.)Että silleen.
- puhetta
VTT:n eriste-testin mukaan juuri pellava imi eniten vettä kuivui selvästi hitaammin kuin muut eristeet. Tämä ei ole siis mutua, vaan faktaa.
- Ci-Tikka
puhetta kirjoitti:
VTT:n eriste-testin mukaan juuri pellava imi eniten vettä kuivui selvästi hitaammin kuin muut eristeet. Tämä ei ole siis mutua, vaan faktaa.
Oliko testissä selvitetty, miten imetty vesi käyttäytyi eristeessä? Jostakin muistan lukeneeni, että kastuneessa lasivillassa vesi on ympärillään olevan hirren kannalta hankalammin, olikos se nyt kuitujen välissä, kun taas pellava imee veden kuitujen sisään. Tämä voi olla mutuakin, korjatkoon joka tietää paremmin. Ei siis kannata yksinomaan tuijottaa sitä, kuinka paljon eriste imee vettä.
Mitä homehtumiseen tulee, on arvatenkin selvää, että 100% orgaanista ainetta oleva pellava tietyissä oloissa homehtuu helpommin. Lasivillahan on epäorgaanista ainetta ja siinä on näin ajatellen homeille aika hemmetin paljon vähemmän ruokaa. Jälleen kannattaa ajatella sitä, kuinka homma tositilanteessa toimii. En kylläkään tunne ko. tutkimusta. Toivottavasti koejärjestelyissä on menetelty siten, että samoissa kosteusoloissa on ollut kolme palaa hirsiseinää, joissa yhdessä lasivilla eristeenä, yhdessä pellava eristeenä ja yhdessä ei eristettä lainkaan (kontrolli). Näin saataisiin tietoa siitä, miten eristeet toimivat ja homehtuuko puu itsessään ilman eristeitä koeoloissa.
Se kuitenkin on kuitenkin AINUT TIEDOSSA OLEVA FAKTA, että pellavaa on hirsien välissä käytetty satojen vuosien ajan, EIKÄ HIRRET MÄTÄNE TAI HOMEHDU PELLAVAN VUOKSI. Lasivillasta ei voi näin sanoa, koska lasivillaa on käytetty vasta muutama vuosikymmen ja hirsien välissä sitä on käytetty ehkäpä alkaen n. 60-70-luvuilla. Polypropeenista on vielä vähemmän kokemusta ja materiaalinakin se lienee varsin uusi. Valitettavasti kenenkään palstan lukijan ikä ei riitä antamaan vastaavaa kokemukseen perustuvaa arviota polypropeenista.
Lisäksi kyse on rakentamisen filosofiasta. Itseäni miellyttää luonnonkuitujen yhdistelmä hirsitalossa.
Viimeisenä ja vähäisenä pointtina: ulkonäöllisestikin lasivilla on _minun_ mielestä täysin perseestä. Hyi helkkari, miten rumaa on hirsien välistä pilkottava keltainen lasivilla! Nähty on. Yööööks. Polypropeenia en ole ikinä nähnyt missään muodossa, minulle riittää yksinomaan tieto siitä, että materiaali on synteettinen ja uusi, niin eipä tuo ihmeemmin kiinnosta hirsitaloon yhdistettynä.
Jos siis itse haluaisin varman ja terveellisen ratkaisun, ottaisin EHDOTTOMASTI pellavariveen hirsien väliin. En väitä, etteikö polypropeeni tai lasivillakaan voisi olosuhteista riippuen ajaa saman asian. - ei pidä
Ci-Tikka kirjoitti:
Oliko testissä selvitetty, miten imetty vesi käyttäytyi eristeessä? Jostakin muistan lukeneeni, että kastuneessa lasivillassa vesi on ympärillään olevan hirren kannalta hankalammin, olikos se nyt kuitujen välissä, kun taas pellava imee veden kuitujen sisään. Tämä voi olla mutuakin, korjatkoon joka tietää paremmin. Ei siis kannata yksinomaan tuijottaa sitä, kuinka paljon eriste imee vettä.
