Olen ensimmäistä kertaa menossa psykan soveltuvuus kokeisiin Jyväskylään..Oisko ketään kokeneempaa joka vois hieman jo kertoa mihin voisi varautua, niin se saattaisi hieman leivittää tätä jännitystä.:) Kiitos jo etukäteen!
Psykologian soveltuvuuskokeet
15
3880
Vastaukset
- paikan sain
Ole täysin oma itsesi ja rehellinen. En tiedä millainen on Jyväskylän koe, mutta tänä vuonna olin Turun soveltuvuuskokeessa ja pääsin sisään. Jälkeenpäin ei jäänyt kovinkaan varma olo, koska sanoin todellakin monia asioita aivan rehellisesti, liian rehellisesti, luulin. Hyvin kuitenkin kävi ja rehellisyys kannatti. Haastattelijat meidän kokeessa kysyivät todella outoja ja yllättäviä kysymyksiä, jolloin ei hetkeen voinut tehdä muuta kuin tuijottaa suu auki, mutta mitä tahansa siellä teet, ole oma itsesi. Teeskentelyn ne kyllä aistivat. Ei kannata ruveta mielistelemään ja leikkiä olevansa tyyni ja aina niin rauhallinen, sellaista ne eivät halua. He haluavat aidosti reagoivia, tunteilleen rehellisiä ihmisiä. Kovasti tsemppiä! Jyväskylässä suurin osa pääsee sisään joten sehän on helppo nakki. ;)
- puolet rannalle
Hei! onnea pääsystä! mutta täytyy siinä olla muutakin kuin rehellisyyttä, koska turussakin puolet jää loppupeleissä rannalle. Tuskinpa ne 28 valitsematta jäänyttä on kaikki epärehellisiä.
- paikan saanut
puolet rannalle kirjoitti:
Hei! onnea pääsystä! mutta täytyy siinä olla muutakin kuin rehellisyyttä, koska turussakin puolet jää loppupeleissä rannalle. Tuskinpa ne 28 valitsematta jäänyttä on kaikki epärehellisiä.
Juu eipä siellä varmasti ollut 28 epärehellistä, mutta tarkoitin vain että kun vastaa kaikkeen täysin avoimesti niin parhaansa on tehnyt. Kannattaa miettiä etukäteen omia hyviä ja huonoja puoliaan ja miksi ne on hyviä tai huonoja ajatellen psykologin ammattia. Kypsyys ja omien tunteiden käsittely ovat avainasioita. Jos sinne menee joku suoraan lukion penkiltä sanoen ettei minulla ole koskaan ollut mitään kriisejä ja mä olen tosi mukava niin luultavasti sellainen jää rannalle helpommin kuin sellainen jolla on jo vähän enemmän kokemusta elämästä ja myöntää itsekin joskus epäonnistuneensa.
Ryhmätehtävässä oli meillä ainakin tosi helppo aihe, josta kaikki tiesivät jotain ja josta oli kiva keskustella. Ei siinäkään taida olla olennaisinta se mitä sanoo vaan miten sanoo ja kuinka ottaa muut huomioon.
Kannattaa myös perehtyä siihen, miksi se psykologia kiinnostaa itseä. Sitä ne tulevat luultavasti inttämään ja kannattaa olla valmis sanomaan muutakin kuin että ne kurssit oli lukiossa kivoja. - k u u
paikan saanut kirjoitti:
Juu eipä siellä varmasti ollut 28 epärehellistä, mutta tarkoitin vain että kun vastaa kaikkeen täysin avoimesti niin parhaansa on tehnyt. Kannattaa miettiä etukäteen omia hyviä ja huonoja puoliaan ja miksi ne on hyviä tai huonoja ajatellen psykologin ammattia. Kypsyys ja omien tunteiden käsittely ovat avainasioita. Jos sinne menee joku suoraan lukion penkiltä sanoen ettei minulla ole koskaan ollut mitään kriisejä ja mä olen tosi mukava niin luultavasti sellainen jää rannalle helpommin kuin sellainen jolla on jo vähän enemmän kokemusta elämästä ja myöntää itsekin joskus epäonnistuneensa.
