Pakkoliitos

Demarit eivät minun havaintojeni mukaan vastusta laisinkaan kuntien palvelurakenteen uudistamista. Kyse on siitä, miten palvelurakennetta voidaan uudistaa parhaalla tavalla eli millä keinoin kuntien meno- ja tulotalous saadaan kohtaamaan. Vähän näyttää siltä, että muista puolueista varsin Kokoomus on samoilla linjoilla kuin demaritkin. Maakuntamallia eivät kummatkaan näistä kannata, koska se lisää vain byrokratiaa ja sen mukana kustannuksia.

Mihin on pakkosiirretty ihmisiä? Ainoa pakkosiirtoon liittyvä tieto on Kepun kovasti ajama virastojen hajasijoitusmalli, mitä suurin osa virastojen henkilökunnasta vastustaa. Siinä sinulle pakkosiirtoa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Demarit eivät minun havaintojeni mukaan vastusta laisinkaan kuntien palvelurakenteen uudistamista. Kyse on siitä, miten palvelurakennetta voidaan uudistaa parhaalla tavalla eli millä keinoin kuntien meno- ja tulotalous saadaan kohtaamaan. Vähän näyttää siltä, että muista puolueista varsin Kokoomus on samoilla linjoilla kuin demaritkin. Maakuntamallia eivät kummatkaan näistä kannata, koska se lisää vain byrokratiaa ja sen mukana kustannuksia.

Mihin on pakkosiirretty ihmisiä? Ainoa pakkosiirtoon liittyvä tieto on Kepun kovasti ajama virastojen hajasijoitusmalli, mitä suurin osa virastojen henkilökunnasta vastustaa. Siinä sinulle pakkosiirtoa.

Lue lisää

"Maakuntamallia eivät kummatkaan näistä kannata, koska se lisää vain byrokratiaa ja sen mukana kustannuksia."

Vai sillä tavalla?

"Näyttöjäkin Kainuulla on. Palveluihin käytettävä kustannusten kasvu on onnistuttu puolittamaan jo ensimmäisenä kokeiluvuotena. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan alhaisimmat."
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/94068FC5C70E2E11C22571230023F40C

"Mihin on pakkosiirretty ihmisiä? Ainoa pakkosiirtoon liittyvä tieto on Kepun kovasti ajama virastojen hajasijoitusmalli, mitä suurin osa virastojen henkilökunnasta vastustaa. Siinä sinulle pakkosiirtoa."

Vai sillä tavalla?

Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/Helsinki-tietoa ja linkkejä/Helsinki-tietoa/Helsingin historia

Krottinen kirjoitti:

"Maakuntamallia eivät kummatkaan näistä kannata, koska se lisää vain byrokratiaa ja sen mukana kustannuksia."

Vai sillä tavalla?

"Näyttöjäkin Kainuulla on. Palveluihin käytettävä kustannusten kasvu on onnistuttu puolittamaan jo ensimmäisenä kokeiluvuotena. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan alhaisimmat."
http://www.intermin.fi/intermin/bulletin.nsf/HeadlinesPublicFin/94068FC5C70E2E11C22571230023F40C

"Mihin on pakkosiirretty ihmisiä? Ainoa pakkosiirtoon liittyvä tieto on Kepun kovasti ajama virastojen hajasijoitusmalli, mitä suurin osa virastojen henkilökunnasta vastustaa. Siinä sinulle pakkosiirtoa."

Vai sillä tavalla?

Helsinki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1550 Vantaanjoen suulle. Kuninkaan antamalla käskyllä määrättiin Rauman, Ulvilan, Porvoon ja Tammisaaren kaupunkien porvarit muuttamaan Helsinkiin. Uuden kaupungin oli tarkoitus kilpailla Suomenlahden vastarannalla sijaitsevan Tallinnan kanssa Venäjän kaupasta.
http://www.hel.fi/wps/portal/Helsinki/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/fi/Helsinki/Helsinki-tietoa ja linkkejä/Helsinki-tietoa/Helsingin historia

Lue lisää

455 vuotta on siis kulunut pakkosiirrosta ja senkin pakkosiirron sai aikaan Ruotsin kuninkaan mahtikäsky. Tästäkö Kepu nyt hakee mallia pakkosiirtoihinsa?

Mielipidepankki kirjoitti:

455 vuotta on siis kulunut pakkosiirrosta ja senkin pakkosiirron sai aikaan Ruotsin kuninkaan mahtikäsky. Tästäkö Kepu nyt hakee mallia pakkosiirtoihinsa?

...ja sait esimerkin.

Paljonkos muuten se Kainuun malli (maakuntamalli) lisäsikään niitä kustannuksia siellä Kainuussa?

Krottinen kirjoitti:

...ja sait esimerkin.

Paljonkos muuten se Kainuun malli (maakuntamalli) lisäsikään niitä kustannuksia siellä Kainuussa?

En tiedä, onko kukaan edes laskenut burokratian lisäkustannuksen suuruutta. Kun tarkasteluun otetaan jokin menoerä kuten erikoissairaanhoito, kulujen tottakai pitääkin vähentyä. Epäilen, ettei vastaavasti menopuolelle ole laskettu mitään osuutta maakuntabyrokratian lisääntymisestä.

Kysymys ei ole yksin siitä, millä keinoin kuntien kustannustaakkaa saadaan alas. Tähän on varmaan monetkin mallit aluekohtaisesti toimivia. Sellaista asetelmaa, missä nyt esitetyt erilaiset mallit olisivat keskenään verrattavia, ei edes ole.

Toinen asia on se, että kuntien tulopuolikin pitäisi tervehdyttää. Tähän maakuntarakenne tuskin luo mitään mahdollisuutta. Kuntien tulopuolella esim. vahvan yritystaajamaan edelleen vahvistaminen voi olla tie parempaan. Tältä pohjalta aluekeskusmalli tai vahva peruskuntamalli vakuttavat jo lähtökohtaisesti maakuntaratkaisua paremmilta. Maakuntamallihan on tähdätty lähinnä vain yhteistyömalliksi kunnan tarjoamille palveluille.

Tavoitteeksi pitää asettaa sekä demokraattisesti että taloudellisesti itsenäinen ja elinkelpoinen kuntarakenne. Pysyvistä elättikunnista pitää päästä eroon, koska ne toimivat lähinnä pääkaupunkiseudun kuntien veronmaksajien avustuksella. Näillä veronmaksajilla ei kuitenkaan ole mitään päätösvaltaa elättikuntien asioissa. Maakuntamalli voi helpottaa jonkin verran niiden menopuolta, mutta säilyttää perusongelmat entisellään. Näille on tyypillistä korkea työttömyysaste ja valtionosuuksien tasausrahan suuri osuus kunnan tulobudjetissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Demarit eivät minun havaintojeni mukaan vastusta laisinkaan kuntien palvelurakenteen uudistamista. Kyse on siitä, miten palvelurakennetta voidaan uudistaa parhaalla tavalla eli millä keinoin kuntien meno- ja tulotalous saadaan kohtaamaan. Vähän näyttää siltä, että muista puolueista varsin Kokoomus on samoilla linjoilla kuin demaritkin. Maakuntamallia eivät kummatkaan näistä kannata, koska se lisää vain byrokratiaa ja sen mukana kustannuksia.

Mihin on pakkosiirretty ihmisiä? Ainoa pakkosiirtoon liittyvä tieto on Kepun kovasti ajama virastojen hajasijoitusmalli, mitä suurin osa virastojen henkilökunnasta vastustaa. Siinä sinulle pakkosiirtoa.

Lue lisää

... voidaan puhua, kun Lipposen/Niinistön hallitukset alkoivat rakentaa Helsingin seudusta uljasta eurooppalaista metropolia. Muistan kun Lipponen julisti tämän ohjelman Tuusulan asuntomessujen avajaispuheessaan. Alettiin keskittämään kaikkea toimintaa Helsingin seudulle. Se tapahtui luomalla valtion varoja säästämättä kaikenlaisia elinkeinoelämän toiminnan edellytyksiä vain sinne. Muuta maata kurjistettiin. Yritysten ja ihmisten oli pakko siirtyä Helsingin seudulle.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä, onko kukaan edes laskenut burokratian lisäkustannuksen suuruutta. Kun tarkasteluun otetaan jokin menoerä kuten erikoissairaanhoito, kulujen tottakai pitääkin vähentyä. Epäilen, ettei vastaavasti menopuolelle ole laskettu mitään osuutta maakuntabyrokratian lisääntymisestä.

Kysymys ei ole yksin siitä, millä keinoin kuntien kustannustaakkaa saadaan alas. Tähän on varmaan monetkin mallit aluekohtaisesti toimivia. Sellaista asetelmaa, missä nyt esitetyt erilaiset mallit olisivat keskenään verrattavia, ei edes ole.

Toinen asia on se, että kuntien tulopuolikin pitäisi tervehdyttää. Tähän maakuntarakenne tuskin luo mitään mahdollisuutta. Kuntien tulopuolella esim. vahvan yritystaajamaan edelleen vahvistaminen voi olla tie parempaan. Tältä pohjalta aluekeskusmalli tai vahva peruskuntamalli vakuttavat jo lähtökohtaisesti maakuntaratkaisua paremmilta. Maakuntamallihan on tähdätty lähinnä vain yhteistyömalliksi kunnan tarjoamille palveluille.