Mitä homehtumiseen tulee, on arvatenkin selvää, että 100% orgaanista ainetta oleva pellava tietyissä oloissa homehtuu helpommin. Lasivillahan on epäorgaanista ainetta ja siinä on näin ajatellen homeille aika hemmetin paljon vähemmän ruokaa. Jälleen kannattaa ajatella sitä, kuinka homma tositilanteessa toimii. En kylläkään tunne ko. tutkimusta. Toivottavasti koejärjestelyissä on menetelty siten, että samoissa kosteusoloissa on ollut kolme palaa hirsiseinää, joissa yhdessä lasivilla eristeenä, yhdessä pellava eristeenä ja yhdessä ei eristettä lainkaan (kontrolli). Näin saataisiin tietoa siitä, miten eristeet toimivat ja homehtuuko puu itsessään ilman eristeitä koeoloissa.
Se kuitenkin on kuitenkin AINUT TIEDOSSA OLEVA FAKTA, että pellavaa on hirsien välissä käytetty satojen vuosien ajan, EIKÄ HIRRET MÄTÄNE TAI HOMEHDU PELLAVAN VUOKSI. Lasivillasta ei voi näin sanoa, koska lasivillaa on käytetty vasta muutama vuosikymmen ja hirsien välissä sitä on käytetty ehkäpä alkaen n. 60-70-luvuilla. Polypropeenista on vielä vähemmän kokemusta ja materiaalinakin se lienee varsin uusi. Valitettavasti kenenkään palstan lukijan ikä ei riitä antamaan vastaavaa kokemukseen perustuvaa arviota polypropeenista.
Lisäksi kyse on rakentamisen filosofiasta. Itseäni miellyttää luonnonkuitujen yhdistelmä hirsitalossa.
Viimeisenä ja vähäisenä pointtina: ulkonäöllisestikin lasivilla on _minun_ mielestä täysin perseestä. Hyi helkkari, miten rumaa on hirsien välistä pilkottava keltainen lasivilla! Nähty on. Yööööks. Polypropeenia en ole ikinä nähnyt missään muodossa, minulle riittää yksinomaan tieto siitä, että materiaali on synteettinen ja uusi, niin eipä tuo ihmeemmin kiinnosta hirsitaloon yhdistettynä.
Jos siis itse haluaisin varman ja terveellisen ratkaisun, ottaisin EHDOTTOMASTI pellavariveen hirsien väliin. En väitä, etteikö polypropeeni tai lasivillakaan voisi olosuhteista riippuen ajaa saman asian.Mutta siltikään ei pidä väittää, että pellava ei homehdu tai ime vettä kuten lasivilla.
- juuso
Ci-Tikka kirjoitti:
Oliko testissä selvitetty, miten imetty vesi käyttäytyi eristeessä? Jostakin muistan lukeneeni, että kastuneessa lasivillassa vesi on ympärillään olevan hirren kannalta hankalammin, olikos se nyt kuitujen välissä, kun taas pellava imee veden kuitujen sisään. Tämä voi olla mutuakin, korjatkoon joka tietää paremmin. Ei siis kannata yksinomaan tuijottaa sitä, kuinka paljon eriste imee vettä.
Mitä homehtumiseen tulee, on arvatenkin selvää, että 100% orgaanista ainetta oleva pellava tietyissä oloissa homehtuu helpommin. Lasivillahan on epäorgaanista ainetta ja siinä on näin ajatellen homeille aika hemmetin paljon vähemmän ruokaa. Jälleen kannattaa ajatella sitä, kuinka homma tositilanteessa toimii. En kylläkään tunne ko. tutkimusta. Toivottavasti koejärjestelyissä on menetelty siten, että samoissa kosteusoloissa on ollut kolme palaa hirsiseinää, joissa yhdessä lasivilla eristeenä, yhdessä pellava eristeenä ja yhdessä ei eristettä lainkaan (kontrolli). Näin saataisiin tietoa siitä, miten eristeet toimivat ja homehtuuko puu itsessään ilman eristeitä koeoloissa.
Se kuitenkin on kuitenkin AINUT TIEDOSSA OLEVA FAKTA, että pellavaa on hirsien välissä käytetty satojen vuosien ajan, EIKÄ HIRRET MÄTÄNE TAI HOMEHDU PELLAVAN VUOKSI. Lasivillasta ei voi näin sanoa, koska lasivillaa on käytetty vasta muutama vuosikymmen ja hirsien välissä sitä on käytetty ehkäpä alkaen n. 60-70-luvuilla. Polypropeenista on vielä vähemmän kokemusta ja materiaalinakin se lienee varsin uusi. Valitettavasti kenenkään palstan lukijan ikä ei riitä antamaan vastaavaa kokemukseen perustuvaa arviota polypropeenista.
