Afrikka

Havainnollistan kuvitteellisella "uutisella":
"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti"
KAUHEAA!!! Niin vähän?! Tuossa todetaan jotain ilman perspektiiviä, informaation arvo on olematon.

"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti eli 157% enemmän kuin 60-luvulla."
VOI KUN HIANOO!!! Niin pal on olot parantunu?!

Tajuatko? Miksiköhän Hesari ei uutisoi sitä, että viime vuonna köyhiä venäläisiä oli enemmän, UNDP:n mukaan... YLEkin osasi sanoa sen.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Havainnollistan kuvitteellisella "uutisella":
"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti"
KAUHEAA!!! Niin vähän?! Tuossa todetaan jotain ilman perspektiiviä, informaation arvo on olematon.

"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti eli 157% enemmän kuin 60-luvulla."
VOI KUN HIANOO!!! Niin pal on olot parantunu?!

Tajuatko? Miksiköhän Hesari ei uutisoi sitä, että viime vuonna köyhiä venäläisiä oli enemmän, UNDP:n mukaan... YLEkin osasi sanoa sen.

Lue lisää

Semmoinen pikkuseikka, että palkan ostovoima on alentunut todella rujosti. Tuo 157% kasvu on itseasiassa taantumaa, mikä juontaa osaksi myös suuresta työttömyydestä.

sinulta kirjoitti:

Semmoinen pikkuseikka, että palkan ostovoima on alentunut todella rujosti. Tuo 157% kasvu on itseasiassa taantumaa, mikä juontaa osaksi myös suuresta työttömyydestä.

157% oli täysin kuvitteellinen luku, tarkoitus oli havainnollistaa perspektiivin käytöstä kun levitetään tietoa.
Palkan ostovoiman alentuminen sitten 60-luvun on täyttä huuhaata. Kysy vaikka työpaikkasi vanhoilta jos ei silmä-järki koordinaatio pelaa. ;)

o.h.i.a.l kirjoitti:

157% oli täysin kuvitteellinen luku, tarkoitus oli havainnollistaa perspektiivin käytöstä kun levitetään tietoa.
Palkan ostovoiman alentuminen sitten 60-luvun on täyttä huuhaata. Kysy vaikka työpaikkasi vanhoilta jos ei silmä-järki koordinaatio pelaa. ;)

Lue lisää

"- 70 luvulla, kun tulin isäni mukana eteläsuomeen, hän kykeni tehdastyöläisen palkalla elättämään 5 henkisen perheen, vaimo oli kotona, rahaa riitti juhlimiseen, kalusteiden uusimiseen tämän tästä, talon ostoon ja maksamiseen 8 vuodessa...

- kuinka työttömiä oli vain 50.000, ulkomaan tai valtion velkaa yleensä ei juuri lainkaan, nyt työttömiä on 400.000 ja velkaa mielettömästi.

- kuinka nuorena kossina 70/80 luvun vaihteessa pystyi ostamaan heti ammattikoulun jälkeen töihin mentyä auton ja muutaman vuoden vanhan prätkän, kun nyt ei DI:n palkkakaan meinaa riittää kuin asunnon maksuun...

- Kuinka silloin oli työpaikoilla mukavempaa ja rennompaa, nyt painetaan niska limassa ylitöitä korvauksetta, mutta silti ostovoima on tiessään ja kansa sen kuin velkaantuu...mihin ne työn tulokset nyt katoaa, kun tuottavuus pitäisi olla tekemisen meiningin perusteella paljon parempi..

Niin, että kertokaas nyt sitten, miksi silloin tehtiin kaikki väärin ja em. asiat olivat paremmalla tolalla. Ja miksi nyt tehdään kaikki "oikein" ja hommat kusee?"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=21500000000063191

Pitempi talouskeskustelu linkin takana.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Havainnollistan kuvitteellisella "uutisella":
"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti"
KAUHEAA!!! Niin vähän?! Tuossa todetaan jotain ilman perspektiiviä, informaation arvo on olematon.

"Suomalainen saa palkkaa keskimäärin 8€ tunti eli 157% enemmän kuin 60-luvulla."
VOI KUN HIANOO!!! Niin pal on olot parantunu?!

Tajuatko? Miksiköhän Hesari ei uutisoi sitä, että viime vuonna köyhiä venäläisiä oli enemmän, UNDP:n mukaan... YLEkin osasi sanoa sen.

Lue lisää

30.05.2006
>Gorbatshovin mukaan 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon , mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.
- Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.

- On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti.>
http://www.moskova.info/content/view/59/28/

luku kirjoitti:

"- 70 luvulla, kun tulin isäni mukana eteläsuomeen, hän kykeni tehdastyöläisen palkalla elättämään 5 henkisen perheen, vaimo oli kotona, rahaa riitti juhlimiseen, kalusteiden uusimiseen tämän tästä, talon ostoon ja maksamiseen 8 vuodessa...

- kuinka työttömiä oli vain 50.000, ulkomaan tai valtion velkaa yleensä ei juuri lainkaan, nyt työttömiä on 400.000 ja velkaa mielettömästi.

- kuinka nuorena kossina 70/80 luvun vaihteessa pystyi ostamaan heti ammattikoulun jälkeen töihin mentyä auton ja muutaman vuoden vanhan prätkän, kun nyt ei DI:n palkkakaan meinaa riittää kuin asunnon maksuun...

- Kuinka silloin oli työpaikoilla mukavempaa ja rennompaa, nyt painetaan niska limassa ylitöitä korvauksetta, mutta silti ostovoima on tiessään ja kansa sen kuin velkaantuu...mihin ne työn tulokset nyt katoaa, kun tuottavuus pitäisi olla tekemisen meiningin perusteella paljon parempi..

Niin, että kertokaas nyt sitten, miksi silloin tehtiin kaikki väärin ja em. asiat olivat paremmalla tolalla. Ja miksi nyt tehdään kaikki "oikein" ja hommat kusee?"

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=21500000000063191

Pitempi talouskeskustelu linkin takana.

Lue lisää

Ota hyvä -70 huomioon verotason huikea nousu. Kun palkastasi menee 40-80% valtiolle siinä ei paljoa hihkuta. Kiinnostaisipa myös totisesti myös tietää syötiinkö silloin 70-luvulla niin hyvin ja vaihtelevasti kuin nykyisin. Kuulopuheiden mukaan ei. Sitten se koulutuksen määrä on noussut huimasti, muista kysynnän ja tarjonnan laki tässäkin.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Ota hyvä -70 huomioon verotason huikea nousu. Kun palkastasi menee 40-80% valtiolle siinä ei paljoa hihkuta. Kiinnostaisipa myös totisesti myös tietää syötiinkö silloin 70-luvulla niin hyvin ja vaihtelevasti kuin nykyisin. Kuulopuheiden mukaan ei. Sitten se koulutuksen määrä on noussut huimasti, muista kysynnän ja tarjonnan laki tässäkin.

Lue lisää

Vuonna 1973 Urho Kekkosen kolmatta toimikautta presidenttinä pidennettiin neljällä vuodella. Neljännen kerran hänet valittiin presidentiksi vuonna 1978. Tässä Suomen poliittista kulttuuria 70-luvulta.

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...

kertoo kirjoitti:

30.05.2006
>Gorbatshovin mukaan 1990-luvun alun talousuudistukset Venäjällä romuttivat täysin maan taloudellisen sekä sosiaalisen tasapainon , mahdollistivat Venäjän kansallisomaisuuden – pääasiassa luonnonvarojen – vapaan ryöstelyn, sekä köyhdyttivät suurimman osan maan väestöstä.
- Itsenäisen Venäjän ensimmäiset hallitukset työskentelivät täysin Kansainvälisen valuuttarahaston talutusnuorassa ja siksi maata oli tuohon aikaan vaikea kutsua edes itsenäiseksi, Gorbatshov kommentoi. Hänen mukaansa länsi tuki tuolloin voimakkasti Venäjän johtoa ja jo tuolloin venäläisille heräsivät omat epäilyksensä läntistä apua kohtaan.

- On absurdia olettaa, että Venäjä myös tulevaisuudessa toimisi muiden maiden kynnysmattona ja globaalina kerjäläisenä, Gorbatshov korosti.>
http://www.moskova.info/content/view/59/28/

Lue lisää

>Venäjä menetti 1990-luvulla lähes kaiken parhaan aivokapasiteettinsa, pääomansa, toimeentulonsa, sotilaallisen mahtinsa ja ylipäänsä yhteiskunnalliset edellytykset toimia valtiona. Kaikki tämä tapahtui Boris Jeltsinin hallituksen siunauksella, "reformeilla", jonka pääarkkitehteina olivat korruptoituneet ministerit kuten Anatoli Tshubais ja Viktor Tshernomyrdin. Ennen muuta Yhdysvallat, ja G. Bush seniorin ja Bill Clintonin hallitukset, olivat Venäjän 1990-luvun suunnan takana. Jeltsin noudatti orjallisesti Yhdysvaltojen hallituksen tahtoa asiassa kuin asiassa. Venäjän lainoituksessa nähdyt reformit olivat ehtoina. Esimerkiksi vuoden 1996 presidentinvaaleissa Bill Clintonin hallitus asetti lainoituksen suoraksi ehdoksi sen, että kolmikko Jeltsin-Tshubais-Tshernomyrdin jatkaa Venäjän johdossa! (tässäpä kouluesimerkki läntisen "demokratian" toteutuksesta Venäjällä).

Venäjän talous supistui vuosittain 5-10% vauhdilla joka johti lopulta romahdukseen vuonna 1998. Vuosina 1995-1998 esimerkiksi Venäjän Karjalassa esiintyi suoranaista nälänhätää, koska valtio oli rahaton eikä kenelläkään ollut varallisuutta investoida mihinkään. Jokainen, jolla oli vähänkään varallisuutta siirsi kaiken oitis lännen pankkeihin. Valtio ei kerännyt veroja ollenkaan, hallitsematon rikollisuus rehotti, ja kunnolliset työtätekevät venäläiset (opettajista ja lääkäreistä alkaen) tekivät töitä ilman palkkaa.

Gljazevin mukaan länsimaat kutsuvat 1990-luvulla Venäjällä vallinneita oloja sanalla "demokratia". Länsimaiden tahto on tänään, että Venäjä palaa harjoittamaan 1990-luvun politiikkaansa.

Joskus tosin läntisiltä johtajiltakin pääsee lipsahduksia, kuten Margaret Thatcherilta, joka höläytti julkisuudessa kerran näin: "Venäläisten lukumäärä täytyy pudottaa 10 miljoonaan, joka on riittävä määrä pumppaamaan Venäjän energiavarannot lännen hyötykäyttöön". 1990-luvun politiikka tuki tätä tavoitetta hyvin, sillä vuosikymmen muistetaan venäläisten suorana kansanmurhana ja ennennäkemättömänä köyhdyttämisenä, joka tosin tapahtui ilman armeijojen myötävaikutusta.>
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000021412981

Tällä hetkellä keskimääräisellä Afrikassa syntyvällä on aika erilaiset tulevaisuuden näkymät kuin vastaavalla Euroopassa syntyvällä. Alhainen lähtötaso aiheuttaa sen, että Afrikan voi odottaakin kehittyvän vuosittain kasvuprosenteissa mitattuna nopeammin kuin esimerkiksi Euroopan.

Tällä hetkellä suurimpana ongelmana näkisin maataloustuet, jotka vääristävät kilpailua rikkaiden maiden eduksi. Tukien avulla maataloustuotteiden hinnat on mahdollista painaa alemmaksi. Tukien avulla rikkaiden maiden maataloustuotteiden asemaa saadaan parannettua kaupankäynnissä verrattuna niihin maihin, joissa ei ole vara maksaa maataloustukia.

Muzette kirjoitti:

Tällä hetkellä keskimääräisellä Afrikassa syntyvällä on aika erilaiset tulevaisuuden näkymät kuin vastaavalla Euroopassa syntyvällä. Alhainen lähtötaso aiheuttaa sen, että Afrikan voi odottaakin kehittyvän vuosittain kasvuprosenteissa mitattuna nopeammin kuin esimerkiksi Euroopan.

Tällä hetkellä suurimpana ongelmana näkisin maataloustuet, jotka vääristävät kilpailua rikkaiden maiden eduksi. Tukien avulla maataloustuotteiden hinnat on mahdollista painaa alemmaksi. Tukien avulla rikkaiden maiden maataloustuotteiden asemaa saadaan parannettua kaupankäynnissä verrattuna niihin maihin, joissa ei ole vara maksaa maataloustukia.

Lue lisää

Tosin maataloustuet ei ole syy kehitysmaiden ongelmiin, sillä niitä maataloustuotteita mitä kehitysmiassa kannattaa tuottaa tuotetaan siellä ilman tukiakin.

Kuten kahvi, kaakao, tee, tupakka, jamssi, maissi, mausteet, durra, maapähkinät, soija, riisi, banaanit, sokeriruoko, ananas jne ...
Varmaan löytyy vielä kymmeniä muita kasveja joita ei tuoteta ollenkaan euroopassa.

Totuus on ettei kehitysmaissa tuoteta oikeastan yhtään mitään, johtuu todennäköisesti talouden kehittymättömyydestä.

Ehkä kehitysmaiden oman rajasuojan kasvattaminen itseasiassa kehittäisi omaa tuotantoa kehitysmaihin näin alkuvaiheessa, myöhemmin kun maat on kehittyneet pitemmälle voitaisiin sitten kauppaa vapauttaa enempi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin maataloustuet ei ole syy kehitysmaiden ongelmiin, sillä niitä maataloustuotteita mitä kehitysmiassa kannattaa tuottaa tuotetaan siellä ilman tukiakin.

Kuten kahvi, kaakao, tee, tupakka, jamssi, maissi, mausteet, durra, maapähkinät, soija, riisi, banaanit, sokeriruoko, ananas jne ...
Varmaan löytyy vielä kymmeniä muita kasveja joita ei tuoteta ollenkaan euroopassa.

Totuus on ettei kehitysmaissa tuoteta oikeastan yhtään mitään, johtuu todennäköisesti talouden kehittymättömyydestä.

Ehkä kehitysmaiden oman rajasuojan kasvattaminen itseasiassa kehittäisi omaa tuotantoa kehitysmaihin näin alkuvaiheessa, myöhemmin kun maat on kehittyneet pitemmälle voitaisiin sitten kauppaa vapauttaa enempi.

Lue lisää

EUn ja muiden maksamat kehitystuet ja EUn tullit OVAT selvä kehtysmaiden kehityksen este. Jos EU sallisi, niin kyllä kehitysmaissa tuotettaisiin Euroopassa haluttuja maataloustuotteita.

Pistän kolmannen kerran näihin keskusteluihin, mitä Barroso sanoi:
" Jos EU poistaisi tomaattien tullit, niin Marokko tuottaisi ne tomaatit alle Espanjalaisen farmarin saamien tukipalkkioiden. Lisäksi marokkolaisten ei tarvitsisi henkensä kaupalla pyrkiä orjatyöhön Espanjan viljellyksille. Nykyisessä käytännössä ei ole mitään järkeä."

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin maataloustuet ei ole syy kehitysmaiden ongelmiin, sillä niitä maataloustuotteita mitä kehitysmiassa kannattaa tuottaa tuotetaan siellä ilman tukiakin.

Kuten kahvi, kaakao, tee, tupakka, jamssi, maissi, mausteet, durra, maapähkinät, soija, riisi, banaanit, sokeriruoko, ananas jne ...
Varmaan löytyy vielä kymmeniä muita kasveja joita ei tuoteta ollenkaan euroopassa.

Totuus on ettei kehitysmaissa tuoteta oikeastan yhtään mitään, johtuu todennäköisesti talouden kehittymättömyydestä.

Ehkä kehitysmaiden oman rajasuojan kasvattaminen itseasiassa kehittäisi omaa tuotantoa kehitysmaihin näin alkuvaiheessa, myöhemmin kun maat on kehittyneet pitemmälle voitaisiin sitten kauppaa vapauttaa enempi.

Lue lisää

Kiinnitit huomion tärkeään seikkaan. Ja olet oikeassa niiden tuotteiden osalta, joissa ei kehitysmaiden ja EU-maiden välillä ole kilpailua.