Tavoitteeksi pitää asettaa sekä demokraattisesti että taloudellisesti itsenäinen ja elinkelpoinen kuntarakenne. Pysyvistä elättikunnista pitää päästä eroon, koska ne toimivat lähinnä pääkaupunkiseudun kuntien veronmaksajien avustuksella. Näillä veronmaksajilla ei kuitenkaan ole mitään päätösvaltaa elättikuntien asioissa. Maakuntamalli voi helpottaa jonkin verran niiden menopuolta, mutta säilyttää perusongelmat entisellään. Näille on tyypillistä korkea työttömyysaste ja valtionosuuksien tasausrahan suuri osuus kunnan tulobudjetissa.

Lue lisää

Kainuussa on työttömyys lyhyessä ajassa puolittunut. En väitä, että syynä olisi yksinomaan maakuntahallinto, mutta jotenkin vain maakunnan sisällä olevat työpaikat täytetään paremmin oman maakunnan ihmisillä.
Itse asiassa hallintokokeilun käyttöönotto vähensi byrokratiatyöpaikkoja kunnissa aiheuttaen osaltaan lisätyöttömyyttä.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä, onko kukaan edes laskenut burokratian lisäkustannuksen suuruutta. Kun tarkasteluun otetaan jokin menoerä kuten erikoissairaanhoito, kulujen tottakai pitääkin vähentyä. Epäilen, ettei vastaavasti menopuolelle ole laskettu mitään osuutta maakuntabyrokratian lisääntymisestä.

Kysymys ei ole yksin siitä, millä keinoin kuntien kustannustaakkaa saadaan alas. Tähän on varmaan monetkin mallit aluekohtaisesti toimivia. Sellaista asetelmaa, missä nyt esitetyt erilaiset mallit olisivat keskenään verrattavia, ei edes ole.

Toinen asia on se, että kuntien tulopuolikin pitäisi tervehdyttää. Tähän maakuntarakenne tuskin luo mitään mahdollisuutta. Kuntien tulopuolella esim. vahvan yritystaajamaan edelleen vahvistaminen voi olla tie parempaan. Tältä pohjalta aluekeskusmalli tai vahva peruskuntamalli vakuttavat jo lähtökohtaisesti maakuntaratkaisua paremmilta. Maakuntamallihan on tähdätty lähinnä vain yhteistyömalliksi kunnan tarjoamille palveluille.

Tavoitteeksi pitää asettaa sekä demokraattisesti että taloudellisesti itsenäinen ja elinkelpoinen kuntarakenne. Pysyvistä elättikunnista pitää päästä eroon, koska ne toimivat lähinnä pääkaupunkiseudun kuntien veronmaksajien avustuksella. Näillä veronmaksajilla ei kuitenkaan ole mitään päätösvaltaa elättikuntien asioissa. Maakuntamalli voi helpottaa jonkin verran niiden menopuolta, mutta säilyttää perusongelmat entisellään. Näille on tyypillistä korkea työttömyysaste ja valtionosuuksien tasausrahan suuri osuus kunnan tulobudjetissa.

Lue lisää

Innokkaalle pakkoliittjälle kannattaa muistuttaa, että sadan pienimmän kunnan talous on 3 % maan kuntataloudesta. Vaikka noita kuntia ei olisi olemasssakaan, ei maan kuntatalouden hätä siitä paljon kohentuisi. Lisäksi on muistettava, että tutkimusten mukaan pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin isot byrokraattiset kunnat. Lisäksi pienissä toimii lähidemokratia paremmin kuin isoissa.

Elättikunnat ovat suuresti seurausta Lipposen hallitusten aikaisesta keskittämispolitiikasta, jolloin kaikki pyrittiin keskittämään Helsinginseudulle. Muuttamaan pystyvän ja veronmaksukykyisen väestön oli pakko jättää kotiseutunsa laajoilla alueilla maata. Sillä alueilla olevat kunnat kurjistuivat. Itse kuntarakenteella ja kunnan koolla ei tämän kehityksen suhteen ollut mitään tekemistä. Eikä tälläisten köyhdettyjen alueiden olot parane siitä että useita köyhiä kuntia pakkoliitetään, päinvastoin, kulut lisääntyvät, koska näillä usein harvaanasutuilla alueilla niin kuntalaisten kuin virkamiesten matkat ja matka-ajat pitenevät kuntakeskuksen ja asunnon välillä.

Muutenkaan köyhyys ei katoa sillä, että rikas (veronmasukukyisiä asukkaita ja yrityksiä) kunta liittää irseensä viereisiä köyhiä kuntia. Silloin vain köyhyys tasaantuu ja näiden entisten köyhien kuntien asukkaat ovat edelleen köyhiä. Heidän elämänsä saattaa suorastaan paheta, kun joutuvat uuden kuntansa syrjityiksi reuna-aluieksi.

oivahärkönen kirjoitti:

... voidaan puhua, kun Lipposen/Niinistön hallitukset alkoivat rakentaa Helsingin seudusta uljasta eurooppalaista metropolia. Muistan kun Lipponen julisti tämän ohjelman Tuusulan asuntomessujen avajaispuheessaan. Alettiin keskittämään kaikkea toimintaa Helsingin seudulle. Se tapahtui luomalla valtion varoja säästämättä kaikenlaisia elinkeinoelämän toiminnan edellytyksiä vain sinne. Muuta maata kurjistettiin. Yritysten ja ihmisten oli pakko siirtyä Helsingin seudulle.

Lue lisää

- sinä olet hyvin tyhmä mies. Kuinka insinöörikään voi olla noin tyhmä? Sulla on kustakin asiasta vain yksi ulkoa opeteltu lause, jonka aina toistat. Ja aina siihen kuuluu Lipponen tai Kekkonen. Tosi vastenmielinen tyyppi olet.

oivahärkönen kirjoitti:

Innokkaalle pakkoliittjälle kannattaa muistuttaa, että sadan pienimmän kunnan talous on 3 % maan kuntataloudesta. Vaikka noita kuntia ei olisi olemasssakaan, ei maan kuntatalouden hätä siitä paljon kohentuisi. Lisäksi on muistettava, että tutkimusten mukaan pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin isot byrokraattiset kunnat. Lisäksi pienissä toimii lähidemokratia paremmin kuin isoissa.

Elättikunnat ovat suuresti seurausta Lipposen hallitusten aikaisesta keskittämispolitiikasta, jolloin kaikki pyrittiin keskittämään Helsinginseudulle. Muuttamaan pystyvän ja veronmaksukykyisen väestön oli pakko jättää kotiseutunsa laajoilla alueilla maata. Sillä alueilla olevat kunnat kurjistuivat. Itse kuntarakenteella ja kunnan koolla ei tämän kehityksen suhteen ollut mitään tekemistä. Eikä tälläisten köyhdettyjen alueiden olot parane siitä että useita köyhiä kuntia pakkoliitetään, päinvastoin, kulut lisääntyvät, koska näillä usein harvaanasutuilla alueilla niin kuntalaisten kuin virkamiesten matkat ja matka-ajat pitenevät kuntakeskuksen ja asunnon välillä.

Muutenkaan köyhyys ei katoa sillä, että rikas (veronmasukukyisiä asukkaita ja yrityksiä) kunta liittää irseensä viereisiä köyhiä kuntia. Silloin vain köyhyys tasaantuu ja näiden entisten köyhien kuntien asukkaat ovat edelleen köyhiä. Heidän elämänsä saattaa suorastaan paheta, kun joutuvat uuden kuntansa syrjityiksi reuna-aluieksi.

Lue lisää

Olen sanonut ennenkin, että keinot eivät näissä kysymyksissä ole olennaisia, vaan tavoitteen saavuttaminen eli kuntatalouksien elvyttäminen. Pakkokuntamallista kepulaiset ovat tehneet omien kuvitelmiensa varansa isommankin kirveen. Pakkoliitokset ovat luonnollisesti viimekätinen keino rationalisoida kuntarakenteita, jos kunnalla itselleen ei ole minkäänlaista kehityskykyä ja -halua.

Reunakuntalueiden näivettyminen ja metsittyminen ei välttämättä ole huono asia. Nykyisin kunnat helposti pyrkivät ylläpitämään reuna-alueitakin, vaikka se on jatkuvaa tekohengitys-elvytystä. Monilla reuna-alueilla ja peräkylillä marjanpoiminta alkaa ainoa elinkeinosuunta kannattamattoman maatalouden ohella. Tällaisilla seuduilla ei tarvita sukupolvenvaihdostukia, vaan peltojen metsitystukea. Tällainen kehitys keskittää asutuksen enemmän nyky-yhteiskunnan elinkeinorakenteen mukaiseksi. Kuten jotkut ovat sanoneet, emme enää elä hevostalouden ja kärrypolkujen aikoja.