Lisäksi kyse on rakentamisen filosofiasta. Itseäni miellyttää luonnonkuitujen yhdistelmä hirsitalossa.
Viimeisenä ja vähäisenä pointtina: ulkonäöllisestikin lasivilla on _minun_ mielestä täysin perseestä. Hyi helkkari, miten rumaa on hirsien välistä pilkottava keltainen lasivilla! Nähty on. Yööööks. Polypropeenia en ole ikinä nähnyt missään muodossa, minulle riittää yksinomaan tieto siitä, että materiaali on synteettinen ja uusi, niin eipä tuo ihmeemmin kiinnosta hirsitaloon yhdistettynä.
Jos siis itse haluaisin varman ja terveellisen ratkaisun, ottaisin EHDOTTOMASTI pellavariveen hirsien väliin. En väitä, etteikö polypropeeni tai lasivillakaan voisi olosuhteista riippuen ajaa saman asian.hirren väliin saa myös vihreää lasivilla (kelon värinen).
- sammalta
Seinäsammal tuoreena hirsien väliin, aito hengittävä luonnontuote. Ainut huono puoli on muutaman vuoden ajan variseva "roska".
- artolainen
pellavaa on käytetty aika kauan ja todettu ihmiselle vaaralliseksi niinkuin kaikki muukin luonnosta saatava
Se pp on aika uusi tuote eli mistään ei löydy edes 20v vanhaa taloa jossa olisi käytetty ko. ainetta niin ei voida tietää miten se käyttäytyy ajan mittaan. sama juttu muuten lamellihirren kanssa. periaatteessa keskimmäinen osa on kääritty kelmun sisään ja siellä sen pitäisi kestää
Palataan aiheeseen viisaampina n.50v kuluttua- PP:n kokeilija
Itse purin viime syksynä hirsisen kesäsaunan, joka oli pystytetty 13 vuotta sitten. Yllätykseksi lähes kaikki varaukset, eli hirsien välit olivat homeessa. Paras tilanne, eli hometon alue oli harjakolmion alueella, missä hirret muutenkin varsin lyhyitä. Syyksi tähän homehtumiseen epäilisin, että hirret eivät olleet pystytys hetkellä läpeensä kuivia( puut kaadettu syystalvella, höylätty hirsisorvilla talvella, kuivunut taapelilla keskikesään asti ja loppukesästä pystytetty). Täten voisipa jopa luulla, että hirren sisäisen kosteuden haihtuminen ei ainakaan parane "muovisen" saumanauhan ansiosta... Itse saumanauha oli luonnollisesti homeeton kuin juuri ostettu, mutta ne hirret..:(
Tästä viisastuneena voisin todeta, että muovin läpi, tai edes vierestä kosteus ei poistu niinkään hyvin kuin kenties luonnon materiaaleilla (esim pellavanauha) ja täten suosittelisin PP-nauhaa vain ehdottomasti kuiviin hirsiin.
Kenties pellava tai puukuitunauha olisi pelastanut moiselta yllätykseltä, mutta kuka tietää, mitä muita huolia tai homehtumisia ne olisivat mukanaan tuoneet..........
- et sileen.
kunhan on sellaista joka ei ime kosteutta itseensä. Ei se hirsi tiedä mitä siellä välissä on ja muuta omaa kosteuskäyttäytymistään sen mukaan.
- mutu/fakta?
Mistähän mahtaisi löytyä tämä mainittu vtt:n testi jossa lasivilla muka luovutti siihen sitoutuneen kosteuden pellavaa paremmin??????
Ei liity aiheeseen mutta tiedän vtt:llä suoritetun tuotetestin jonka itse tuotevalmistaja valvoi ja ohjasi saavuttaakseen toivomansa testitulokset. Se siitä puolueettomasta testistä ja niiden suorittamisesta (mikä oli itselle vaikea asia uskoa virallisesta mittaustahosta. Sain käsiini koko raportin testin jälkeen missä kaikki testin olosuhteet ja mittaustavat oli kirjattu ja jota ei kuluttajille esitetä!). "Syyllisenä" en tuossa tapauksessa pidä itse vtt:tä vaan tuotevalmistajaa joka tuotemainostamisessa poimi testistä tuotteelle edulliset tulokset mutta vaikeni visusti epäkohdista mikä testistä ilmeni ko. tuotetta tarkastellessa.