Ongelmana ovatkin ne maataloustuotteet, joissa EU ja kehitysmaat kilpailevat keskenään. Näiden osalta ongelmana on mielestäni EU:n tuet maataloustuotteille. Ratkaisuna näen asteittaisen luopumisen maataloustuista pitkällä ajanjaksolla. Mielestäni afrikkalaiset tuottajat ansaitsevat mahdollisuuden kilpailla samanlaisilla ehdoilla eurooppalaisten maataloustuottajien kanssa.

Muzette kirjoitti:

Tällä hetkellä keskimääräisellä Afrikassa syntyvällä on aika erilaiset tulevaisuuden näkymät kuin vastaavalla Euroopassa syntyvällä. Alhainen lähtötaso aiheuttaa sen, että Afrikan voi odottaakin kehittyvän vuosittain kasvuprosenteissa mitattuna nopeammin kuin esimerkiksi Euroopan.

Tällä hetkellä suurimpana ongelmana näkisin maataloustuet, jotka vääristävät kilpailua rikkaiden maiden eduksi. Tukien avulla maataloustuotteiden hinnat on mahdollista painaa alemmaksi. Tukien avulla rikkaiden maiden maataloustuotteiden asemaa saadaan parannettua kaupankäynnissä verrattuna niihin maihin, joissa ei ole vara maksaa maataloustukia.

Lue lisää

Ei kai nyt ruoan tuottaminen saa mennä siihen, että ruoka tuodaan jostain vinku-intiasta Suomeen, vaan ruoka pitää tuottaa siellä missä sitä käytetään, koska on TODELLA typerää saastuttamista kuljettaa ruokaa ympäri maailmaa.

Enkä ymmärrä, että miten kehitysmaissa VOI ruoan tuotanto olla kalliimpaa kuin esim Suomessa vaikka ruoan tuotantoa tuetaan tai että miten kehitysmaista riittäisi ruokaa ulkomaille, koska heillä itsellään on jatkuva pula ruoasta.

Ja vaikka jos EU lopettaisi ruokatuotannon tukemisen, niin sitten jotkut alkaisivat kitistä siitä, että länsimaat ryöstävät kehitysmaiden ruoat, koska länsimailla on enemmän rahaa ostaa ruoat ja kehitysmaiden omat kansalaiset jäisivät ilman ruokaa.

Muzette kirjoitti:

Kiinnitit huomion tärkeään seikkaan. Ja olet oikeassa niiden tuotteiden osalta, joissa ei kehitysmaiden ja EU-maiden välillä ole kilpailua.

Ongelmana ovatkin ne maataloustuotteet, joissa EU ja kehitysmaat kilpailevat keskenään. Näiden osalta ongelmana on mielestäni EU:n tuet maataloustuotteille. Ratkaisuna näen asteittaisen luopumisen maataloustuista pitkällä ajanjaksolla. Mielestäni afrikkalaiset tuottajat ansaitsevat mahdollisuuden kilpailla samanlaisilla ehdoilla eurooppalaisten maataloustuottajien kanssa.

Lue lisää

Tuo on vain pisara meressä ...

Suurin osa kehitysmaista ei tuota edes omaa kulutustaan, koska vilja-erät maailmanmarkkinoilla ovat niin halpoja ettei heikkotuottoinen maatalous kannata.

Todennäköisesti joku Marokko hyötyisi kasvihuonetuotannossa rajasuojan poistamisesta EU:n alueelta, mutta ei Marokkokaan mikään varsinainen maatalousmaa ole ...

Useimmat kehitysmaat ovat myös viljan tuojia, tai niiden viljatuotanto on niin veitsen terällä, että katovuoden sattuessa nähdään välittömästi nälkää ...

Afrikan ongelma on valtioiden lyhyt ikä ja se että valtioita ei ole luotun kansalliselta pohjalta vaan vanha siirtomaa jaon pohjalta.
Heimot, uskonnot eri etniset ryhmät vetävät eri suuntiin, ainoa yhdistävä tekijä on entisen siirtomaa isännän jättämä kieli ja perintö.

Tämä näkyy jatkuvina sisällissotina ja muina valtataisteluina, demokratia haudattiin kun valtiot melkein samalla kellonlyömällä siirtyvät sosialismiin ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo on vain pisara meressä ...

Suurin osa kehitysmaista ei tuota edes omaa kulutustaan, koska vilja-erät maailmanmarkkinoilla ovat niin halpoja ettei heikkotuottoinen maatalous kannata.

Todennäköisesti joku Marokko hyötyisi kasvihuonetuotannossa rajasuojan poistamisesta EU:n alueelta, mutta ei Marokkokaan mikään varsinainen maatalousmaa ole ...

Useimmat kehitysmaat ovat myös viljan tuojia, tai niiden viljatuotanto on niin veitsen terällä, että katovuoden sattuessa nähdään välittömästi nälkää ...

Afrikan ongelma on valtioiden lyhyt ikä ja se että valtioita ei ole luotun kansalliselta pohjalta vaan vanha siirtomaa jaon pohjalta.
Heimot, uskonnot eri etniset ryhmät vetävät eri suuntiin, ainoa yhdistävä tekijä on entisen siirtomaa isännän jättämä kieli ja perintö.

Tämä näkyy jatkuvina sisällissotina ja muina valtataisteluina, demokratia haudattiin kun valtiot melkein samalla kellonlyömällä siirtyvät sosialismiin ...

Lue lisää

"IMF:n ja Maailmanpankin osallisuus Somalian nälänhädässä. Vielä 1980-luvun alussa Somalia oli ruuan suhteen omavarainen. Maailmanpankki ja IMF pakottivat Somalian poistamaan maataloustukensa ja lopettamaan mm. ilmaisten lääkepakkausten jakamisen karjankasvattajille (kaikesta piti maksaa sen, joka palvelua käytti). Samanaikaisesti Somalian oli avattava rajansa ulkomaiselle tuontiruualle. Nämä kaikki yhdessä johtivat siihen, että rikkaista maista alkoi virrata Somaliaan halpaa, raskaasti tuettua ruokaa. Tämä halpa ruoka syöksi Somalian omat karjatilalliset vararikkoon. Kuiva kausi vei loppuun jo taloudellisin keinoin hyvin alulle saatetun katastrofin. Karja kuoli nälkään ja sairauksiin, koska karjanpitäjillä ei ollut varaa lääkkeisiin, joista oli tullut talousuudistuksen takia maksullisia, saati varaa ostaa karjalleen syötävää muualta. Köyhtyneillä ihmisillä ja köyhtyneellä valtiolla ei ollut varaa ostaa ruokaa muualta – koska talousuudistukset olivat ajaneet sen talouden kuralle. Kuiva kausi ei riitä selittämään nälänhätää, koska Somalia oli selvinnyt vielä ennen talousuudistusta kuivistakin kausista kunnialla.

IMF:n ja Maailmanpankin osallisuus Perun ja Kolumbian huumerikollisuudessa. Raskaan kaavan mukaan toteutetut talousuudistukset ovat johtaneet Chossudovskyn mukaan siihen, että Perussa ja Kolumbiassa työttömyys on kasvanut, reaaliansiot ovat romahtaneet, ruuan ja polttoaineen hinnat ovat moninkertaistuneet sekä siihen, että maatalouden tuet ja sosiaaliturva on poistettu käytännössä täysin. Kun nämä tekijät yhdistetään, ruoanviljely on käytännössä kannattamatonta. Kun kokaiinin kasvatus on tuottoisaa ja armeija sekä poliisi ovat lahjottavissa, ei ole ihme, että yhä useampi maanviljelijä on siirtynyt ruokakasveista kokaiiniin."

http://aplappi.blogspot.com/2005/07/kyhyyden-globalisointi.html

Umpikujaa
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Amerikkalaisedustaja WTO-neuvottelut umpikujassa/1135220496782

wto kirjoitti:

"IMF:n ja Maailmanpankin osallisuus Somalian nälänhädässä. Vielä 1980-luvun alussa Somalia oli ruuan suhteen omavarainen. Maailmanpankki ja IMF pakottivat Somalian poistamaan maataloustukensa ja lopettamaan mm. ilmaisten lääkepakkausten jakamisen karjankasvattajille (kaikesta piti maksaa sen, joka palvelua käytti). Samanaikaisesti Somalian oli avattava rajansa ulkomaiselle tuontiruualle. Nämä kaikki yhdessä johtivat siihen, että rikkaista maista alkoi virrata Somaliaan halpaa, raskaasti tuettua ruokaa. Tämä halpa ruoka syöksi Somalian omat karjatilalliset vararikkoon. Kuiva kausi vei loppuun jo taloudellisin keinoin hyvin alulle saatetun katastrofin. Karja kuoli nälkään ja sairauksiin, koska karjanpitäjillä ei ollut varaa lääkkeisiin, joista oli tullut talousuudistuksen takia maksullisia, saati varaa ostaa karjalleen syötävää muualta. Köyhtyneillä ihmisillä ja köyhtyneellä valtiolla ei ollut varaa ostaa ruokaa muualta – koska talousuudistukset olivat ajaneet sen talouden kuralle. Kuiva kausi ei riitä selittämään nälänhätää, koska Somalia oli selvinnyt vielä ennen talousuudistusta kuivistakin kausista kunnialla.

IMF:n ja Maailmanpankin osallisuus Perun ja Kolumbian huumerikollisuudessa. Raskaan kaavan mukaan toteutetut talousuudistukset ovat johtaneet Chossudovskyn mukaan siihen, että Perussa ja Kolumbiassa työttömyys on kasvanut, reaaliansiot ovat romahtaneet, ruuan ja polttoaineen hinnat ovat moninkertaistuneet sekä siihen, että maatalouden tuet ja sosiaaliturva on poistettu käytännössä täysin. Kun nämä tekijät yhdistetään, ruoanviljely on käytännössä kannattamatonta. Kun kokaiinin kasvatus on tuottoisaa ja armeija sekä poliisi ovat lahjottavissa, ei ole ihme, että yhä useampi maanviljelijä on siirtynyt ruokakasveista kokaiiniin."

http://aplappi.blogspot.com/2005/07/kyhyyden-globalisointi.html

Umpikujaa
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Amerikkalaisedustaja WTO-neuvottelut umpikujassa/1135220496782

Lue lisää

Jooo, näinhän se on joskus ...

Indonesia uhmasi kylmästi maailmanpankin määräyksiä ja alkoi toteuttamaan omaa ohjelmaansa, joka on vahvasti vanhnaikainen sosialistinen ja suojelee omaa teollisuuttaan rankoilla tulleilla.
Saman tien valitsi myös Intia, molemmilla mailla menee nyt itseasiassa paljon paremmin.

Intia on jopa yksi nopeimmin kasvavia talouksia, sillä on jopa omat avaruusohjelmat.
Intia ei ehkä ole esim. tietotekniikassa eturivin komponenttituottajia tai koneiden rakentajia, mutta ohjelmisto puolella Intia on ykkönen.
Intian talosukasvu on myös vahvemmalla pohjalla kuin esim. Kiinan, jonka talouskasvu perustuu nimenomaan halpaan työvoimaan ja pulkkituotantoon.

Molemmat valtiot ( Intia ja Indonesia ) myös suojaavat omaa elintarvike tuotantoaan varsin agressiivisesti, eikä niillä ole suunnitelmissakaan vapauttaa sitä glopalisaation periaatteiden mukaan.

Pappa-1 kirjoitti:

EUn ja muiden maksamat kehitystuet ja EUn tullit OVAT selvä kehtysmaiden kehityksen este. Jos EU sallisi, niin kyllä kehitysmaissa tuotettaisiin Euroopassa haluttuja maataloustuotteita.

Pistän kolmannen kerran näihin keskusteluihin, mitä Barroso sanoi:
" Jos EU poistaisi tomaattien tullit, niin Marokko tuottaisi ne tomaatit alle Espanjalaisen farmarin saamien tukipalkkioiden. Lisäksi marokkolaisten ei tarvitsisi henkensä kaupalla pyrkiä orjatyöhön Espanjan viljellyksille. Nykyisessä käytännössä ei ole mitään järkeä."

Lue lisää

Jos EU:n maksamia maataloustukia yritetään tehdä syntipukiksi kehitysmaiden ongelmiin, niin keskustelija ei osaa suhteuttaa asioita vähääkään ...

Varsinaisissa kehitysmaissa ei ole sellaista viljantuotanto ylijäämää ( eikä ole edes mahdollista luoda tuota ylijäämää ), jolla kehitysmaiden ongelmat ratkeavat.

Todennäköisesti maailmassa vain viljeltävä pinta-ala laskisi, jos ei huonosti tuottavilla alueilla tueta tuotantoa.

Eli jos järjellä ajatellaan, niin itseasiassa ei nykyinenkään elintarvike tuotanto elätä koko maailman väestöä, eli ei ole mitään järkeä supistaa tuotantoa sillä sehän vain pahentaa ongelmia.

Pappa-1 kirjoitti:

EUn ja muiden maksamat kehitystuet ja EUn tullit OVAT selvä kehtysmaiden kehityksen este. Jos EU sallisi, niin kyllä kehitysmaissa tuotettaisiin Euroopassa haluttuja maataloustuotteita.

Pistän kolmannen kerran näihin keskusteluihin, mitä Barroso sanoi:
" Jos EU poistaisi tomaattien tullit, niin Marokko tuottaisi ne tomaatit alle Espanjalaisen farmarin saamien tukipalkkioiden. Lisäksi marokkolaisten ei tarvitsisi henkensä kaupalla pyrkiä orjatyöhön Espanjan viljellyksille. Nykyisessä käytännössä ei ole mitään järkeä."

Lue lisää

Yhdysvallat tuo Globalisaation pesäpaikka, josta käsin säädellään globalisaation pelisäännöt ja myös pakotetaan noudattamaan.
Kas kummaa kuitenkin, heillä on erittäin tuettuja teollisuuden aloja, kuten teräs, metsä, ja mikä tahansa tarpeen vaatiessa.
Eli protektianismin mallimaa, joka imee tavallaan mehut muista, globalisation ehdoilla.
Heidän toimintatavalla ei ole mahdollista hävitä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tosin maataloustuet ei ole syy kehitysmaiden ongelmiin, sillä niitä maataloustuotteita mitä kehitysmiassa kannattaa tuottaa tuotetaan siellä ilman tukiakin.

Kuten kahvi, kaakao, tee, tupakka, jamssi, maissi, mausteet, durra, maapähkinät, soija, riisi, banaanit, sokeriruoko, ananas jne ...
Varmaan löytyy vielä kymmeniä muita kasveja joita ei tuoteta ollenkaan euroopassa.

Totuus on ettei kehitysmaissa tuoteta oikeastan yhtään mitään, johtuu todennäköisesti talouden kehittymättömyydestä.

Ehkä kehitysmaiden oman rajasuojan kasvattaminen itseasiassa kehittäisi omaa tuotantoa kehitysmaihin näin alkuvaiheessa, myöhemmin kun maat on kehittyneet pitemmälle voitaisiin sitten kauppaa vapauttaa enempi.

Lue lisää

Köyhimpien maiden talouden kehittymättömyys johtuu lainsäädännöstä joka pitää sen sellaisena. Ei ole oikeutta maahan ja pienyrittäminen on lähes mahdotonta valtavan byrokratian takia joka taasen altistaa koko järjestelmän korruptiolle jolloin asiat etenevät vielä huonommin ja kalliimmin.

Tullimuurien entistä raivokkaampi pystytys olisi se vihoviimeinen niitti. Ei se auta kotimaista teollisuutta pätkääkään eikä etenkään tavalista kadundallaajaa.

Esimerkki:
Tarvitset kuokan. Villen kaupassa ei ole kuokkia, mutta kalliita rautakankia kyllä löytyy. Matin kaupassa on halpa kuokka, mutta Viranomainen haluaa sinulta luvan, 100% tullin ja valtiolle menevän osuuden jolla tuetaan Villen kaupan toimintaa. Haet lupaa kuokan ostamiseen pari kuukautta, leimaat tullikiintiövihkosi ja maksat tuontiveron kuokasta. Halpa kuokka maksoi yht'äkkiä 3 kertaa suuniteltua enemmän ja paperitöiden ajo vaati kalliin lakimiehen sekä rutkasti aikaa. Ville laittaa tukirahat taskuun.
Kysymys: kuinka paljon kuokkaa tarvinnut asiakas hyötyi?

nyt sentään kirjoitti:

Ei kai nyt ruoan tuottaminen saa mennä siihen, että ruoka tuodaan jostain vinku-intiasta Suomeen, vaan ruoka pitää tuottaa siellä missä sitä käytetään, koska on TODELLA typerää saastuttamista kuljettaa ruokaa ympäri maailmaa.

