Rakennusvirhe ja

Ehdottomasti kannattaa lähteä rauhanomaiselle käynnille kohteeseen. Kylyhuoneen kohdalla ei kyse varmaankaan ole kovin kalliista remontista. Eli purkamisen jälkeen ehkä väliseinä tolppia pitää vaihtaa, uudet kipsilevyt ja vesieristeet.

Jos nykyinen omistaja on yhtään kiinnostunut remontoimisesta, voisi yrittää sopia ratkaisua, jossa maksat vähän työpalkkoja ja materiaalit vähintään vesieristeeseen saakka. Ei pitäisi tulla kovin kalliiksi. Voit tarjoutua vielä apumieheksi muutamaksi päiväksi.

Kylpyhuoneen teko ei ole mitään rakettitiedettä, kun tekee ohjeiden mukaan huolellisesti. Ja kun tekee itse, niin voi olla varma miten se on tehty.

Laatta hommiin voi sitten ottaa jonkun laattamiehen, jos siitä ei ole kokemuksia.

Neuvotteleva kirjoitti:

Ehdottomasti kannattaa lähteä rauhanomaiselle käynnille kohteeseen. Kylyhuoneen kohdalla ei kyse varmaankaan ole kovin kalliista remontista. Eli purkamisen jälkeen ehkä väliseinä tolppia pitää vaihtaa, uudet kipsilevyt ja vesieristeet.

Jos nykyinen omistaja on yhtään kiinnostunut remontoimisesta, voisi yrittää sopia ratkaisua, jossa maksat vähän työpalkkoja ja materiaalit vähintään vesieristeeseen saakka. Ei pitäisi tulla kovin kalliiksi. Voit tarjoutua vielä apumieheksi muutamaksi päiväksi.

Kylpyhuoneen teko ei ole mitään rakettitiedettä, kun tekee ohjeiden mukaan huolellisesti. Ja kun tekee itse, niin voi olla varma miten se on tehty.

Laatta hommiin voi sitten ottaa jonkun laattamiehen, jos siitä ei ole kokemuksia.

Lue lisää

"Kylyhuoneen kohdalla ei kyse varmaankaan ole kovin kalliista remontista."

Kyse on tosiaan kylpyhuoneesta ja korvausvaatimukset (heidän asianajajakuluineen)ovat lähes 20 000euroa, joten mielestäni mistään pikkusummasta ei ole kyse...

kosteusvaurio... kirjoitti:

"Kylyhuoneen kohdalla ei kyse varmaankaan ole kovin kalliista remontista."

Kyse on tosiaan kylpyhuoneesta ja korvausvaatimukset (heidän asianajajakuluineen)ovat lähes 20 000euroa, joten mielestäni mistään pikkusummasta ei ole kyse...

Lue lisää

Neuvoisin ottamaan heti yhteyttä asianajajaan. Varsinkin jos toisella puolella on lakimies ajamassa asiaa.

Lyhyesti korvausvelvollisuudesta. Mikäli kyseessä on piilovirhe eli kumpikaan teistä ei ole voinut siitä tietää ja korjauskustannukset muodostuvat kaupan kannalta merkittäviksi ( karkeasti yli 5% kauppahinnasta) niin sinä olet myyjänä ensisijaisesti vastuussa. (5v kiinteistön myynnissä)

Se, että olet vastuussa tarkoittaa piilovirheen kohdalla sitä, että ainoastaan virhe tulee korvata ja muuten saattaa asunto kaupantekohetkeä vastaavaan kuntoon. Sinun ei siis tarvi korvata peruskorjausta tasonparannusta yms. Eikä myöskään välillisiä kuluja eli vuokria, asianajokuluja, tutkimuskujuja tms.

Sitten jos joudutte asiasta käräjille joutuu hävinnyt osapuoli korvaamaan "voittaneen" asianajokulut.

