Mikä on muovisen lättäpohjaisen ja lasikuituisen muotoillun kajakin ero aallokossa, merikelpoisuudessa ja vauhdissa? Kummalla pysyy paremmin pystyssä aallokossa?
Hämmästyin eilen, kun sain ihan hyvän matka-ajan tuulisella järvellä muovisella Robsonilla ja pärjäsin sillä hyvin muiden kyydissä vastatuulessa, mutta myötätuulessa jäin heti kättelyssä jälkeen. Oma kajakkini kulki samaa vauhtia molempiin suuntiin, lasikuituiset saivat tuulesta hyötyä. Lieneekö vika ollut kajakissa vai melojassa?
Järvellä minusta tuntuu, että muovisen tasapohjaisen kajakin kaataminen vaatisi erityisiä taitoja, kun taas muotoillun lasikuitukajakin kanssa pitää tehdä töitä myös sen pystyssä pitämiseksi erityisesti hiljaisessa vauhdissa tai pysähdyttäessä, jos on vähänkin aallokkoa. Pitäisiköhän minun siirtyä käyttämään vaan muovisia aallokossa ja merelläkin?
Kiitos etukäteen, jos joku kokenut meloja vaivautuu vastaamaan ja opastamaan tietämätöntä aloittelijaa.
Kulkeeko lasikuitukajakki paremmin
10
4199
Vastaukset
Kajakin virtausvastus ja siten käytännössä nopeus muodostuu kahdesta tekijästä: viskosisesta vastuksesta ja aallonmuodostuksesta. Viskosinen vastus on "kitkaa", ja siihen vaikuttavat vedenalainen märkä pinta-ala ja pinnan sileys. Siis lättäpohjaisella on yleensä suurempi märkäpinta-ala kuin kapealla, V-muotoisella tai pyöreähköllä rungolla. Viskosinen vastus on merkittävin matkanopeuksissa.
Huippunopeudessa aallonmuodostusvastus tulee hallitsevaksi. Siinä ovat päätekijöitä vedenalaisen osan pituus: pidempi on nopeampi, ja jouheat keulan sekä perän muodot.
Edellämainittu koskee melontaa suhteellisen tyynessä vedessä. Aallokko on oma tarinansa, joka menee mystiikan puolellekin.
Mutta leveä, lattapohjainen on alkuvakaa tyynessä vedessä. Sen sijaan aallot tarttuvat siihen paremmin kuin kapeaan V-pohjaiseen. Tyynessä kapea vaappuu enemmän kuin leveä lattapohjainen, mutta aallokossa sitä on helpompi osaavalla melankäytöllä pitää vakaana. Aallot eivät saa siitä otetta ja sitä voi myös hieman kallistaa saapuvaa aaltoa vasten.
Vasta-aallokkossa on helppo, mutta raskasta meloa. Myötäaallokko on usein vaikeaa. Kajakki pyrkii kiemustelemaan eikä pysy suunnassa. Satojen tai tuhansien vuosien kokemuksella tähän ongelmaan on kehitetty esim brittien Nordcapin ja aleuttien baidarkan muodot, joissa mm. perän ja keulan rakenne eroavat oleellisesti toisistaan. Nämä kajakit ovat taitavan melojan hallinnassa kovassakin aallokossa. Lattapohjainen peruskajakki on syytä pitää pois kovasta aallokosta.- ...©
"Tyynessä kapea vaappuu enemmän kuin leveä lattapohjainen, mutta aallokossa sitä on helpompi osaavalla melankäytöllä pitää vakaana. Aallot eivät saa siitä otetta ja sitä voi myös hieman kallistaa saapuvaa aaltoa vasten."
Väittäisin, että V- tai U-muotoinen saa paremmin otteen aallosta, ja pysyy siten paremmin suunnassa ja hallinnassa. Tasapohjainen ei saa alustastaan otetta ja joutuu tuuliajolla. (Aallot itsessäänhän ovat lähinnä ylös-alas liikettä.) ...© kirjoitti:
"Tyynessä kapea vaappuu enemmän kuin leveä lattapohjainen, mutta aallokossa sitä on helpompi osaavalla melankäytöllä pitää vakaana. Aallot eivät saa siitä otetta ja sitä voi myös hieman kallistaa saapuvaa aaltoa vasten."
