..........

Takana meillä paljon matkaa, vaikka lähtöpisteestä eksyttiin. Onko tarpeeksi syytä jatkaa, onko meidän maljamme täynnä niin.
Katselen yössä tuota selkää, tunnen miten se luotain loittonee. Päivää huomista mieli pelkää, eikä tunne pois millään enää mee.
kaiken jälkeen hiljaisuus, varkain kuihtuu jatkuvuus tilanne on muuttunut, aistin sen.
kaiken jälkeen hiljaisuus, mieleen hiipii tunne uus, minulle olet kuin vieras ihminen.
Onko sivut täynnä jo, onko tämä juttu tässä, sitä mietin hämärässä ja sinua ikävöin.
Eteenpäin pää jäämättä kulkee aika jota ei mistään lisää saa, ovia jokainen lause sulkee, silti sanattomuus on pahempaa.
Varjoihin koko huone vaipuu, eikä aamua tästä nähdä voi. Yhä on sisälläni kaipuu, joka yhteen meidät kerran toi.
Kaiken jälkeen hiljaisuus.

-Juha Metsäperä