Sähköisen lattialämmityksen toiminnasta hivenen teoriaa.
Käsitellään aluksi lautaparkettilattiaa. Normaalissa huoneenlämmityksessä lattian pinnan lämpötila on noin viisi astetta huonelämpötilaa korkeampi, kun lämmön tarve on suurimmillaan. Mitoitusulkolämpötilassa -29...-30 astetta on näin. Pinnan lämpötila laskee tästä suoraviivaisesti lämmön tarpeen vähentyessä. Eli lattian lämpötila riippuu ulkolämpötilasta, jos huoneessa pidetään tasainen lämpö.
Lautaparketti vaatii allensa laatan, jossa lämpö on noin 20 astetta korkeampi kuin on huoneen lämpötila. Näin mitoitusulkolämpötilassa -29...-30. Tuo 20 asteen ero laskee suoraviivaisesti lämmön tarpeen vähentyessä eli ulkolämpötilan noustessa. Jossain 15 asteen tietämissä ei laatassa tarvita enää juuri mitään lämpöä. Huoneiston lämmitys tulee ihmisistä ja koneista ja aurinkon paisteesta ynnä muusta vastaavasta.
Normaalissa huoneen lämmityksessä pidetään näin ollen lautaparketin alla laatassa ulkolämpötilasta riippuvaa lämpötilaa. -30 asteessa 40 astetta, -5 asteessa 30 astetta ja 15 asteessa 20 astetta. Kaikki muut lämpötilat ovat samalla suoralla asteen parin tarkkuudella. Jos tuota suoraa noudatetaan jatkuvasti lattia-anturilla varustettua termostaattia säätämällä, pysyy huonelämpötila vakiona. Tuollainen säätäminen vaatii tavallisella lattiatermostaatilla avuksi ulkolämpötilataulukon asteen välein ja säätämistä heti taulukon mukaiseen arvoon, kun lämpö ei miellytä tai taitavasti ennakoiden. Taulukossa on termostaatille oma arvonsa jokaiselle ulkolämpötilan arvolle. Kuka tekee tuota? Olen kuullut, että noita taulukoita eräät tekevät. Ja kelien ollessa keskimäärin useita päiviä tai viikkojakin samanlaista, ei isoa ongelmaa välttämättä ole, jos viitseliäisyyttä ja ymmärrystä riittää.
Mutta yleensä ei riitä. Sähkölattialämmitys vaatii tuekseen jonkin automaattisen tasaavan tekijän. Perinteisesti oikein tehdyssä lattialämmityksessä on pattereita tai kattolämmitystä noin puolet tehon tarpeesta hoitamassa tasaamista. Lattialämmitys kytketään yösähkön ohjaamaksi. Yön aikana ei huoneiston lämpöä saa nostaa kuin noin kahdella asteella alimmasta lukemasta. Ja tähän tarvitaan se taulukko. Muuten tuntuu vaihtelu ikävänä. Kahden asteen huoneenlämmön nosto tarkoittaa myös laatassa vain kahden asteen nostamista mitoituspakkasella. Huomaa alussa todettu riippuvuus laatan ja huonelämmön välillä. Päivän aikana laatta jäähtyy aluksi noin 8 tunnin aikana noin kahdella asteella (100 mm laatta). Ja samalla huoneen lämpötila seuraa laskua. Jos operoidaan tuolla 2 asteen vaihtelulla, on tasaavan lämmityksen kytkeydyttävä 8 tunnin jälkeen pitämään huoneiston lämpöä yllä alarajassaan. Tasauslämmitys ja laatan seuraava 2 asteen pudotus yhdessä tuottavat huoneeseen tarpeellisen tehon, mutta lämpötilan lasku on katkennut haluttuun alarajaan. Päiväsähköä kuluu vääjäämättä, mutta kohtuullisesti.
Edullisempi tasaava tekijä on perinteinen yhdistelmätermostaatti, joka kytkee lattialämmitykseen päivätehoa, kun lämmöt laskevat riittävästi. Tuolla jää siis tuplalämmitysvehkeet pois. Tarkemmmin tasaava tekijä on nykyaikainen ohjelmoitava Devireg 550-termostaatti (ainoa lajissaan; sillä ei ole kilpailevaa tuotetta). Tuo ennakoi laatan vaatiman peruslämpötilan myös ja lämpötilan nostoksi riittää esimerkiksi yksi tunti viimeisen halvan sähkön tunnin aikana aamuyöllä.