Enkä ymmärrä, että miten kehitysmaissa VOI ruoan tuotanto olla kalliimpaa kuin esim Suomessa vaikka ruoan tuotantoa tuetaan tai että miten kehitysmaista riittäisi ruokaa ulkomaille, koska heillä itsellään on jatkuva pula ruoasta.

Ja vaikka jos EU lopettaisi ruokatuotannon tukemisen, niin sitten jotkut alkaisivat kitistä siitä, että länsimaat ryöstävät kehitysmaiden ruoat, koska länsimailla on enemmän rahaa ostaa ruoat ja kehitysmaiden omat kansalaiset jäisivät ilman ruokaa.

Lue lisää

"Ja vaikka jos EU lopettaisi ruokatuotannon tukemisen, niin sitten jotkut alkaisivat kitistä siitä, että länsimaat ryöstävät kehitysmaiden ruoat, koska länsimailla on enemmän rahaa ostaa ruoat ja kehitysmaiden omat kansalaiset jäisivät ilman ruokaa."   

Väärin päätelty!
Tuet lakkaavat ja tänne tulee Afrikkalaista viljaa. Miksi? Koska täällä siitä maksetaan enemmän kuin Afrikassa. Mitä siitä seuraa? Afrikkalainen saa enemmän rahaa kuin myydessään pelkästään kotimaan markkinoille. Mitä siitä seuraa? Afrikkalaisen varallisuus nousee korkeammalle tasolle kuin aiemmin. Mitä siitä seuraa? Afrikkalaiselle avautuu mahdollisuus investoida. Mitä siitä seuraa? Viljaa tuottava afrikkalainen hyvin tod.näk. investoi maatalousvärkkeihin lisärahan toivossa kun tuotanto nousee. Mitä siitä seuraa? Viljan tuotanto Afrikassa lisääntyy. Mitä siitä seuraa? Tarjonta kasvaa. Mitä siitä seuraa? Hinta laskee. Mitä siitä seuraa? Yhä useampi voi ostaa sitä viljaa. Mitä siitä seuraa? Katteet nousevat jalostetuissa tuotteissa. Mitä siitä seuraa? Jalostaminen kannattaa. Mitä siitä seuraa? Elintarviketeollisuutta. Mitä siitä seuraa? Kilpailua. Mitä siitä seuraa? Työttömyyden vähenemistä. Mitä siitä seuraa? Palkan nousua. Mitä siitä seuraa? Tuottavuuden parantamista. Mitä siitä seuraa? Halvempaa leipää kaupasta kuin itse tehtynä. Mitä siitä seuraa? Lisää erikoistumista. Mitä siitä seuraa? Tuottavuuden parantumista.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jooo, näinhän se on joskus ...

Indonesia uhmasi kylmästi maailmanpankin määräyksiä ja alkoi toteuttamaan omaa ohjelmaansa, joka on vahvasti vanhnaikainen sosialistinen ja suojelee omaa teollisuuttaan rankoilla tulleilla.
Saman tien valitsi myös Intia, molemmilla mailla menee nyt itseasiassa paljon paremmin.

Intia on jopa yksi nopeimmin kasvavia talouksia, sillä on jopa omat avaruusohjelmat.
Intia ei ehkä ole esim. tietotekniikassa eturivin komponenttituottajia tai koneiden rakentajia, mutta ohjelmisto puolella Intia on ykkönen.
Intian talosukasvu on myös vahvemmalla pohjalla kuin esim. Kiinan, jonka talouskasvu perustuu nimenomaan halpaan työvoimaan ja pulkkituotantoon.

Molemmat valtiot ( Intia ja Indonesia ) myös suojaavat omaa elintarvike tuotantoaan varsin agressiivisesti, eikä niillä ole suunnitelmissakaan vapauttaa sitä glopalisaation periaatteiden mukaan.

Lue lisää

...vapautti taloutensa vanhakantaisesta sosialismista 1992... sivuhuomio vain...

Vaka Vanha kirjoitti:

Jos EU:n maksamia maataloustukia yritetään tehdä syntipukiksi kehitysmaiden ongelmiin, niin keskustelija ei osaa suhteuttaa asioita vähääkään ...

Varsinaisissa kehitysmaissa ei ole sellaista viljantuotanto ylijäämää ( eikä ole edes mahdollista luoda tuota ylijäämää ), jolla kehitysmaiden ongelmat ratkeavat.

Todennäköisesti maailmassa vain viljeltävä pinta-ala laskisi, jos ei huonosti tuottavilla alueilla tueta tuotantoa.

Eli jos järjellä ajatellaan, niin itseasiassa ei nykyinenkään elintarvike tuotanto elätä koko maailman väestöä, eli ei ole mitään järkeä supistaa tuotantoa sillä sehän vain pahentaa ongelmia.

Lue lisää

Ruokaa tuotetaan maailmassa yli tarpeen ja sen tuotantoa on toistaiseksi helppo lisätä. Ei nälkä ruoan puutteesta johdu vaan rahan.

Milläs kehitysmaat ostavat yhtään mitään? Perustuotannolla ja halvalla työvoimalla. Jos maalla ei satu olemaan raaka-aineita, niin perustuotannosta jää jäljelle vain ruoka. Halvalla työvoimalla kehitysmaa pystyy tuottamaan halpaa roinaa, muuhun se ei pysty. Jos roinan ja ruoan tuotannolle pannaan tullit ja omaa tuotantoa tuetaan tukiaisilla, niin mistäs ne kehitysmaat sitä rahaa saavat?

Ainoat palvelut, joihin kehitysmaat pystyvät ovat turismi ja ammattitaidottomat työläiset Eurooppaan.

Ei, kyllä tukiaiset ja tullit ovat EUn oma valinta, koska muutos tekee poliittisesti niin kipeää. Eihän Italian rättiteollisuutta saa alas ajaa.

o.h.i.a.l kirjoitti:

...vapautti taloutensa vanhakantaisesta sosialismista 1992... sivuhuomio vain...

Intia vapautti taloutensa, mutta ei kauppaa ...

Skottilainen viski maksoi viisi kertaa enempi kuin Suomessa vielä pari vuotta sitten, mutta paikallista tulilientä sai muutamalla sentillä ...
Eli tuonti ei ainakaan ole vapautunut.

Pappa-1 kirjoitti:

Ruokaa tuotetaan maailmassa yli tarpeen ja sen tuotantoa on toistaiseksi helppo lisätä. Ei nälkä ruoan puutteesta johdu vaan rahan.

Milläs kehitysmaat ostavat yhtään mitään? Perustuotannolla ja halvalla työvoimalla. Jos maalla ei satu olemaan raaka-aineita, niin perustuotannosta jää jäljelle vain ruoka. Halvalla työvoimalla kehitysmaa pystyy tuottamaan halpaa roinaa, muuhun se ei pysty. Jos roinan ja ruoan tuotannolle pannaan tullit ja omaa tuotantoa tuetaan tukiaisilla, niin mistäs ne kehitysmaat sitä rahaa saavat?

Ainoat palvelut, joihin kehitysmaat pystyvät ovat turismi ja ammattitaidottomat työläiset Eurooppaan.

Ei, kyllä tukiaiset ja tullit ovat EUn oma valinta, koska muutos tekee poliittisesti niin kipeää. Eihän Italian rättiteollisuutta saa alas ajaa.

Lue lisää

Ruokaa tuotetaan suunnilleen yhtä paljon kuin kulutetaankin, eikä nälkäongelma ole varsinaisesti "tuotanto-ongelma".

Mutta ei kehitysmaissa ole ruuasta ylituotantoa, elintarvikkeiden tuottajia on nimenomaan USA, Kanada, Argentiina, Brasilia, Etelä-afrikka ja Australia.
Koska noissa maissa on luonnolliset edellytykset tuottaa kaikkea mahdollista ...
Yksikään niistä ei varsinaisesti ole kehitysmaa.

Mitä tulee "halpaan roinaan", niin ei sitäkään tuoteta varsinaisissa kehitysmaissa.
Jos ei Kiinaa, Intiaa, Indonesiaa, Malesiaa, Thaimaata, Vietnamia pidetä jostakin syystä "kehitysmaina".

Itseasiassa turismiskaan ei ole kehitysmaiden elinkeino ...

o.h.i.a.l kirjoitti:

"Ja vaikka jos EU lopettaisi ruokatuotannon tukemisen, niin sitten jotkut alkaisivat kitistä siitä, että länsimaat ryöstävät kehitysmaiden ruoat, koska länsimailla on enemmän rahaa ostaa ruoat ja kehitysmaiden omat kansalaiset jäisivät ilman ruokaa."   

Väärin päätelty!
Tuet lakkaavat ja tänne tulee Afrikkalaista viljaa. Miksi? Koska täällä siitä maksetaan enemmän kuin Afrikassa. Mitä siitä seuraa? Afrikkalainen saa enemmän rahaa kuin myydessään pelkästään kotimaan markkinoille. Mitä siitä seuraa? Afrikkalaisen varallisuus nousee korkeammalle tasolle kuin aiemmin. Mitä siitä seuraa? Afrikkalaiselle avautuu mahdollisuus investoida. Mitä siitä seuraa? Viljaa tuottava afrikkalainen hyvin tod.näk. investoi maatalousvärkkeihin lisärahan toivossa kun tuotanto nousee. Mitä siitä seuraa? Viljan tuotanto Afrikassa lisääntyy. Mitä siitä seuraa? Tarjonta kasvaa. Mitä siitä seuraa? Hinta laskee. Mitä siitä seuraa? Yhä useampi voi ostaa sitä viljaa. Mitä siitä seuraa? Katteet nousevat jalostetuissa tuotteissa. Mitä siitä seuraa? Jalostaminen kannattaa. Mitä siitä seuraa? Elintarviketeollisuutta. Mitä siitä seuraa? Kilpailua. Mitä siitä seuraa? Työttömyyden vähenemistä. Mitä siitä seuraa? Palkan nousua. Mitä siitä seuraa? Tuottavuuden parantamista. Mitä siitä seuraa? Halvempaa leipää kaupasta kuin itse tehtynä. Mitä siitä seuraa? Lisää erikoistumista. Mitä siitä seuraa? Tuottavuuden parantumista.

Lue lisää

Uskon pitkällä tähtäimellä koko maailma hyötyvän siitä, ettei kilpailu vääristy maataloustukien ja tullien vaikutuksesta tällä hetkellä rikkaita maita suosivaksi. Globaalisti ajatellen pidän järkevänä että alueet, jotka soveltuvat parhaiten ruoan tuotantoon ovat ensisijaisesti käytössä. Tämän edellytyksenä on se, että kilpailua muutetaan reilummaksi ennenkaikkea kehitysmaiden osalta.

Muzette kirjoitti:

Uskon pitkällä tähtäimellä koko maailma hyötyvän siitä, ettei kilpailu vääristy maataloustukien ja tullien vaikutuksesta tällä hetkellä rikkaita maita suosivaksi. Globaalisti ajatellen pidän järkevänä että alueet, jotka soveltuvat parhaiten ruoan tuotantoon ovat ensisijaisesti käytössä. Tämän edellytyksenä on se, että kilpailua muutetaan reilummaksi ennenkaikkea kehitysmaiden osalta.

Lue lisää

Että mitä alkeellisempi olento, sitä helpommin tapahtuu lisääntymisen alullePANO!

Eli: Ameebat, madot yms. lisääntyvät ilman vihkiseremonioita, ja kaikki ne käytännössä, joita kutsumme eläimiksi.

Ihmisistä mielenvikaisilla on kovat PNO-halut verrattuna terveisiin. Tästä syystä pitää tehdä jotakin, jotta terveet ja älykkäät ihmiset saisivat edellytykset lisääntymiselle! Mielestäni Saksassa ennen 2.maailmansodan häviötään oltiin ihan oikeassa.

Juutalaisten aikaansaaman alkeellisten 'ihmisten' maahanmuuttovirran seuraus on, että ylläoleva ei toteudu, vaan kehittyneimmät ihmiset ovat tuhoon tuomittuja!

Muzette kirjoitti:

Uskon pitkällä tähtäimellä koko maailma hyötyvän siitä, ettei kilpailu vääristy maataloustukien ja tullien vaikutuksesta tällä hetkellä rikkaita maita suosivaksi. Globaalisti ajatellen pidän järkevänä että alueet, jotka soveltuvat parhaiten ruoan tuotantoon ovat ensisijaisesti käytössä. Tämän edellytyksenä on se, että kilpailua muutetaan reilummaksi ennenkaikkea kehitysmaiden osalta.

Lue lisää

Tottahan toki, mutta parhaat viljelyalueet on kyllä rikkaiden maiden käsissä.

Afrikassa on itseasiassa aika vähän "parhaita viljelyalueita" sellaisille viljoille, kuten on vehnä ja maissi.

Niilin laakso on ollut kautta historian vilja-aitta, mutta pitää muistaa että esim. Egyptin väkiluku kasvaa seuraavan neljänkymemen vuoden aikan noin 100 miljonaan, nykyisestä 60 miljoonasta. Eli Egypti tulee tulevaisuudessa olemaan vilja tuova alue, Sudan on tällä hetkellä Afrikan suurin viljanviejä.
Mutta myös Sudanin oma väkiluku on rajussa kasvussa. ( Sudanilainen vilja tuodaan pääasiassa EU:n alueelle ).

Etelä-afrikka on saanut ehkä parhaat vilejyalueet Niilin laakosn jälkeen, mutta onko Etelä-afrikka sitten oikeastaan kehitysmaa.

Pääasiassa Afrikka on aluetta, jota vaivaavat kuivuus, tuhohyönteiset sekä niin kasvi kuin eläintauditkin, eli ilamn länsimaisen teknologgian ja kemiantellisuuden apua ei Afrikasta saada suurta elintarvike ylijäämää aikaiseksi muutamaa maata lukuunottamatta.

Afrikan oma kulutus itseasiassa kasvaa kokoajan nopeammin mitä tuotannon taso nousee, eli Afrikka on yhä riippuvaisempi muiden maiden ja alueiden tuonnista. Itseasiassa Afrikkalaiset syövät tänä päivänä yhä enempi tuonti maissia ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Tottahan toki, mutta parhaat viljelyalueet on kyllä rikkaiden maiden käsissä.

Afrikassa on itseasiassa aika vähän "parhaita viljelyalueita" sellaisille viljoille, kuten on vehnä ja maissi.

Niilin laakso on ollut kautta historian vilja-aitta, mutta pitää muistaa että esim. Egyptin väkiluku kasvaa seuraavan neljänkymemen vuoden aikan noin 100 miljonaan, nykyisestä 60 miljoonasta. Eli Egypti tulee tulevaisuudessa olemaan vilja tuova alue, Sudan on tällä hetkellä Afrikan suurin viljanviejä.
Mutta myös Sudanin oma väkiluku on rajussa kasvussa. ( Sudanilainen vilja tuodaan pääasiassa EU:n alueelle ).

Etelä-afrikka on saanut ehkä parhaat vilejyalueet Niilin laakosn jälkeen, mutta onko Etelä-afrikka sitten oikeastaan kehitysmaa.

Pääasiassa Afrikka on aluetta, jota vaivaavat kuivuus, tuhohyönteiset sekä niin kasvi kuin eläintauditkin, eli ilamn länsimaisen teknologgian ja kemiantellisuuden apua ei Afrikasta saada suurta elintarvike ylijäämää aikaiseksi muutamaa maata lukuunottamatta.

Afrikan oma kulutus itseasiassa kasvaa kokoajan nopeammin mitä tuotannon taso nousee, eli Afrikka on yhä riippuvaisempi muiden maiden ja alueiden tuonnista. Itseasiassa Afrikkalaiset syövät tänä päivänä yhä enempi tuonti maissia ...

Lue lisää

Näkemyksesi siitä, että parhaat viljelymaat sijaitsevat tällä hetkellä rikkaiden maiden alueella osuu varmastikin oikeaan. Sen sijaan potentiaalia kuvittelisin enemmän löytyvän kehitysmaiden viljelyalueita.

