Tunteista...

Anoriel

Sellaisesta haluaisin keskustella että olen nyt pari vuotta ropettanut erittäin tunnelma- ja ihmissuhdepainotteista peliä ja ongelmaksi onkin muodostunut, että eläydyn hahmoon hyvin voimakkaasti, omat tunteeni sekoittuvat hahmon tunteisiin ja toisinpäin. Tämä paitsi aitouttaa ja rikastuttaa peliäni, myös on ajoittain erittäinkin tuskallista henkisesti, jos hahmo joutuu kokemaan ikäviä asioita. Usein tunnen, että asiat tapahtuvat itselleni, eikä niinkään hahmolle. Itken, huudan tai nauran hysteerisenä aina tapahtumasta riippuen. Jään myös pitkäksi aikaa miettimään pelissä tapahtuneita asioita, ja saatan olla monta päivääkin järkyttynyt jonkun skenun jäljiltä.
Mitä tälle voisi tehdä, ja tapahtuuko muille samaa?

6

1120

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Vokkie

      Voisihan tuohon yrittää keksiä joitakin lieventäviä keinoja. Mutta sanoisin kuitenkin, että jos roolipeli vaikkuttaa sinuun tällä tavalla. voisi olla paikallaan pitää taukoa pelaamisessa. Tietenkään et varmaan tällaista vastausta halua, mutta näkisin sen parhaana ratkaisuna. Peli on peliä eikä siihen pidä sotkea omaa elämäänsä :)
      Omalta kohdalta kyllä kannatan tunne ja eläytymis pelaamista, mutta haluan tehdä selkeän eron näiden kahden asian välillä.
      Lisäksi jos omat tunteet sotkeutuvat aina hahmon tunteisiin ei voi pelata aina Roolipeliä. Monessa tapauksessa hahmon pitäisi olla tunteitaan, ajatusmaailmaltaan ja muutoin aivan erilainen kuin itse olet. Tälöin pitää Eläytyä toisenlaiseen/toisenlaiseksi eikä tämä onnistu henkilökohtaisten tunteiden saadessa jokakerran vallan.

      -Vokkie-

    • Ei ollut provoa kuitenkaan?

      No otsikko oli ehkä vähän liiankin avoin hittuilua mutta ei pidä ottaa vakavasti. Eli tosiaan jos roolin pelaaminen menee noinkin pitkälle niin kannattaa harkita kahdesti pelaamisen jatkamista. Tauko tekee aina hyvää vaikkei noinkaan voimakkaasti sitoudu tunteillaan peliin. Kokeile vaikka pelailla jotain pc-peliä tai jotain ihan muuta harrastusta kuukauden parin ajan ja sitten mietit uudelleen suhtautumistasi ropeihin. Jookos kookos?

      • samaa mieltä

        Vaikka ekaksi luinkin otsikkosi että joku trülli taas vaivaa, mutta olen samaa mieltä siitä että pelit eivät saa antaa vaikuttaa niin paljon että ne alkavat hallita elämää.

        Mitä peliä se sellainen on jos häviö tai kuolema tuntuu oikeassa elämässä siltä kuin loppu tulisi omalle elämällekin. Tottakai vahingot ja muut epäonnistumiset ottavat jokaista pelaajaa päästä ja pitkän ja hyvän ja tunnelmallisen seikkailun jälkeen voi masentaa melko pitkään jos hahmo johon on kiintynyt, menettää henkensä. Mutta saa noita hahmoja lisää ja peli taas jatkuu. Parasta antia monen pelaajan roolipelaamiselle olisikin se, että hahmot välillä kuolisivat ja tulisi ns. uutta verta tilalle jota pelata, jolloin oman hahmon kuolema ei enää pelottaisi niin paljoa. Se piristää kummasti, ja jos pelinjohtaja vielä ymmärtää sen, että antaisi välillä hieman enemmän kokemuspisteitä alkuun jaettavaksi, ei tarvitsi joka kuoleman jälkeen aivan tumpelohahmoilla aloittaa peliä.

        Tuollainen kiihkoilu omasta hahmosta ja hahmon tapahtumista ei ole enää roolin pelaamista, koska hahmon rooli on tullut jo pahasti pelaajan omaan elämään. Reilun 15 vuoden omalla pelaaja/pelinjohtajakokemuksella suosittelen aloittajaa miettimään kahdesti jatkaako pelaamista noin kiihkeällä otteella/samalla hahmolla ja pitäisikö pitkänkin tauon ennen seuraavaa pelikertaa. Suosittelisin myös aloittajalle että kertoisit tästä aloituksesta muille peliryhmäsi jäsenille ja kun kaikki ovat lukeneet, miettisitte sitten yhdessä kannattaisiko pelauttaa välillä täysin toista kampanjaa ja täysin toisenlaisilla hahmoilla, jolloin säilyisi se objektiivisuus pelihahmojen ja reaalielämän välillä. Muutenkin tietysti tekisi välillä hyvää jos keskustelisitte siitä kuinka paljon pelimaailman tapahtumat vaikuttavat ryhmän pelaajiin oikeassa elämässä. Kun juttelee kavereiden kanssa siitä mitkä ovat olleet pelin hienoimmat ja muistorikkaimmat hetket ja mitkä ovat ne tekijät mitkä tekevät niistä hetkistä hienoja, huomaa paremmin ettei se ole kuin peliä, ei oikeaa maailmaa.


