STOP

*******
Stop siirtogeeneille!

ing: Maailman peltomaasta reilu prosentti on kylvetty siirtogeenisille
viljelyskasveille. Niiden viljely rapauttaa biodiversiteettiä ja
sisältää
monia uhkatekijöitä. Suomen kannattaisi pitäytyä organismien
ympäristölevittämisestä vapaana.


Geeni-insinöörit kokeilevat mitä tapahtuu, kun perimää siirretään
eliölajista toiseen.
- Tiedämme että geenit säätelevät kaikkea elollista luontoa, mutta
todellisuudessa emme vielä läheskään ymmärrä, miten ne sen kaiken
tekevät.
Muutoksien aiheuttaminen on helpompaa kuin koko toiminnan hallitseminen
ja
ymmärtäminen, täräyttää geenitekniikasta huolestunut solubiologi Liisa
Kuusipalo.
- Tutkimusten mukaan siirtogeenitekniikka aiheuttaa laajoja
sattumanvaraisia
häiriöitä kohde-eliön perimässä. Geenikasvit ovat perimältään
epävakaita ja
ne voivat tuottaa poikkeuksellisia määriä tai kokonaan uusia
proteiineja.
Kuusipalo ei ole epäilyissään yksin. Jämäköitä vastustajia riittää
pitkin
maailmaa: Euroopassa miltei 200 erikokoista aluetta on julistautunut
gm-vapaiksi - Italia, Itävalta, Kreikka, Puola ja Ranska lähes
kokonaan.
Brittien lääkärijärjestö BMA on lausunut, ettei suosittele gm-ruokaa
lapsille tai raskaana oleville naisille. Gm-soijan on todettu
aiheuttaneen
ihan oman allergiansa.
Ympäristö- ja kuluttajajärjestöt ovat olleet alan aktiivisia
kriitikoita.
Muun muassa britit ovat tehneet vastuksensa selväksi repimällä kasveja
juurineen yli sadalta eri koealalta, usein kirkkaassa päivänvalossa.


Lisää torjunta-aineita

Parhaimmillaan maatalous rikastuttaa biodiversiteettiä. Gm-kasvien
logiikka
on filosofialtaan sekä käytännöltään vastakkainen luomulle. Se
tarkastelee
peltoa tehtaana, ei yhtenä luonnonympäristönä. Gm-tuotteilla yritetään
myöskin usein vaikuttaa yksittäisiin ongelmiin, vaikka korjattavaa
olisi
kokonaisuuksissa.
Gm-kasvien viljelytekniikka soveltuu ensisijassa yhden lajikkeen
laajoihin
monokulttuureihin. Toisin kuin maataloudessa perinteisesti, ei ole
mahdollista, että viljelijät itse kehittelisivät gm-kasveista
paikallisiin
olosuhteisiin sopivia kantoja. Suuntaus kärjistää teollisen
maatalouden
tuottamia lukuisia ongelmia.
- Kaupallisessa viljelyssä olevista siirtogeenisistä kasvilajikkeista
lähes
kaikki on kehitetty sietämään rikkaruohomyrkkyjä tai tuottamaan itse
bt-toksiinia, kertoo agrologi Hannes Tuohiniitty.
On käynyt päinvastoin kuin alan ruusuisissa lupauksissa:
muuntogeenisiä
soija-, maissi- ja puuvillalajikkeita viljelevillä yhdysvaltalaisilla
tiloilla joudutaan käyttämään enemmän torjunta-aineita kuin vastaavien
tavanomaisten lajikkeiden viljelyssä.
Bt-myrkky ei toisaalta tee eroa niin kutsuttujen tuholaisten ja
pölyttäjinä
toimivien tai viljelmille hyödyllisten lajien välillä. Näiltä
pelloilta
löytyy ruokaa hyönteissyöjälinnuille hyvin vähän. Pohjois-Amerikan
pelloilla
huojuu maissi-soija-”viljelykierto”, mikä lisää eroosiota.


Kohtalokkaita seurauksia?