Maininnat porotuksesta lattialämmitysten yhteydessä kertovat siitä, että tasauslämmitysasiaa ei ole hoidettu millään tavalla. On siis tehty perustavaa laatua oleva virhe toteutuksessa. Ja ainoa pienitöinen mahdollisuus on tehdä aiemmin mainittu taulukko, jos porotukselta haluaa säästyä. Lisäksi on hyväksyttävä noin 4 asteen lämpötilan vaihtelu huoneessa kovilla pakkasilla, jos yösähköä haluaa käyttää. /- 2 astetta tuntuu pahalta kaikista. Huomaa, että taulukko on todella tehtävä ja ahkerasti nuppeja veivattava. Se ei ole mutua.
Pureskelkaa nyt tätä aluksi. Kivipinnoitetulle lattialle on erilainen lähestymistapa.
Teoriaa sähkölattialämmityksestä
19
4445
Vastaukset
- Börje
Minä asensin kyseiset termostaatit keväällä valmistuneeseen talooni.Talossamme on yösähkö. Heti alkusyksystä huomasimme, että osa huoneista ei lämminnyt ollenkaan vaikka kaikkiin(6kpl) oli tehty sama säätö.Meillä on iso varaava takka ja lämmittämme sitä ainakin joka toinen päivä.Huomasin että nämä älykkäät termostaatit ei lämmittänyt lattiaa ollenkaan jos takkaa lämmitti,eli meni jotenkin sekaisin. Meidän oli pakko kytkeä ne toimimaan ainoastaan mittaamalla lattialämpötilaa. Huonelämpötilaa mittaava anturi kytkettiin pois päältä. Toisin sanoen näistä älykkäistä termostaateista ei ole meidän tapauksessa hyötyä. Yhtähyvin olismme voineet ostaa 4 kertaa halvemmat Devireg 120 termostaatit tai vastaavat joka mittaa ainoastaan lattian lämpötilaa.Lämpötilan vaihteluita ulkoilman lämpötilan mukaan on jonkun verran, mutta häiritsevää se ei ainakaan vielä ole ollut.Toisaalta onko se edes mahdollista millään lämmitys muodolla ja onko siihen edes tarvetta. Olemmeko tulleet liian mukavuudenhaluisiksi vai luodaanko tarpeet markkinoimalla `sinä tarvit tätä`mielikuvaa.Lattialämmitykseen muuten olen ollut tyytyvänen Tsemppiä rakentajille T: Börje
- Pete
Jos lämmität huoneita takalla ja lämpö nousee yli säädetyn esim. 21 asteen, ei termostaatti tietenkään lämmitä lattiaa. Mitä ihmeellistä siinä on? Devireg 550:n yksi hyötyhän on nimenomaan tuo monipuolisuus (antureiden käytön voi asetella mieleisekseen), samoin lattioden max. pintalämmön voi asetella huoneittain, ominaisuus joka puuttuu ilmeisesti monesta halvemmasta termarista.
- Vanhempi suunnittelija
Pitää paikkansa, että termostaatti katkaisee lämmityksen, kun huoneen lämpö nousee yli termostaatin asetuksen.
Yksi lattialämmityksen harha on, että lattian pitäisi tuntua aina lämpimältä. Yhtälö ei toimi sen asian suhteen, että lattia tuntuu lämpimältä vasta lähellä 30 astetta. Alustuksesta voit lukea, että pinnan lämmön ja huoneen lämmön välillä on noin 5 asteen ero mitoituspakkasella.
Jos ulkona on vaikka nolla astetta ja haluat lämmön tunteen lattiasta, on lattian lämpö nostettava 30 asteeseen. Nollassa asteessa huoneen ja lattian välillä on noin 2 asteen ero. Huoneessa on oltava 28 astetta. Meneekö jakeluun?
Vaikeus on siinä, että maallikko ei tajua lattian olevan lämmityslaite. Lämmityslaitteen lämpötila riippuu lämmön tarpeesta.
Eli teoria ja käytännön tarve eivät voi kohdata. Valitettavasti fysiikan lakeja ei voi muuttaa mielivaltaisesti. - Sami
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Pitää paikkansa, että termostaatti katkaisee lämmityksen, kun huoneen lämpö nousee yli termostaatin asetuksen.