Väittäisin, että V- tai U-muotoinen saa paremmin otteen aallosta, ja pysyy siten paremmin suunnassa ja hallinnassa. Tasapohjainen ei saa alustastaan otetta ja joutuu tuuliajolla. (Aallot itsessäänhän ovat lähinnä ylös-alas liikettä.)Juuri niin. V-pohjainen tuntuu aallokossa vakaammalta kuin tyynellä.
- ...©
Yusa kirjoitti:
Juuri niin. V-pohjainen tuntuu aallokossa vakaammalta kuin tyynellä.
Tartuin kommentissani lähinnä siihen, kun mainitsit että aallot tarttuvat paremmin litteäpohjaiseen. Mielestäni asianlaita on juuri päinvastainen. Aalto saa huonommin otteen litteäpohjaisesta jolloin se hallitsemattomasti liukuu alloon harjalla tai veden pinnalla. V-pohjaisessa kajakki saa paremman otteen aallosta (tai aalto otteen kajakista) eikä tuuliolosuhteet samalla tavalla vaikuta kajakin kulkuun.
- ...©
Kuitukajakki (lasikuitu, diolen, hiilikuitu, kevlar tms.) kulkee muovikajakkia (polyeteeni, "ämpärimuovi") paremmin jäykemmän rakenteensa ansiosta. Uudet sandwich-rakenteiset (kerrosrakenteiset) muovikajakit ovat rakenteellisesti jo aika tukevaa tekoa, mutta perinteiset yksikerrosrakenteiset ovat liian pehmeitä ja joustavat aallokossa jolloin vauhti hidastuu. Pidemmällä rungolla saadaan pidempi vesilinja ja siten lisää vauhtia, mutta samalla rungon jäykkyysvaatimukset kasvavat.
Lättäpohjaisen ja muotoillun (esim. V- tai U-pohja) käyttäytymisero pahassa aallokossa on se, että lättäpohjainen kaatuu melojan toimista riippumatta, mutta muotoiltu pysyy paremmin pystyssä jos meloja edes vähän avittaa.
Tyynellä tukeva on aallokossa hankala, mutta tyynellä alkukiikkerä on useimmiten aallokossa tukeva. Vasta- tai myötäaalto tukee esim. V-runkoa sivuilta, kun litteäpohjainen nousee aallonharjalle keikkumaan. V-pohjainen nousee sivutuulessa aallonharjalle kallistumatta, mutta tasapohjainen myötäilee aallon muotoa ja kaatuu jos aalto on liian jyrkkä.
Monet merikajakit ovat tyhjinä suhteellisen kiikkeriä "rodehevosia", mutta tukevoituvat ja rauhoittuvat lastattuina.
Kajakkeja voi hyvin verrata polkupyöriin: Litteäpohjainen on kuin kolmipyörä, ja muotoiltu on kuin kaksipyöräinen. Tasamaalla kolmipyörä on tukeva ja eteen pääsee, mutta ei kovin lujaa ainakaan kurveissa, ja huiliessa voi vain istuskella eikä tehdä mitään muuta. Maastossa riittävän kaltevalla pinnalla sivuttaissuunnassa kolmipyörä auttamatta kaatuu, kun kaksipyöräisellä meno jatkuu jos polkija tietää mitä tekee. Paikallaan seisominen kaksipyöräisellä tosin on aika työlästä, mutta eteenpäin pääsee kevyesti ja tarvittaessa lujaa myös mutkissa.".. mutta perinteiset yksikerrosrakenteiset ovat liian pehmeitä ja joustavat aallokossa jolloin vauhti hidastuu. "
Yleinen käsitys, jota oma kokemukseni tukee, on että rimasta ja nahasta tehtyjen etnokajakkien (Aleutit, Länsi-Grönlanti) nopeus perustuu juuri joustavuuteen. Ne luikertelevat (jossakin määrin) aaltojen yli ja siten niiden ei tarvitse puskea niin paljon aaltojen läpi. Tämä tietysti vähentää kulkuvastusta.
Minulla oli venäläinen Taimen-rättikaksikko, ja sillä oli juurin tämä taipumus. Isossakin aallokossa joustava rakenne muotoutui aaltojen muotoiseksi ja sinänsä hakalaan avokajakkiin lensi vettä vain lapojen päistä: keula ei juuri halkonut aaltoja, eikä vesi tullut kannelle.
Samoin esim Timo Noko on perustellut joustavan rakenteen etuja.