Lipposen toimet pääkaupunkiseudun kehittämiseksi näyttävät kovin vähäisiltä siinä, mitä Matti Vanhanen - kylläkin viisasti - nyt tukee eli asustustoiminnan virkistämistä kasvavaa pääkaupunkiseutua varten. Vanhasen visiot pääkaupunkiseudun kasvusta lienevät hurjemmat kuin Lipponen uskalsi edes uneksia.

oivahärkönen kirjoitti:

Innokkaalle pakkoliittjälle kannattaa muistuttaa, että sadan pienimmän kunnan talous on 3 % maan kuntataloudesta. Vaikka noita kuntia ei olisi olemasssakaan, ei maan kuntatalouden hätä siitä paljon kohentuisi. Lisäksi on muistettava, että tutkimusten mukaan pienet kunnat pystyvät tuottamaan palveluja halvemmalla kuin isot byrokraattiset kunnat. Lisäksi pienissä toimii lähidemokratia paremmin kuin isoissa.

Elättikunnat ovat suuresti seurausta Lipposen hallitusten aikaisesta keskittämispolitiikasta, jolloin kaikki pyrittiin keskittämään Helsinginseudulle. Muuttamaan pystyvän ja veronmaksukykyisen väestön oli pakko jättää kotiseutunsa laajoilla alueilla maata. Sillä alueilla olevat kunnat kurjistuivat. Itse kuntarakenteella ja kunnan koolla ei tämän kehityksen suhteen ollut mitään tekemistä. Eikä tälläisten köyhdettyjen alueiden olot parane siitä että useita köyhiä kuntia pakkoliitetään, päinvastoin, kulut lisääntyvät, koska näillä usein harvaanasutuilla alueilla niin kuntalaisten kuin virkamiesten matkat ja matka-ajat pitenevät kuntakeskuksen ja asunnon välillä.

Muutenkaan köyhyys ei katoa sillä, että rikas (veronmasukukyisiä asukkaita ja yrityksiä) kunta liittää irseensä viereisiä köyhiä kuntia. Silloin vain köyhyys tasaantuu ja näiden entisten köyhien kuntien asukkaat ovat edelleen köyhiä. Heidän elämänsä saattaa suorastaan paheta, kun joutuvat uuden kuntansa syrjityiksi reuna-aluieksi.

Lue lisää

meille, paljonko oli maassa- tai maastamuutto Lipposen hallitusten aikana ja paljonko muuten. Ei kai nyt siirtolaisuutta Amerikkaan ja Ruotsiin sentään voi Lipposen syyksi panna. Maalaisliitto itki koko minun nuoruuteni ajan maaltapakoa ja silloin oli viisi Kekkosen hallitusta. Todellisuudessa keskittymistä tapahtui rajusti ja valitettavasti erityisesti Ruotsiin, kun Maalaisliitto oli pääosin teollistamista vastaan. Myönnetään, että Kekkonen sai aikaan pari kolme kannatamatonta sellutehdasta syrjäseuduille. Nekin olisi ollut järkevämpi rakentaa meren rantaan. Heilahteluja tietysti sattuu, mutta kerro myös, mitä on kokonaisuudessa tapahtunut Vanhasen hallituksen aikana. Paljonko keskittymistä on purettu. Tiedät aivan hyvin, että Suomi on vähiten keskittynyt länsimaa eikä se ole mitenkään hyvä asia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olen sanonut ennenkin, että keinot eivät näissä kysymyksissä ole olennaisia, vaan tavoitteen saavuttaminen eli kuntatalouksien elvyttäminen. Pakkokuntamallista kepulaiset ovat tehneet omien kuvitelmiensa varansa isommankin kirveen. Pakkoliitokset ovat luonnollisesti viimekätinen keino rationalisoida kuntarakenteita, jos kunnalla itselleen ei ole minkäänlaista kehityskykyä ja -halua.

Reunakuntalueiden näivettyminen ja metsittyminen ei välttämättä ole huono asia. Nykyisin kunnat helposti pyrkivät ylläpitämään reuna-alueitakin, vaikka se on jatkuvaa tekohengitys-elvytystä. Monilla reuna-alueilla ja peräkylillä marjanpoiminta alkaa ainoa elinkeinosuunta kannattamattoman maatalouden ohella. Tällaisilla seuduilla ei tarvita sukupolvenvaihdostukia, vaan peltojen metsitystukea. Tällainen kehitys keskittää asutuksen enemmän nyky-yhteiskunnan elinkeinorakenteen mukaiseksi. Kuten jotkut ovat sanoneet, emme enää elä hevostalouden ja kärrypolkujen aikoja.

Lipposen toimet pääkaupunkiseudun kehittämiseksi näyttävät kovin vähäisiltä siinä, mitä Matti Vanhanen - kylläkin viisasti - nyt tukee eli asustustoiminnan virkistämistä kasvavaa pääkaupunkiseutua varten. Vanhasen visiot pääkaupunkiseudun kasvusta lienevät hurjemmat kuin Lipponen uskalsi edes uneksia.

Lue lisää

... tunne maaseutua lainkaan. Siellä syrjäkulmilla on monet talot tyhjenneet ja kokonaisia syrjäkyliä on tyhjentynyt. Ei siellä kukaan väkisin pidä yllä asutusta ja kannattamatonta maataloutta. Mutta jos joku haluaa jatkaa elämäänsä kotonaan, ei häntä väkisin pidä sieltä pois ajaa. Entisissä kylissä, joissa oli kymmeniä tiloja, on nykyään vain pari viljelijää, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet naapuriensa peltoja, niitä joita ei ole vielä metsitetty. Näin nämä harvat viljelijät ovat saaneet tarpeeksi ison tilan kannattavan yritystoiminnan harjoittamiseen.

Vanhasella ei ole mitään visiota pääkaupunkiseudun kasvattamiseksi. Esim. Helsingin asukasluku on vähentynyt Vanhasen aikana. Maakuntien elämä on virkistynyt ja näin muuttopakko pääkaupunkiseudulle on vähentynyt. Helsingin kaupunki on tavallaan tukehtunut siihen Lipposen aloittamaan keskiykseen. Vanhanen joutuu korjaa tilanteen hankkimalla Helsingille asuinmaata.

Ilmoita nyt kirjoitti:

meille, paljonko oli maassa- tai maastamuutto Lipposen hallitusten aikana ja paljonko muuten. Ei kai nyt siirtolaisuutta Amerikkaan ja Ruotsiin sentään voi Lipposen syyksi panna. Maalaisliitto itki koko minun nuoruuteni ajan maaltapakoa ja silloin oli viisi Kekkosen hallitusta. Todellisuudessa keskittymistä tapahtui rajusti ja valitettavasti erityisesti Ruotsiin, kun Maalaisliitto oli pääosin teollistamista vastaan. Myönnetään, että Kekkonen sai aikaan pari kolme kannatamatonta sellutehdasta syrjäseuduille. Nekin olisi ollut järkevämpi rakentaa meren rantaan. Heilahteluja tietysti sattuu, mutta kerro myös, mitä on kokonaisuudessa tapahtunut Vanhasen hallituksen aikana. Paljonko keskittymistä on purettu. Tiedät aivan hyvin, että Suomi on vähiten keskittynyt länsimaa eikä se ole mitenkään hyvä asia.

Lue lisää

... maaltapakoa. Se ymmärsi paremmin kuin muut, että maa-ja metsätalouden nopea koneellistaminen vapautti väkeä maaseudulta. Maalaisliitto ja Kekkonen teollistavat maata nopeaan tahtiin vielä niin, että teollisuutta rakennettiin kaikkialle. Rakennemuutos oli vain niin nopea, että kaikille maalta vapautuville ei ehditty rakentamaan kotimaassa työpaikkaa. Mutta oli hyvä, että Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa.

Yhtään kannattamatonta sellutehdasta ei Suomeen tehty. Sellutehtaat tosin olivat enimmäkseen yksityisten firmojen hankkeita.

Mutta Kekkonen rakensi valtion toimesta (yksityiset eivät pystyneet niin suuriin hankkeisiin) maahan tuontia korvaavan perusteollisuuden, öljybjalostamot, atomivoimalaitokset, Rautaruukki, Kemira.

oivahärkönen kirjoitti:

... maaltapakoa. Se ymmärsi paremmin kuin muut, että maa-ja metsätalouden nopea koneellistaminen vapautti väkeä maaseudulta. Maalaisliitto ja Kekkonen teollistavat maata nopeaan tahtiin vielä niin, että teollisuutta rakennettiin kaikkialle. Rakennemuutos oli vain niin nopea, että kaikille maalta vapautuville ei ehditty rakentamaan kotimaassa työpaikkaa. Mutta oli hyvä, että Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa.

Yhtään kannattamatonta sellutehdasta ei Suomeen tehty. Sellutehtaat tosin olivat enimmäkseen yksityisten firmojen hankkeita.

Mutta Kekkonen rakensi valtion toimesta (yksityiset eivät pystyneet niin suuriin hankkeisiin) maahan tuontia korvaavan perusteollisuuden, öljybjalostamot, atomivoimalaitokset, Rautaruukki, Kemira.