Yksi lattialämmityksen harha on, että lattian pitäisi tuntua aina lämpimältä. Yhtälö ei toimi sen asian suhteen, että lattia tuntuu lämpimältä vasta lähellä 30 astetta. Alustuksesta voit lukea, että pinnan lämmön ja huoneen lämmön välillä on noin 5 asteen ero mitoituspakkasella.
Jos ulkona on vaikka nolla astetta ja haluat lämmön tunteen lattiasta, on lattian lämpö nostettava 30 asteeseen. Nollassa asteessa huoneen ja lattian välillä on noin 2 asteen ero. Huoneessa on oltava 28 astetta. Meneekö jakeluun?
Vaikeus on siinä, että maallikko ei tajua lattian olevan lämmityslaite. Lämmityslaitteen lämpötila riippuu lämmön tarpeesta.
Eli teoria ja käytännön tarve eivät voi kohdata. Valitettavasti fysiikan lakeja ei voi muuttaa mielivaltaisesti.Talossa ei ole vielä parketteja, eli kaikki lattiat on kivipintaisia (betoni tai linkkeriä). Lattialämmitys puskee noin 20 asteista vettä ja sisällä on lähes yhtä lämminä (n 18 astetta). Olen hieman yllättynyt siitä miten pienellä lämpötilaerolla huone lämpiää.
Ehkä tuon ensimmäisenkin kirjoittajan talossa lattiat toisinaan lämpiävät, mutta vain ihan vähän. Takkahan toimiin lämmittemenä, ja ilmeisesti sillä onkin tarkoitus säästää sähköä. Eli homma toimii kuten pitääkiin.
Voi tietysti olla että termarit on väärin sijoitettu ja huoneet jää kylmiksi? Usein makuhuoneen termostaatti on heti ovenpielessä ja silloinhan se mittaa liki saman lämmön joka on esim. takallisessa olohuoneessa. - Börje
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Pitää paikkansa, että termostaatti katkaisee lämmityksen, kun huoneen lämpö nousee yli termostaatin asetuksen.
Yksi lattialämmityksen harha on, että lattian pitäisi tuntua aina lämpimältä. Yhtälö ei toimi sen asian suhteen, että lattia tuntuu lämpimältä vasta lähellä 30 astetta. Alustuksesta voit lukea, että pinnan lämmön ja huoneen lämmön välillä on noin 5 asteen ero mitoituspakkasella.
Jos ulkona on vaikka nolla astetta ja haluat lämmön tunteen lattiasta, on lattian lämpö nostettava 30 asteeseen. Nollassa asteessa huoneen ja lattian välillä on noin 2 asteen ero. Huoneessa on oltava 28 astetta. Meneekö jakeluun?
Vaikeus on siinä, että maallikko ei tajua lattian olevan lämmityslaite. Lämmityslaitteen lämpötila riippuu lämmön tarpeesta.
Eli teoria ja käytännön tarve eivät voi kohdata. Valitettavasti fysiikan lakeja ei voi muuttaa mielivaltaisesti.Toisin sanoen, ymmärän kyllä termostaatin periaatteen, mutta minun lämmitysmuotoon se on liian hieno. Poikkeuksen tekee jos en lämmitä takkaa. Koska haluan varata halvalla yösähköllä lämpöä lattiaan sekä varata sitä myös puilla takkaan ,niin ainoa vaihtoehto on kytkeä huonetermostaatti pois ja lämmittää lattiaa aamuun asti haluamaani lattiatermostaattiin asetettuun lämpötilaan asti. Jos näin en tekisi ei lattiaan varautuisi lämpöä. Takka taas yksinään ei pystyisi luovuttamaan koko taloon sitä päivän tarpeiksi.T:Börje
- Pete
Sami kirjoitti:
Talossa ei ole vielä parketteja, eli kaikki lattiat on kivipintaisia (betoni tai linkkeriä). Lattialämmitys puskee noin 20 asteista vettä ja sisällä on lähes yhtä lämminä (n 18 astetta). Olen hieman yllättynyt siitä miten pienellä lämpötilaerolla huone lämpiää.
Ehkä tuon ensimmäisenkin kirjoittajan talossa lattiat toisinaan lämpiävät, mutta vain ihan vähän. Takkahan toimiin lämmittemenä, ja ilmeisesti sillä onkin tarkoitus säästää sähköä. Eli homma toimii kuten pitääkiin.