Jos olet tiennyt tai sinun olisi pitänyt tietää virheestä ja kyseessä ei katsota olevan piilovirhe niin tällöin saatat joutua korvaamaan välillisiä kulujakin.

toinen myyjä kirjoitti:

Neuvoisin ottamaan heti yhteyttä asianajajaan. Varsinkin jos toisella puolella on lakimies ajamassa asiaa.

Lyhyesti korvausvelvollisuudesta. Mikäli kyseessä on piilovirhe eli kumpikaan teistä ei ole voinut siitä tietää ja korjauskustannukset muodostuvat kaupan kannalta merkittäviksi ( karkeasti yli 5% kauppahinnasta) niin sinä olet myyjänä ensisijaisesti vastuussa. (5v kiinteistön myynnissä)

Se, että olet vastuussa tarkoittaa piilovirheen kohdalla sitä, että ainoastaan virhe tulee korvata ja muuten saattaa asunto kaupantekohetkeä vastaavaan kuntoon. Sinun ei siis tarvi korvata peruskorjausta tasonparannusta yms. Eikä myöskään välillisiä kuluja eli vuokria, asianajokuluja, tutkimuskujuja tms.

Sitten jos joudutte asiasta käräjille joutuu hävinnyt osapuoli korvaamaan "voittaneen" asianajokulut.

Jos olet tiennyt tai sinun olisi pitänyt tietää virheestä ja kyseessä ei katsota olevan piilovirhe niin tällöin saatat joutua korvaamaan välillisiä kulujakin.

Lue lisää

tämän 5% on määritellyt?

prosentti kirjoitti:

tämän 5% on määritellyt?

Prosentti on muodostunut oikeuskäytännön perusteella. Asiaan toki vaikuttavat muutkin seikat esim. mahdolliset terveyshaitat yms ja tällöin vika voidaan katsoa merkittääksi myös pienempien summien kohdalla.

5% voidaan käytää karkeana mittarina jossa tapauskohtaisia vaihteluja.

Jos työselityksessä tai muussa asiakirjassa on vaadittu kph vesieristettäväksi, ja urakoitsija on tästä poikennut on asia eri. Vastaanotossa ei tietenkään näitä voi huomata, kun laatat on päällä. Vastaanotossa kiinnitetään ymmärrettävistä syistä huomioita vain näkyviin rakenteisiin.

Jos kohteesta ei ole kph:n osalta laadittu minkäänlaisia asiakirjoja aikanaan niin asia on toinen. Vesieristys ei ollut edes pakollinen tuohon aikaan kun kph on tehty. Ei siitä kyllä myyjääkään voi syyttää, myyjä tuskin on vastuussa rakennusmääräyksien muutoksista. Luulen, että tuosta ei myyjää voi vaatia vadille, koska määräykset ovat muuttuneet ko. ajankohdasta. Tai ainakaan itse en maksaisi ilman oikeuden päätöstä mitään! Kuulostaa hyvin kohtuuttomalta. Jos kohde on AS OY muotoinen ja sillä on isännöitsijä, niin yhtiöhän on vastuussa vesieristyksistä!

ins kirjoitti:

Jos työselityksessä tai muussa asiakirjassa on vaadittu kph vesieristettäväksi, ja urakoitsija on tästä poikennut on asia eri. Vastaanotossa ei tietenkään näitä voi huomata, kun laatat on päällä. Vastaanotossa kiinnitetään ymmärrettävistä syistä huomioita vain näkyviin rakenteisiin.

Jos kohteesta ei ole kph:n osalta laadittu minkäänlaisia asiakirjoja aikanaan niin asia on toinen. Vesieristys ei ollut edes pakollinen tuohon aikaan kun kph on tehty. Ei siitä kyllä myyjääkään voi syyttää, myyjä tuskin on vastuussa rakennusmääräyksien muutoksista. Luulen, että tuosta ei myyjää voi vaatia vadille, koska määräykset ovat muuttuneet ko. ajankohdasta. Tai ainakaan itse en maksaisi ilman oikeuden päätöstä mitään! Kuulostaa hyvin kohtuuttomalta. Jos kohde on AS OY muotoinen ja sillä on isännöitsijä, niin yhtiöhän on vastuussa vesieristyksistä!

