Uudistaminen?

Mistä ihmeen päätehakkuusta?

Pehtooris Mies kirjoitti:

Mistä ihmeen päätehakkuusta?

Päätehakkuussa metsästä kaadetaan kaikki puut, eli tarkottaa samaa kuin uudishakkuu. Tietenki muutama puu hehtaarille pitänee jättää, joko siemen puuksi tai muten vaan sertifikaatin takia

sellu köpi kirjoitti:

Päätehakkuussa metsästä kaadetaan kaikki puut, eli tarkottaa samaa kuin uudishakkuu. Tietenki muutama puu hehtaarille pitänee jättää, joko siemen puuksi tai muten vaan sertifikaatin takia

Lue lisää

Jaa jotta pitäisi hakata vai?

Tuota jos sen antaisi kasvaa ja kehittyä vaan...

Eikai metsän elämä voi päättyä, sehän olisi luonnonvastaista ja ammattilaiset hokevat jotta luontoa pitäisi matkia...

päätehakkuu ei voi olla osa metsän elämää kuten ei possun lopetuskaan sen?

Ei kai ihminenkään adoptoi lapsia (taimet) vaan tekee omat ja kuolee pois kun luonto sanoo...?

Pehtooris Mies kirjoitti:

Jaa jotta pitäisi hakata vai?

Tuota jos sen antaisi kasvaa ja kehittyä vaan...

Eikai metsän elämä voi päättyä, sehän olisi luonnonvastaista ja ammattilaiset hokevat jotta luontoa pitäisi matkia...

päätehakkuu ei voi olla osa metsän elämää kuten ei possun lopetuskaan sen?

Ei kai ihminenkään adoptoi lapsia (taimet) vaan tekee omat ja kuolee pois kun luonto sanoo...?

Lue lisää

Mikään laki ei velvoita päätehakkaamaan. Voit antaa metsän kasvaa niin kauan kuin haluat.

toinen konsti on että lupaat tehdä peltoa. kaikki nurin ja sillä siisti. Tällaista on todellinen tehometsätalous.

tehokasx kirjoitti:

toinen konsti on että lupaat tehdä peltoa. kaikki nurin ja sillä siisti. Tällaista on todellinen tehometsätalous.

ja sen jälkeen pellon metsityssuunnitelma kyseiselle alalle. valtio tukee ja taimet saa ilmatteeks...

uppo kirjoitti:

ja sen jälkeen pellon metsityssuunnitelma kyseiselle alalle. valtio tukee ja taimet saa ilmatteeks...

palttiarallaa saattas tulla uudistaminen halvemmaks tolla keinolla. metsänkäyttöilimotukseen laittas että tulee peltoa. vähän kaivinkoneella raapis maata ja vuoden-parin jälkeen hakis pellonmetsitystuen.

sdfasf kirjoitti:

palttiarallaa saattas tulla uudistaminen halvemmaks tolla keinolla. metsänkäyttöilimotukseen laittas että tulee peltoa. vähän kaivinkoneella raapis maata ja vuoden-parin jälkeen hakis pellonmetsitystuen.

Lue lisää

Tuki pellonmetsitykseen päättyy näillä näkymin vuonna 2008. Toisekseen että saisi pellonmetsitystukea on kyseisen alueen täytynyt olla viljelykäytössä tietyn ajan verran...

Itsekin metsäalan koulutuksen saaneena yhdyn tähän kommenttiin. Metsää ei mikään laki velvoita hakkaamaan, joten ei ole pakko hakata. Muunkin allekirjoitan, mitä edellisessä viestissä sanottiin.

Tuohon suojuspuuhakkuuseen pitää kyllä lisätä, että hui hirvitys. Yleensä se edellyttää melko aktiivista otetta maanomistajalta.