Lue lisää

Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri, että turhaan te täällä koulussa olette, lähes kaikki te saatte leipänne maataloudesta. Yksikään ei saanut. Oikeastaan turha jatkaa, kun noin kiistät tosiasiat. Jos ei Kekkonen olisi ollut takana, ei olisi rakennettu sellutehtaita Kuopioon eikä Kemijärvelle, tuskin Uimaharjuunkaan. Muut tehtaat ovat ne sitten maksaneet. Onneksi ei enää ollut Kekkosta eikä Neuvostoliittoa, kun noista muista firmoista on tehty kannattavia. Ei ole ollut pakko käyttää itäistä teknologiaa ja paikat on saatu valita järkiperäisesti.

oivahärkönen kirjoitti:

... maaltapakoa. Se ymmärsi paremmin kuin muut, että maa-ja metsätalouden nopea koneellistaminen vapautti väkeä maaseudulta. Maalaisliitto ja Kekkonen teollistavat maata nopeaan tahtiin vielä niin, että teollisuutta rakennettiin kaikkialle. Rakennemuutos oli vain niin nopea, että kaikille maalta vapautuville ei ehditty rakentamaan kotimaassa työpaikkaa. Mutta oli hyvä, että Ruotsi tarvitsi tuohon aikaan työvoimaa.

Yhtään kannattamatonta sellutehdasta ei Suomeen tehty. Sellutehtaat tosin olivat enimmäkseen yksityisten firmojen hankkeita.

Mutta Kekkonen rakensi valtion toimesta (yksityiset eivät pystyneet niin suuriin hankkeisiin) maahan tuontia korvaavan perusteollisuuden, öljybjalostamot, atomivoimalaitokset, Rautaruukki, Kemira.

Lue lisää

että onneksi oli sosialidemokraattien hallitsema Ruotsi.

oivahärkönen kirjoitti:

... tunne maaseutua lainkaan. Siellä syrjäkulmilla on monet talot tyhjenneet ja kokonaisia syrjäkyliä on tyhjentynyt. Ei siellä kukaan väkisin pidä yllä asutusta ja kannattamatonta maataloutta. Mutta jos joku haluaa jatkaa elämäänsä kotonaan, ei häntä väkisin pidä sieltä pois ajaa. Entisissä kylissä, joissa oli kymmeniä tiloja, on nykyään vain pari viljelijää, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet naapuriensa peltoja, niitä joita ei ole vielä metsitetty. Näin nämä harvat viljelijät ovat saaneet tarpeeksi ison tilan kannattavan yritystoiminnan harjoittamiseen.

Vanhasella ei ole mitään visiota pääkaupunkiseudun kasvattamiseksi. Esim. Helsingin asukasluku on vähentynyt Vanhasen aikana. Maakuntien elämä on virkistynyt ja näin muuttopakko pääkaupunkiseudulle on vähentynyt. Helsingin kaupunki on tavallaan tukehtunut siihen Lipposen aloittamaan keskiykseen. Vanhanen joutuu korjaa tilanteen hankkimalla Helsingille asuinmaata.

Lue lisää

Helsingin väkiluku ei ole vähentynyt yhtenäkään vuonna 2000-luvulla eikä kai kahdella edelliselläkään vuosikymmenellä, vaan pienoista kasvua on aina ollut. Liian pientä viime vuosina, kun ei ole tarjota asuntoja tänne halukkaille. Espoo ja Vantaa ja kauemmatkin kehyskunnant ovat imaisseet verónmaksajikseen ne, joista suurin osa olisi varmaan asettnut mieluiten Helsinkiin, jos se olisi ollut mahdollista.

mielessä okeassa, kirjoitti:

että onneksi oli sosialidemokraattien hallitsema Ruotsi.

... oli aivan toiset lähtökohdat, se ei ollut sodassa. Nykyään vain paljolti kepujohtoisen Suomen talous ja elintaso on saavuttanut sosialidemokraattijohtoisen Ruotsin.

oppikoulussa kirjoitti:

Maalaisliiton kansanedustaja ja ministeri, että turhaan te täällä koulussa olette, lähes kaikki te saatte leipänne maataloudesta. Yksikään ei saanut. Oikeastaan turha jatkaa, kun noin kiistät tosiasiat. Jos ei Kekkonen olisi ollut takana, ei olisi rakennettu sellutehtaita Kuopioon eikä Kemijärvelle, tuskin Uimaharjuunkaan. Muut tehtaat ovat ne sitten maksaneet. Onneksi ei enää ollut Kekkosta eikä Neuvostoliittoa, kun noista muista firmoista on tehty kannattavia. Ei ole ollut pakko käyttää itäistä teknologiaa ja paikat on saatu valita järkiperäisesti.

Lue lisää

... Kuopiossa ja Kemijärvellä ovat hyvien uittoväylien varrella lähellä puura-aineen lähteitä. Olisiko raakapuu pitänyt kuljettaa meren rantaan? Nuo tehtaat olivat lisäksi alueilla, joissa oli niiden tarvitsema työväki paikanpäällä niin, ettei heitä tarvinnut siirtää ja uudelleen majoittaa.

oivahärkönen kirjoitti:

... oli aivan toiset lähtökohdat, se ei ollut sodassa. Nykyään vain paljolti kepujohtoisen Suomen talous ja elintaso on saavuttanut sosialidemokraattijohtoisen Ruotsin.

on se kepujohtoinen Suomi, joka on saavuttanut Ruotsin, Sehän on tapahtunut Kekkosen jälkeen. Jos tarkastelemme tätä pitkälle kepujohtoista maata, niin yllättäen sillä on ollut koko ajan sosalidemokraattinen presidentti, pitkäaikaisin pääministeri on ollut Kalevi Sorsa, toinen pitkäaikainen on ollut Paavo Lipponen, muita mm. Harri Holkeri jne. Mitä se paljolti kepujohtoinen nyt oikein tarkoittaa. Kai sinä nyt Oiva sen myönnät, että v. 1981 Suomi oli todella paljon Ruotsia jäljessä. Tietysti jo Kekkosen aikana Suomi nousi, kun noudatetttin sosialidemokraatti Pekka Kuusen kaavailemaa sosialipolitiikkaa, työmarkkinoita kehitettiin sosialidemokraatti Liinamaan johdolla jne.

oivahärkönen kirjoitti:

... Kuopiossa ja Kemijärvellä ovat hyvien uittoväylien varrella lähellä puura-aineen lähteitä. Olisiko raakapuu pitänyt kuljettaa meren rantaan? Nuo tehtaat olivat lisäksi alueilla, joissa oli niiden tarvitsema työväki paikanpäällä niin, ettei heitä tarvinnut siirtää ja uudelleen majoittaa.

Lue lisää

Uimaharju on pantu kuntoon Kekkosen jälkeen, valitettavasti se kuitenkin joutuu tukeutumaan venäläiseen puuhun. Kemijärvi ja Savon sellu ovat liian pieniä ja niitä ei voida riittävästi noille paikoille suurentaa. Kyllä ne Suomen selluteollisuuden syömähampaat ovat ensisijaisesti Kemissä, Pietarsaaressa, Kaskisissa ja Raumalla. Niihin voi tuoda tarpeen vaatiessa puuta melko halvalla mistä päin maailmaa tahansa. Merkittäviä tehtaita on vielä Kymenlaaksossa, Lappeenrannassa ja Imatran seudulla. Niihin saadaan suuriakin määriä puuta, mutta nekin ovat jo liian riippuvia Venäjän puusta. Annetaan nyt kuitenkin yksi piste Kekkoselle Saimaan kanavasta. vaikka se ei ole juurikaan kannattanut, se auttaa Vuoksenlaakson puuhuollossa. Sellu- ja paperitehtaita löytyy tietysti vielä mm. Jämsän ja Kajaanin seudulta. Mutta niitä pitävät pystyssä paperitehtaat, niin kauan kuin pitävät.

mietitään, mikä kirjoitti:

on se kepujohtoinen Suomi, joka on saavuttanut Ruotsin, Sehän on tapahtunut Kekkosen jälkeen. Jos tarkastelemme tätä pitkälle kepujohtoista maata, niin yllättäen sillä on ollut koko ajan sosalidemokraattinen presidentti, pitkäaikaisin pääministeri on ollut Kalevi Sorsa, toinen pitkäaikainen on ollut Paavo Lipponen, muita mm. Harri Holkeri jne. Mitä se paljolti kepujohtoinen nyt oikein tarkoittaa. Kai sinä nyt Oiva sen myönnät, että v. 1981 Suomi oli todella paljon Ruotsia jäljessä. Tietysti jo Kekkosen aikana Suomi nousi, kun noudatetttin sosialidemokraatti Pekka Kuusen kaavailemaa sosialipolitiikkaa, työmarkkinoita kehitettiin sosialidemokraatti Liinamaan johdolla jne.

Lue lisää

... tapahtunut koko sodanjälkeisenä aikana, jolloin Kekkonen ja kepu ovat olleet merkittäviä ja pitkäaikaisia tekijöitä. Ei sillä ole merkitystä että maaliin tultiin sossujen hallitessa joskus 90-luvulla.