Lue lisää

Ja myyjähän on käsittääkseni piilovioista vastuussa 5 vuotta, siis jos kyseessä on ok-talo.

ins kirjoitti:

Jos työselityksessä tai muussa asiakirjassa on vaadittu kph vesieristettäväksi, ja urakoitsija on tästä poikennut on asia eri. Vastaanotossa ei tietenkään näitä voi huomata, kun laatat on päällä. Vastaanotossa kiinnitetään ymmärrettävistä syistä huomioita vain näkyviin rakenteisiin.

Jos kohteesta ei ole kph:n osalta laadittu minkäänlaisia asiakirjoja aikanaan niin asia on toinen. Vesieristys ei ollut edes pakollinen tuohon aikaan kun kph on tehty. Ei siitä kyllä myyjääkään voi syyttää, myyjä tuskin on vastuussa rakennusmääräyksien muutoksista. Luulen, että tuosta ei myyjää voi vaatia vadille, koska määräykset ovat muuttuneet ko. ajankohdasta. Tai ainakaan itse en maksaisi ilman oikeuden päätöstä mitään! Kuulostaa hyvin kohtuuttomalta. Jos kohde on AS OY muotoinen ja sillä on isännöitsijä, niin yhtiöhän on vastuussa vesieristyksistä!

Lue lisää

edes kosteussulkua.

kuitenkin vika kirjoitti:

Ja myyjähän on käsittääkseni piilovioista vastuussa 5 vuotta, siis jos kyseessä on ok-talo.

Kyseessä on ok talo/paritalo. Mutta eikö rakentaja ole vastuussa 10v. Talohan on vasta 8 vuotta vanha. Joten eikö vastuu siirry hänelle?

ollut kirjoitti:

edes kosteussulkua.

Myyjän piikkiin. Myyjä voi sitten yrittää vaatia rakentajalta. 100% korjauskuluista ei myyjän tarvitse maksaa, jos ei ole uusi asunto. Arvon nousu jää ostajan maksettavaksi.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950540

ins kirjoitti:

Jos työselityksessä tai muussa asiakirjassa on vaadittu kph vesieristettäväksi, ja urakoitsija on tästä poikennut on asia eri. Vastaanotossa ei tietenkään näitä voi huomata, kun laatat on päällä. Vastaanotossa kiinnitetään ymmärrettävistä syistä huomioita vain näkyviin rakenteisiin.

Jos kohteesta ei ole kph:n osalta laadittu minkäänlaisia asiakirjoja aikanaan niin asia on toinen. Vesieristys ei ollut edes pakollinen tuohon aikaan kun kph on tehty. Ei siitä kyllä myyjääkään voi syyttää, myyjä tuskin on vastuussa rakennusmääräyksien muutoksista. Luulen, että tuosta ei myyjää voi vaatia vadille, koska määräykset ovat muuttuneet ko. ajankohdasta. Tai ainakaan itse en maksaisi ilman oikeuden päätöstä mitään! Kuulostaa hyvin kohtuuttomalta. Jos kohde on AS OY muotoinen ja sillä on isännöitsijä, niin yhtiöhän on vastuussa vesieristyksistä!

Lue lisää

Myös vanhassa C2:ssa edellytettiin rakentamistapaa, jossa kosteus ei siirry haitallisessa määrin rakenteisiin. Erona nykyiseen C2:een on, että siinä on nyt yksilöity rakennustavat, jolla kyseiseen lopputulokseen päästään. Aikaisemmin hyvä rakennustapa oli tässä suhtessa etsittävä ao. kortistoista. Oleellisin ero entisen ja nykyisen C2:n kohdalla on, että vanhassa "kosteutta ei saanut siirtyä haitallisessa määrin", nykyisessä kosteutta ei saa siirtyä lainkaan.