Mihin perustat hajatelmasi? Mitkä ohjeet käskee kasvattamaan esimerkiksi kuusikkoa puhtaana yhden puulajin metsikkönä? Kyllä siellä saa ja pitääkin olla lehtipuuta sekapuuna. Viljelykuusikoissa kasvu on nimenomaan parhaimmillaan 30 - 40 vuoden iässä. Toki eri hivenaineiden kuten boorinpuutosta voi esiintyä niin viljelemällä perustetussa kuin luontaisestikin perustetussa kuusikossa. Jos pyritään nopeaan ja tehokkaaseen metsänkäyttöön ajatellen että uusi puusukupolvi olisi mahdollisimman nopeasti päätehakattavissa on maanmuokkaus ja istutus aina paras vaihtoehto.

insiin kutkale kirjoitti:

Mihin perustat hajatelmasi? Mitkä ohjeet käskee kasvattamaan esimerkiksi kuusikkoa puhtaana yhden puulajin metsikkönä? Kyllä siellä saa ja pitääkin olla lehtipuuta sekapuuna. Viljelykuusikoissa kasvu on nimenomaan parhaimmillaan 30 - 40 vuoden iässä. Toki eri hivenaineiden kuten boorinpuutosta voi esiintyä niin viljelemällä perustetussa kuin luontaisestikin perustetussa kuusikossa. Jos pyritään nopeaan ja tehokkaaseen metsänkäyttöön ajatellen että uusi puusukupolvi olisi mahdollisimman nopeasti päätehakattavissa on maanmuokkaus ja istutus aina paras vaihtoehto.

Lue lisää

Noista muista asioista olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta se viljely...

Viljely kyllä nopeuttaa kiertoa, mutta laadun kustannuksella. Omassa perintömetsässä on uudistettu sekä viljelemällä että luontaisesti. Kun katselin tulevia ensiharvennuskuvioita kesällä, ei tarvi miettiä millä tavalla minä hoidan uudistuksen aikanani. Luontaisesti uudistetusta irtoaa pikkutukkia mukavasti jo ensiharvennuksessa. Viljellystä lähes pelkkää kuitua. Hintaerohan on nykyisellään siinä 5-6e tietämillä. Sama laatuero tulee näkymään myös myöhemmissä kasvatus- ja päätehakkuissa. Se kierrossa voitettu n. 5 vuotta kyllä kostautuu myöhemmin kuitupuun suurena osuutena...

Tietysti joillakin kuvioilla se viljely on pakollinen paha, jos ei ole edellytyksiä luontaiselle uudistukselle.

ei edellinen kirjoitti:

Noista muista asioista olen kyllä samaa mieltä kanssasi, mutta se viljely...

Viljely kyllä nopeuttaa kiertoa, mutta laadun kustannuksella. Omassa perintömetsässä on uudistettu sekä viljelemällä että luontaisesti. Kun katselin tulevia ensiharvennuskuvioita kesällä, ei tarvi miettiä millä tavalla minä hoidan uudistuksen aikanani. Luontaisesti uudistetusta irtoaa pikkutukkia mukavasti jo ensiharvennuksessa. Viljellystä lähes pelkkää kuitua. Hintaerohan on nykyisellään siinä 5-6e tietämillä. Sama laatuero tulee näkymään myös myöhemmissä kasvatus- ja päätehakkuissa. Se kierrossa voitettu n. 5 vuotta kyllä kostautuu myöhemmin kuitupuun suurena osuutena...

Tietysti joillakin kuvioilla se viljely on pakollinen paha, jos ei ole edellytyksiä luontaiselle uudistukselle.

Lue lisää

Kyse koko ajan männystä.
1960 "Uudistettiin" metsässämme eräs kuvio luontaisesti. Valtavasti on töitä tehty, täydentäen ja peraten sekä susipuita poistaen. Varsinaista ensiharvennusta ei ole pystytty edes vielä tekemään.
Sitten vaihtui isäntä ja ryhdyttiin istuttamaan, saatiin hyviä tasaisia, hiukan harvahkoja taimikoita joissa oli kieltämättä oksaisuutta harmiksi asti. Kävihän siinä yksi ja toinen yököttelemässä kuinka huonoa jälkeä tulee istuttamalla. Taimikot hoidettiin ajallaan ja laadun moittijat alkoivat vähenemään. Ensiharvennuksissa tuli pikkutukkiakin ihan mukavasti. Nyt ei kukaan enää moiti puuston laatua.

Vaari kirjoitti:

Kyse koko ajan männystä.
1960 "Uudistettiin" metsässämme eräs kuvio luontaisesti. Valtavasti on töitä tehty, täydentäen ja peraten sekä susipuita poistaen. Varsinaista ensiharvennusta ei ole pystytty edes vielä tekemään.
Sitten vaihtui isäntä ja ryhdyttiin istuttamaan, saatiin hyviä tasaisia, hiukan harvahkoja taimikoita joissa oli kieltämättä oksaisuutta harmiksi asti. Kävihän siinä yksi ja toinen yököttelemässä kuinka huonoa jälkeä tulee istuttamalla. Taimikot hoidettiin ajallaan ja laadun moittijat alkoivat vähenemään. Ensiharvennuksissa tuli pikkutukkiakin ihan mukavasti. Nyt ei kukaan enää moiti puuston laatua.