En kyllä kehtaisi mainita Holkeria siinä joukossa, jossa kehutaan taloutte edistäviä poliittisia johtajia. Sekä Koivisto, että holkeri olivat surkimuksia talousasioissa. He olivat vähällä tuhota Suomen vahvanmarkan politiikallaan. Holkerin hallitus teki kaikki maahdolliset talouspoliittiset virheet ja syöksi maan vuosisadan lamaan 80-luvun lopussa.

Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja.

kehdannut sanoa, että - kirjoitti:

- sinä olet hyvin tyhmä mies. Kuinka insinöörikään voi olla noin tyhmä? Sulla on kustakin asiasta vain yksi ulkoa opeteltu lause, jonka aina toistat. Ja aina siihen kuuluu Lipponen tai Kekkonen. Tosi vastenmielinen tyyppi olet.

Lue lisää

... rakastettava ja kohtelias mies. Sinä et hyökkää kanssakirjoittajan henkilön kimppuun hävyttömästi vaan puhut vain asioista. Sinä vielä esiinnyt omalla nimelläsi, etkä ammu puskasta.

Tämän saitin koklipiläiset terroristit ovat kepun ja Kekkosen kimpussa hyvin yksipuolisella aihevalikoimalla, joita toistetaan monen miehen voimin. Luonnollisesti samoihin hyökkäyksiin minä joudun aina vastaamaan samalla tavalla.

oivahärkönen kirjoitti:

... Kuopiossa ja Kemijärvellä ovat hyvien uittoväylien varrella lähellä puura-aineen lähteitä. Olisiko raakapuu pitänyt kuljettaa meren rantaan? Nuo tehtaat olivat lisäksi alueilla, joissa oli niiden tarvitsema työväki paikanpäällä niin, ettei heitä tarvinnut siirtää ja uudelleen majoittaa.

Lue lisää

Joskus 1980-luvun alkupuolella loppuivat uitot Kemijoella ja Iijoella, ja ne taisivat olla viimeiset joet, joissa puu "huilasi". Että se siitä uittoväylien tärkeydestä tehtaiden sijoituspaikkana.

oivahärkönen kirjoitti:

... tapahtunut koko sodanjälkeisenä aikana, jolloin Kekkonen ja kepu ovat olleet merkittäviä ja pitkäaikaisia tekijöitä. Ei sillä ole merkitystä että maaliin tultiin sossujen hallitessa joskus 90-luvulla.

En kyllä kehtaisi mainita Holkeria siinä joukossa, jossa kehutaan taloutte edistäviä poliittisia johtajia. Sekä Koivisto, että holkeri olivat surkimuksia talousasioissa. He olivat vähällä tuhota Suomen vahvanmarkan politiikallaan. Holkerin hallitus teki kaikki maahdolliset talouspoliittiset virheet ja syöksi maan vuosisadan lamaan 80-luvun lopussa.

Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja.

Lue lisää

"Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja."

Sinulla ei ole havaintoja mistään sellaisesta, joka on todellista ja arvokasta, koska sulla on silmillä silmälaput ja korvilla korvalaput ja niissä suodattimet kaikkea muuta kuin kepua ja kepulaisuutta vastaan.

oivahärkönen kirjoitti:

... tapahtunut koko sodanjälkeisenä aikana, jolloin Kekkonen ja kepu ovat olleet merkittäviä ja pitkäaikaisia tekijöitä. Ei sillä ole merkitystä että maaliin tultiin sossujen hallitessa joskus 90-luvulla.

En kyllä kehtaisi mainita Holkeria siinä joukossa, jossa kehutaan taloutte edistäviä poliittisia johtajia. Sekä Koivisto, että holkeri olivat surkimuksia talousasioissa. He olivat vähällä tuhota Suomen vahvanmarkan politiikallaan. Holkerin hallitus teki kaikki maahdolliset talouspoliittiset virheet ja syöksi maan vuosisadan lamaan 80-luvun lopussa.

Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja.

Lue lisää

osaaminen on yksi sinun mantroistasi. Olet kyllä melko yksin sen kanssa. Kekkoselle talous oli aina alisteinen politiikalle. Hän oli kuten Neuvostoliiton johtajat, joille määrät merkitsivät, ei laatu tai taloudellisuus. Ei Kekkosen aikana tavoitettu Ruotsia juurikaan, johtuen mm. poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Vakaus saavutettiin vasta Koiviston aikana. Kyllä Holkerin hallitus oli taloudellisesti loistava, jos sitä nyt verrataan Kekkosen runnaamiin Miettusen hallituksiintai Auran palokuntiin. Yksi mantrasi on, että Holkerin hallitus aiheutti kansainvälisen laman. Siinäkin olet melko yksin ja täysin kepulaisessa surassa,

että sanot noin: kirjoitti:

"Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja."

Sinulla ei ole havaintoja mistään sellaisesta, joka on todellista ja arvokasta, koska sulla on silmillä silmälaput ja korvilla korvalaput ja niissä suodattimet kaikkea muuta kuin kepua ja kepulaisuutta vastaan.

Lue lisää

Aina olet solvaamassa ja jankuttamassa samaa kepukaunajargonia. Mikä on mielesi myrkyttänyt? Relaa joskus ettei ohtasuoni puhkee.

taloudellinen kirjoitti:

osaaminen on yksi sinun mantroistasi. Olet kyllä melko yksin sen kanssa. Kekkoselle talous oli aina alisteinen politiikalle. Hän oli kuten Neuvostoliiton johtajat, joille määrät merkitsivät, ei laatu tai taloudellisuus. Ei Kekkosen aikana tavoitettu Ruotsia juurikaan, johtuen mm. poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Vakaus saavutettiin vasta Koiviston aikana. Kyllä Holkerin hallitus oli taloudellisesti loistava, jos sitä nyt verrataan Kekkosen runnaamiin Miettusen hallituksiintai Auran palokuntiin. Yksi mantrasi on, että Holkerin hallitus aiheutti kansainvälisen laman. Siinäkin olet melko yksin ja täysin kepulaisessa surassa,

Lue lisää

Katseleppa ympärilles, niin huomaat joka puolelta tursuavan rikkauden merkit. Kaikki on Ruotsissa paremmin kuin Suomessa - KAIKKI. Tuskinpa Suomi pääsee Ruotsin tasolle koskaan.

kehdannut sanoa, että - kirjoitti:

- sinä olet hyvin tyhmä mies. Kuinka insinöörikään voi olla noin tyhmä? Sulla on kustakin asiasta vain yksi ulkoa opeteltu lause, jonka aina toistat. Ja aina siihen kuuluu Lipponen tai Kekkonen. Tosi vastenmielinen tyyppi olet.

Lue lisää

Olet maailman tyhmin ihminen.

oivahärkönen kirjoitti:

... tapahtunut koko sodanjälkeisenä aikana, jolloin Kekkonen ja kepu ovat olleet merkittäviä ja pitkäaikaisia tekijöitä. Ei sillä ole merkitystä että maaliin tultiin sossujen hallitessa joskus 90-luvulla.

En kyllä kehtaisi mainita Holkeria siinä joukossa, jossa kehutaan taloutte edistäviä poliittisia johtajia. Sekä Koivisto, että holkeri olivat surkimuksia talousasioissa. He olivat vähällä tuhota Suomen vahvanmarkan politiikallaan. Holkerin hallitus teki kaikki maahdolliset talouspoliittiset virheet ja syöksi maan vuosisadan lamaan 80-luvun lopussa.

Eikä myöskään muiden sossuppresidenttien Ahtisaaren ja Halosen talouskyvyistä ole havaintoja.

Lue lisää

teki todella järkevät päätökset Kaskisista ja Pietarsaaren voimakkaasta laajentamisesta, lupa pyydettiin Suomen Pankilta eli nimenomaan Mauno Koivistolta ja hän todella harkitsi niitä. Satuin olemaan silloin metsäteollisuuden palveluksessa. Kekkosella ei ollut asioihin osaa eikä arpaa.

Birger kirjoitti:

Katseleppa ympärilles, niin huomaat joka puolelta tursuavan rikkauden merkit. Kaikki on Ruotsissa paremmin kuin Suomessa - KAIKKI. Tuskinpa Suomi pääsee Ruotsin tasolle koskaan.

Lue lisää

vähän jäävi tässä asiassa. Suomenruotssalaiset ovat jo äidinmaidossa imeneet tuon palvonnan kaikkea ruotsalaisuutta kohtaan. Kyllä olen käynyt Ruotsissa. Minulla jopa asuu siellä sukulaisia. Olen myös lukenut ruotsalaisia tilastoja. Keskity sinä Birger tuohon tassorna bort från Sibbo (tai miten se olikaan) projektiin. Ei sekään onnistu, mutta se on kuitenkin sinulle sopivampaa puuhailua. Se näyttää nyt joka tapauksessa ohjaavan ajatuksiasi.

taitaa olla kirjoitti:

vähän jäävi tässä asiassa. Suomenruotssalaiset ovat jo äidinmaidossa imeneet tuon palvonnan kaikkea ruotsalaisuutta kohtaan. Kyllä olen käynyt Ruotsissa. Minulla jopa asuu siellä sukulaisia. Olen myös lukenut ruotsalaisia tilastoja. Keskity sinä Birger tuohon tassorna bort från Sibbo (tai miten se olikaan) projektiin. Ei sekään onnistu, mutta se on kuitenkin sinulle sopivampaa puuhailua. Se näyttää nyt joka tapauksessa ohjaavan ajatuksiasi.