Köyhissä maissa käytettävä teknologia ja lannoitteet eivät vedä vertoja rikkaiden maiden tuotantovälineille ja lannoitteille. Saattaa olla, että köyhillä alueilla eläinperäiset lannoitteet ovat käytetyimpiä. Suurena ongelmana pidän sitä, että kehitysmaissa ei tietääkseni kovinkaan usein tiedetä, minkä ravintoaineiden vajausta maaperässä ilmenee. Näin ollen ei voida käyttää täsmälannoitteita, joilla voi olla tehokas vaikutus satoon.

Uskon kehitysmaiden viljantuotannon olevan vielä hyvinkin alkutekijöissään verrattuna mahdollisuuksiin, joita tehokas ja teknologisesti korkealaatuinen tuotanto voi saavuttaa. Mutta vastassa on jälleen rikkaiden maiden viljelijöilleen maksamat maataloustuet, jotka jarruttavat kehitysmaiden maataloustuotantoa. Rikkaista maista tulee halpaa viljaa kehitysmaiden markkinoille, koska rikkaiden maiden viljan hinta on painettu alas maataloustukien avulla. Tilanne ei ole reilu, kun samoilla markkinoilla toinen viljelijä saa tukea ja toinen ei saa tai saa huomattavasti vähemmän.

Muzette kirjoitti:

Näkemyksesi siitä, että parhaat viljelymaat sijaitsevat tällä hetkellä rikkaiden maiden alueella osuu varmastikin oikeaan. Sen sijaan potentiaalia kuvittelisin enemmän löytyvän kehitysmaiden viljelyalueita.

Köyhissä maissa käytettävä teknologia ja lannoitteet eivät vedä vertoja rikkaiden maiden tuotantovälineille ja lannoitteille. Saattaa olla, että köyhillä alueilla eläinperäiset lannoitteet ovat käytetyimpiä. Suurena ongelmana pidän sitä, että kehitysmaissa ei tietääkseni kovinkaan usein tiedetä, minkä ravintoaineiden vajausta maaperässä ilmenee. Näin ollen ei voida käyttää täsmälannoitteita, joilla voi olla tehokas vaikutus satoon.

Uskon kehitysmaiden viljantuotannon olevan vielä hyvinkin alkutekijöissään verrattuna mahdollisuuksiin, joita tehokas ja teknologisesti korkealaatuinen tuotanto voi saavuttaa. Mutta vastassa on jälleen rikkaiden maiden viljelijöilleen maksamat maataloustuet, jotka jarruttavat kehitysmaiden maataloustuotantoa. Rikkaista maista tulee halpaa viljaa kehitysmaiden markkinoille, koska rikkaiden maiden viljan hinta on painettu alas maataloustukien avulla. Tilanne ei ole reilu, kun samoilla markkinoilla toinen viljelijä saa tukea ja toinen ei saa tai saa huomattavasti vähemmän.

Lue lisää

suomenkielinen lyhennelmä ja pitempi englanniksi.

http://www.tammilehto.info/north_south_environment.htm

Muzette kirjoitti:

Näkemyksesi siitä, että parhaat viljelymaat sijaitsevat tällä hetkellä rikkaiden maiden alueella osuu varmastikin oikeaan. Sen sijaan potentiaalia kuvittelisin enemmän löytyvän kehitysmaiden viljelyalueita.

Köyhissä maissa käytettävä teknologia ja lannoitteet eivät vedä vertoja rikkaiden maiden tuotantovälineille ja lannoitteille. Saattaa olla, että köyhillä alueilla eläinperäiset lannoitteet ovat käytetyimpiä. Suurena ongelmana pidän sitä, että kehitysmaissa ei tietääkseni kovinkaan usein tiedetä, minkä ravintoaineiden vajausta maaperässä ilmenee. Näin ollen ei voida käyttää täsmälannoitteita, joilla voi olla tehokas vaikutus satoon.

Uskon kehitysmaiden viljantuotannon olevan vielä hyvinkin alkutekijöissään verrattuna mahdollisuuksiin, joita tehokas ja teknologisesti korkealaatuinen tuotanto voi saavuttaa. Mutta vastassa on jälleen rikkaiden maiden viljelijöilleen maksamat maataloustuet, jotka jarruttavat kehitysmaiden maataloustuotantoa. Rikkaista maista tulee halpaa viljaa kehitysmaiden markkinoille, koska rikkaiden maiden viljan hinta on painettu alas maataloustukien avulla. Tilanne ei ole reilu, kun samoilla markkinoilla toinen viljelijä saa tukea ja toinen ei saa tai saa huomattavasti vähemmän.

Lue lisää

Joo, varmasti löytyy potentiaalia nostaa tuotannon tasoa ...

Mutta siihen tarvitaan teknologiaa, joka maksaa ...
Sekä lanoitteita, joka maksaa ...
Sekä lukuisten tuhohyönteisten takia paljon torjunta-aineita, joka maksaa ...
Sekä jalostusta ja tietotaitoa mm. lämpimässä ilmastossa esiintyviä tauteja vastaan, joka maksaa ...

Sen lisäksi tarvitaan vielä paljon markkinointi osaamista kun tunkeudutaan hyvin ankarasti kilpailuille länsimaislle elintarvike markkinoille, joka maksaa helvetin paljon ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Joo, varmasti löytyy potentiaalia nostaa tuotannon tasoa ...

Mutta siihen tarvitaan teknologiaa, joka maksaa ...
Sekä lanoitteita, joka maksaa ...
Sekä lukuisten tuhohyönteisten takia paljon torjunta-aineita, joka maksaa ...
Sekä jalostusta ja tietotaitoa mm. lämpimässä ilmastossa esiintyviä tauteja vastaan, joka maksaa ...

Sen lisäksi tarvitaan vielä paljon markkinointi osaamista kun tunkeudutaan hyvin ankarasti kilpailuille länsimaislle elintarvike markkinoille, joka maksaa helvetin paljon ...

Lue lisää

Voisi sanoa, että kalliiksi tulee köyhien maiden nostaminen nostaminen jaloilleen pikaisesti. Jonkinlainen symbioottinen ratkaisu olisi hyvä. Tällä tarkoitan sitä, että köyhien maiden tuotanto saataisiin kehittymään sillä tavalla että se tukisi myös rikkaita maita. Nykyajan kasvavilla markkinoilla pitäisin tällaista mahdollisena.

Toisaalta tehokkuus on sitä, että tuotteet tuotetaan siellä missä niitä on halpa tuottaa ja pyritään myymään sinne missä siitä saa hyvän hinnan. Mieluiten nämä markkinat sijoittuvat lähelle tuotantoaluetta, jotta kuljetuskustannukset pysyvät vähäisinä.

Afrikan ongelmana ovat myös pienet ja kehittymättömät sisämarkkinat. Talous voi kehittyä myös sisäisen kysynnän kasvun myötä, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain talous viime aikoina. Lisäksi Afrikka vaikuttaa melko pirstaleiselta, heterogeeniseltä. Vertailukohteena vaikka Kiina, Intia, Yhdysvallat tai EU. Nämä viimeksi mainitut neljä globaalia vaikuttajaa ovat yhdenmukaistaneet sisäisesti lainsäädäntöään sillä tavalla, että kilpailu on tehostunut niissä. Kun kilpailu tehostuu, niin silloin pystytään kohtaamaan ulkoapäin tulevat kilpailijat paremmin.

Afrikan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kasvussa, ja ennenkaikkea alueen vakautuminen on edellytyksenä hyvälle taloudelliselle kasvulle. Olisi mielenkiintoista nähdä kartta maailman sotilaallisista konfliktialueista. Uskoisin sijoittajien välttelevän konfliktialueita, koska riskit ovat liian suuria. Olen saanut jonkin verran tietoa mm. Etiopian ja Eritrean välisellä rajalla olevasta jännitteestä. Lisäksi Somaliassa vaikuttaisi olevan sisäisesti melko kaoottinen tilanne. Kuvittelisin, että Afrikan sotilaallinen vakautuminen on ensimmäinen askel kohti maanosan vaurautta.

Muzette kirjoitti:

Voisi sanoa, että kalliiksi tulee köyhien maiden nostaminen nostaminen jaloilleen pikaisesti. Jonkinlainen symbioottinen ratkaisu olisi hyvä. Tällä tarkoitan sitä, että köyhien maiden tuotanto saataisiin kehittymään sillä tavalla että se tukisi myös rikkaita maita. Nykyajan kasvavilla markkinoilla pitäisin tällaista mahdollisena.

Toisaalta tehokkuus on sitä, että tuotteet tuotetaan siellä missä niitä on halpa tuottaa ja pyritään myymään sinne missä siitä saa hyvän hinnan. Mieluiten nämä markkinat sijoittuvat lähelle tuotantoaluetta, jotta kuljetuskustannukset pysyvät vähäisinä.

Afrikan ongelmana ovat myös pienet ja kehittymättömät sisämarkkinat. Talous voi kehittyä myös sisäisen kysynnän kasvun myötä, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain talous viime aikoina. Lisäksi Afrikka vaikuttaa melko pirstaleiselta, heterogeeniseltä. Vertailukohteena vaikka Kiina, Intia, Yhdysvallat tai EU. Nämä viimeksi mainitut neljä globaalia vaikuttajaa ovat yhdenmukaistaneet sisäisesti lainsäädäntöään sillä tavalla, että kilpailu on tehostunut niissä. Kun kilpailu tehostuu, niin silloin pystytään kohtaamaan ulkoapäin tulevat kilpailijat paremmin.

Afrikan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kasvussa, ja ennenkaikkea alueen vakautuminen on edellytyksenä hyvälle taloudelliselle kasvulle. Olisi mielenkiintoista nähdä kartta maailman sotilaallisista konfliktialueista. Uskoisin sijoittajien välttelevän konfliktialueita, koska riskit ovat liian suuria. Olen saanut jonkin verran tietoa mm. Etiopian ja Eritrean välisellä rajalla olevasta jännitteestä. Lisäksi Somaliassa vaikuttaisi olevan sisäisesti melko kaoottinen tilanne. Kuvittelisin, että Afrikan sotilaallinen vakautuminen on ensimmäinen askel kohti maanosan vaurautta.

Lue lisää

Kaikessa tuotannossa, niin elintarviketuotannossa kun muussakin tuotannossa on sellainen kehityskaari.

Että kaikki tuotanto pikkuhiljaa käy yhä kannattamattomaksi.
Eli kannattavat alat on aina uusia aloja joissa on vahva kasvu päällä, eikä markkinoita ole vielä kilpailtu toimijoiden kesken loppuun.

Vanhoilla aloilla jotka ei yleensä edes kokonaistuotannossa enää kasva on vanhat toimijat jo jakaneet markkinat ja kilpailu pitää huolen siitä ettei suuria voitoja enää synny, koska kaikki kyttäävät markkinaosuuksisaan mustasukkaisesti.

Ajatus että kehitysmaat voidaan nostaa jaloilleen vientiin suunnitellulla elintarviketuotannolla, joka on itseasiassa yksi tappiollisimpia aloja maailmassa on todellista tietämättömyyttä ...
Kehitysmaat tarvitsevat selliasta tuotantoa joka on vahvassa kasvussa ja tukee niiden muita elinkeinoaloja kuin maatalous ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Kaikessa tuotannossa, niin elintarviketuotannossa kun muussakin tuotannossa on sellainen kehityskaari.

Että kaikki tuotanto pikkuhiljaa käy yhä kannattamattomaksi.
Eli kannattavat alat on aina uusia aloja joissa on vahva kasvu päällä, eikä markkinoita ole vielä kilpailtu toimijoiden kesken loppuun.

Vanhoilla aloilla jotka ei yleensä edes kokonaistuotannossa enää kasva on vanhat toimijat jo jakaneet markkinat ja kilpailu pitää huolen siitä ettei suuria voitoja enää synny, koska kaikki kyttäävät markkinaosuuksisaan mustasukkaisesti.

Ajatus että kehitysmaat voidaan nostaa jaloilleen vientiin suunnitellulla elintarviketuotannolla, joka on itseasiassa yksi tappiollisimpia aloja maailmassa on todellista tietämättömyyttä ...
Kehitysmaat tarvitsevat selliasta tuotantoa joka on vahvassa kasvussa ja tukee niiden muita elinkeinoaloja kuin maatalous ...

Lue lisää

Maatalous on yksi esimerkki kehitysmaiden takapajuisuudesta. Maanviljelyksen parissa työskentelee aivan liian moni kehitysmaiden asukas ja syynä on tuotannon tehottomuus ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus.

Kehitysmaiden ongelmat eivät ratkea pelkästään maatalouden kehittämisellä. Mutta maatalous sitoo suhteettoman paljon työvoimaa, joka voisi osallistua johonkin muuhun tuottavaan työskentelyyn.

Esimerkkinä vaikka Nigeria, jossa asuu n. 130 miljoonaa asukasta. Alkutuotannon osuus Nigerian BKT:sta on noin 25%, kun Suomessa vastaava osuus on noin 3%. Nykyaikana kun puhutaan jälkiteollistuneista yhteiskunnista, joihin Suomi kuuluu, niin BKT osuudet palveluiden osalta ovat seuraavat: Nigeria n. 25%, Suomi n. 67%. Suomessa työvoiman energia on siis vapautunut tehokkaan alkutuotannon (sis. maatalous) ansiosta mm. palvelusektorille.

Nigeria (Afrikan väkirikkain maa) on kuitenkin hyvää vauhtia kehittymässä pois alkutuotantoon nojautuvasta elinkeinorakenteesta. Seuraavassa taulukossa on Nigerian BKT osuudet toimialoittain vuosina 1998-2003:

1998 2003
Alkutuotanto 39,0% 26,4%
Jalostus 33,4% 49,5%
Teollisuus 5,2% 4,0%
Palvelut 27,6% 24,2%
*liikenne, kauppa ja rakentaminen jätetty pois

Nigeriassa on tällä hetkellä voimakas siirtymä alkutuotannosta jalostukseen. Liike on ollut niin voimakas, että jopa teollisuus ja palvelut ovat suhteessa supistuneet hieman. Nigeria on mm. öljyntuotanto-aluetta ja uskoakseni tämä näkyy selkeästi taulukossa.

Kyseisestä taulukosta käy selkeästi ilmi, että Nigeriassa alkutuotanto on pienenevä toimiala kuten pitääkin. Näin on tapahtunut nykyajan rikkaissa maissa, mutta aikaisemmin. Taulukon valossa Nigerian kehitys on edennyt siis suotuisissa merkeissä.

Muzette kirjoitti:

Maatalous on yksi esimerkki kehitysmaiden takapajuisuudesta. Maanviljelyksen parissa työskentelee aivan liian moni kehitysmaiden asukas ja syynä on tuotannon tehottomuus ja elinkeinorakenteen yksipuolisuus.

Kehitysmaiden ongelmat eivät ratkea pelkästään maatalouden kehittämisellä. Mutta maatalous sitoo suhteettoman paljon työvoimaa, joka voisi osallistua johonkin muuhun tuottavaan työskentelyyn.

Esimerkkinä vaikka Nigeria, jossa asuu n. 130 miljoonaa asukasta. Alkutuotannon osuus Nigerian BKT:sta on noin 25%, kun Suomessa vastaava osuus on noin 3%. Nykyaikana kun puhutaan jälkiteollistuneista yhteiskunnista, joihin Suomi kuuluu, niin BKT osuudet palveluiden osalta ovat seuraavat: Nigeria n. 25%, Suomi n. 67%. Suomessa työvoiman energia on siis vapautunut tehokkaan alkutuotannon (sis. maatalous) ansiosta mm. palvelusektorille.

Nigeria (Afrikan väkirikkain maa) on kuitenkin hyvää vauhtia kehittymässä pois alkutuotantoon nojautuvasta elinkeinorakenteesta. Seuraavassa taulukossa on Nigerian BKT osuudet toimialoittain vuosina 1998-2003:

1998 2003
Alkutuotanto 39,0% 26,4%
Jalostus 33,4% 49,5%
Teollisuus 5,2% 4,0%
Palvelut 27,6% 24,2%
*liikenne, kauppa ja rakentaminen jätetty pois

Nigeriassa on tällä hetkellä voimakas siirtymä alkutuotannosta jalostukseen. Liike on ollut niin voimakas, että jopa teollisuus ja palvelut ovat suhteessa supistuneet hieman. Nigeria on mm. öljyntuotanto-aluetta ja uskoakseni tämä näkyy selkeästi taulukossa.