Ryhmätehtävässä oli meillä ainakin tosi helppo aihe, josta kaikki tiesivät jotain ja josta oli kiva keskustella. Ei siinäkään taida olla olennaisinta se mitä sanoo vaan miten sanoo ja kuinka ottaa muut huomioon.
Kannattaa myös perehtyä siihen, miksi se psykologia kiinnostaa itseä. Sitä ne tulevat luultavasti inttämään ja kannattaa olla valmis sanomaan muutakin kuin että ne kurssit oli lukiossa kivoja...sitten ilmoitit kriisiksi? Sanotaapa että jos kertoo vaikka oman vanhemman pahasta masennuksesta niin sehän on jo riskitekijä ammatissa toimimiselle. Masennuksessahan tiedetään olevan vahva periytyvyys...Niin että ei se nyt niin yksinkertaista ole, vaikka olisi rehellinen ja avoinkin. Lisäksi siellä on niin paljon niitä haastattelijoita, ettei tilanne ole kaikille 'tasa-arvoinen'. Eri ihmiset haastattelee eri hakijoita.
- kiinnostunut!
paikan saanut kirjoitti:
Juu eipä siellä varmasti ollut 28 epärehellistä, mutta tarkoitin vain että kun vastaa kaikkeen täysin avoimesti niin parhaansa on tehnyt. Kannattaa miettiä etukäteen omia hyviä ja huonoja puoliaan ja miksi ne on hyviä tai huonoja ajatellen psykologin ammattia. Kypsyys ja omien tunteiden käsittely ovat avainasioita. Jos sinne menee joku suoraan lukion penkiltä sanoen ettei minulla ole koskaan ollut mitään kriisejä ja mä olen tosi mukava niin luultavasti sellainen jää rannalle helpommin kuin sellainen jolla on jo vähän enemmän kokemusta elämästä ja myöntää itsekin joskus epäonnistuneensa.
Ryhmätehtävässä oli meillä ainakin tosi helppo aihe, josta kaikki tiesivät jotain ja josta oli kiva keskustella. Ei siinäkään taida olla olennaisinta se mitä sanoo vaan miten sanoo ja kuinka ottaa muut huomioon.
Kannattaa myös perehtyä siihen, miksi se psykologia kiinnostaa itseä. Sitä ne tulevat luultavasti inttämään ja kannattaa olla valmis sanomaan muutakin kuin että ne kurssit oli lukiossa kivoja.Kiitos paljon vastauksista! Ehkä tää jännitys tästä pikkuhiljaa alkaa helpottaa, vaikka toisaalta ompahan ainakin tavallaan hyvin "latautunut".:)
Muuta kuitenkaan en varmaan osaa ollakkaan kuin oma itseni ja kriisejä elämässä on tullut käsiteltyä monenmonituista,,ja tunteita eriteltyä (ehkäpä joskus liikakin:D!). No niin elikkä-> ottaavat sitten tai jättäävät, aijon olla just tällänen, kuin olen. - nimimerkki
k u u kirjoitti:
..sitten ilmoitit kriisiksi? Sanotaapa että jos kertoo vaikka oman vanhemman pahasta masennuksesta niin sehän on jo riskitekijä ammatissa toimimiselle. Masennuksessahan tiedetään olevan vahva periytyvyys...Niin että ei se nyt niin yksinkertaista ole, vaikka olisi rehellinen ja avoinkin. Lisäksi siellä on niin paljon niitä haastattelijoita, ettei tilanne ole kaikille 'tasa-arvoinen'. Eri ihmiset haastattelee eri hakijoita.
Kyllä minä ainakin tietyt asiat jätin kertomatta, yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki asiat eivät heille varsinaisesti kuulu. Taktikointia se on tuokin. Ja pääsin sisään.