Rättikajakkien haittapuoli on joustavan pinnan taipuminen sisäänpäin, jolloin märkäpinta kasvaa ja sen mukana viskosinen vastus.- ...©
Yusa kirjoitti:
".. mutta perinteiset yksikerrosrakenteiset ovat liian pehmeitä ja joustavat aallokossa jolloin vauhti hidastuu. "
Yleinen käsitys, jota oma kokemukseni tukee, on että rimasta ja nahasta tehtyjen etnokajakkien (Aleutit, Länsi-Grönlanti) nopeus perustuu juuri joustavuuteen. Ne luikertelevat (jossakin määrin) aaltojen yli ja siten niiden ei tarvitse puskea niin paljon aaltojen läpi. Tämä tietysti vähentää kulkuvastusta.
Minulla oli venäläinen Taimen-rättikaksikko, ja sillä oli juurin tämä taipumus. Isossakin aallokossa joustava rakenne muotoutui aaltojen muotoiseksi ja sinänsä hakalaan avokajakkiin lensi vettä vain lapojen päistä: keula ei juuri halkonut aaltoja, eikä vesi tullut kannelle.
Samoin esim Timo Noko on perustellut joustavan rakenteen etuja.
Rättikajakkien haittapuoli on joustavan pinnan taipuminen sisäänpäin, jolloin märkäpinta kasvaa ja sen mukana viskosinen vastus.Väittämäsi voi hyvinkin pitää paikkansa.
Itse olen omassa mielessäni järkeillyt asian niin, että osa aallon (tai melanvedon) toivon mukaan eteenpäinvievästä energiasta muuttuu hallitsemattomassa rungon muodonmuutoksessa lähinnä lämmöksi. (Eipä siitä kylläkään mitään iloa ole silloinkaan, jos jäykkä runko lähinnä nostattaa vettä pärskeinä ilmaan.) Uskoisin, että muodonmuutos muovikajakissa on todennäköisesti epäedullisempaan suuntaan. Miten muuttuva kölilinjan ja pohjan muoto vaikuttaa esim. surffiherkkyyteen, jos täyteenlastatun kajakin perä "roikkuu" aallonharjan väärällä puolella? Mielestäni kajakin on kestettävä vedessä sen minkä maallakin, eli täyteen (toki ilman melojaa) lastattua retkikajakkia pitää voida kannatella molemmista päistään ilman huomattavia muodonmuutoksia... aiheuttaa ongelmia monelle ämpärimuovikajakille istuma-aukon kohdalla.
Rimakajakeista ei omakohtaisia kokemuksia ole, ellei vanhaa Klepperiä lasketa, mutta vanhan ämpärimuovikajakin jouston tuntee jo melanvedoissa. Klepperin rimakehikko itsessään on kuitenkin suhteellisen ryhdikäs ja tukeva vaikka pohjakangas aaltojen mukaan elääkin.
Tuosta märkäpinta-alasta tuli mieleen, että ei kai se varsinaisesti "rättikajakissa" tapahtuvassa joustossa kasva kovinkaan paljoa, ellei materiaali itsessään veny? Aaltoja myötäillessä ne rimojen väliset pullistumat lähinnä vaihtavat paikkaa (kangas pingottuu kireämmälle niissä kohdin joissa vedenpaine hetkellisesti on alhaisempi ja pussille niissä kohdin joissa vesi painaa vastaan). - diefenbaker
...© kirjoitti:
Väittämäsi voi hyvinkin pitää paikkansa.
Itse olen omassa mielessäni järkeillyt asian niin, että osa aallon (tai melanvedon) toivon mukaan eteenpäinvievästä energiasta muuttuu hallitsemattomassa rungon muodonmuutoksessa lähinnä lämmöksi. (Eipä siitä kylläkään mitään iloa ole silloinkaan, jos jäykkä runko lähinnä nostattaa vettä pärskeinä ilmaan.) Uskoisin, että muodonmuutos muovikajakissa on todennäköisesti epäedullisempaan suuntaan. Miten muuttuva kölilinjan ja pohjan muoto vaikuttaa esim. surffiherkkyyteen, jos täyteenlastatun kajakin perä "roikkuu" aallonharjan väärällä puolella? Mielestäni kajakin on kestettävä vedessä sen minkä maallakin, eli täyteen (toki ilman melojaa) lastattua retkikajakkia pitää voida kannatella molemmista päistään ilman huomattavia muodonmuutoksia... aiheuttaa ongelmia monelle ämpärimuovikajakille istuma-aukon kohdalla.