    • Pelimies-77

      "omat tunteeni sekoittuvat hahmon tunteisiin ja toistepäin"...

      Mites muuten menee tuolla sosiaalisella rintamalla muuten, pelin ulkopuolella? Ihan mielenkiinnosta kyselen vain...

    • Racemaster

      On tainnut jäädä ns. hahmo päälle.

      Eipä taida olla oikein muita vaihtoehtoja kuin pitää taukoa pelaamisesta.
      Itselläni on aina hahmot vaihtuneet sopivin väliajoin joka kaiketi on estänyt moisen tapahtumisen, mutta olen vastaavanlaisista tapauksista kuullut.
      Ehkä myös hahmon vaihtuminen auttaa asiaa.
      Näyttölejöillä on myös käsittääkseni vastaavanlaisia ongelmia joskus...

    • Luna.-.Sofia

      Olen pelannut ropea koko pienen ikäni. Ja samalla hahmolla jo 13-14 vuotta. Eläydyn täysin peliin mukaan ja surettaa jos hahmolle tapahtuu jotain ja naurattaa jos jotain kivaa on menossa. Mutta kun peli päättyy, jätän hahmon pelin mukana ja olen oma itseni.

      Kuten on jo kirjoitettu että hahmon vaihtaminen piristää ja tuo uutta ilmettä peliin.. Ja varsinkin kun tekee aikalailla erilaisen hahmon kun on tottunut pelaamaan.. Ensin se takkuaa mutta kun siihenkin pääsee innolla mukaan huomaakin että se on vain peliä!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomi on täysin sekaisin

      Jo ties monettako päivää hirveä itku ja poru jostain helvetin nilviäisistä. https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010
      Maailman menoa
      429
      4692
    2. Ensimmäisestä kohtaamisesta saakka

      minulla on ollut hämmentynyt olo. Miten voit tuntua siltä, että olisin tuntenut sinut aina? Sinun kanssasi on yhtä aikaa
      Ikävä
      14
      1670
    3. Aivan täysin tahallinen teko

      Ei mitään puolusteluja, eikä selittelyitä. Kuljettajalle kerrottiin asiasta siinä paikanpäällä, mutta silti hän ajoi ves
      Suomussalmi
      91
      1411
    4. Suomussalmi saatu vihdoin maailmankartalle!

      Nyt kun Suomussalmi on vihdoin viimein saatu ennennäkemättömällä tavalla maailman tietoisuuteen niin voitaisiin järjestä
      Suomussalmi
      52
      1319
    5. Olet saanut minut sekoamaan

      Tunteiden ristiaallokossa vellominen on ollut melkoinen kokemus. Ei kukaan ole saanut minua niin raiteiltaan kuin sinä.
      Ikävä
      17
      1234
    6. Mainehaitta metsäkonefirmalle

      Hukkajoen tapahtumista liikkuu paljon huhuja. Eikö kannattaisi julkaista raakkuja tuhonneen metsäkoneyrityksen nimi, kos
      Suomussalmi
      50
      1151
    7. Oho! Maajussi-Kallelta pakit saanut morsioehdokas Miss Suomi -kisoissa! Tunnistaisitko hänet nyt?

      Hmm, tunnistaisitko?!? Onnea missihulinoihin! Lue lisää ja katso kuvat: https://www.suomi24.fi/viihde/oho-maajussi-
      Suomalaiset julkkikset
      0
      1055
    8. Myönnän sinulle nyt

      Että olen erittäin mustasukkainen sinusta jo nyt. Ikävä on tämä tunne, kun tietämättömyyden solista nousee myrkkyä miele
      Ikävä
      54
      960
    9. Pysytäänkö nainen

      edelleen yhtä viileän tyynenä kun nähdään. Uskotko että tahtoessani saisin murettua tyyneytesi hyvin helposti.
      Ikävä
      54
      837
    10. Olen käyttäytynyt ristiriitaisesti

      eikä minusta varmaankaan ota mitään selvää. Se johtuu siitä, kun järki sanoo ei, ei, ei ja sydän sanoo kyllä, kyllä, kyl
      Ikävä
      60
      829
    Aihe