Lue lisää

Ruotsin infrastruktuuri on arvoltaan ainakin 100 kertaa suurempi kuin Suomen. Jo Tukholman metroon on pistetty enemmän kansallisvarallisuutta kuin koko Helsingin kurjaan tuppukylään, jota ei viitsisi edes kaupungiksi kutsua. Kävin kerran siellä ja se riitti. Sain liukastella jossain rannassa sijaitsevalla kauppatorilla perunkuoriin ja silakanperkkeisiin.

Tukholman lentokentältä, kai Arlandan tiedät, pääsee mukavasti 20:ssä minuutissa T-Centraaliin Tukholman keskustaan. Helsingin lentokentälle vastaavaa yhteyttä saadaan tuskin koskaan.

Niin, jalkapallo - Ruotsi on siinäkin suhteessa Suomea valovuosia edellä. Olipas jättekiva katsella miten hyvin svenskit pelasivat Englantia vastaan.

Reahävittäjiäkin Ruotsilla on tuhansia. Suomella taitaa olla jotain 15 Hornettia. Nehän tuhotaan kentälle sodan 5:n ensimmaäisen minuutin aikana. Ruotsin hävittäjät ovat turvassa kalliosuojissaan. Ruotsin armeijan vaatteet ovat niin tyylikkäät, että käytöstä poistetut varusteet myydään hyvään hintaan. Suomen armeija kulkee niihin verrattuna surkeissa rytkyissä. Parempia ei varmasti tule, ennen kuin Suomi liittyy Natoon. Ruotsi ei tarvitse senkään vuoksia Nato-jäsenyyttä.

Tässä nyt aluksi, lisää tulee tarvittaessa.

Birger kirjoitti:

Ruotsin infrastruktuuri on arvoltaan ainakin 100 kertaa suurempi kuin Suomen. Jo Tukholman metroon on pistetty enemmän kansallisvarallisuutta kuin koko Helsingin kurjaan tuppukylään, jota ei viitsisi edes kaupungiksi kutsua. Kävin kerran siellä ja se riitti. Sain liukastella jossain rannassa sijaitsevalla kauppatorilla perunkuoriin ja silakanperkkeisiin.

Tukholman lentokentältä, kai Arlandan tiedät, pääsee mukavasti 20:ssä minuutissa T-Centraaliin Tukholman keskustaan. Helsingin lentokentälle vastaavaa yhteyttä saadaan tuskin koskaan.

Niin, jalkapallo - Ruotsi on siinäkin suhteessa Suomea valovuosia edellä. Olipas jättekiva katsella miten hyvin svenskit pelasivat Englantia vastaan.

Reahävittäjiäkin Ruotsilla on tuhansia. Suomella taitaa olla jotain 15 Hornettia. Nehän tuhotaan kentälle sodan 5:n ensimmaäisen minuutin aikana. Ruotsin hävittäjät ovat turvassa kalliosuojissaan. Ruotsin armeijan vaatteet ovat niin tyylikkäät, että käytöstä poistetut varusteet myydään hyvään hintaan. Suomen armeija kulkee niihin verrattuna surkeissa rytkyissä. Parempia ei varmasti tule, ennen kuin Suomi liittyy Natoon. Ruotsi ei tarvitse senkään vuoksia Nato-jäsenyyttä.

Tässä nyt aluksi, lisää tulee tarvittaessa.

Lue lisää

Todistit jo sen asenteellisuuden, jonka aikaisemmin totesin. Jos nyt joku viitsii, niin kumotkoon nuo luvut. Minä en viitsi. Minun puolestani saat vapaasti uskoa niihin. Taisit muuten käydä Helsingissä silakkamarkkinoiden aikaan. Nehän ovat teidän huippuhetkiänne.

taloudellinen kirjoitti:

osaaminen on yksi sinun mantroistasi. Olet kyllä melko yksin sen kanssa. Kekkoselle talous oli aina alisteinen politiikalle. Hän oli kuten Neuvostoliiton johtajat, joille määrät merkitsivät, ei laatu tai taloudellisuus. Ei Kekkosen aikana tavoitettu Ruotsia juurikaan, johtuen mm. poliittisesta ja taloudellisesta epävakaudesta. Vakaus saavutettiin vasta Koiviston aikana. Kyllä Holkerin hallitus oli taloudellisesti loistava, jos sitä nyt verrataan Kekkosen runnaamiin Miettusen hallituksiintai Auran palokuntiin. Yksi mantrasi on, että Holkerin hallitus aiheutti kansainvälisen laman. Siinäkin olet melko yksin ja täysin kepulaisessa surassa,

Lue lisää

... olla alisteinen valtkunnan politiikalle. Politiikka on yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitamista ja talous on niistä tärkeimpiä.

Minä olen lukenut kymmeniä kirjoja Kekkosesta ja lisäksi olen elänyt hänen aikanaan ja seurannut päivittäin politiikkaa. Kekkosella oli ajattelussaan talous päällimmäisenä. Heti sodan jälkeen hän kirjoitti kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua" (tai jotain sinne päin), jossa hän hahmotteli sen vaurastumisstrategian, jolla Suomesta rakennettiin vauras teollisuusmaa. Ulkopolitiikkakin oli pääosin pantu palvelemaan taloutta: edullinen kauppa N-liittoon, Efta ja EEC.

metsäteollisuus kirjoitti:

teki todella järkevät päätökset Kaskisista ja Pietarsaaren voimakkaasta laajentamisesta, lupa pyydettiin Suomen Pankilta eli nimenomaan Mauno Koivistolta ja hän todella harkitsi niitä. Satuin olemaan silloin metsäteollisuuden palveluksessa. Kekkosella ei ollut asioihin osaa eikä arpaa.

Lue lisää

se antoi luvan siihen?

(katso video)

http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20031219185120690218

oivahärkönen kirjoitti:

... olla alisteinen valtkunnan politiikalle. Politiikka on yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitamista ja talous on niistä tärkeimpiä.

Minä olen lukenut kymmeniä kirjoja Kekkosesta ja lisäksi olen elänyt hänen aikanaan ja seurannut päivittäin politiikkaa. Kekkosella oli ajattelussaan talous päällimmäisenä. Heti sodan jälkeen hän kirjoitti kirjan "Onko maallamme malttia vaurastua" (tai jotain sinne päin), jossa hän hahmotteli sen vaurastumisstrategian, jolla Suomesta rakennettiin vauras teollisuusmaa. Ulkopolitiikkakin oli pääosin pantu palvelemaan taloutta: edullinen kauppa N-liittoon, Efta ja EEC.

Lue lisää

ole, jotenkin sinä Oiva olet juuttunut 1950-luvulle. Palaan vielä kerran sellutehtaisiin. 1950-luvulla jokainen vähänkin metsäisempi kunta haikaili Maalaisliiton ja Kekkosen voimakkaasti tukemana omaa pientä sellutehdasta. Katsottiin, että jalostushyöty ei saa valua muualle, ei ainakaan kaupunkeihin. Onneksi tuo hullutus tuotti vain muutaman pikkutehtaan. Tietysti sinua pitää ymmärtää. Olet voimiesi päivinä palvellut Neuvostoliiton kauppaa ja sitä aikaa, kun politiikka oli kaiken yläpuolella. Uskot olleesi jopa niin tärkeä henkilö, ett KGP on nimennyt sinut agentikseen, melkein kuin Kekkosen eli Timo ja Risto, kaksi suurmiestä. Monet sinua viisaammat miehet ovat juuttuneet näennäisen suuruutensa aikoihin, miksi et sitten sinä.

Suomen joessa? kirjoitti:

Joskus 1980-luvun alkupuolella loppuivat uitot Kemijoella ja Iijoella, ja ne taisivat olla viimeiset joet, joissa puu "huilasi". Että se siitä uittoväylien tärkeydestä tehtaiden sijoituspaikkana.

Lue lisää

... perustettiin oli uitto tärkein puun kukjetusmuoto. Sen loputtua oli onni, että tehtaat olivat lähellä metsää.

noin enää kirjoitti:

ole, jotenkin sinä Oiva olet juuttunut 1950-luvulle. Palaan vielä kerran sellutehtaisiin. 1950-luvulla jokainen vähänkin metsäisempi kunta haikaili Maalaisliiton ja Kekkosen voimakkaasti tukemana omaa pientä sellutehdasta. Katsottiin, että jalostushyöty ei saa valua muualle, ei ainakaan kaupunkeihin. Onneksi tuo hullutus tuotti vain muutaman pikkutehtaan. Tietysti sinua pitää ymmärtää. Olet voimiesi päivinä palvellut Neuvostoliiton kauppaa ja sitä aikaa, kun politiikka oli kaiken yläpuolella. Uskot olleesi jopa niin tärkeä henkilö, ett KGP on nimennyt sinut agentikseen, melkein kuin Kekkosen eli Timo ja Risto, kaksi suurmiestä. Monet sinua viisaammat miehet ovat juuttuneet näennäisen suuruutensa aikoihin, miksi et sitten sinä.