Lue lisää

Eikös se ole kiistaton fakta että luonnonpuu luonnonkierrolla on parempaa kuin keinotekoinen viljelty?

Ja nyt ei puhuta monopolisellusta vaan arvopuusta.

Pehtooris Mies kirjoitti:

Eikös se ole kiistaton fakta että luonnonpuu luonnonkierrolla on parempaa kuin keinotekoinen viljelty?

Ja nyt ei puhuta monopolisellusta vaan arvopuusta.

Minun kokemukseni mukaan se laatuero on osin huuhaata.
Toki jos saat luontaisesti tai kylvämällä oikein tiheän taimikon aikaan ja hoidat sitä moneen kertaan aina vain vähän huonompia poistaen, niin onhan se taatusti laatua. Mutta se on tärkeää ei saa uskoa kemeramiehiä harvennuksessa. Vähän kerralla ja vain vähän kerralla.

Vaari kirjoitti:

Minun kokemukseni mukaan se laatuero on osin huuhaata.
Toki jos saat luontaisesti tai kylvämällä oikein tiheän taimikon aikaan ja hoidat sitä moneen kertaan aina vain vähän huonompia poistaen, niin onhan se taatusti laatua. Mutta se on tärkeää ei saa uskoa kemeramiehiä harvennuksessa. Vähän kerralla ja vain vähän kerralla.

Lue lisää

Mistä se taimi muuten tietää kasvaa huonommin kun se on ensimmäiset elinvuotensa viettänyt taimitarhalla. Siemenestähän ne molemmat saa alkunsa, toinen vaan siirretään muutaman vuoden iässä lopulliselle kasvupaikalle.

Eli kyllä kallistun itse ainakin tuohon Vaarin kommentiin, voisi jopa sanoa että laatuero on täysin huuhaata.

Pottiputki kirjoitti:

Mistä se taimi muuten tietää kasvaa huonommin kun se on ensimmäiset elinvuotensa viettänyt taimitarhalla. Siemenestähän ne molemmat saa alkunsa, toinen vaan siirretään muutaman vuoden iässä lopulliselle kasvupaikalle.

Eli kyllä kallistun itse ainakin tuohon Vaarin kommentiin, voisi jopa sanoa että laatuero on täysin huuhaata.

Lue lisää

Että mistä johtuu? Ainakin minun ensiharvennusvaiheessa olevilla kuvioillani ero on todellinen ja helposti havaittavissa.

Voisiko olla:
Ero kasvupaikan ja siemenen alkuperän olosuhteissa?
Luonnon oma karsinta luonnontaimikossa?
Kasvuolosuhteiden muutos istutuksessa?
Istutetun taimikon tiheys (väljyys alkuvaiheessa)?

Istutetulle kuviolle omassa metsässäni tulee jäämään ensiharvennuksen jälkeenkin oksaista ja runkoväärää puuta, mikäli mielin pitää sen täystiheänä.

Kysymys... kirjoitti:

Että mistä johtuu? Ainakin minun ensiharvennusvaiheessa olevilla kuvioillani ero on todellinen ja helposti havaittavissa.

Voisiko olla:
Ero kasvupaikan ja siemenen alkuperän olosuhteissa?
Luonnon oma karsinta luonnontaimikossa?
Kasvuolosuhteiden muutos istutuksessa?
Istutetun taimikon tiheys (väljyys alkuvaiheessa)?

Istutetulle kuviolle omassa metsässäni tulee jäämään ensiharvennuksen jälkeenkin oksaista ja runkoväärää puuta, mikäli mielin pitää sen täystiheänä.

Lue lisää

ei ole professorit eikä emeritusprofessorit pystyneet vastaamaan. Pääasiassa ovat vain tarjonneet kuulopuheisiin perustuvaa mutu tietoa. Tietysti heistäkin kummankin koulukunnan edustajia löytyy mutta todellista tietoa ei ole esille saatu.

Voin jo nyt varmuudella sanoa että kysymykseen emme vastausta tule saamaan. Kaikenlaisia arvauksia kyllä.