Rimakajakeista ei omakohtaisia kokemuksia ole, ellei vanhaa Klepperiä lasketa, mutta vanhan ämpärimuovikajakin jouston tuntee jo melanvedoissa. Klepperin rimakehikko itsessään on kuitenkin suhteellisen ryhdikäs ja tukeva vaikka pohjakangas aaltojen mukaan elääkin.
Tuosta märkäpinta-alasta tuli mieleen, että ei kai se varsinaisesti "rättikajakissa" tapahtuvassa joustossa kasva kovinkaan paljoa, ellei materiaali itsessään veny? Aaltoja myötäillessä ne rimojen väliset pullistumat lähinnä vaihtavat paikkaa (kangas pingottuu kireämmälle niissä kohdin joissa vedenpaine hetkellisesti on alhaisempi ja pussille niissä kohdin joissa vesi painaa vastaan).Takaisin alkuperäiseen kysymykseen.
Jos kajakki on samanlainen muotoilultaan, materiaalieron vaikutus nopeuteen (lasikuitu vs. muovi) ei liene kovin suuri, mutta se on olemassa. Muovinen on yleensä vähän hitaampi johtuen lähinnä sen ei-jäykkyydestä :-) (mikähän olisi hyvä sana? Joustavuus? Luikertelevaisuus?). Eli syy miksi hävisit nopeudessa on ehkä kajakin muotoilussa, ei sen materiaalissa.
Korkealuokkaiset, hyvin muotoillut, nopeat merikajakit tehdään yleensä lasikuidusta tms., joten muoviset ovat tästä syystä yleensä heikommilla. - ...©
diefenbaker kirjoitti:
Takaisin alkuperäiseen kysymykseen.
Jos kajakki on samanlainen muotoilultaan, materiaalieron vaikutus nopeuteen (lasikuitu vs. muovi) ei liene kovin suuri, mutta se on olemassa. Muovinen on yleensä vähän hitaampi johtuen lähinnä sen ei-jäykkyydestä :-) (mikähän olisi hyvä sana? Joustavuus? Luikertelevaisuus?). Eli syy miksi hävisit nopeudessa on ehkä kajakin muotoilussa, ei sen materiaalissa.
Korkealuokkaiset, hyvin muotoillut, nopeat merikajakit tehdään yleensä lasikuidusta tms., joten muoviset ovat tästä syystä yleensä heikommilla.... ja perinteisesti muovin ongelma on ollut ettei siitä saada tehtyä saman muotoisia kajakkeja kuin kuiduista, ainakaan järkevän painoisina.
Tämän kauden uutuutenahan on polyeteeni kolmikerros sandwich-rakenteinen Nordkapp, joka antaisi mahdollisuuden vertailla suht. nopeaa kuitukajakkia identtisesti muotoiltuun muovikajakkiin. diefenbaker kirjoitti:
Takaisin alkuperäiseen kysymykseen.
Jos kajakki on samanlainen muotoilultaan, materiaalieron vaikutus nopeuteen (lasikuitu vs. muovi) ei liene kovin suuri, mutta se on olemassa. Muovinen on yleensä vähän hitaampi johtuen lähinnä sen ei-jäykkyydestä :-) (mikähän olisi hyvä sana? Joustavuus? Luikertelevaisuus?). Eli syy miksi hävisit nopeudessa on ehkä kajakin muotoilussa, ei sen materiaalissa.
Korkealuokkaiset, hyvin muotoillut, nopeat merikajakit tehdään yleensä lasikuidusta tms., joten muoviset ovat tästä syystä yleensä heikommilla."Muovinen on yleensä vähän hitaampi johtuen lähinnä sen ei-jäykkyydestä :-) (mikähän olisi hyvä sana? Joustavuus? Luikertelevaisuus?)."
Siis jos (en väitä vastaan) tämä pitää paikansa, niin kaiketi se koskee vain tyynellä melomista. Erityisesti isossa aallokossa "luikertelevaisuus" on etu, ei haitta. Siis jäykkä on tyynessä nopeampi, joustava rakenne kovassa aallokossa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta
Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?2632501- 911997
Mitä te palstan ihanat naiset
Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21771596Tapaus Vornanen
Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o1571417Nainen, kohtelin sua kuin paskaa
Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun661258Nainen, seuraan sun uutta elämää
Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme531185Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan
Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht191076- 111074
Ilona Siekkinen
Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m11010AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri
Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm13901