Siirtogeenisten eliöiden vaikutukset ekosysteemeissä voivat olla
ennalta
arvaamattomia ja haitallisia. Pelkojen tueksi on kertynyt myös
tutkimustuloksia.
Liisa Kuusipalo kertoo esimerkiksi, että gm-riisiä kasvatettaessa
mullassa
elävien niveljalkaisten havaittiin olevan lajeiltaan ja
yksilömääriltään
erilaisia kuin tavallisesti: koko eliöyhteisö oli muuttunut. Toisessa
kokeessa kasvien siitepölyä syövät harmittomat pistiäiset kärsivät
gm-kasvien siitepölystä. Tarkoituksena oli ollut tuottaa vaikeuksia
vain
tuhohyönteisille.
- Eräässä kokeessa geneettisesti muunnellun bakteerin annettiin
'karata'
maaperään. Bakteeria oli paranneltu niin, että se tuotti tehokkaasti
alkoholia. Yllättäen koealueen kasvit kuolivat. Selvisi, että
bakteerin
tuottama alkoholi oli myrkyllistä kasvien juurille, varoittaa
Kuusipalo.
Uusia hankalampia loisia, rikkakasveja ja taudinaiheuttajia voi
kehittyä.
Hannes Tuohiniityn mukaan näin on tapahtunut:
- Argentiinassa soijan rikkakasveihin on siirtynyt rikkaruohomyrkkyjen
vastustuskykyisyyden geeni. Kanadassa on löydetty rapsin sukuisia
rikkakasvikantoja, joihin on siirtynyt geenejä peräti kolmesta eri
gm-rapsilajikkeesta.
Maanviljelijöiden on ollut satoaan suojellakseen pakko ottaa käyttöön
vahvoja kemikaaleja, joista osa on ollut EU:ssa kielletty
myrkyllisyytensä
vuoksi.


Floppeja kerrakseen

Useat kehitelmät ovat epäonnistuneet. Viruskestäväksi aiottu bataatti
Keniassa olikin alttiimpi viruksille, mutta ominaisuus saatiin sitten
tuotettua perinteisellä kasvinjalostuksella. Bt-puuvilla ei ole lyönyt
leiville Etelä-Afrikassa eikä Intiassa, vaan tuhansia viljelijöitä on
velkaantunut vakavasti. Yhdysvalloissakaan sadot eivät ole nousseet
gm-kasvien ansiosta: ruiskutusten toteuttamisen helppous
suurviljelijät
puolelleen on saanut.
On vaikea löytää mitään todellista tarvetta gm-lajikkeille. Saastuneen
maan
puhdistamiseen soveltuvia mikrobikantoja esimerkiksi on tähän mennessä
aina
pystytty valikoimaan luonnosta ja vaikkapa suolaa kestäviä lajeja
voidaan
kehitellä kehitysmaiden tarpeisiin ilman geenimuunteluakin, mikäli
vain
rahoitus järjestyisi.
Geenitekniikan paljastamaa tietoa sinänsä voidaan hyödyntää
jalostuksen
apuna ilman, että kasvien perimää ronkitaan.


Geenit liikkeessä

Riskien suuruusluokka on toista kuin vaikkapa
kemikaalionnettomuuksissa.
Muuntogeenisen eliön eristäminen luonnosta ei ole mahdollista enää sen
jälkeen kun se on laskettu vapauteen. Mitä tapahtuisi, jos
lisääntymisen
estävä nk. terminaattori-geeni pääsisi vastoin kaikkia oletuksia
leviämään?
Helpoiten geenit voivat siirtyä lähisukulaisilta toisille siitepölyn
kautta.
Kehityshistoriallisesti hyvinkin etäisten eliöiden välillä tapahtuu
kuitenkin lajien välistä horisontaalista geenien siirtoa. Ei voida
taata,
että geeni pysyy siinä eliössä, mihin se on siirretty. Gm-kasvien
turvallisuuden takaamiseksi elämä pitäisi oikeastaan tehdä
steriiliksi.
Kuusipalo on evoluutiobiologiasta väitellyt tohtori. Hän ei haluaisi
jättää
teemaa vain niin kutsutuille asiantuntijoille:
- On ikävää, että geenikeskustelussa muuntelun puolustajat käyttävät
kaikkia
perinteisiä vallankäyttömenetelmiä: he leimaavat toiset
tietämättömiksi,
naurettaviksi tai fanaatikoiksi. Geenimuuntelu ei pelkkä tekninen
juttu,
vaan tärkeä eettinen ja maailmankatsomuksellinen kysymys.
Tilanne muistuttaa hieman ydinvoimakeskustelua 1970-luvulla, ennen
Tsernobyliä.