Kyseisestä taulukosta käy selkeästi ilmi, että Nigeriassa alkutuotanto on pienenevä toimiala kuten pitääkin. Näin on tapahtunut nykyajan rikkaissa maissa, mutta aikaisemmin. Taulukon valossa Nigerian kehitys on edennyt siis suotuisissa merkeissä.

Lue lisää

Sekä vuonna 1998, että vuonna 2003 tilaston yhteisprosentti menee reilusti yli sadan. Lisäksi jätin laskematta liikenteen, kaupan ja rakentamisen! =D

Poimin taulukon materiaalin tilastokeskuksen BKT toimialoittain -osasta. Olen hämmästynyt! Onko täälä tässä asiassa minua viisaampia, jotka tietävät miten taulukon osuudet voivat yhteen laskettuna nousta yli 100%?

Muzette kirjoitti:

Sekä vuonna 1998, että vuonna 2003 tilaston yhteisprosentti menee reilusti yli sadan. Lisäksi jätin laskematta liikenteen, kaupan ja rakentamisen! =D

Poimin taulukon materiaalin tilastokeskuksen BKT toimialoittain -osasta. Olen hämmästynyt! Onko täälä tässä asiassa minua viisaampia, jotka tietävät miten taulukon osuudet voivat yhteen laskettuna nousta yli 100%?

Lue lisää

Itse kehoittaisin kehitysmaita tutkimaan tulevaisuuden aloja, jospa sieltä löytyisi uusia markkinoita ...

Noin 10-30 sisällä tulee öljyn käytölle uusia vaihtoehtoja, koska tunnetut öljyvarat ei enää kasva eikä tuotantokaan mutta kulutus kumminkin kasvaa ...
Eli hinnat nousee myös jatkossa.

Vaihtoehdoiksi nousee esim. sokeriruokosta tislattu etanoli, biodiesel jne ...
Kasvukausi on kehitysmaissa pitkä, sekä lämpösumma suuri joten kasvu on nopeaa ...

Energiatuotantoon panostaminen laskee riippuvuutta tuontienergiasta ja luo myös merkittävän uuden vientituotteen, joka tuo valuuttaa.

Markkinat myös kasvavat nopeasti, eikä niitä ole kilpailtu vielä pilalle.

Aikaakin on tarvittavein investointien tekoon riittävästi, tosin Brasilia on jo liikkellä että voi olla että Afrikan maat on taasen liian myöhään liikkeellä ...

Vertailun vuoksi, Brasilialainen sokeriruoko viljelijä tuottaa keskimäärin 800 - 1000 hehtaarin tilalla noin kaksi-kolme satoa vuodessa, hehtaari tuotto on kolminkertainen per sato verrattuna Suomalaiseen sokerijuurikas tuottajaan, joka vilejlee noin keksimäärin 100 hehtaarin tilaansa.
Tuotantokustannukset on Brasiliassa murto-osan siitä mitä Suomessa, johtuen maan halvasta kustannustasosta ...

Eli kumpikohan tulee olemaan tulevaisuuden "energiantuottaja" ...

Vaka Vanha kirjoitti:

Itse kehoittaisin kehitysmaita tutkimaan tulevaisuuden aloja, jospa sieltä löytyisi uusia markkinoita ...

Noin 10-30 sisällä tulee öljyn käytölle uusia vaihtoehtoja, koska tunnetut öljyvarat ei enää kasva eikä tuotantokaan mutta kulutus kumminkin kasvaa ...
Eli hinnat nousee myös jatkossa.

Vaihtoehdoiksi nousee esim. sokeriruokosta tislattu etanoli, biodiesel jne ...
Kasvukausi on kehitysmaissa pitkä, sekä lämpösumma suuri joten kasvu on nopeaa ...

Energiatuotantoon panostaminen laskee riippuvuutta tuontienergiasta ja luo myös merkittävän uuden vientituotteen, joka tuo valuuttaa.

Markkinat myös kasvavat nopeasti, eikä niitä ole kilpailtu vielä pilalle.

Aikaakin on tarvittavein investointien tekoon riittävästi, tosin Brasilia on jo liikkellä että voi olla että Afrikan maat on taasen liian myöhään liikkeellä ...

Vertailun vuoksi, Brasilialainen sokeriruoko viljelijä tuottaa keskimäärin 800 - 1000 hehtaarin tilalla noin kaksi-kolme satoa vuodessa, hehtaari tuotto on kolminkertainen per sato verrattuna Suomalaiseen sokerijuurikas tuottajaan, joka vilejlee noin keksimäärin 100 hehtaarin tilaansa.
Tuotantokustannukset on Brasiliassa murto-osan siitä mitä Suomessa, johtuen maan halvasta kustannustasosta ...

Eli kumpikohan tulee olemaan tulevaisuuden "energiantuottaja" ...

Lue lisää

Ehkä Afrikan suurin etu tällä hetkellä on siinä, että kilpailu ei vielä ole läheskään sillä tasolla mitä se on muissa maanosissa. Afrikassa onkin viime vuosina ollut jonkinlaista talouskehitystä ja ehkä tässä on juuri menossa se vaihe, jolloin ruvetaan ottamaan kilpailusta löysiä pois.

Energia tulee olemaan tulevaisuudessakin keskeinen ala ja viittauksesi sieltä tuleviin uusiin mahdollisuuksiin on varmasti aiheellinen. Energian kulutuksen kasvulle en näe mitään järkevää estettä nykyaikana tai lähitulevaisuudessa. Ennemminkin vaikuttaa siltä että energiaa aletaan tuottamaan uusilla ja erilaisilla keinoilla, kuten mainitsemasi sokeriruokosta tislattu etanoli ja biodiesel.

Kieltämättä Brasilia (Etelä-Amerikan väkirikkain maa) on esimerkiksi Nigeriaan (Afrikan väkirikkain maa) verrattuna edellä taloudellisessa kehityksessä. Samaan tapaan kuin koko Euroopan taloudellinen kehitys vaikuttaa kangertelevan silloin kun Saksan (EU:n väkirikkain maa) talous on taantumassa, uskon myös että Etelä-Amerikassa ja Afrikassa taloudellisesti keskeisten valtioiden roolia ei voi vähätellä.

Etelä-Amerikassa on selkeästi yksi suuri, joka määrittää paljon koko maanosan kehitystä, eli Brasilia. Afrikassa on useampia alueellisia voimatekijöitä, joista sopisi mainita esimerkiksi Egypti, Nigeria ja Etelä-Afrikka. Voisi sanoa, että näiden valtioiden ympärille muodostuu se mahdollinen positiivisen kehityksen ura, joka ilmenee taloudellisena kasvuna.

Afrikan tapauksessa kuulin uutisesta, jossa kerrottiin Etelä-Afrikan ennätysmäisestä talouskehityksestä. Vastaavaa oli muistaakseni koettu viimeksi 1960-luvulla. Uskon, että tämä ei voi olla vaikuttamatta koko Eteläisen Afrikan alueelle, jossa asuu noin 120 miljoonaa asukasta. Uutisen lopussa mainittiin, että koko muualla Afrikassakin on havaittavissa samanlaista taloudellista kehitystä. Mieleen tulee sellainen teoria, että Afrikan sisällä on taloudellisia kasvukeskuksia, jotka säteilevät myös ympärilleen edistystä. Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin vielä hyvin pienessä mittakaavassa Afrikan kehityksen tullessa muista maanosista jäljessä.

On mielenkiintoista nähdä, millainen maailma on vuonna 2050. Oletan, että Afrikka ei ole silloin niin köyhä maanosa kuin nyt, ainakin merkit viittaavat vaurastumiseen. Kun taloudellinen kehitys voidaan laskea prosentteina, niin tulee mieleen lukujono, jossa seuraava luku on kaksi kertaa suurempi kuin edeltävä. Samaan tapaan, kun ajatellaan Afrikan talouden kaksinkertaistuvan esimerkiksi 15 vuodessa (n. 5% vuosikasvu) kehitys kulkisi näin:

talouden koko
2005 1
2020 2
2035 4
2050 8

Tietenkään talous ei kehity näin stabiilisti, tämä on mallinnos tilanteesta jossa talouden kasvu olisi n. 5% vuodessa. Lisäksi minulla ei ole juuri nyt käytettävissä tilastoa, joten Afrikan talous saattaa kehittyä jotain muutakin vauhtia kuin n. 5% vuodessa.

Muzette kirjoitti:

Ehkä Afrikan suurin etu tällä hetkellä on siinä, että kilpailu ei vielä ole läheskään sillä tasolla mitä se on muissa maanosissa. Afrikassa onkin viime vuosina ollut jonkinlaista talouskehitystä ja ehkä tässä on juuri menossa se vaihe, jolloin ruvetaan ottamaan kilpailusta löysiä pois.

Energia tulee olemaan tulevaisuudessakin keskeinen ala ja viittauksesi sieltä tuleviin uusiin mahdollisuuksiin on varmasti aiheellinen. Energian kulutuksen kasvulle en näe mitään järkevää estettä nykyaikana tai lähitulevaisuudessa. Ennemminkin vaikuttaa siltä että energiaa aletaan tuottamaan uusilla ja erilaisilla keinoilla, kuten mainitsemasi sokeriruokosta tislattu etanoli ja biodiesel.

Kieltämättä Brasilia (Etelä-Amerikan väkirikkain maa) on esimerkiksi Nigeriaan (Afrikan väkirikkain maa) verrattuna edellä taloudellisessa kehityksessä. Samaan tapaan kuin koko Euroopan taloudellinen kehitys vaikuttaa kangertelevan silloin kun Saksan (EU:n väkirikkain maa) talous on taantumassa, uskon myös että Etelä-Amerikassa ja Afrikassa taloudellisesti keskeisten valtioiden roolia ei voi vähätellä.

Etelä-Amerikassa on selkeästi yksi suuri, joka määrittää paljon koko maanosan kehitystä, eli Brasilia. Afrikassa on useampia alueellisia voimatekijöitä, joista sopisi mainita esimerkiksi Egypti, Nigeria ja Etelä-Afrikka. Voisi sanoa, että näiden valtioiden ympärille muodostuu se mahdollinen positiivisen kehityksen ura, joka ilmenee taloudellisena kasvuna.

Afrikan tapauksessa kuulin uutisesta, jossa kerrottiin Etelä-Afrikan ennätysmäisestä talouskehityksestä. Vastaavaa oli muistaakseni koettu viimeksi 1960-luvulla. Uskon, että tämä ei voi olla vaikuttamatta koko Eteläisen Afrikan alueelle, jossa asuu noin 120 miljoonaa asukasta. Uutisen lopussa mainittiin, että koko muualla Afrikassakin on havaittavissa samanlaista taloudellista kehitystä. Mieleen tulee sellainen teoria, että Afrikan sisällä on taloudellisia kasvukeskuksia, jotka säteilevät myös ympärilleen edistystä. Tämä kaikki tapahtuu kuitenkin vielä hyvin pienessä mittakaavassa Afrikan kehityksen tullessa muista maanosista jäljessä.

On mielenkiintoista nähdä, millainen maailma on vuonna 2050. Oletan, että Afrikka ei ole silloin niin köyhä maanosa kuin nyt, ainakin merkit viittaavat vaurastumiseen. Kun taloudellinen kehitys voidaan laskea prosentteina, niin tulee mieleen lukujono, jossa seuraava luku on kaksi kertaa suurempi kuin edeltävä. Samaan tapaan, kun ajatellaan Afrikan talouden kaksinkertaistuvan esimerkiksi 15 vuodessa (n. 5% vuosikasvu) kehitys kulkisi näin:

talouden koko
2005 1
2020 2
2035 4
2050 8

Tietenkään talous ei kehity näin stabiilisti, tämä on mallinnos tilanteesta jossa talouden kasvu olisi n. 5% vuodessa. Lisäksi minulla ei ole juuri nyt käytettävissä tilastoa, joten Afrikan talous saattaa kehittyä jotain muutakin vauhtia kuin n. 5% vuodessa.

Lue lisää

Toisaalta voi etelä-afrikkaa pitää kehitysmaana millään mittarilla mitattuna ...

Tosin myös Afrikka tarvitsee näitä "vetureja" taloutensa nostamiseksi.

Vaka Vanha kirjoitti:

Toisaalta voi etelä-afrikkaa pitää kehitysmaana millään mittarilla mitattuna ...

Tosin myös Afrikka tarvitsee näitä "vetureja" taloutensa nostamiseksi.

Etelä-Afrikka on ehkä välitilassa, se ei ole vauras mutta ei aivan kehittymätönkään. Samassa sarjassa on ehkä kohta Kiinakin.

Etiopia on Itä-Afrikasta oivallinen esimerkki kehitysmaasta. Etiopialla olisi väestöpohjansa puolesta merkittävä rooli alueen kehitykselle. Kuitenkin Etiopia taitaa olla alueen köyhimpiä valtioita ainakin asukkaiden keskituloa ajatellen ja näin ollen veturiksi heikko. Lisäksi Etiopia voi nousta alueen talousveturiksi, kunhan alue vakautuu. Kenia on tällä hetkellä taloudellinen veturi Itä-Afrikassa, vaikka väestöpohja ei tuota asemaa soisikaan.

Muzette kirjoitti:

Etelä-Afrikka on ehkä välitilassa, se ei ole vauras mutta ei aivan kehittymätönkään. Samassa sarjassa on ehkä kohta Kiinakin.

Etiopia on Itä-Afrikasta oivallinen esimerkki kehitysmaasta. Etiopialla olisi väestöpohjansa puolesta merkittävä rooli alueen kehitykselle. Kuitenkin Etiopia taitaa olla alueen köyhimpiä valtioita ainakin asukkaiden keskituloa ajatellen ja näin ollen veturiksi heikko. Lisäksi Etiopia voi nousta alueen talousveturiksi, kunhan alue vakautuu. Kenia on tällä hetkellä taloudellinen veturi Itä-Afrikassa, vaikka väestöpohja ei tuota asemaa soisikaan.

Lue lisää

Etelä-Afrikasta itse E-Afrikkalaiset taannoin tv-ohjelmassa, valittelivat, että rahaa ja vaurautta ei ole tullut kuin pienelle piirille, sille pajon parjatulle eliitille, köyhyys osin pahentunut muualla kuin kaupungeissa.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Köyhimpien maiden talouden kehittymättömyys johtuu lainsäädännöstä joka pitää sen sellaisena. Ei ole oikeutta maahan ja pienyrittäminen on lähes mahdotonta valtavan byrokratian takia joka taasen altistaa koko järjestelmän korruptiolle jolloin asiat etenevät vielä huonommin ja kalliimmin.

Tullimuurien entistä raivokkaampi pystytys olisi se vihoviimeinen niitti. Ei se auta kotimaista teollisuutta pätkääkään eikä etenkään tavalista kadundallaajaa.

Esimerkki:
Tarvitset kuokan. Villen kaupassa ei ole kuokkia, mutta kalliita rautakankia kyllä löytyy. Matin kaupassa on halpa kuokka, mutta Viranomainen haluaa sinulta luvan, 100% tullin ja valtiolle menevän osuuden jolla tuetaan Villen kaupan toimintaa. Haet lupaa kuokan ostamiseen pari kuukautta, leimaat tullikiintiövihkosi ja maksat tuontiveron kuokasta. Halpa kuokka maksoi yht'äkkiä 3 kertaa suuniteltua enemmän ja paperitöiden ajo vaati kalliin lakimiehen sekä rutkasti aikaa. Ville laittaa tukirahat taskuun.
Kysymys: kuinka paljon kuokkaa tarvinnut asiakas hyötyi?

Lue lisää

Tuo on osa sosialistista talousjärjestelmää, loputon byrokratia ja virkamieskunta imee mehut jokaisesta joka jotain yrittää ...

Voi olla että se on yksi syy siihen, miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tuo on osa sosialistista talousjärjestelmää, loputon byrokratia ja virkamieskunta imee mehut jokaisesta joka jotain yrittää ...

Voi olla että se on yksi syy siihen, miksi kehitysmaat ovat kehitysmaita.