Olennaista on, onko aikanaan valittu, nykykäytännön vastainen ratkaisu toiminut. Se ei ole toiminut, jos se on johtanut kosteusvaurioihin.

Jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, niin taloyhtiö on vastuussa vedeneristyksistä. Tällaisessa tilanteessa, jossa on kysymys paritalosta ja mitä ilmeisimmin myös toisessa asunnossa toistuvat samat virheet, ei taloyhtiön vastuu myyjän tilannetta juuri helpota. Tältä osin puhutaan asuntokauppalaissa ns. taloudellisesta virheestä.

Tilanne on kieltämättä kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Vielä kohtuuttomammaksi se voi tulla, jos asiaan haetaan oikeuden päätöstä, kuten ehdotat. Silloin on mahdollista, että joutuu maksamaan myös vastapuolen kulut. On tavallista, että oikeudenkäynikulut nousevat useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin näissä asioissa.

Viisainta olisi säilyttää asialliset neuvotteluvälit ostajaan ja pyrkiä kohtuulliseen kompromissiin.

Mikään ei myöskään estä taloyhtiötä selvittämästä rakentajan vastuita (tutustumista urakkasopimuksiin jne..).

kosteusvaurio... kirjoitti:

Kyseessä on ok talo/paritalo. Mutta eikö rakentaja ole vastuussa 10v. Talohan on vasta 8 vuotta vanha. Joten eikö vastuu siirry hänelle?

ostajalle käsittääkseni ensisijaisesti.
Luulisin, että se on sitten myyjän asia puljata rakentajan kanssa.

Liisa/ kirjoitti:

Myös vanhassa C2:ssa edellytettiin rakentamistapaa, jossa kosteus ei siirry haitallisessa määrin rakenteisiin. Erona nykyiseen C2:een on, että siinä on nyt yksilöity rakennustavat, jolla kyseiseen lopputulokseen päästään. Aikaisemmin hyvä rakennustapa oli tässä suhtessa etsittävä ao. kortistoista. Oleellisin ero entisen ja nykyisen C2:n kohdalla on, että vanhassa "kosteutta ei saanut siirtyä haitallisessa määrin", nykyisessä kosteutta ei saa siirtyä lainkaan.

Olennaista on, onko aikanaan valittu, nykykäytännön vastainen ratkaisu toiminut. Se ei ole toiminut, jos se on johtanut kosteusvaurioihin.

Jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä, niin taloyhtiö on vastuussa vedeneristyksistä. Tällaisessa tilanteessa, jossa on kysymys paritalosta ja mitä ilmeisimmin myös toisessa asunnossa toistuvat samat virheet, ei taloyhtiön vastuu myyjän tilannetta juuri helpota. Tältä osin puhutaan asuntokauppalaissa ns. taloudellisesta virheestä.

Tilanne on kieltämättä kohtuuton ja epäoikeudenmukainen. Vielä kohtuuttomammaksi se voi tulla, jos asiaan haetaan oikeuden päätöstä, kuten ehdotat. Silloin on mahdollista, että joutuu maksamaan myös vastapuolen kulut. On tavallista, että oikeudenkäynikulut nousevat useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin näissä asioissa.

Viisainta olisi säilyttää asialliset neuvotteluvälit ostajaan ja pyrkiä kohtuulliseen kompromissiin.

Mikään ei myöskään estä taloyhtiötä selvittämästä rakentajan vastuita (tutustumista urakkasopimuksiin jne..).

Lue lisää

Jos kph on tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti, silloin myyjä päässee pälkähästä? Vai pääseekö silloinkaan? Tuntuu todella täysin kohtuuttomalta syyttää myyjää asioista, joihin se ei voi vaikuttaa ja joista se ei voi tietää ilman alaan perehtymistä! Muistan tapauksen, jossa asia raukesi sillä, että rakenne oli tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti. Kohde oli kyllä huomattavasti vanhempi!