Lue lisää

... kepu- ja Kekkos-kaunaasi niin, että näyttä jo hermo pettävän, kun alat hyökkäillä henkilöäni vastaan ja vielä puskasta.

Minää neukkukaupassa johtavassa asemassa kauan mukana olleena tiedän, että jokaista meitä KGB seurasi tarkoin. Samoin tietenkin poliitikkoja he seurasivat. Heidän sisäistä käyttöä varten antoivat salanimen. Tiedetään sen Kekkosella olleen Timo. Minäkin kerran kuulin oman nimeni, se saattoi olla Risto niin kuin joku täällä palstalla tuntuu tietävän.

Mutta ei enempää Kekkonen kuin minäkään olleet KGB:n agentteja. Kekkonen käytti lähetystön agentteja hyväkseen suorien ja nopeiden yhteyksien saamiseksi neuvostojohtoon. Samoin me ujutimme ympärillämme pyörivien KGB:n agenttien kautta liiketoimiemme kannalta edullista tietoa neukuille.

oivahärkönen kirjoitti:

... kepu- ja Kekkos-kaunaasi niin, että näyttä jo hermo pettävän, kun alat hyökkäillä henkilöäni vastaan ja vielä puskasta.

Minää neukkukaupassa johtavassa asemassa kauan mukana olleena tiedän, että jokaista meitä KGB seurasi tarkoin. Samoin tietenkin poliitikkoja he seurasivat. Heidän sisäistä käyttöä varten antoivat salanimen. Tiedetään sen Kekkosella olleen Timo. Minäkin kerran kuulin oman nimeni, se saattoi olla Risto niin kuin joku täällä palstalla tuntuu tietävän.

Mutta ei enempää Kekkonen kuin minäkään olleet KGB:n agentteja. Kekkonen käytti lähetystön agentteja hyväkseen suorien ja nopeiden yhteyksien saamiseksi neuvostojohtoon. Samoin me ujutimme ympärillämme pyörivien KGB:n agenttien kautta liiketoimiemme kannalta edullista tietoa neukuille.

Lue lisää

vähän analysoineesi henkilöäsi. Ongelma on, että kun asia-argumentit eivät näytä aiheuttavan mitään, helposti rupeaa miettimään syitä siihen. Kyllä sinä Oiva itse olet tuonut esille tuon Riston. Olen usein miettinyt, että olisiko joku koiranleuka työkaverisi keksinyt sen ja sinä tietysti hyväksynyt sen kunniamainintana. En ole epäillyt sinua KGP-agentiksi, Sen verran kunnioitan KGP:tä. Asiaahan tuossa vastauksessa ei ollut.

"Toisentyyppisiä esimerkkejä pakkoliitosten tarpeesta on kepulandiassa, siellä kunnat eivät pysty edes peruspalvelujen turvaamiseen ilman massiivisa valtionapuja ja muita tulonsiirtoja. Noita kepukuntia ylläpidetään kuitenkin veronmaksajien rahoilla muutaman sadan kepuäänen menettämisen pelossa. Ongelmista ei uskalleta puhua saati tarttua toimeen, rahaa syydetään vaan lisää."

Ainakin minun kolmen tuhannen asukkaan kotikunnassa on se ongelma, että saamme vain vähän yhteisöverotuloja, vaikka kunnassa on pitkäjänteisen ja onnistuneen elinkeinopolitiikan ansiosta niin paljon teollisuutta, että työttömyys on viimeisen tilaston mukaan alle 4%. Toinen ongelma on, että täällä käy lähes 1000 vieraspaikkakuntalaista töissä, jotka tietenkin maksavat veronsa omalle kotipaikkakunnalleen. Pitäisiköhän tämä Lipposen hallituksen sössimä yhteisöverojärjestelmä pistää ensimmäisenä kuntoon, jotta tämänkin paikkakunnan asukkaat pääsisivät nauttimaan niistä hedelmistä, joita ovat olleet osin omin verovaroin luomassa? Minusta pitäisi.

Krottinen kirjoitti:

"Toisentyyppisiä esimerkkejä pakkoliitosten tarpeesta on kepulandiassa, siellä kunnat eivät pysty edes peruspalvelujen turvaamiseen ilman massiivisa valtionapuja ja muita tulonsiirtoja. Noita kepukuntia ylläpidetään kuitenkin veronmaksajien rahoilla muutaman sadan kepuäänen menettämisen pelossa. Ongelmista ei uskalleta puhua saati tarttua toimeen, rahaa syydetään vaan lisää."

Ainakin minun kolmen tuhannen asukkaan kotikunnassa on se ongelma, että saamme vain vähän yhteisöverotuloja, vaikka kunnassa on pitkäjänteisen ja onnistuneen elinkeinopolitiikan ansiosta niin paljon teollisuutta, että työttömyys on viimeisen tilaston mukaan alle 4%. Toinen ongelma on, että täällä käy lähes 1000 vieraspaikkakuntalaista töissä, jotka tietenkin maksavat veronsa omalle kotipaikkakunnalleen. Pitäisiköhän tämä Lipposen hallituksen sössimä yhteisöverojärjestelmä pistää ensimmäisenä kuntoon, jotta tämänkin paikkakunnan asukkaat pääsisivät nauttimaan niistä hedelmistä, joita ovat olleet osin omin verovaroin luomassa? Minusta pitäisi.

Lue lisää

Kyllä se olisi oikein hyvä, että kaikki kunnat saisivat pitää omat yhteisöveronsa. Mukavaa, että Kepu kannattaa tätä. Se on merkittävä suunnanmuutos. Se on todella mullistavaa, että Kepu haluaisi myös sitä, että muualla töissä käyvät ainakin osittan maksaisivat veronsa työpaikkakunnalleen. Eiköhän demarit ja Kokoomus saada tänän taakse.

Krottinen kirjoitti:

"Toisentyyppisiä esimerkkejä pakkoliitosten tarpeesta on kepulandiassa, siellä kunnat eivät pysty edes peruspalvelujen turvaamiseen ilman massiivisa valtionapuja ja muita tulonsiirtoja. Noita kepukuntia ylläpidetään kuitenkin veronmaksajien rahoilla muutaman sadan kepuäänen menettämisen pelossa. Ongelmista ei uskalleta puhua saati tarttua toimeen, rahaa syydetään vaan lisää."

Ainakin minun kolmen tuhannen asukkaan kotikunnassa on se ongelma, että saamme vain vähän yhteisöverotuloja, vaikka kunnassa on pitkäjänteisen ja onnistuneen elinkeinopolitiikan ansiosta niin paljon teollisuutta, että työttömyys on viimeisen tilaston mukaan alle 4%. Toinen ongelma on, että täällä käy lähes 1000 vieraspaikkakuntalaista töissä, jotka tietenkin maksavat veronsa omalle kotipaikkakunnalleen. Pitäisiköhän tämä Lipposen hallituksen sössimä yhteisöverojärjestelmä pistää ensimmäisenä kuntoon, jotta tämänkin paikkakunnan asukkaat pääsisivät nauttimaan niistä hedelmistä, joita ovat olleet osin omin verovaroin luomassa? Minusta pitäisi.

Lue lisää

No nyt alkaa tulla jo oikaa puhetta.

Yhteisöverohan muutettiin kuntapuolella valtionosuusjärjestelmäksi, joka tasaa kuntien aiempia yhteisöveroja laajemmalle eli varsin kepulandian elättikuntiin. Tällainen kompensaatiomalli ei kannusta kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kärsijänä on ollut varsinkin Helsinki.

Toinenkin ehdotuksesi saa varmaan kannatusta kokdem puolelta. Jos työntekijöiden tuloveroista osa jäisi työpaikkakunnalle, se vahvistaisi roimasti vahvoja elinkeinotoimintapaikkakuntia kuten Helsinki, Jyväskylä, Oulu. Ympäryskunnat tykkäisivät todennäköisesti kyttyrää.

Mielipidepankki kirjoitti:

No nyt alkaa tulla jo oikaa puhetta.

Yhteisöverohan muutettiin kuntapuolella valtionosuusjärjestelmäksi, joka tasaa kuntien aiempia yhteisöveroja laajemmalle eli varsin kepulandian elättikuntiin. Tällainen kompensaatiomalli ei kannusta kunnan elinkeinopolitiikkaa. Kärsijänä on ollut varsinkin Helsinki.

Toinenkin ehdotuksesi saa varmaan kannatusta kokdem puolelta. Jos työntekijöiden tuloveroista osa jäisi työpaikkakunnalle, se vahvistaisi roimasti vahvoja elinkeinotoimintapaikkakuntia kuten Helsinki, Jyväskylä, Oulu. Ympäryskunnat tykkäisivät todennäköisesti kyttyrää.

Lue lisää

Mikäs hallitus tämän yhteisöverouudistuksen tekikään?

Yhteisöverotus pitäisi uudistaa myös siten, että verot maksettaisiin siihen kuntaan/kuntiin, jossa tuotanto=lisäarvo syntyy.