Lue lisää

Kanadassa on valtiollinen terveydenhuolto, USA:ssa yksityinen, USA:n terveydenhuollon pelkkä byrokratia on kolme kertaa suurempi ja kalliimpi kuin Kanadan.

http://www.nytimes.com/2005/06/04/business/04interview.html?ex=1275537600&en=ed282b7272e95621&ei=5090&partner=rssuserland&emc=rss

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/8.lokakuu/doct4099.htm

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000038&posting=22000000015928471

nimim. kirjoitti:

Etelä-Afrikasta itse E-Afrikkalaiset taannoin tv-ohjelmassa, valittelivat, että rahaa ja vaurautta ei ole tullut kuin pienelle piirille, sille pajon parjatulle eliitille, köyhyys osin pahentunut muualla kuin kaupungeissa.

Lue lisää

...että rotusorron jälkeisenä aikana Etelä-Afrikassa on voimakkaasti alkanut kasvamaan musta keskiluokka. Ehkä rikkaimmat rikastuvat eniten, mutta myös keskiluokka on ruvennut laajenemaan. Onhan se toisaalta niinkin että rikkaimmat ihmiset ovat myös ihmisiä ja ansaitsevat rahansa esimerkiksi liiketoiminnalla. Rikkaat ihmiset tuottavat koko yhteiskunnalle vaurautta ja levittävät sitä verotuksen kautta köyhemmälle osalle yhteiskuntaa. Tämä vaikutus tulee erilaisina palveluina, kuten poliisin toimintojen ylläpito tai armeija maan vakauden turvana.

Onhan meillä toisenlaisiakin esimerkkejä kuten Pohjois-Korea. Siellä varmaan ei juuri rikkaita henkilöitä ole järjestelmästä johtuen. Tämähän on vanha kapitalismi vai kommunismi - kysymys. Kapitalismissa täytyy hyväksyä, että osa ihmisistä on upporikkaita ja toinen osa taas köyhää tai jopa rutiköyhää. Vaihtoehto on olemassa ja sellainen on ainakin kommunismi. Kokonaan eri asia on se, että onko todellista kilpailukykyistä vaihtoehtoa nykyaikaiselle hallitsevalle kapitalistiselle talousjärjestelmälle.

nimim. kirjoitti:

Etelä-Afrikasta itse E-Afrikkalaiset taannoin tv-ohjelmassa, valittelivat, että rahaa ja vaurautta ei ole tullut kuin pienelle piirille, sille pajon parjatulle eliitille, köyhyys osin pahentunut muualla kuin kaupungeissa.

Lue lisää

liian syvä..

Olihan tässä erilaisia vaihtoehtoja, kommunismille ja kapitalismille, esim. pohjoismaiset hyvinvointivaltiot tai eurooppalaismallinen hyvinvointi, mutta ehkä ne eivät olleet riittävän kilpailukykyisiä nyt maailmalla ajettavalle mallille, josta Hyrkäs:

"Oli miten oli, harvainvallat tuntuvat menestyvän nykymaailmassa erittäin hyvin. Kiinan kommunistinen diktatuurikin on nykyisin kansallismielinen oikeistodiktatuuri, jossa valta perustuu hallitsevan eliitin yhteistyöhön suuryritysten kanssa. Sellaisista maista markkinavoimat ovat kiinnostuneet. Mikäpä on taloudellisen kehityksen kannalta suotuisampaa kuin se, että pieni eliitti pitää kurissa mielipideliikehdinnän, tukkii työntekijöiden turvat ja haistattaa pitkät kasvihuoneilmiöllä."
http://www.ajatuskirjat.fi/suomi/lukunayte_kuinkahumpuukivalloittimaailman.asp

Kapitalismi vs. kommunismi

"Kapitalismin keskusjohto poikkeaa valepukuisen diktatuurin Neuvostoliiton johdosta siinä, että Neuvostoliiton johto yritti edes teoriassa ottaa huomioon tavallisen ihmisen edun. Yhtiöiden keskusjohto taas on velvollinen keskittymään yksinomaan osakkeenomistajien voittojen maksimoimiseen. Tietenkin yritysjohtajat saattavat selittää julkisuudessa, että markkinatalouden näkymätön käsi muuntaa oman edun tavoittelun yleiseksi hyväksi, mutta ikävä kyllä he eivät toimi missään sosiaalisesti tehokkaasti järjestetyssä markkinataloudessa, vaan kapitalistisessa talousjärjestelmässä, jonka käsi ei ole näkymätön eikä hyväätarkoittava. On älyllisesti epärehellistä uskoa, että talousjärjestelmä, jonka tarkoitus on yksityisten voittojen maksimointi voisi vaikuttaa sosiaalisesti ja ympäristöllisesti myönteiseen suuntaan."
http://netti.nic.fi/~tomk/kapitalismin_abc.html

Tuosta "Rikkaat ihmiset tuottavat koko yhteiskunnalle vaurautta ja levittävät sitä verotuksen kautta köyhemmälle osalle yhteiskuntaa", ei ole uusi ajatus:

"Tarvitsee vain säätää laki rikkaiden vaurastuttamiseksi, niin heidän vaurautensa tihkuu alempana oleville"
-Presidenttiehdokas William Jennings Bryan, 1896-

Siitä on Wheenin kirjassa enemmänkin, käyttää siitä nimeä "tihkumisteoria" Lafferin käyrineen, josta Prof.Patric Minford sanoikin, "Lafferin käyrä on hölynpölyä".

"Sitä saa miettiä, miten se auttaa kasvavaa määrää Suomalaisia työttömiä lopettamaan köyhyytensä, kun talouspolitiikassa siirrytään Thatcherin suosimaan Viktorian aikaan 1800 luvulle tihkumisteorioineen ja sosiaalidarwinismeineen. Reagan kokeili sitä Yhdysvalloissa ja seurauksena valtion budjettivaje kasvoi 900 miljardista dollarista kolmeen biljoonaan dollariin. Reaganin kaudella Yläluokka toki rikastui, mutta siitä vauraudesta ei valunut juuri mitään keski- eikä pienituloisille, vasta -87 työntekijöiden keskiansiot kohosivat -70 luvun tasolle, vapaa-aika tosin oli vähentynyt ja työpaikat pätkätöineen epävarmoja. Yhdysvaltojen kauppatase oli ollut melkein sata vuotta ylijäämäinen, Reaganin kaudella maa muuttui maailman suurimmasta velkojasta maailman suurimmaksi velalliseksi, valtion velka kolminkertaistui."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000017572377

Globaalin talouspoliittisen hölynpölyn lyhyt ja surullinen historia.
http://sivistys.net/?action=juttu&ID=1741

nimim. kirjoitti:

Etelä-Afrikasta itse E-Afrikkalaiset taannoin tv-ohjelmassa, valittelivat, että rahaa ja vaurautta ei ole tullut kuin pienelle piirille, sille pajon parjatulle eliitille, köyhyys osin pahentunut muualla kuin kaupungeissa.

Lue lisää

http://www.iltalehti.fi/kolumnistit/200607094854254_ko.shtml

nimim. kirjoitti:

Etelä-Afrikasta itse E-Afrikkalaiset taannoin tv-ohjelmassa, valittelivat, että rahaa ja vaurautta ei ole tullut kuin pienelle piirille, sille pajon parjatulle eliitille, köyhyys osin pahentunut muualla kuin kaupungeissa.

Lue lisää

Minä laskin pohjoismaisen hyvinvointivaltio -mallin kuuluvaksi kapitalismeihin. Mielestäni tällainen hyvinvointivaltio -idea on todella elinkelpoinen ja loistava järjestelmä. Erilaiset talousmallit kilpailevat keskenään ja uskon, että yhä enemmän maailmalla saavat suosiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tähtäävät hallintomallit.

Hyvinvointivaltion menojen kattamiseen tarvitaan progressiivista verotusta ja tätä pidänkin hyvinvointivaltion toiminnan ytimenä. Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi veroprosentti. En juurikaan tiedä millaisia verotusjärjestelmiä eri valtioissa on käytössä. Virossa taitaa olla tasavero ja Ruotsissa ehkä progressiivinen. Joka tapauksessa progressiivinen verotus on mielestäni paras verotusmalli johon olen tähän mennessä tutustunut. On oikein, että hyväosainen maksaa myös suhteellisessa omiin tuloihinsa suurempaa veroa kuin vähäosainen.

Hyvinvointivaltio on ideana sellainen, että uskon sen olevan suurena päämääränä tällä vuosisadalla jopa useimmilla valtioilla maailmassa. Ne, jotka ovat maantieteellisten ja historiallisten tekijöiden vuoksi kehittyneet muita ripeämmin, ovat jo saavuttaneet tämän vaiheen ja kehittävät sitä edelleen. Toisissa maissa otetaan vasta ensimmäisiä askelia laajempien kansankerrosten yhteisunnallisessa huolenpidossa. Monet Afrikan maat ovat käsittääkseni täysin lapsen kengissä ja toimivat hyvin paljon ulkomailta tulevan avun varassa. On myös oikein, että ne joilla maallista hyvää on, ovat velvoitettuja auttamaan niitä jotka eivät ole niin paljon historiallisista syistä saaneet.

Ennen kaikkea näen tärkeänä sen, että kehitysmaihin nousee vastuullisia päättäjiä. Luotettavien ja oikeudenmukaisten johtajien kanssa on helppo työskennellä. Ennen kaikkea on tärkeää tieto siitä, että avustukset menevät niille tarkoitettuihin kohteisiin. Korruptio on suurena esteenä luottamuksen rakentamiselle missä tahansa avustustyössä tai organisaatiossa.

Valtiossa oleva korruptoitunut johto saattaa häikäilemättömästi pistää avustuksena saamansa rahat omiin taskuihin. Tällöin lyhytjännitteinen ja välinpitämätön toiminta valtion johdon taholta aiheuttaa sen, että kokonaisen valtion taloudellinen kehitys saattaa horjua. Käsittääkseni nykyaikana demokraattinen arvomaailma vie tilaa korruptoituneilta johtajilta, ja näin ollen yleinen moraalinen vastuu siistii valtioiden rahankäyttöä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Jooo, näinhän se on joskus ...

Indonesia uhmasi kylmästi maailmanpankin määräyksiä ja alkoi toteuttamaan omaa ohjelmaansa, joka on vahvasti vanhnaikainen sosialistinen ja suojelee omaa teollisuuttaan rankoilla tulleilla.
Saman tien valitsi myös Intia, molemmilla mailla menee nyt itseasiassa paljon paremmin.

Intia on jopa yksi nopeimmin kasvavia talouksia, sillä on jopa omat avaruusohjelmat.
Intia ei ehkä ole esim. tietotekniikassa eturivin komponenttituottajia tai koneiden rakentajia, mutta ohjelmisto puolella Intia on ykkönen.
Intian talosukasvu on myös vahvemmalla pohjalla kuin esim. Kiinan, jonka talouskasvu perustuu nimenomaan halpaan työvoimaan ja pulkkituotantoon.

Molemmat valtiot ( Intia ja Indonesia ) myös suojaavat omaa elintarvike tuotantoaan varsin agressiivisesti, eikä niillä ole suunnitelmissakaan vapauttaa sitä glopalisaation periaatteiden mukaan.

Lue lisää

vuonna sama kuin Norjan, ei kovin häävi kun katsotaan asukasluku?

oli viime kirjoitti:

vuonna sama kuin Norjan, ei kovin häävi kun katsotaan asukasluku?

Bruttokansantuote (Gross domestic product)
BKT (GDP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Intia 746 120
Norja 294 572

BKT, PPP (GDP/PPP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Intia 3 602 894
Norja 193 660

BKT/vuosikasvu (GDP/average annual growth rate)
Vuosina 1990-2002:
Intia 5,8%
Norja 3,6%

Näin ollen Intia on BKT:ltaan mitattuna ainakin kaksi ja puoli kertaa suurempi. Ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna Intia on noin 19 kertaa suurempi. Lisäksi Intian BKT:n kasvu on ollut voimakkaampaa viime aikoina.

o.h.i.a.l kirjoitti:

...vapautti taloutensa vanhakantaisesta sosialismista 1992... sivuhuomio vain...

Intiassa.
http://www.ipsnews.net/fi/news.asp?idnews=1026

valtio työllistää kirjoitti:

Intiassa.
http://www.ipsnews.net/fi/news.asp?idnews=1026

”Koko ruumis särkee raskaiden työkalujen heiluttamisesta kivien kaivuussa ja louhinnassa, ja kuuma aurinko aiheuttaa jatkuvan päänsäryn”. Jossakin päin maailmaa ei ole näköjään juuri varaa valita. Voi toivoa, että 50 vuoden kuluttua Intiassakin ollaan jo sellaisella tasolla, että tällaisissa olosuhteissa ei tarvitse töitä tehdä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Intia vapautti taloutensa, mutta ei kauppaa ...

Skottilainen viski maksoi viisi kertaa enempi kuin Suomessa vielä pari vuotta sitten, mutta paikallista tulilientä sai muutamalla sentillä ...
Eli tuonti ei ainakaan ole vapautunut.

Lue lisää

Kyllä se jotain on sallinut maahan, mutta uskoohan sen että kovat on tullimuurit kun taisi Goalla olla yksi tietokone internetkahvilassa ja sekin varmaan pentium kakkonen windows ysikasilla. Eipä taida niitä omia koneita liiemmin tehdä.

Vaka Vanha kirjoitti:

Tottahan toki, mutta parhaat viljelyalueet on kyllä rikkaiden maiden käsissä.

Afrikassa on itseasiassa aika vähän "parhaita viljelyalueita" sellaisille viljoille, kuten on vehnä ja maissi.

Niilin laakso on ollut kautta historian vilja-aitta, mutta pitää muistaa että esim. Egyptin väkiluku kasvaa seuraavan neljänkymemen vuoden aikan noin 100 miljonaan, nykyisestä 60 miljoonasta. Eli Egypti tulee tulevaisuudessa olemaan vilja tuova alue, Sudan on tällä hetkellä Afrikan suurin viljanviejä.
Mutta myös Sudanin oma väkiluku on rajussa kasvussa. ( Sudanilainen vilja tuodaan pääasiassa EU:n alueelle ).

Etelä-afrikka on saanut ehkä parhaat vilejyalueet Niilin laakosn jälkeen, mutta onko Etelä-afrikka sitten oikeastaan kehitysmaa.

Pääasiassa Afrikka on aluetta, jota vaivaavat kuivuus, tuhohyönteiset sekä niin kasvi kuin eläintauditkin, eli ilamn länsimaisen teknologgian ja kemiantellisuuden apua ei Afrikasta saada suurta elintarvike ylijäämää aikaiseksi muutamaa maata lukuunottamatta.

Afrikan oma kulutus itseasiassa kasvaa kokoajan nopeammin mitä tuotannon taso nousee, eli Afrikka on yhä riippuvaisempi muiden maiden ja alueiden tuonnista. Itseasiassa Afrikkalaiset syövät tänä päivänä yhä enempi tuonti maissia ...

Lue lisää

Entä jos siitä viljasta tarjotaankin siis enemmän kuin mitä euroopassa tarjotaan (kuten spekuloit)? Tällöin (maataloustukien poiston jälkeen) markkinatalouteen pohjaavat viljelykset vievät viljaa afrikkaan, jolloin kansalla on taas lisää syötävää.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Entä jos siitä viljasta tarjotaankin siis enemmän kuin mitä euroopassa tarjotaan (kuten spekuloit)? Tällöin (maataloustukien poiston jälkeen) markkinatalouteen pohjaavat viljelykset vievät viljaa afrikkaan, jolloin kansalla on taas lisää syötävää.

Lue lisää

Tuottaja myy tuotteensa siellä, missä hän saa siitä parhaan hinnan. Lisäksi hänen täytyy ottaa huomioon mm. kuljetus- ja säilytyskustannukset. Tarkka kuluttaja ostaa tuotteen sieltä, mistä hän sen hinta/laatu suhteen mukaisesti halvimmalla saa. Hänenkin täytyy ottaa huomioon mm. matkan aiheuttamat kulut. Näin muodostuu kaupankäynti.

Jos Eurooppa maksaa enemmän viljasta kuin Afrikka, silloin viljantuottajat pyrkivät eurooppalaisille markkinoille. Tässä tapauksessa Euroopan markkinat kyllästyvät ja viljan hinta putoaa. Tällöin viljantuottajat eivät enää pyri niin aktiivisesti Euroopan markkinoille. Lopulta hinnoissa maanosien/valtioiden välillä vallitsee jonkinlainen tasapaino. Näin ollen valtiossa/maanosassa tuotetulla viljalla on pienten matkakustannusten vuoksi, sekä kotimaisuuden vuoksi aina kilpailuetu muista maista tulevan viljan kanssa. Ellei maaperä, ilmasto (mm. sijainti eri leveyspiireillä) tai muiden maiden maataloustuet heikennä kilpailukykyä kohtuuttomasti.

o.h.i.a.l kirjoitti:

Kyllä se jotain on sallinut maahan, mutta uskoohan sen että kovat on tullimuurit kun taisi Goalla olla yksi tietokone internetkahvilassa ja sekin varmaan pentium kakkonen windows ysikasilla. Eipä taida niitä omia koneita liiemmin tehdä.