Voi tietysti olla että termarit on väärin sijoitettu ja huoneet jää kylmiksi? Usein makuhuoneen termostaatti on heti ovenpielessä ja silloinhan se mittaa liki saman lämmön joka on esim. takallisessa olohuoneessa.Devired 550:n osaa korjata väärän sijoituksenkin aiheuttaman ongelman. Offset säädöllä voidaa "korjata" termostaatin haistelemaa lämpötilaa. Eli lämpömittarilla voit mitata lämmön huoneen keskeltä ja jos termostaatti oven suussa näyttää esim. korkeampaa lämpötilaa, voit asetella termostaatin näyttämään oikein.
Termostaattiin saatava softa osaa myös piirtää käyrää huoneen lämpötilasta suhteessa aikaan (lattia ja huonelämpö), mikä helpottaa asetusten tekemistä. - Vanhempi suunnittelija
Börje kirjoitti:
Toisin sanoen, ymmärän kyllä termostaatin periaatteen, mutta minun lämmitysmuotoon se on liian hieno. Poikkeuksen tekee jos en lämmitä takkaa. Koska haluan varata halvalla yösähköllä lämpöä lattiaan sekä varata sitä myös puilla takkaan ,niin ainoa vaihtoehto on kytkeä huonetermostaatti pois ja lämmittää lattiaa aamuun asti haluamaani lattiatermostaattiin asetettuun lämpötilaan asti. Jos näin en tekisi ei lattiaan varautuisi lämpöä. Takka taas yksinään ei pystyisi luovuttamaan koko taloon sitä päivän tarpeiksi.T:Börje
Minulla on aivan samalla tavalla kaksi termostaattia takan lähellä. Toinen on asetettu pelkälle lattia-anturille ja lukema on muistaakseni 5,0 lämmön noston aikana klo 5-6 ja pudotus on laatalla 4 astetta. Tuolla asetuksella lämmittää vain yöllä.
Toinen termostaatti on keittiöalueeseen vaikuttava, mutta takan lämpö vaikuttaa tuonnekin (tupakeittiösysteemi). Siinä lämmön noston asetus on 22 astetta huoneanturilla aamuyölle klo 5-6. Ja pudotus on 2 astetta päivällä. Yösähkön osuus on meillä 80% kaikesta sähköstä. Lämmöt ovat tasaisia 21 asteen tuntumassa. Lattiat eivät näillä keleillä tunnu lämpimiltä kuin yhdessä nurkkamakkarissa maton alta. - Sami
Pete kirjoitti:
Devired 550:n osaa korjata väärän sijoituksenkin aiheuttaman ongelman. Offset säädöllä voidaa "korjata" termostaatin haistelemaa lämpötilaa. Eli lämpömittarilla voit mitata lämmön huoneen keskeltä ja jos termostaatti oven suussa näyttää esim. korkeampaa lämpötilaa, voit asetella termostaatin näyttämään oikein.
Termostaattiin saatava softa osaa myös piirtää käyrää huoneen lämpötilasta suhteessa aikaan (lattia ja huonelämpö), mikä helpottaa asetusten tekemistä.Joo ofsetilla saa siirrettyä lämpöä, mutta jos termari on sijoitettu siten että se mittaa käytännössä väärän tilan lämpötilaa, niin korjauskin tapahtuu suhtessa väärään tilaan, eikä se voi toimia ideaalisesti.
- Vanhempi suunnittelija
Sami kirjoitti:
Joo ofsetilla saa siirrettyä lämpöä, mutta jos termari on sijoitettu siten että se mittaa käytännössä väärän tilan lämpötilaa, niin korjauskin tapahtuu suhtessa väärään tilaan, eikä se voi toimia ideaalisesti.
Nämä eräät näköjään tuntevat tämän laitteen.
Kun sitten on väärin sijoitettu on termostaatti joko siirrettävä tai sitten on tyydyttävä pelkän lattian anturointiin. Pelkästään lattiasta anturoimalla joutuu kyllä tekemään aktiivista säätämistä nupista kelien vaihdellessa. Adaptiivisuus ei ole riittävä kuten yhdistelmä- tai huoneanturikäytössä.