-----

Hallinto suopea, rahvas vastustaa
Suomi ja gm-kasvit

Valtaosa suomalaisista olisi mieluummin syömättä gm-ruokaa.
Viljelijätkään
eivät erityisesti havittele gm-kasveja, sillä tekniikan ei arvioida
voivan
lisätä suomalaisen maatalouden kilpailukykyä: Keski-Euroopassa
tuotetaan
joka tapauksessa halvemmalla.
On tärkeä kysyä, kenen tavoitteessa gm-kasvit ovat ja miksi.
Hannes Tuohiniityn mielestä ajava voima Suomessa on maa- ja
metsätalousministeriö. EU:ssa virallisen Suomen kannat ovat olleet
geenitekniikkaa suosivia.
Geenitekniikan ykköskehittäjä maailmalla on Monsanto: sama yritys on
aiemmin
markkinoinut DDT:tä ja Agent Orangea haitattomina tuotteina.
Monikansallisia
yrityksiä eivät pohjoisen pienet markkinat kuitenkaan kiinnosta.
Gm-kasvien
jalostustyö joudutaan hoitamaan Suomessa itse, mitä tehdäänkin
veronmaksajien varoilla. Jo nyt muun kasvinjalostuksen resursseja on
leikattu raskaalla kädellä.
Eduskunnalle on tulossa 2007-2008 lakiesitys niin kutsutusta
rinnakkaiselosta, joka pakottaisi viljelijät antamaan tilaa
gm-tuotannolle.
- Ajatus sovinnollisesta yhteiselosta on EU-perversio, illuusio joka ei
ole
biologisesti mahdollinen. Se laillistaisi gm-saastunnan viljelyssä,
Tuohiniitty sanoo närkästyneenä.


Koivujen riskialtistus

Kenttäkokeissa tutkitaan paraikaa perunaa Jokioisilla ja hieskoivuja
Joensuun yliopistossa.
Liisa Kuusipalon mielestä ulkosalla toteutettava koivukoe on
edesvastuuton:
- Vaikka muunnetut koivut eivät teoriassa kukikaan eli siitepölyä ei
synny,
voi yllätyksiä tulla. Luonto tunnetusti osaa olla mielikuvituksellinen
veijari. Muunnettua geeniä tai sen osaa voi levitä myös 'vektorin'
välityksellä eli esimerkiksi kirvojen imunesteiden kautta kasvista
toiseen.
Eniten hän pelkää karanneiden geenipätkien aiheuttamaa geneettistä
sekasortoa, joka näkyisi aineenvaihdunnan sekoittumisena.
- Jo tällainen 'geneettinen hyökkäys' voisi saada villit koivut
erittämään
karvaita puolustusaineita, ja niitä syövät eläimet olisivat hätää
kärsimässä. Koivut ovat mukana lähes kaikissa suomalaisissa
ravintoketjuissa.
Suomen metsäteollisuus ei ole kiinnostunut biodiversiteettiä
alentavista
kloonipuuviljelmistä. Käytössä olevat metsäsertifikaatit ovat
sanoutuneet
irti gm-puista. Koetta tehdäänkin tropiikin plantaasiviljelmien
kehittämiseksi.

Nyt tai ei koskaan

Mikäli Suomessa aletaan viljellä gm-kasveja, tulee muistakin
maataloustuotteista löytymään vähintäänkin pieniä gm-jäämiä.
Tuuli ja hyönteiset kuljettavat kasvien siitepölyä kilometrien päähän,
ja
eläimet sekä ihmiset varomattomuuttaan lyhyempiä etäisyyksiä. Tämän
vuoksi
etenkin luomuviljelyn laajentaminen vaikeutuisi: turvaetäisyyksien
olisi
oltava suuret. Luomuhunajaa tuskin voisi tuottaa koko Etelä-Suomessa.
Kanadassa luomurypsin viljely on käynyt kokonaan mahdottomaksi.
Lakiesitystä
Suomessa ohjannut työryhmä ehdottaa, että esimerkiksi perunalle
riittäisi 10
metrin suojakaista.
Tulee erittäin kalliiksi pitää viljavarastot ja traktorit tiukasti
desinfioituna. Ajauduttaisiin prosenttitaisteluun siitä, mikä on
geenimuunnellun aineksen osuus eri tuotteissa – se olisi aina enemmän
kuin
nolla. On arvioitu, että tavanomaisen viljelyn tuotantoketju kuolisi
Suomesta pois.
Mikäli viljelijät ja ruoan kuluttajat nousevat vastustamaan gm-kasveja,
se
voi vaikeuttaa ratkaisevasti gm-kasvien käyttöön ottoa. Hötkyilyvuosia
ei
enää ole, vaan keskustelun ja kritisoinnin aika on nyt, jos ikinä.


----

teksti: Päivi Mattila

Runsaasti tietoa ja toimintaideoita sivulla www.gmovapaa.fi Katso myös
www.bioturva.org
Kampanja järjestää Joensuussa 15.7. Ilosaari-rockin aikaan
mielenilmauksen
gm-koivuja vastaan.