Suomeessa olisi paljon korjattavaa ja 15 vuoden kuluttua yhä enemmän korjattavaa kun määräykset muuttuvat hieman tasaisin väliajoin. Toisin sanoen, nykyään oikein rakennettu talo voi olla ja ilmeisesti onkin väärin rakennettu talo 15-20 vuoden kuluttua. Luulisi lain sentään menevän niin, että tilannetta katsotaan sen ajan rakennustavan mukaisesti! Nooh, voipi olla että kph:ssa on tehty suoranainen virhe myös sen aikaisiin määräyksiin nähden!

Toivottavasti myyjään vastuusta päästään eroon ainakin jossakin määrin, koska niskakarvat nousevat pystyyn kun vain ajattelenkin asian epäoikeudenmukaisuutta! Moni joutuu täysin tietämättään maksumieheksi.. eikä moisia ongelmia aina havaita edes kuntotutkimuksissa saati kuntokartoituksissa.

ins kirjoitti:

Jos kph on tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti, silloin myyjä päässee pälkähästä? Vai pääseekö silloinkaan? Tuntuu todella täysin kohtuuttomalta syyttää myyjää asioista, joihin se ei voi vaikuttaa ja joista se ei voi tietää ilman alaan perehtymistä! Muistan tapauksen, jossa asia raukesi sillä, että rakenne oli tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti. Kohde oli kyllä huomattavasti vanhempi!

Suomeessa olisi paljon korjattavaa ja 15 vuoden kuluttua yhä enemmän korjattavaa kun määräykset muuttuvat hieman tasaisin väliajoin. Toisin sanoen, nykyään oikein rakennettu talo voi olla ja ilmeisesti onkin väärin rakennettu talo 15-20 vuoden kuluttua. Luulisi lain sentään menevän niin, että tilannetta katsotaan sen ajan rakennustavan mukaisesti! Nooh, voipi olla että kph:ssa on tehty suoranainen virhe myös sen aikaisiin määräyksiin nähden!

Toivottavasti myyjään vastuusta päästään eroon ainakin jossakin määrin, koska niskakarvat nousevat pystyyn kun vain ajattelenkin asian epäoikeudenmukaisuutta! Moni joutuu täysin tietämättään maksumieheksi.. eikä moisia ongelmia aina havaita edes kuntotutkimuksissa saati kuntokartoituksissa.

Lue lisää

Mielestäni myyjän vastuu on hyvä asia.

Myyjähän myy tuotteen. Jos tuote ei olekkaan kunnossa on myyjä vastuussa. Minusta talokaupoissa pitäisi lisäksi olla mahdollisuus kaupanpurkuun/tuotteen palauttamiseen kuten muissakin kaupoissa kuluttajalla on. Talokaupassa ostajalla voisi olla oikeus purkaa kauppa vaikka vuoden aikana, jolloin ostajalle olisi selvinnyt talo eri vuodenaikoina. -Myös koeaika asumiselle olisi hyvä juttu (vrt auton koeajo).

Jos myyjällä ei olisi vastuuta, mielestäni taloja pitäisi sitten myydä siihen hintaan, että oletetaan, että niihin pitää tehdä vaikkapa X0 000 euron (tämä hinta riippuisi mm. talon iästä) remontti ennenkuin ne ovat kunnossa. Eli myyntihinta pitäisi olla paljon alhaisempi kuin mitä nyt on.

hyvä asia! kirjoitti:

Mielestäni myyjän vastuu on hyvä asia.

Myyjähän myy tuotteen. Jos tuote ei olekkaan kunnossa on myyjä vastuussa. Minusta talokaupoissa pitäisi lisäksi olla mahdollisuus kaupanpurkuun/tuotteen palauttamiseen kuten muissakin kaupoissa kuluttajalla on. Talokaupassa ostajalla voisi olla oikeus purkaa kauppa vaikka vuoden aikana, jolloin ostajalle olisi selvinnyt talo eri vuodenaikoina. -Myös koeaika asumiselle olisi hyvä juttu (vrt auton koeajo).