Jostain psyykkisistä sairauksista kertominen ei välttämättä ole hyväksi haastatteluissa. Mutta esimerkiksi se, että on sairastanut masennusta, ei ole mikään este ammatissa toimimiselle, riippuen tietenkin siitä, miten sen kanssa pärjää ja miten se vaikuttaa elämässä. - paikan saanut
k u u kirjoitti:
..sitten ilmoitit kriisiksi? Sanotaapa että jos kertoo vaikka oman vanhemman pahasta masennuksesta niin sehän on jo riskitekijä ammatissa toimimiselle. Masennuksessahan tiedetään olevan vahva periytyvyys...Niin että ei se nyt niin yksinkertaista ole, vaikka olisi rehellinen ja avoinkin. Lisäksi siellä on niin paljon niitä haastattelijoita, ettei tilanne ole kaikille 'tasa-arvoinen'. Eri ihmiset haastattelee eri hakijoita.
Juu ei kyllä ihan pakko ole kaikkea kertoa, mutta jos jotain kysytään niin ei kannata valehdellekaan. Omaan "kriisiini" kuului kaikenlaisia samaan aikaan elämässäni tapahtuvia asioita mm. vanhempien ero ja läheisen ihmisen kuolema. Näistä sitten minun kohdallani kysyttiin että mitä olen niiden kautta oppinut itsestäni ym. Vaikeita kysymyksiä oli paljon mutta se taisi olla tarkoituskin.
Itse en usko eri haastattelijoiden välillä olevan niin hirveästi eroja, voi kyllä ollakin mutta eihän sitä koskaan voi tietää jälkikäteen, että olisiko sittenkin saanut joltakin toiselta paremmat pisteet, joten eiköhän se riitä että parhaansa tekee. - k u u
paikan saanut kirjoitti:
Juu ei kyllä ihan pakko ole kaikkea kertoa, mutta jos jotain kysytään niin ei kannata valehdellekaan. Omaan "kriisiini" kuului kaikenlaisia samaan aikaan elämässäni tapahtuvia asioita mm. vanhempien ero ja läheisen ihmisen kuolema. Näistä sitten minun kohdallani kysyttiin että mitä olen niiden kautta oppinut itsestäni ym. Vaikeita kysymyksiä oli paljon mutta se taisi olla tarkoituskin.
Itse en usko eri haastattelijoiden välillä olevan niin hirveästi eroja, voi kyllä ollakin mutta eihän sitä koskaan voi tietää jälkikäteen, että olisiko sittenkin saanut joltakin toiselta paremmat pisteet, joten eiköhän se riitä että parhaansa tekee.kiitos vastauksesta! ja pahoittelut läheisen ihmisen kuolemasta ja vanhempiesi erosta. Aika rankkoja juttuja....Hyvää kesää sinulle ja intoa psykan opintoihin!
- nimimerkki
paikan saanut kirjoitti:
Juu ei kyllä ihan pakko ole kaikkea kertoa, mutta jos jotain kysytään niin ei kannata valehdellekaan. Omaan "kriisiini" kuului kaikenlaisia samaan aikaan elämässäni tapahtuvia asioita mm. vanhempien ero ja läheisen ihmisen kuolema. Näistä sitten minun kohdallani kysyttiin että mitä olen niiden kautta oppinut itsestäni ym. Vaikeita kysymyksiä oli paljon mutta se taisi olla tarkoituskin.
Itse en usko eri haastattelijoiden välillä olevan niin hirveästi eroja, voi kyllä ollakin mutta eihän sitä koskaan voi tietää jälkikäteen, että olisiko sittenkin saanut joltakin toiselta paremmat pisteet, joten eiköhän se riitä että parhaansa tekee.Mulle tuli mieleen, että ehkäpä haastattelijat ovat sopineet ottavansa tietynlaisia rooleja haastattelutilanteessa. Itse huomasin, että toinen haastattelija oli selvästi toista tiukempi ja vaativampi, ja kysyi erityyppisiä kysymyksiä.