Kysymys... kirjoitti:

Että mistä johtuu? Ainakin minun ensiharvennusvaiheessa olevilla kuvioillani ero on todellinen ja helposti havaittavissa.

Voisiko olla:
Ero kasvupaikan ja siemenen alkuperän olosuhteissa?
Luonnon oma karsinta luonnontaimikossa?
Kasvuolosuhteiden muutos istutuksessa?
Istutetun taimikon tiheys (väljyys alkuvaiheessa)?

Istutetulle kuviolle omassa metsässäni tulee jäämään ensiharvennuksen jälkeenkin oksaista ja runkoväärää puuta, mikäli mielin pitää sen täystiheänä.

Lue lisää

Kyllä kaikki arvailut ovat jossain määrin ja jossain paikoin oikeita, mutta eiköhän kasvatustiheys ole ylitse muiden.
Istutuksessa taimitiheys jää auttamatta harvaksi. Pitäisi jättää lehtipuuta kilpailuttamaan, mutta muistaa kurittaakkin sitä.
Taimikossa pitää käydä usein, mutta ottaa vain vähän. Se "uhden kosketuksen periaate", jolla kirjanoppineet käskevät taimikkoa hoitaa ei tuota hyvää tulosta. Tulee liiasta tiheydestä raippoja ja liiasta harvuudesta rökäleitä.

insiin kutkale kirjoitti:

Mihin perustat hajatelmasi? Mitkä ohjeet käskee kasvattamaan esimerkiksi kuusikkoa puhtaana yhden puulajin metsikkönä? Kyllä siellä saa ja pitääkin olla lehtipuuta sekapuuna. Viljelykuusikoissa kasvu on nimenomaan parhaimmillaan 30 - 40 vuoden iässä. Toki eri hivenaineiden kuten boorinpuutosta voi esiintyä niin viljelemällä perustetussa kuin luontaisestikin perustetussa kuusikossa. Jos pyritään nopeaan ja tehokkaaseen metsänkäyttöön ajatellen että uusi puusukupolvi olisi mahdollisimman nopeasti päätehakattavissa on maanmuokkaus ja istutus aina paras vaihtoehto.

Lue lisää

arvioinut metsiä kymmeniätuhansia hehtaareita ja miettinyt asiaa. Miksi kamppailla koivikkoa vastaan? Tuhat euroa hehtaarille uudistamiseen. kaksi raivausta ja myydä kuusiropsit männyn hinnalla. Toistan edelleen: Istutusmänniköt näyttävät parantuvan iän myötä. Kuusikot floppaavat. Savossa 30-vuotiaat istutuskuusikot ovat vähintään 40% prosenttisesti epätyydyttäviä. Kaiki nykyisin päätehakattavat kuusikot ovat luontaisesti syntyneitä. Mitä tarkoittaa tehokas metsänkäyttö? Minä ajattelen ensisijaisesti taloudellista tulosta.

Vaari kirjoitti:

Kyllä kaikki arvailut ovat jossain määrin ja jossain paikoin oikeita, mutta eiköhän kasvatustiheys ole ylitse muiden.
Istutuksessa taimitiheys jää auttamatta harvaksi. Pitäisi jättää lehtipuuta kilpailuttamaan, mutta muistaa kurittaakkin sitä.
Taimikossa pitää käydä usein, mutta ottaa vain vähän. Se "uhden kosketuksen periaate", jolla kirjanoppineet käskevät taimikkoa hoitaa ei tuota hyvää tulosta. Tulee liiasta tiheydestä raippoja ja liiasta harvuudesta rökäleitä.

Lue lisää

hintaa, kun palkkaan aina jonkun vähän näpsäisemään monen hehtaarin taimikkoon. Olenkin kallistunut luonnonmenetelmän kannattajaksi aina, kun olosuhteet vain antavat periksi.

Kaikki metsänomistajat eivät pysty tekemään itse hoitotöitä joko oman fyysisen kunnon, ajanpuutteen tai vaikkapa pitkien matkojen takia. Nykyiset hoito-ohjeet eivät sovellu myöskään metsäänsä monikäyttöä varten kasvattavalle. Siksi kaipaan muutosta tähän kalliiksi tulevaan aukkohakkuu-muokkaus-istutus-moninkertainen perkaus-systeemiin. Se on silkkaa metsänomistajan kusetusta. Hyötyjiä ovat metsäammattilaisten armeija ja teollisuus.