Lue lisää

Minä korkkaan shampanjapullon sinä päivänä, kun maailmassa viimeinen tullimuuri katoaa. Tämä asia sisältää kaksi varausta:
a) jos muistan
b) jos olen hengissä ja toimintakykyinen

=)

Vaka Vanha kirjoitti:

Ruokaa tuotetaan suunnilleen yhtä paljon kuin kulutetaankin, eikä nälkäongelma ole varsinaisesti "tuotanto-ongelma".

Mutta ei kehitysmaissa ole ruuasta ylituotantoa, elintarvikkeiden tuottajia on nimenomaan USA, Kanada, Argentiina, Brasilia, Etelä-afrikka ja Australia.
Koska noissa maissa on luonnolliset edellytykset tuottaa kaikkea mahdollista ...
Yksikään niistä ei varsinaisesti ole kehitysmaa.

Mitä tulee "halpaan roinaan", niin ei sitäkään tuoteta varsinaisissa kehitysmaissa.
Jos ei Kiinaa, Intiaa, Indonesiaa, Malesiaa, Thaimaata, Vietnamia pidetä jostakin syystä "kehitysmaina".

Itseasiassa turismiskaan ei ole kehitysmaiden elinkeino ...

Lue lisää

Kehitysmaiden ongelmien ytimessä on elinkeinorakenteen yksipuolisuus. Mikään ala ei tuota kunnolla. Tähän keskeisesti liittyvä ongelma on yhden merkittävän tuotteen valtiot. Puhutaan esimerkiksi "banaanivaltioista". Tuotantorakenne on todella riippuvainen yhdestä tuotteesta ja maailmanmarkkinahintojen heilahtelu saattaa vaikuttaa merkittävästi valtion talouteen. Tuotantoa tulisi saada monipuolistumaan ja ennen kaikkea siirtymään alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluihin. Alkutuotannolla ei pitkälle pötkitä kilpailussa globaaleista markkinoista.

Otan tähän vertailuun mukaan Suomen, Egyptin, Nigerian ja Etelä-Afrikan. Jotta nähdään millä tasolla nämä Afrikan sisäisessä vertailussa suuret valtiot ovat verrattuna Suomeen.

Bruttokansantuote (Gross domestic product)
BKT (GDP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 234 125
Suomi 190 921
Nigeria 94 326
Egypti 90 707

BKT, PPP (GDP/PPP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 532 011
Egypti 302 803
Nigeria 173 704
Suomi 161 099

BKT/vuosikasvu (GDP/average annual growth rate)
Vuosina 1990-2002 ja vuonna 2005:
Egypti 4,5% ja 4,8%
Suomi 2,9% ja 2,1%
Nigeria 2,4% ja 3,9%
Etelä-Afrikka 2,2% ja 4,3%

Muzette kirjoitti:

Otan tähän vertailuun mukaan Suomen, Egyptin, Nigerian ja Etelä-Afrikan. Jotta nähdään millä tasolla nämä Afrikan sisäisessä vertailussa suuret valtiot ovat verrattuna Suomeen.

Bruttokansantuote (Gross domestic product)
BKT (GDP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 234 125
Suomi 190 921
Nigeria 94 326
Egypti 90 707

BKT, PPP (GDP/PPP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 532 011
Egypti 302 803
Nigeria 173 704
Suomi 161 099

BKT/vuosikasvu (GDP/average annual growth rate)
Vuosina 1990-2002 ja vuonna 2005:
Egypti 4,5% ja 4,8%
Suomi 2,9% ja 2,1%
Nigeria 2,4% ja 3,9%
Etelä-Afrikka 2,2% ja 4,3%

Lue lisää

Wikipediasta löytyy BKT/capita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkilöä_kohti_mukaan

Joka tapauksessa, BKT on erittäin huono todellisen kasvun mittari. Se ei kerro mitään esim. tulon jakautumisesta.

Peregrino kirjoitti:

Wikipediasta löytyy BKT/capita:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkilöä_kohti_mukaan

Joka tapauksessa, BKT on erittäin huono todellisen kasvun mittari. Se ei kerro mitään esim. tulon jakautumisesta.

Lue lisää

Kyllä BKT antaa jonkinlaista osviittaa siitä, että missä maissa taloudelliset asiat on paremmin/huonommin. Eri asia on sitten että kuinka tyytyväisiä eri maiden kansalaiset ovat tilanteeseensa. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan köyhemmillä alueilla ihmiset olivat onnellisempia kuin rikkaammilla. Näen tärkeäksi kehitellä erilaisia tarkempia mittareita, joilla pystyy vertailemaan valtioiden välistä kehitystä.

Käytän itse tilastokeskuksen BKT-lukuja silloin tällöin kun teen vertailuja ja omia uusia taulukoita. Havaitsin tilastokeskuksen ja wikipedian luvuissa pientä eroavaisuutta, mutta yleislinja on yhtenevä.

Muzette kirjoitti:

Kyllä BKT antaa jonkinlaista osviittaa siitä, että missä maissa taloudelliset asiat on paremmin/huonommin. Eri asia on sitten että kuinka tyytyväisiä eri maiden kansalaiset ovat tilanteeseensa. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan köyhemmillä alueilla ihmiset olivat onnellisempia kuin rikkaammilla. Näen tärkeäksi kehitellä erilaisia tarkempia mittareita, joilla pystyy vertailemaan valtioiden välistä kehitystä.

Käytän itse tilastokeskuksen BKT-lukuja silloin tällöin kun teen vertailuja ja omia uusia taulukoita. Havaitsin tilastokeskuksen ja wikipedian luvuissa pientä eroavaisuutta, mutta yleislinja on yhtenevä.

Lue lisää

Korjattu bkt kertoo enemmän...

>>GPI ja ISEW: Kestävä hyvinvointi länsimaissa laskee

Yhdysvalloissa on tehty aidon kehityksen mittarin mukaisia laskelmia. Niiden mukaan hyvinvointi Yhdysvalloissa kääntyi laskuun 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. (Redefining Progress 2002.)

Suomessa Jukka Hoffrén (2001) on tehnyt vastaavanlaisen laskelman nimeltään kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare). Sen mukaan kestävä taloudellinen hyvinvointi kääntyi Suomessa laskuun vuonna 1983 ja oli vuonna 2000 noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on kasvanut noin puolella. (Hoffrén 2001.)>>
http://www.tilastokeskus.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html

Muzette kirjoitti:

Kyllä BKT antaa jonkinlaista osviittaa siitä, että missä maissa taloudelliset asiat on paremmin/huonommin. Eri asia on sitten että kuinka tyytyväisiä eri maiden kansalaiset ovat tilanteeseensa. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan köyhemmillä alueilla ihmiset olivat onnellisempia kuin rikkaammilla. Näen tärkeäksi kehitellä erilaisia tarkempia mittareita, joilla pystyy vertailemaan valtioiden välistä kehitystä.

Käytän itse tilastokeskuksen BKT-lukuja silloin tällöin kun teen vertailuja ja omia uusia taulukoita. Havaitsin tilastokeskuksen ja wikipedian luvuissa pientä eroavaisuutta, mutta yleislinja on yhtenevä.

Lue lisää

Tilastokeskuksen erikoistutkija Jukka Hoffren esittää asian eduskunnalle 2005 hyvin, joten lainaan:

"Kansantalouden tilinpidon tärkeimmän mittarin, bruttokansantuotteen (BKT) perustavanlaatuinen ongelma on ettei se ei ota huomioon kaikkia tekijöitä, jotka pitäisi talousteorian mukaisessa tehokkaassa päätöksenteossa ottaa huomioon, jotta pystyttäisiin resurssien tehokkaaseen allokaatioon ja tuottamaan hyvinvointia maksimaalinen määrä. Kun kaikkia tekijöitä ei ole huomioitu, niin tehdyt päätökset ja analyysit, eivät ole teorian mukaan tehokkaita, optimaalisia ja maksimaalisia ratkaisuja. Sinällään ongelma on ... ollut jo pitkään tiedossa ja ongelmien korjaamiseksi on pyritty tekemään jotain. Myös kansainväliset ekonomistien kärkinimet ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että nykyinen tilinpitojärjestelmä vie asioita väärään suuntaan ja että sitä pitäisi pikaisesti uudistaa."

http://koti.mbnet.fi/jukkah/EDP_JH_2005.pdf - hyvä puheenvuoro, lue ihmeessä.

BKT mittaa ainoastaan tuotannon rahallista arvoa. Sen käyttäminen elintason tai hyvinvoinnin mittarina vääristää kuvaa. Katsopa sitä Wikipedian sivua uudelleen - Venäjä, Indonesia ja Iran ovat pitkällä Suomen edellä BKT:n suhteen (kokonais, ei per capita). Venäjä ja Iran ovat lähinnä kolmannen maailman maita, Indonesialla taas on Timorin kanssa ihan omat kuvionsa. Mitään näistä ei perinteisenä hyvinvointivaltiona voi pitää.

Köyhempien alueiden suhteellisen onnellisuuden alla ei niinkään liene köyhyys kuin tulon tasaus. Kun ei kellään ole. Varakkaissa länsimaissa ollaan jo hyvin lähellä Bushin julistamaa "times of haves and have-mores".

gpi kirjoitti:

Korjattu bkt kertoo enemmän...

>>GPI ja ISEW: Kestävä hyvinvointi länsimaissa laskee

Yhdysvalloissa on tehty aidon kehityksen mittarin mukaisia laskelmia. Niiden mukaan hyvinvointi Yhdysvalloissa kääntyi laskuun 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. (Redefining Progress 2002.)

Suomessa Jukka Hoffrén (2001) on tehnyt vastaavanlaisen laskelman nimeltään kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare). Sen mukaan kestävä taloudellinen hyvinvointi kääntyi Suomessa laskuun vuonna 1983 ja oli vuonna 2000 noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on kasvanut noin puolella. (Hoffrén 2001.)>>
http://www.tilastokeskus.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html

Lue lisää

Edellisessä viestissä on viittaus Jouko Kajanojan artikkeliin otsikolla: Mitä on hyvinvointi? Tämä on perusteellinen pohdinta asian ympärillä, ja saa BKT kysymykseenkin hyvän otteen. Hän kertoo kuinka tietyyn pisteeseen vaurastuneessa yhteiskunnassa ei hyvinvointi enää välttämättä kasvakkaan taloudellisen kasvun kanssa rinnakkain.

Kyllä minusta ainakin tuntuu, että kun saan ruokaa ihan riittävästi ja vaatteet on ja katto pään päällä niin sen jälkeen on kiinnostunut enemmän verkostoitumaan ja solmimaan mielekkäitä ihmissuhteita. Lisäksi ei viitsi tehdä mitä hyvänsä työtä, vaan etsii mielekästä työtehtävää jossa voi toteuttaa itseään.

Minulla on kokemus sellaisesta työpaikasta, joka ei ollut ihan minun moraalini mukainen. Tässä tapauksessa pelastukseksi tuli jonkinlainen allerginen nuha ja luovuin tuosta työstä. Oli siinä toki varmasti muitakin esteitä, kuten työsuhteen päättymisessä voi olla.

Muistaakseni olen nähnyt jonkinlaisia tarpeentyydytysportaikkoja, joilla ihminen liikkuu elämässään. Ensimmäisellä on perustarpeet: ruoka, juoma, vaatteet, katto pään päällä jne. Sitten tulevat korkeammat tarpeet: turvallisuus, koulutus. Korkeimpana oli henkiset arvot, ehkäpä onnellisuus kuuluu sinne. Tämän perustelisin sillä, että kun ihminen on saavuttanut kaiken mahdollisen niin varmaan hän kysyy itseltään: Olenko nyt onnellinen? Lisäksi voisi miettiä, että kun minulla on jo kaikki niin kenen kanssa jakaisin taloudellisen hyvän.

Edellisessä viestissä mainittu ISEW-indeksi paljastaa aika yllättävän tiedon, koska sen mukaan Suomi on pudonnut vuoteen 2000 mennessä puoleen vuoden 1983 tasosta. On jännittävää, että eri indikaattoreilla saadaan niin erilaisia tuloksia ihmisten hyvinvointiin liittyen. USA:n heikko menestys pahoinvointitilasto UNDP:ssä on toinen mielenkiintoinen seikka. Ilmeisesti Yhdysvalloissa on liian jyrkkä jakautuminen vauraudessa väestön kesken. Ruotsin hyvä menestys hyvinvointimittareissa on esimerkillistä ja mallikelpoista.

Peregrino kirjoitti:

Tilastokeskuksen erikoistutkija Jukka Hoffren esittää asian eduskunnalle 2005 hyvin, joten lainaan:

"Kansantalouden tilinpidon tärkeimmän mittarin, bruttokansantuotteen (BKT) perustavanlaatuinen ongelma on ettei se ei ota huomioon kaikkia tekijöitä, jotka pitäisi talousteorian mukaisessa tehokkaassa päätöksenteossa ottaa huomioon, jotta pystyttäisiin resurssien tehokkaaseen allokaatioon ja tuottamaan hyvinvointia maksimaalinen määrä. Kun kaikkia tekijöitä ei ole huomioitu, niin tehdyt päätökset ja analyysit, eivät ole teorian mukaan tehokkaita, optimaalisia ja maksimaalisia ratkaisuja. Sinällään ongelma on ... ollut jo pitkään tiedossa ja ongelmien korjaamiseksi on pyritty tekemään jotain. Myös kansainväliset ekonomistien kärkinimet ovat jo pitkään olleet sitä mieltä, että nykyinen tilinpitojärjestelmä vie asioita väärään suuntaan ja että sitä pitäisi pikaisesti uudistaa."

http://koti.mbnet.fi/jukkah/EDP_JH_2005.pdf - hyvä puheenvuoro, lue ihmeessä.

BKT mittaa ainoastaan tuotannon rahallista arvoa. Sen käyttäminen elintason tai hyvinvoinnin mittarina vääristää kuvaa. Katsopa sitä Wikipedian sivua uudelleen - Venäjä, Indonesia ja Iran ovat pitkällä Suomen edellä BKT:n suhteen (kokonais, ei per capita). Venäjä ja Iran ovat lähinnä kolmannen maailman maita, Indonesialla taas on Timorin kanssa ihan omat kuvionsa. Mitään näistä ei perinteisenä hyvinvointivaltiona voi pitää.

Köyhempien alueiden suhteellisen onnellisuuden alla ei niinkään liene köyhyys kuin tulon tasaus. Kun ei kellään ole. Varakkaissa länsimaissa ollaan jo hyvin lähellä Bushin julistamaa "times of haves and have-mores".

Lue lisää

Hyvinvoinnin mittariksi soveltuu mielestäni erinomaisesti HDI-indeksi, josta myös wikipediassa on juttua. En kyllä tiedä, mille pohjalle nämä tiedot pohjautuvat. Ainakin Suomi, Venäjä, Iran ja Indonesia tuntuvat olevan oikeassa järjestyksessä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan

BKT, jossa on otettu huomioon PPP on mielestäni elintason mittauksessa hyvä väline. Pelkkä BKT ei ole tarpeeksi hyvä kertomaan kansalaisten elintasosta.

Jukka Hoffrén kirjoittaa epilogissaan näin: "Ellei ihmiskunta muuta kurssiaan hallitsematon romahdus alkaa vuoden 2020 tienoilla." En ole aivan varma, että onko tämä Jukan oma mielipide vai onko se vain viittaus Rooman klubin Kasvun rajat -raportin 30-vuotispäivityksen kirjoituksiin.

Joka tapauksessa en usko niin käyvän vuoden 2020 paikkeilla. Uskon, että lievä muutos ympäristötietoisempaan suuntaan tapahtuu sitä ennen. Varsinainen ympäristötietoisuusbuumi iskee varmasti jossakin vaiheessa, kun kehitysmaat ovat teollistuneet ja rikastuneet sen verran, että niillä on varaa alkaa huomioimaan ympäristöään. Lisäksi uskon, että uusi teknologia on ympäristötietoisempaa tulevilla vuosikymmenillä.