Huomautan vielä, että omassa kotikunnassani elinkeinoelämän kehittäminen on levännyt aina keskustan ja kokoomuksen harteilla, demareitten heitellessä kapuloita rattaisiin ja syytellessä "yrittäjien hyysäämisestä".

Krottinen kirjoitti:

Mikäs hallitus tämän yhteisöverouudistuksen tekikään?

Yhteisöverotus pitäisi uudistaa myös siten, että verot maksettaisiin siihen kuntaan/kuntiin, jossa tuotanto=lisäarvo syntyy.

Huomautan vielä, että omassa kotikunnassani elinkeinoelämän kehittäminen on levännyt aina keskustan ja kokoomuksen harteilla, demareitten heitellessä kapuloita rattaisiin ja syytellessä "yrittäjien hyysäämisestä".

Lue lisää

olevan noin Karl Marxin kannalla. Eli tuotanto on mielestäsi sama kuin lisäarvo. Tuotekehitys, markkinointi, suunnittelu ja johto eivät ole mitään. Jos olisi Nokialla ollut tuollainen käsitys vallalla, siellä tehtäisi edelleen kumisaappaita, WC-paperia ja kaapeleita koska niiden tuotanto oli se lisäarvo. Eipä olisi olemassa nykyistä Nokiaa jos olisi Nokiaa ollenkaan.

Krottinen kirjoitti:

Mikäs hallitus tämän yhteisöverouudistuksen tekikään?

Yhteisöverotus pitäisi uudistaa myös siten, että verot maksettaisiin siihen kuntaan/kuntiin, jossa tuotanto=lisäarvo syntyy.

Huomautan vielä, että omassa kotikunnassani elinkeinoelämän kehittäminen on levännyt aina keskustan ja kokoomuksen harteilla, demareitten heitellessä kapuloita rattaisiin ja syytellessä "yrittäjien hyysäämisestä".

Lue lisää

myöskään metsän hoito, puuraaka-aineen teko, kuljetus jne. mitään metsäteollisuudessa, koska tuotanto=lisäarvo. Sinähän kuljet tyhmyydestä toiseen. Selitäpä nyt taas, että et tarkoittanut, mitä sanoit.

Keskustan kannattajan kirjoitti:

olevan noin Karl Marxin kannalla. Eli tuotanto on mielestäsi sama kuin lisäarvo. Tuotekehitys, markkinointi, suunnittelu ja johto eivät ole mitään. Jos olisi Nokialla ollut tuollainen käsitys vallalla, siellä tehtäisi edelleen kumisaappaita, WC-paperia ja kaapeleita koska niiden tuotanto oli se lisäarvo. Eipä olisi olemassa nykyistä Nokiaa jos olisi Nokiaa ollenkaan.

Lue lisää

...yhteisöverot sille paikkakunnalle jossa on pääkonttori, olkoon tuotanto ja TUOTEKEHITYS missä hyvänsä?

Krottinen kirjoitti:

...yhteisöverot sille paikkakunnalle jossa on pääkonttori, olkoon tuotanto ja TUOTEKEHITYS missä hyvänsä?

ollut, sinä sensijaan totesit, että tuotanto=lisäarvo. Sinulle olisi hyötyä, jos lukisit Ilmari Susiluodon kirjan Suuruuden laskuoppi. Siinä todetaan, että yksi Neuvostoliiton kaatumisen tärkeimpiä asioita oli, että Stalin ymmärsi vain tuotantolukuja. Palveluille ja henkiselle työlle ei annettu mitään arvoa.

... valtapolitiikkaa. Politikot on valittukin sitä varten, että tekevät kannattajiensa mielestä järkeviä ratkaisuja ja saavat seuraavissakin vaaleissa kannatusta ja valtaa. Se, että eri puolueilla tai eri politiikoilla on erilaisia käsitykiä asioista johtuu heidän ja heidän kannattajiensa mielipiteistä ja heidän halusta pysyä vallassa. Niin pitää ollakin.

oivahärkönen kirjoitti:

... valtapolitiikkaa. Politikot on valittukin sitä varten, että tekevät kannattajiensa mielestä järkeviä ratkaisuja ja saavat seuraavissakin vaaleissa kannatusta ja valtaa. Se, että eri puolueilla tai eri politiikoilla on erilaisia käsitykiä asioista johtuu heidän ja heidän kannattajiensa mielipiteistä ja heidän halusta pysyä vallassa. Niin pitää ollakin.

Lue lisää

Pidetään kiinni harvojen oikeuksista kynsin hampain.

Eikä Vanhasen mielitietty ole tässä merkityksetön tekijä. Alapään hoidolla on monen valtiaan mieli pidetty halutussa kulminaatiossa.

oivahärkönen kirjoitti:

... valtapolitiikkaa. Politikot on valittukin sitä varten, että tekevät kannattajiensa mielestä järkeviä ratkaisuja ja saavat seuraavissakin vaaleissa kannatusta ja valtaa. Se, että eri puolueilla tai eri politiikoilla on erilaisia käsitykiä asioista johtuu heidän ja heidän kannattajiensa mielipiteistä ja heidän halusta pysyä vallassa. Niin pitää ollakin.

Lue lisää

Valtapolitiikka on sitä, että kannatuksen maksimoimiseksi kosiskellaan äänestäjien typerintä joukkoa, mutta järkevä ja järkeviin ratkaisuihin pyrkivä politiikka on sitä, että tehdään todella järkeviä ratkaisuja siitäkin huolimatta, että se ei lisää kannatusta, eli valtaa.

Kokoomus on tässä suhteessa esimerkki järkevästä puolueesta, joka toi julki nykyisen hallituksen talouspoliittiset linjat ja etenkin veroratkaisut yhdeksänb kuukautta ennen 2003 vaaleja.

Silloin valtapolitikoiva keskusta vastusti kokoomusta raivokkaasti, mutta on nyt tehnyt kannattajiensa kannalta järkeviä ratkaisuja.

Tässä, Oiva, on valtapolitiikan ja vastuullisen järkipolitiikan ero, jonka kyllä hyvin ymmärrät, kun olet yhtä kokenut kuin minäkin.

Jaba_43 kirjoitti:

Valtapolitiikka on sitä, että kannatuksen maksimoimiseksi kosiskellaan äänestäjien typerintä joukkoa, mutta järkevä ja järkeviin ratkaisuihin pyrkivä politiikka on sitä, että tehdään todella järkeviä ratkaisuja siitäkin huolimatta, että se ei lisää kannatusta, eli valtaa.

Kokoomus on tässä suhteessa esimerkki järkevästä puolueesta, joka toi julki nykyisen hallituksen talouspoliittiset linjat ja etenkin veroratkaisut yhdeksänb kuukautta ennen 2003 vaaleja.

Silloin valtapolitikoiva keskusta vastusti kokoomusta raivokkaasti, mutta on nyt tehnyt kannattajiensa kannalta järkeviä ratkaisuja.

Tässä, Oiva, on valtapolitiikan ja vastuullisen järkipolitiikan ero, jonka kyllä hyvin ymmärrät, kun olet yhtä kokenut kuin minäkin.

Lue lisää

Suomalaista äänestäjää ei voi kosiskella. Ei ole olemassa "äänestäjien typerintä joukkoa". Jokainen ääni on yhtä arvokas.

Minä en muista jotain sellaista, että kepu olisi raivokkaasti vastustanut Kokoomuksen politiikkaa. Ennen vaaleja oppositiopuolue ei tietenkään ryhdy hirveästi silittämään hallitupuolueen turkkia. Kokoomus kärsi noissa vaaleissa rökäletappion ja Keskusta voitti roimasti. Sinulle on jäänyt katkeruus tuota "äänestäjien typerintä joukkoa" kohtaan.

Kirjoituksessasi sinä kuitenkin tunnustat Keskustan harjoittaneen järkevää talouspolitiikkaa.

oivahärkönen kirjoitti:

Suomalaista äänestäjää ei voi kosiskella. Ei ole olemassa "äänestäjien typerintä joukkoa". Jokainen ääni on yhtä arvokas.

Minä en muista jotain sellaista, että kepu olisi raivokkaasti vastustanut Kokoomuksen politiikkaa. Ennen vaaleja oppositiopuolue ei tietenkään ryhdy hirveästi silittämään hallitupuolueen turkkia. Kokoomus kärsi noissa vaaleissa rökäletappion ja Keskusta voitti roimasti. Sinulle on jäänyt katkeruus tuota "äänestäjien typerintä joukkoa" kohtaan.

Kirjoituksessasi sinä kuitenkin tunnustat Keskustan harjoittaneen järkevää talouspolitiikkaa.

Lue lisää

Siitä nyt ei vaan pääse mihinkään, että osaan äänestäjistä puree mm. sellainen kepulainen populismi, jossa sanotaan, että "kokoomuksen rikkaita suosivat veronalennukset romuttavat yhteiskunnan palvelut", muttra sittren, kun keskusta toteuttaa kokoomuksen veropolitiikkaa, niin sitä kehutaan viisaaksi keskustalaiseksi talouspolitiikaksi.

Ja tottakai tunnustan keskustan harjoittavan viisasta talouspolitiikkaa silloin kun keskusta toteuttaa kokoomuslaista talouspolitiikkaa.