Lasivillan ja pellavan ero kun nimenomaan varauksien tilkkeenä perustuu siihen että lasivilla sitoo kosteutta mutta ei kykene sitä luovuttamaan joka juuri on pellavan etu.
Minä en etes usko että jokin hirsivalmistaja olisi palannut materiaaliin (lasivilla) mitä ei saa käyttää hirsien tilkkeenä aikaisempien negatiivisten käyttökokemuksien takia.
Lasivilla saa käyttää ihan vapaasti muovipullorakentamisessa mutta hirsirakentamisessa ei missään nimessä.
Ainoa poikkeus sen käyttöön muodostuu sisäpuolisessa lisälämmöneristyksessä hirsirakentamisen yhteydessä kun eristevahvuudet kasvaa niin suureksi (eristevahvuutta en muista) että kosteus-sulku on pakollinen koska kosteuspiste "jää" liian vahvan rakenteen sisään aiheuttaen kosteuden kerääntymisen itse rakenteeseen.
Itse suosin hirsirakentamisessa puupohjaisia tuotteita ja joilla on pitkä käyttöhistoria takanaan.
- adsfsdfasdf
Polypropeeni on oikea valinta. Asumismukavuus on aivan toista luokkaa kuin pellavanauhalla. Vuosisadoista kun puhutaan, niin on sama, kumpaa siellä on, kun remontteeraajat kuitenkin tekevät omat muutoksensa.
- hmm hmm heh
No on kyllä aika remontteeraaja, jos hirsien välistä vaihtaa tilkkeen. Vaikka voihan joku haluta 2000-luvun hirsitöllinkin siirtää, sekin lienee arvokas ensi vuosisadalla, kun niitä ei montaa ole säilynyt.
- prklestnavttu
hmm hmm heh kirjoitti:
No on kyllä aika remontteeraaja, jos hirsien välistä vaihtaa tilkkeen. Vaikka voihan joku haluta 2000-luvun hirsitöllinkin siirtää, sekin lienee arvokas ensi vuosisadalla, kun niitä ei montaa ole säilynyt.
Olipa hauska tarina että asumismukavuus riippuu siitä mitä tilkkeenä hirsien välissä on. Paskapuhetta mutta hauska tarina. Se taas on ihan totta että pellavan käyttökokemukset on sata kertaa polypropeenia pidemmät joten pellavatilke mahdollistaa huolettoman asumisen kun ei ole vaarana eikä murheena että koko maallinen omaisuus lahoaa virheellisen eristevalinnan takia.
2000-luvun hirsitaloissa ei ole paljon arvostamisen aiheita kun ovat pääasiassa hyötykasvuisesta paskapuusta teollisesti työstettyjä. Lisäeristämisen ansiosta taitaa muodostua koko hirsirakentaminen kertakäyttörakentamiseksi kpl-rakentamisen tavoin? Käyttöikä kymmenissä vuosissa ja sen jälkeen nurin koko p..ska kun on ensin muutamat täysremontit tehty. Liimapuutalotkin on "keksitty" kiitos tehometsätalouden mitä Suomessa on harrastettu jo vuosikymmeniä. Hirsirakentamiseen soveltuvat hongat on pääasiassa ollet nurin jo aikoja sitten ja tilalle kasvatetaan broileripuuta. Puun arvo lasketaan kuutioissa, ei puun laadusta. - Metsien mies
prklestnavttu kirjoitti:
Olipa hauska tarina että asumismukavuus riippuu siitä mitä tilkkeenä hirsien välissä on. Paskapuhetta mutta hauska tarina. Se taas on ihan totta että pellavan käyttökokemukset on sata kertaa polypropeenia pidemmät joten pellavatilke mahdollistaa huolettoman asumisen kun ei ole vaarana eikä murheena että koko maallinen omaisuus lahoaa virheellisen eristevalinnan takia.