Toinen tapa pilata säätö on puhaltaa tuloilmaa termostaatin vyöhykkeelle. Sijoittelu on taitolaji. - Börje
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Minulla on aivan samalla tavalla kaksi termostaattia takan lähellä. Toinen on asetettu pelkälle lattia-anturille ja lukema on muistaakseni 5,0 lämmön noston aikana klo 5-6 ja pudotus on laatalla 4 astetta. Tuolla asetuksella lämmittää vain yöllä.
Toinen termostaatti on keittiöalueeseen vaikuttava, mutta takan lämpö vaikuttaa tuonnekin (tupakeittiösysteemi). Siinä lämmön noston asetus on 22 astetta huoneanturilla aamuyölle klo 5-6. Ja pudotus on 2 astetta päivällä. Yösähkön osuus on meillä 80% kaikesta sähköstä. Lämmöt ovat tasaisia 21 asteen tuntumassa. Lattiat eivät näillä keleillä tunnu lämpimiltä kuin yhdessä nurkkamakkarissa maton alta.Minulla on kanssa tupakeittiösyst.Oloh.24neliöä ja keittiö 22. Takan lämmön suorassa vaikut. (siis ei ovia erottamassa)on 6sta. termostaatista 3 ja katto on saksiristikkokatto eli ylätilaankin varautuu lämpöä ja jos koneellinen ilmantalteenotto toimii, sen pitäisi kierrättää lämmintä ilmaa muihin huoneisiin.yht.5 huonetta ja 178krs neliötä 1tasossa. Se kiertääkö lämmin ilma on uskon asia --teoriassa ainakin.Termarit on sääd. max 27 asteeseen(laminaattil.) ja oloh ja keittiö 4. muut 5.5-6.5. Laatan vahvuus on 12cm sen pitäisi varata ilman lisälämpöä 19 asteen pakkasille asti ilman lisä päivälämpöä. Näin asiasta luin kun ratkaisut tein. Niin kovia pakkasia ei vielä ole ollut ja epäilen itsekin asiaa.Aamulla lattia ei ole kuuma jaloille, mutta ei saakaan olla.Lämpötilat heittelee jonkinverran,mutta siihen vaikuttaa takan lämmityskin Takka on hyvä lisälämmönlähde ja hätävara, jos sähköt katkeaa pitemmäksi aikaa. T:Börje
- jep
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Nämä eräät näköjään tuntevat tämän laitteen.
Kun sitten on väärin sijoitettu on termostaatti joko siirrettävä tai sitten on tyydyttävä pelkän lattian anturointiin. Pelkästään lattiasta anturoimalla joutuu kyllä tekemään aktiivista säätämistä nupista kelien vaihdellessa. Adaptiivisuus ei ole riittävä kuten yhdistelmä- tai huoneanturikäytössä.
Toinen tapa pilata säätö on puhaltaa tuloilmaa termostaatin vyöhykkeelle. Sijoittelu on taitolaji.Parasta olisi sijoittaa termostaatti sisäseinään kauas ovista ja ikkunoista... Mutta aika harvoin sellaista näkee... onhan se vähän orpo keskellä seinää ja rajoittaa sisustusta sekä pistää "emäntiä" silmään. Toimintakin voi olla huono kun siihen tuleekin sitten kirjahylly ja televisio alle lämmittämään...
- Sami
Börje kirjoitti:
Minulla on kanssa tupakeittiösyst.Oloh.24neliöä ja keittiö 22. Takan lämmön suorassa vaikut. (siis ei ovia erottamassa)on 6sta. termostaatista 3 ja katto on saksiristikkokatto eli ylätilaankin varautuu lämpöä ja jos koneellinen ilmantalteenotto toimii, sen pitäisi kierrättää lämmintä ilmaa muihin huoneisiin.yht.5 huonetta ja 178krs neliötä 1tasossa. Se kiertääkö lämmin ilma on uskon asia --teoriassa ainakin.Termarit on sääd. max 27 asteeseen(laminaattil.) ja oloh ja keittiö 4. muut 5.5-6.5. Laatan vahvuus on 12cm sen pitäisi varata ilman lisälämpöä 19 asteen pakkasille asti ilman lisä päivälämpöä. Näin asiasta luin kun ratkaisut tein. Niin kovia pakkasia ei vielä ole ollut ja epäilen itsekin asiaa.Aamulla lattia ei ole kuuma jaloille, mutta ei saakaan olla.Lämpötilat heittelee jonkinverran,mutta siihen vaikuttaa takan lämmityskin Takka on hyvä lisälämmönlähde ja hätävara, jos sähköt katkeaa pitemmäksi aikaa. T:Börje
Takka on hyvä varalämmitin, mutta kyllä siitä tahtoo potkku loppua, jos tosipaikka tulee.