Muzette kirjoitti:

Otan tähän vertailuun mukaan Suomen, Egyptin, Nigerian ja Etelä-Afrikan. Jotta nähdään millä tasolla nämä Afrikan sisäisessä vertailussa suuret valtiot ovat verrattuna Suomeen.

Bruttokansantuote (Gross domestic product)
BKT (GDP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 234 125
Suomi 190 921
Nigeria 94 326
Egypti 90 707

BKT, PPP (GDP/PPP)
milj. USD (USD mil.)
Vuonna 2005:
Etelä-Afrikka 532 011
Egypti 302 803
Nigeria 173 704
Suomi 161 099

BKT/vuosikasvu (GDP/average annual growth rate)
Vuosina 1990-2002 ja vuonna 2005:
Egypti 4,5% ja 4,8%
Suomi 2,9% ja 2,1%
Nigeria 2,4% ja 3,9%
Etelä-Afrikka 2,2% ja 4,3%

Lue lisää

Ei oikeastaan kerro yhtään mitää tuottavuudesta jos sitä ei verrata mihinkään.

BKT........... kirjoitti:

Ei oikeastaan kerro yhtään mitää tuottavuudesta jos sitä ei verrata mihinkään.

Mielestäni tilastot kertovat kansantaloudessa pyörivän rahamäärän sekä sen, kuinka paljon elintasoa kokonaisuudessaan löytyy (Tämä näkyy BKT tilastossa, joka ottaa huomioon PPP:n). Tällä tavalla saa selville Afrikan talouksien kokoa, kun niitä vertaa Suomen talouteen. Esimerkiksi Nigeriasta löytyy ostovoimaa vain hieman enemmän kuin Suomesta, vaikka siellä on väestöä n. 25 kertaa enemmän kuin Suomessa.

Muzette kirjoitti:

Hyvinvoinnin mittariksi soveltuu mielestäni erinomaisesti HDI-indeksi, josta myös wikipediassa on juttua. En kyllä tiedä, mille pohjalle nämä tiedot pohjautuvat. Ainakin Suomi, Venäjä, Iran ja Indonesia tuntuvat olevan oikeassa järjestyksessä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan

BKT, jossa on otettu huomioon PPP on mielestäni elintason mittauksessa hyvä väline. Pelkkä BKT ei ole tarpeeksi hyvä kertomaan kansalaisten elintasosta.

Jukka Hoffrén kirjoittaa epilogissaan näin: "Ellei ihmiskunta muuta kurssiaan hallitsematon romahdus alkaa vuoden 2020 tienoilla." En ole aivan varma, että onko tämä Jukan oma mielipide vai onko se vain viittaus Rooman klubin Kasvun rajat -raportin 30-vuotispäivityksen kirjoituksiin.

Joka tapauksessa en usko niin käyvän vuoden 2020 paikkeilla. Uskon, että lievä muutos ympäristötietoisempaan suuntaan tapahtuu sitä ennen. Varsinainen ympäristötietoisuusbuumi iskee varmasti jossakin vaiheessa, kun kehitysmaat ovat teollistuneet ja rikastuneet sen verran, että niillä on varaa alkaa huomioimaan ympäristöään. Lisäksi uskon, että uusi teknologia on ympäristötietoisempaa tulevilla vuosikymmenillä.

Lue lisää

Tuo on indeksinä huomattavasti BKT:tä parempi.

Jotta kehitysmaat voisivat teollistua ja rikastua, teollistumisen ja rikastumisen pitäisi jossain vaiheessa päästä alkamaan. Tällä hetkellä valuuttavirta käy pääasiassa rajoilta ulospäin, niin raaka-aineiden kuin valmiiden tuotteiden muodossa. Ja niin kauan kuin virta käy tuohon suuntaan ei kumpaakaan tule tapahtumaan. Eikä kansainvälisellä liiketoiminnalla ole aikomustakaan kääntää hanaa kiinni, ks WTO:n ja IMF:n suunnitelmat.

Toinen asia on se, että ympäristötietoisuus vaatii sitä, että ympäristön tilasta tiedotetaan ja valistetaan. Tätä itse asiassa tapahtuu hyvin vähän Pohjoismaiden ulkopuolella.

Uusi teknologia taas... sen sovellukset ovat pitkälti monikansallisten yritysten määräysvallassa - huom, määräysvalta on eri asia kuin omistus. Omistus on alihankkijoilla. Tosiasia on, että kun tuotantolinja kertaalleen on pystyyn pistetty, ei sitä ihan pienellä lähdetä muuttamaan.

Jaa-a, taidan olla sinua aika paljon kyynisempi... en todella usko, että minkäänlaista suunnanmuutosta tulee tapahtumaan omalla painollaan. Se vaatii aktiivista työtä ja painostusta. Ruohonjuuritasolla meillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta niin kauan kuin homman nimi on "kommaripaska" "viherpiipertäjä" "hippihomo" "riistokapitalisti" jne ei saada mitenkään aikaiseksi sellaista solidariteettia että muutoksia saataisiin pakotettua.

Peregrino kirjoitti:

Tuo on indeksinä huomattavasti BKT:tä parempi.

Jotta kehitysmaat voisivat teollistua ja rikastua, teollistumisen ja rikastumisen pitäisi jossain vaiheessa päästä alkamaan. Tällä hetkellä valuuttavirta käy pääasiassa rajoilta ulospäin, niin raaka-aineiden kuin valmiiden tuotteiden muodossa. Ja niin kauan kuin virta käy tuohon suuntaan ei kumpaakaan tule tapahtumaan. Eikä kansainvälisellä liiketoiminnalla ole aikomustakaan kääntää hanaa kiinni, ks WTO:n ja IMF:n suunnitelmat.

Toinen asia on se, että ympäristötietoisuus vaatii sitä, että ympäristön tilasta tiedotetaan ja valistetaan. Tätä itse asiassa tapahtuu hyvin vähän Pohjoismaiden ulkopuolella.

Uusi teknologia taas... sen sovellukset ovat pitkälti monikansallisten yritysten määräysvallassa - huom, määräysvalta on eri asia kuin omistus. Omistus on alihankkijoilla. Tosiasia on, että kun tuotantolinja kertaalleen on pystyyn pistetty, ei sitä ihan pienellä lähdetä muuttamaan.

Jaa-a, taidan olla sinua aika paljon kyynisempi... en todella usko, että minkäänlaista suunnanmuutosta tulee tapahtumaan omalla painollaan. Se vaatii aktiivista työtä ja painostusta. Ruohonjuuritasolla meillä on oikeasti mahdollisuuksia vaikuttaa, mutta niin kauan kuin homman nimi on "kommaripaska" "viherpiipertäjä" "hippihomo" "riistokapitalisti" jne ei saada mitenkään aikaiseksi sellaista solidariteettia että muutoksia saataisiin pakotettua.

Lue lisää

Pidän Kiinaa sellaisena maana, joka on lähimenneisyydessä ollut kehitysmaa ja jolla alkaa vähitellen olla mahdollisuus ympäristötietoisempaan tuotantoon. Varsinkin kun Kiinassa on muistaakseni 16 maailman 20:stä saastuneimmasta kaupungista, niin siellä on varmaan suurta tilausta tällaiselle tuotannolle. Voisi kuvitella, että vuoden 2020 tienoilla kiinalaiset toimivat jo ympäristötietoisemmin. Minulla ei ole tietoa siitä, kuinka korkealla ympäristökysymykset ovat kiinalaisten agendalla tällä hetkellä.

Kuitenkin kasvava vauraus antaa mahdollisuuden puuttua lainsäädännöllä tuotannon epäkohtiin, jollainen ympäristön saastuminen on. Afrikan osalta en usko pitkään aikaan sellaiseen mahdollisuuteen, että ympäristöä koskeva lainsäädäntö olisi kovin tiukkaa. Voisi jopa ajatella, että käytännössä tuotanto piittaa hyvin vähän ympäristökysymyksistä ja muutosta ei ole aivan lähitulevaisuudessa näköpiirissä. Nämä ovat oletuksia, koska en ole saanut käsiini vielä mitään tilastoja tähän asiaan liittyen. Uskon vieläpä niinkin, että pahiten saastuttavat firmat eivät edes merkitse päästöjään mihinkään.

Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja oikeus näin ollen elämään. Ei voi vetää rajaa tuottavien/tuottamattomien ihmisten mukaan. Esimerkiksi kehitysvammainen ihminen voi olla erinomainen esikuva ympärillään oleville. Meidän ihmisten ylivoimaisin ase luonnossa ja evoluutiossa on ollut empatia ja kyky ottaa lajitoverimme huomioon. Loppujen lopuksi olemme ihmissuhdeverkoston ympäröimiä jokainen. Hyvin harvassa ovat täysin yksinäiset ihmiset, erakot.

Mielestäni meidän tulee inhimillisinä ihmisinä pitää huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Ja lisäksi tulee järjestää virikkeellistä toimintaa niille, joilla ei aktiviteetteja juuri ole. Tuskin koskaan on liikaa välittämistä ja kannustamista.

Afrikan osalta uskon, että Afrikka pärjää kyllä hyvin. Ei tarvitse kuin tarjota heille oikeudenmukaiset mahdollisuudet kilpailla markkinoilla, kyllä he pelisäännöt nopeasti oppivat ja pelaavat varmasti yhtä hyvin kuin esimerkiksi Eurooppakin. Kaiken ytimessä on se että kaikille tulee tarjota mahdollisuus tasapäiseen kilpailuun ilman kilpailua vääristäviä tukia ja tullimaksuja.

YK:n pääsihteeri on tumma, Yhdysvaltain hallituksessa on ainakin yksi tumma. Ihonväri ratkaisee vain ihonvärin, älykkyys ja muut inhimilliset ominaisuudet ovat universaaleja. Universaaleina niitä esiintyy kaikissa väestöryhmissä.

Muun muassa historialla ja maantieteellä, sekä biomaantieteellä on merkittävä selittävä rooli selittävinä tekijöinä sille, että miksi ihminen on kehittynyt vauraudeltaan niin eri tasoille esimerkiksi Euroopan ja Afrikan ollessa kyseessä. Olen lukenut Jared Diamondin kirjan: Tykit, taudit ja teräs. Siinä kirjassa tästä asiasta kerrotaan hyvin perinpohjaisesti.

Tykit, taudit ja teräs -kirjan pointti on siinä, että ihmisten erilaisuus ei ole määrännyt nykyajassa olevia varallisuuseroja. Voisi sanoa jopa että syynä nykyiseen eriarvoisuuteen on vuonna 1500jKr. olleet erot, johon syynä ovat vuonna 8000eKr. olleet erot. Syyn ja seurauksen ketju ulottuu todella kauas. Olosuhteet ovat ratkaisseet sen, mistä kansasta on tullut vauras ja mistä köyhä. Tämä kirja kannattaa lukea, jos haluaa tutustua viisaaseen ja perustavanlaatuiseen teokseen. Voisin sanoa, että se pudottaa rasismilta pohjan pois ja voi tuottaa voimakkaan ahaa! -elämyksen.

Mikäli tätä mallia sovellettaisiin, emme voisi tänään nauttia esimerkiksi tämän herran työn hedelmistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking

Katsos, Hawking syntyi just niin vajavaisena kuin tänään on - ei liiku, ei puhu ilman keinotekoista apua. Lapsuutensa ja nuoruutensa aikana häntä pidettiin yksinkertaisena, kun ei kukaan kyennyt hänen kanssaan kommunikoimaan.

Koska hän joutui elämään täydellisen eristettynä meidän jokapäiväisestä käsite- ja symbolimaailmastamme, hän joutui luomaan omansa. Tämä tekee myös sen, että hänen ajattelunsa kulkee aivan toisia latuja kuin meidän "täydellisten" lasten.

OK, Hawking varmasti tuottaa - mutta mitäs veikkaat, tuottiko niiden ensimmäisen 25 - 30 vuoden aikana? Ei tainnut...

Epäloogista propagoida vajavaisten lasten oikeudesta syntyä, miksi ei kaikilla syntymättömillä lapsilla olisi samat oikeudet.

Ihminen on kautta aikojen määrännyt populaatiossaan sen kellä on oikeus elää, abortti on vain yksi teloitusmuoto muiden joukossa.

Peregrino kirjoitti:

Mikäli tätä mallia sovellettaisiin, emme voisi tänään nauttia esimerkiksi tämän herran työn hedelmistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking

Katsos, Hawking syntyi just niin vajavaisena kuin tänään on - ei liiku, ei puhu ilman keinotekoista apua. Lapsuutensa ja nuoruutensa aikana häntä pidettiin yksinkertaisena, kun ei kukaan kyennyt hänen kanssaan kommunikoimaan.

Koska hän joutui elämään täydellisen eristettynä meidän jokapäiväisestä käsite- ja symbolimaailmastamme, hän joutui luomaan omansa. Tämä tekee myös sen, että hänen ajattelunsa kulkee aivan toisia latuja kuin meidän "täydellisten" lasten.

OK, Hawking varmasti tuottaa - mutta mitäs veikkaat, tuottiko niiden ensimmäisen 25 - 30 vuoden aikana? Ei tainnut...

Lue lisää

Stephen Hawking on loistava esimerkki siitä, miten kehitysvamma ei välttämättä rajoita henkisiä kykyjä. En tiedä hänestä juuri mitään, mutta häntä arvostetaan hyvin paljon. Hän on esimerkki siitä, että ei pidä koskaan ennakolta tuomita ihmisiä. Mainitsin yhdessä viestissäni, että kehitysvammainen voi olla esikuva. Hawking on juuri tällainen henkilö, esikuvallinen.

Minä uskon, että meillä on valtavasti hiomattomia timantteja joukossamme. Ihmisillä kuluu vain energia moniin muihin asioihin, jotka vievät voimia varsinaiselta tulokselliselta toiminnalta. Tätä voisi sanoa entropiaksi eli hajaantumisasteeksi. Stephen Hawking on pystynyt keskittymään loistavasti tutkimiinsa asioihin, jonka ansiosta hänestä on tullut rikas, kuuluisa ja arvostettu.

Entropiaa vähentää arvostus, stressittömyys, tarkoituksenmukaisuus, suvaitsevaisuus, moniarvoisuus, oikeudenmukaisuus. Entropiaa lisäävät vastakkaiset tekijät, kuten syrjintä, rikollisuus, haitalliset ihanteet, välinpitämättömyys.

Lyhyesti siis: Meidän on annettava kaikkien kukkien kukkia.

Muzette kirjoitti:

Stephen Hawking on loistava esimerkki siitä, miten kehitysvamma ei välttämättä rajoita henkisiä kykyjä. En tiedä hänestä juuri mitään, mutta häntä arvostetaan hyvin paljon. Hän on esimerkki siitä, että ei pidä koskaan ennakolta tuomita ihmisiä. Mainitsin yhdessä viestissäni, että kehitysvammainen voi olla esikuva. Hawking on juuri tällainen henkilö, esikuvallinen.

Minä uskon, että meillä on valtavasti hiomattomia timantteja joukossamme. Ihmisillä kuluu vain energia moniin muihin asioihin, jotka vievät voimia varsinaiselta tulokselliselta toiminnalta. Tätä voisi sanoa entropiaksi eli hajaantumisasteeksi. Stephen Hawking on pystynyt keskittymään loistavasti tutkimiinsa asioihin, jonka ansiosta hänestä on tullut rikas, kuuluisa ja arvostettu.

Entropiaa vähentää arvostus, stressittömyys, tarkoituksenmukaisuus, suvaitsevaisuus, moniarvoisuus, oikeudenmukaisuus. Entropiaa lisäävät vastakkaiset tekijät, kuten syrjintä, rikollisuus, haitalliset ihanteet, välinpitämättömyys.

Lyhyesti siis: Meidän on annettava kaikkien kukkien kukkia.

Lue lisää

Näin pitäisi tehdä.

Miten sitten käy Euroopan, kun kaikki tuottamaton väki siirtyy Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan. Siihen taritaan kyllä Himaselle vielä toinen miljoona euroa, että asia voidaan ratkaista. Ei muuten Himanen ole vieläkään antamut raporttia siitä, miten hän on käyttänyt Jyrki Kataisen hänelle markkinoiman 700 000 euroa.