2000-luvun hirsitaloissa ei ole paljon arvostamisen aiheita kun ovat pääasiassa hyötykasvuisesta paskapuusta teollisesti työstettyjä. Lisäeristämisen ansiosta taitaa muodostua koko hirsirakentaminen kertakäyttörakentamiseksi kpl-rakentamisen tavoin? Käyttöikä kymmenissä vuosissa ja sen jälkeen nurin koko p..ska kun on ensin muutamat täysremontit tehty. Liimapuutalotkin on "keksitty" kiitos tehometsätalouden mitä Suomessa on harrastettu jo vuosikymmeniä. Hirsirakentamiseen soveltuvat hongat on pääasiassa ollet nurin jo aikoja sitten ja tilalle kasvatetaan broileripuuta. Puun arvo lasketaan kuutioissa, ei puun laadusta.Hirsirakentamiseen soveltuvat hongat.
Tarkoittanee kuitenkin niitä tarkoin valittuja terveitä kuusipuita, kaadettu
oikeaan aikaan, oikeasta paikasta ja annettu 'levätä' ennen käyttöä.
Kestää kovana, reilusti sen 300 vuotta ja ylikin.
Hongan arvo on kyllä niin ja näin, läpihalkeamat ja jo alkanut laho.
- Alkanut laho?
Mitä "lepääminen" tarkoittaa ja miten se vaikuttaa käyttöikään? Käyttöikä määräytyy puumateriaalin valikoimisesta, kaatoajankohdasta, työstötavoista, ei "lepäämisestä". Hitaasti kuivatettu hirsi asianmukaisesti taapeloituna ja suojattunan ei halkea yhtä nopeasti kuin tuore puu kevätauringossa suojaamattomana tuulelta ja auringolta valmiin rakennuksen seinässä.
Ennen kehikko monesti veistettiin jo metsässä kaatopaikalla mistä vasta siirrettiin rakennuspaikalle. Hevosreki luistaa hiukan helpommin lumella eikä ennen tarverakennuksien tekoa viivästelty koska talvi oli ainoa aika rakentamiselle koska keväällä piti olla jo peltotöissä jne.
Kuusi on ehkä parasta pintaverhoilumateriaalia esim. laudoituksen muodossa mutta hirtenä "kiero luonne".
Suora hitaasti kasvanut honka on paras puuaines hirsirakennukselle. Prosentuaalisesti huomattavasti suositumpi puulaji hirsirakentamisessa kuin kuusi.
Läpihalkeamia ei ole vielä tähän päivään mennessä yhdessäkään hirressä.
Mitä ihmettä tarkoittaa alkanut laho? - Hirsinen
Tässä se eriste on mitä tarkoitatte. Ei ole muovia. Polypropeenista saumanauhaa huovasta. Sillä mennään. Ei niin kallista kuin pellava.
http://huopaa.fi/fi/Tuotteet/kh-rakennusnauha/index.html - 2 eri asiaa huopa ja
Polypropeeni
Polypropeeni (lyhenne PP) on termoplastinen polymeeri, jota valmistetaan propeenista. Polypropeenia käytetään useissa tarkoituksissa, kuten kalvoissa, kuiduissa, köysissä ja levyissä. Polypropeeni on erittäin vastustuskykyinen liuottimille, emäksille ja hapoille. Se on kiteinen muovi ja sivutuote öljyn valmistuksessa. Polypropeenin kiteisyysaste on normaalisti 40−60 %, lämpökäsittelyllä jopa 70 %
Polypropeenin sulamispiste on 160 °C. Tästä muovista tehdyt astiat eivät sula astianpesukoneessa, eivätkä teollisessa täytössä. Siitä syystä monet purkit sinetöidään alumiinikalvolla. - armas möggi
Minulle on ihan sama kumpi näist kestää vuosisadan tai vaikka 1000 vuotta. Minä en täällä ole sitä katsomassa. Eikä minulla ole mitään pakkomiellettä että käsieni tuotoksia pitäisi olla katsottavana vielä tuolloinkin.......
- Anonyymi
Vuonna 08 työmaalla kokeeksi upotin polypropeeninauhan vesiämpäriin ,minuutin kuluttua nostin pois,ei imenyt vettä laisinkaan.Toissa kesänä työmaalla rupesin talonväelle esittelemään ppnauhaa upottaen pätkän vesiämpäriin ja kuinkas kävi,imi vettä oikein runsaasti…maailma muuttuu kaikki muuttuu…?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)755424Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu172406- 261937
- 471638
- 121581
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais51378- 91287
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa91259"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla71219- 141183