Itse yritin lämmittää raksaa takalla ennen kuin varsinainen lämmitys saatiin päälle. Nolla keleillä takalla talo pysyi noin 10 astetta plussalla. Kyllä hätä tulisi jos talvipakkasilla lämmitys heittäisi toimimasta pidemmäksi aikaa. Autotallin ja teknisen tilat putkistot ainakin olisivat jäässä ennen pitkää. - Vanhempi suunnittelija
Börje kirjoitti:
Minulla on kanssa tupakeittiösyst.Oloh.24neliöä ja keittiö 22. Takan lämmön suorassa vaikut. (siis ei ovia erottamassa)on 6sta. termostaatista 3 ja katto on saksiristikkokatto eli ylätilaankin varautuu lämpöä ja jos koneellinen ilmantalteenotto toimii, sen pitäisi kierrättää lämmintä ilmaa muihin huoneisiin.yht.5 huonetta ja 178krs neliötä 1tasossa. Se kiertääkö lämmin ilma on uskon asia --teoriassa ainakin.Termarit on sääd. max 27 asteeseen(laminaattil.) ja oloh ja keittiö 4. muut 5.5-6.5. Laatan vahvuus on 12cm sen pitäisi varata ilman lisälämpöä 19 asteen pakkasille asti ilman lisä päivälämpöä. Näin asiasta luin kun ratkaisut tein. Niin kovia pakkasia ei vielä ole ollut ja epäilen itsekin asiaa.Aamulla lattia ei ole kuuma jaloille, mutta ei saakaan olla.Lämpötilat heittelee jonkinverran,mutta siihen vaikuttaa takan lämmityskin Takka on hyvä lisälämmönlähde ja hätävara, jos sähköt katkeaa pitemmäksi aikaa. T:Börje
Niin miksi rajoitat 27 asteeseen laatan lämmön? Lautaparketin lämpöhän ratkaisee. Devin esite ja ohjeet johtavat harhaan. Laatassa voi olla 40 astetta eikä lautaparketin pinnassa ole kuin 25-27 astetta. Et saa tehosta tuolla asetuksella puoliakaan mitoituspakkasella.
- Börje
Vanhempi suunnittelija kirjoitti:
Niin miksi rajoitat 27 asteeseen laatan lämmön? Lautaparketin lämpöhän ratkaisee. Devin esite ja ohjeet johtavat harhaan. Laatassa voi olla 40 astetta eikä lautaparketin pinnassa ole kuin 25-27 astetta. Et saa tehosta tuolla asetuksella puoliakaan mitoituspakkasella.
Se on annettu Devregin omassa ohjeistuksessa, mitä laminaattilattia kestää. Se mitä laminaatin valmistajat antaa max arvoksi voi vaihdella.Itse olen ajatellut aluksi kaäyttää 27.aa ja nostaa tarpeen mukaan jos näyttää,että ei tule ongelmia. Onhan koko lattia pinnoitettu yhtenäiseksi ja lämpölaajentumat saattaa olla näin isoja.Hyvä kun kirjoitit, että ero laatan ja pinnoitteen välillä voi olla noinkin suuri.Olen ehkä käsittänyt ohjeistuksen väärin kun olen luullut max. lämpötilan tarkoittavan laatan lämpötilaa.Täytyypä tutkia asiaa pintalämpömittarin kanssa. Terveisin:Börje
- Vanhempi suunnittelija
Börje kirjoitti:
Se on annettu Devregin omassa ohjeistuksessa, mitä laminaattilattia kestää. Se mitä laminaatin valmistajat antaa max arvoksi voi vaihdella.Itse olen ajatellut aluksi kaäyttää 27.aa ja nostaa tarpeen mukaan jos näyttää,että ei tule ongelmia. Onhan koko lattia pinnoitettu yhtenäiseksi ja lämpölaajentumat saattaa olla näin isoja.Hyvä kun kirjoitit, että ero laatan ja pinnoitteen välillä voi olla noinkin suuri.Olen ehkä käsittänyt ohjeistuksen väärin kun olen luullut max. lämpötilan tarkoittavan laatan lämpötilaa.Täytyypä tutkia asiaa pintalämpömittarin kanssa. Terveisin:Börje
Pintalämpömittari syntyy helposti. Tavallinen mittari lasketaan lattialle. Päälle lasketaan jotain lämpöä eristävää vähäksi aikaa. Vaikka tyyny. Ei paria minuuttia kauemmaksi aikaa.