- saman seikan
nimimerkki kirjoitti:
Mulle tuli mieleen, että ehkäpä haastattelijat ovat sopineet ottavansa tietynlaisia rooleja haastattelutilanteessa. Itse huomasin, että toinen haastattelija oli selvästi toista tiukempi ja vaativampi, ja kysyi erityyppisiä kysymyksiä.
saman huomasin, toinen haastattelijoista oli paljon paljon paljon tiukempi ja "säälimättömämpi" kuin toinen. Kyllä tuossa varmasti on perää, että ovat sopineet tietynlaisista rooleista.
- kiinnostaisi
Minäkin olen tuonne ekaa kertaa menossa ja olisi mukava kuulla millaista on ollut aiemmin. Mitä ne kirjalliset tehtävät sisältää? Entä millaisia keskusteluaiheita on ollu? Vai oliko siellä edes mitään ryhmätilannetta?
- on mitä vaan
Yleensä soveltuvuuskokeissa keskusteluun ne heittää aiheeksi ihan mitä sattuu. Esim. vaikka "naisten ja miesten väliset erot lääkäreinä" ;) siis ihan mitä sattuu ja ihan hyvä vaan, sillä silloin ei voi kukaan valmistautuu siihen etukäteen ja kaikki on tavallaan siltä osin samalla viivalla. tietenkin jollakin saattaa olla jostain aiheesta parempi tietämys tai yleensä yleissivistys, muttahan sitähän siinä tilanteessa ei mitata eikä tarkastella. mutta eihän siitä yleistiedosta haittaakaan ole,ei tietenkään. mutta kieltämättä on helpompi lähteä luomaan keskustelua jostain jos edes jotain tietää siitä.
Itse jännitin (niin kuin muutkin), ja ihan turhaan. kaikki meni ihan hyvin. hyvä vaan etten tieny mistään mitään etukäteen.
nim. been there, done that.
- hadas
Mites ne psykologiset testit tai mitä päättelyjuttuja nyt ovatkaan..? Mitään vinkkejä kellään? Paljon on pelissä, toivottavasti jännitys ei pääse liiaksi valtaan...
- sovelt.kokeet
Mites muilla meni?
Mua jännitti ihan hirveesi, varmaan näkyi kilometrin päähän.. haastattelut aika vaikeita? vai mitä mieltä ootte? testit ok.. aika kiire tuli! - juupajuuhh
Mitä olette sanoneet haastattelussa ja kertokaa myös pääsittekö sisään?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1044008
Satuit vain olemaan
Ensimmäinen joka avasi minussa sen nähdyksi ja rakastetuksi tulemisen puolen. Pitäisi vain muistaa että et ole ainoa. Se512880- 1152693
24/7 sinä mielessä, ihan jatkuvalla syötöllä
Aamulla herätessä, päivällä melkein nonstop, illalla nukkumaan mennessä, öisin herätessä. Mikä viddu tässä on 🤣422228Jotain pitää nyt keksiä että sinut näkisi
Ensiviikolla viimeistään. Tälle on pakko saada kunnon piste tai sitten aloitetaan loppuelämä yhdessä, tulen hulluksi muu311960Mulla tulee vaan niin
Paha olo siitä mitä teidän välillä on. Vaikka se on sun päätös mitä haluat. Tuntuu että menetän jotakin vaikka tiedän et291793Ihanasti alkoi aamu: SDP:n kaula kokoomukseen jo 6,9 %-yks
Lindtmanin I hallitus on tukevasti jytkyttämässä laittamaan Suomi kuntoon Orvon täystuhohallituksen jäljiltä, jonka kann2421773Mitkä olivat viimeiset sanasi ikävoinnin kohteellesi
Ja milloin? Mitä olisit sanonut jos olisit tiennyt että ne jäävät viimeisiksi -ainakin toistaiseksi?891638- 271632
- 261443