Yhtä paljon enempi voit nostaa maksimilämpöä kuin on vajaa 27 asteesta. Mutta tee se kovilla pakkasilla jos haluat oikeat lukemat. -30 asteessa pitäisi olla lautaparketin pinnassa 25-27 astetta. Laatassa on tuolloin 40 asteen luokkaa.
- Kale
Suosittelisitteko mulle pattereita vai kaapelia lattiaan?.. Puurunkonen talo suunnitteilla, tuulettuva puinen alapohja.. Pääasiassa tarkoitus lämmittää leivinuunilla/ takalla ja sähkö olis tukeva lämmitysmuoto. Yläkertaan ajettelin sähköpattereita mut alakertaan kumpi parempi?? Entä kustannuserot?
- Vanhempi suunnittelija
Siis kivipinnoitetut lattiat
Pesutiloissa huoneen lämpötilaksi halutaan 2-4 astetta korkeampi kuin on asuinhuoneissa eli 23...26 astetta esimerkiksi. Laattapinta luovuttaa lämpöä mitoituspakkasella samaan tapaan noin 5 asteen erolla. Ehkä hieman pienemmälläkin. Pinnan karkeus vaikuttaa emissiokertoimeen.
Koska laatta on siinä suoraan ilman mitään eristävää pintaa, on laatan lämpötila aika lähellä pinnan lämpötilaa. Ero on vain asteita. Mitoituspakkasella on kivipintaisesa lattiassa lämpötila alle 30 astetta pesutiloissa siinä kuin lautaparketin alla laatassa pitää olla 40 jopa 45 astetta.
Samoin muovimattolattiassa. Laatan lämpö on vain noin 5 astetta huoneen lämpöä korkeampi. Tällä on vaikutusta myös ylimääräiseen lämpöhäviöön alapohjan eristeiden läpi. Siinä missä lautaparketin kohdalla menee 9 W/m2, niin muovimatto- tai laattalattian kohdalla menee vain 4-5 W/m2 mitoituspakkasella.
Laatan varauskykyyn ei pinnoitteella ole yksiselitteistä vaikutusta. Pinta luovuttaa tiettyä tehoa esimerkiksi 5 asteen eron vallitessa huoneeseen. Laatta jäähtyy pari astetta - samoin huone - luovutuksen aikana esimerkiksi 7-8 tunnin ajan eli tuo 5 asteen ero säilyy.
Lautaparketin tapauksessa kelien leudontuessa voi 40-asteinen laatta luovuttaa tietenkin esimerkiksi 40 tuntia ilman lisälämmittämistä. Jos siis lämpötila nousee mitoituspakkasesta -30 asteesta tasaisesti nollakeliksi (2 asteen pätkiä sopii karkeasti ottaen 5 tuohon, kun laatan peruslämmön tarve vähenee noin kymmenellä asteella).
Muovimattolattiassa on pudotus vain muutama aste, eli kymmenien tuntien varastoa ei ole. Vuorokautinen noin 8 tuntia löytyy molemmista 2 asteen nostolla 100 mm laatassa.- Börje
Mikä on vanhemman suunnittelijan käsitys mitoitustehosta lattiaan? Minulla kävi niin,että deviregin antamat suunnitelmat edellyttivät keskim. n115w.n mitoitustehoa per neliö. Käytännössä emme voineet sitä toteuttaa sitä, koska kaapelit ei mahtunut lattiaan jos noudatti minimi etäisyyttä johtojen välillä. Niinpä otin eri asiantuntijoilta vinkkejä ks. asiasta. Nyrkkisääntönä he pitivät 80w./neliö. Ulkoseinille johto taajempaan--- keskelle väljemmin.Deviregin mitoitusta he pitivät hätävarjelun liioitteluna. Itseltäni jäi 3 johtosarjaa laittamatta uusien suunnitelmien takia ja sitä ei tod. tehty kustannus-vaan käytännön syistä. Deviregiltäkin vakuutettiin että,ei he suunnitelmia ylimitoittanut myynnin kasvun takia. Uskon kyllä että ei yksittäisen asiakkaan kanssa näin tapahdukaan, mutta----- kun asiakkaita on tuhansia ja mitoitus yläkanttiin, niin silloin asia toinen. Kommentteja T: Börje
- Vanhempi suunnittelija
Börje kirjoitti:
Mikä on vanhemman suunnittelijan käsitys mitoitustehosta lattiaan? Minulla kävi niin,että deviregin antamat suunnitelmat edellyttivät keskim. n115w.n mitoitustehoa per neliö. Käytännössä emme voineet sitä toteuttaa sitä, koska kaapelit ei mahtunut lattiaan jos noudatti minimi etäisyyttä johtojen välillä. Niinpä otin eri asiantuntijoilta vinkkejä ks. asiasta. Nyrkkisääntönä he pitivät 80w./neliö. Ulkoseinille johto taajempaan--- keskelle väljemmin.Deviregin mitoitusta he pitivät hätävarjelun liioitteluna. Itseltäni jäi 3 johtosarjaa laittamatta uusien suunnitelmien takia ja sitä ei tod. tehty kustannus-vaan käytännön syistä. Deviregiltäkin vakuutettiin että,ei he suunnitelmia ylimitoittanut myynnin kasvun takia. Uskon kyllä että ei yksittäisen asiakkaan kanssa näin tapahdukaan, mutta----- kun asiakkaita on tuhansia ja mitoitus yläkanttiin, niin silloin asia toinen. Kommentteja T: Börje
Meillä näkyvät huoneittain tehot vaihtelevat 8...35W/m3 haarukassa. Makuuhuoneissa on tavallista, että tarve on 18W/m3. Huomaa, että en puhu neliöistä.
Mistä moinen vaihtelu? Kun mitoitetaan laskemalla lämpöhäviöt, saadaan selville tehon tarve. Myyntitykki ilmoittaa tietenkin sen verran ison tehon että varmasti riittää. Muutenhan tulisi ongelmia siitä, että osa huoneista jäähtyy pakkasilla.
Paljonko tulee 18W/m3 tavallisessa huoneessa neliölle. Kerro 2,5:llä. Alle 50W/m2. Mutta tuo ei riitä. Hiukan pitää varata varaavuuden takia ja rakennusvirheillekin. Hurjimmat nyrkkisäännöt ovat olleet 150W/m2 eräällä myyntitykillä.
Mitoitus on kerta kaikkiaan tehtävä laskemalla kaikki huoneen lämpöhäviöt oikeasti. Muuten tehdään nyrkkisäännöillä ja ylimitoitetaan tai alimitoitetaan.
Lämpöhäviöitä varten mitataan suunnitellessa erilaisten pintojen pinta-alat. Selvitetään niiden lämmön läpäisykerroin (U-arvo), rakenteen yli vaikuttava lämpötilaero ja tehdään kertolaskut ja ynnätään.
Myös huoneessa lämmitettävä ilma on selvitettävä ja lisättävä tehoon. Ilman määrä sekunnissa ja lämmön noston määrä selvitetään. LTO-konetalossa makuuhuoneeseen puhalletaan noin 15-18-asteista ilmaa. Lämpöä nostetaan 5 asteella esimerkiksi 12-15 litralle sekunnissa (vanhempien mh). Tai 7 litraa sekunnissa (yhden hengen huone).
Jos on huippari vain, tulee makuuhuoneeseen pakkasilmaa. Lämmitettävä ero on 50 astetta. Ja tuossa onkin ansa. 100-150W/m2 on aika hyvä jos on tuollainen huipparitalo. Ja myyntitykki säästyy arvailemasta onko LTO vai pelkkä huippari. Jos mitoitat LTO-taloksi ja sitten koje jätetäänkin pois ja tulee huippari, niin siinä onkin sitten hyväksi suunnittelijalle olla paperit kunnossa kaikesta. Ei lämpene nimittäin talo enää sitten kunnolla. Ja joku voi kysellä maksajaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1452525Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2031190Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131091Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi299923- 100896
- 66878
- 53851
- 46839
- 60832