Jos myyjällä ei olisi vastuuta, mielestäni taloja pitäisi sitten myydä siihen hintaan, että oletetaan, että niihin pitää tehdä vaikkapa X0 000 euron (tämä hinta riippuisi mm. talon iästä) remontti ennenkuin ne ovat kunnossa. Eli myyntihinta pitäisi olla paljon alhaisempi kuin mitä nyt on.

Lue lisää

Mielestäni, jos myyjä haluaa olla varma myymänsä tuotteen kunnosta, voi hän ennen myyntiä teettää useamman tonnin rakenteita rikkovan tutkimuksen taloonsa.

-Eihän myyjä joudu maksumieheksi jos kaupanpurku tehdään. Silloinhan nollataan tilanne siihen tilaan, jossa se oli ennen kaupantekoa. Eli myyjä saa takaisin talonsa. Erona vain on se, että tietoa talosta on enemmän ja myyjä voi miettiä uutta myyntihintaa talolleen.

hyvä asia! kirjoitti:

Mielestäni, jos myyjä haluaa olla varma myymänsä tuotteen kunnosta, voi hän ennen myyntiä teettää useamman tonnin rakenteita rikkovan tutkimuksen taloonsa.

-Eihän myyjä joudu maksumieheksi jos kaupanpurku tehdään. Silloinhan nollataan tilanne siihen tilaan, jossa se oli ennen kaupantekoa. Eli myyjä saa takaisin talonsa. Erona vain on se, että tietoa talosta on enemmän ja myyjä voi miettiä uutta myyntihintaa talolleen.

Lue lisää

Ihanko tosissaan noita ehdotelmia lauot :)

Pistäppä tekstisi talteen ja kun joskus saat oman asunnon ostettua ja aiot sen myydä, niin voit silloin kokeilla mainitsemiasi järjestelyjä käytännössä.

Ostajissahan ei voi koskaan vikaa olla vaan kaikki on sen rahanahneen myyjän vika.

ins kirjoitti:

Jos kph on tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti, silloin myyjä päässee pälkähästä? Vai pääseekö silloinkaan? Tuntuu todella täysin kohtuuttomalta syyttää myyjää asioista, joihin se ei voi vaikuttaa ja joista se ei voi tietää ilman alaan perehtymistä! Muistan tapauksen, jossa asia raukesi sillä, että rakenne oli tehty sen aikaisten määräysten mukaisesti. Kohde oli kyllä huomattavasti vanhempi!

Suomeessa olisi paljon korjattavaa ja 15 vuoden kuluttua yhä enemmän korjattavaa kun määräykset muuttuvat hieman tasaisin väliajoin. Toisin sanoen, nykyään oikein rakennettu talo voi olla ja ilmeisesti onkin väärin rakennettu talo 15-20 vuoden kuluttua. Luulisi lain sentään menevän niin, että tilannetta katsotaan sen ajan rakennustavan mukaisesti! Nooh, voipi olla että kph:ssa on tehty suoranainen virhe myös sen aikaisiin määräyksiin nähden!

Toivottavasti myyjään vastuusta päästään eroon ainakin jossakin määrin, koska niskakarvat nousevat pystyyn kun vain ajattelenkin asian epäoikeudenmukaisuutta! Moni joutuu täysin tietämättään maksumieheksi.. eikä moisia ongelmia aina havaita edes kuntotutkimuksissa saati kuntokartoituksissa.

Lue lisää

Tässä tapauksessa ei kph:tta ilmeisesti ole tehty edes sen aikaisten määräysten mukaisesti. Vuoden 1975/1976 rakentamismääräyksissä (C2 2.2.3) todettiin märkätiloista ainoastaan:

" Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja
rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin
haitallisissa määrin."

Nykyisessä vuoden 1998/1999 C2:ssa on määräysosassa erikseen mainittu vaatimus vedeneristeistä. Kuitenkaan ei sekään, että ne on asennettu, poista tulevaisuudessa myyjän vastuuta, jos kosteusvaurioita ilmaantuu ennen peruskorjausaikaväliä. Silloinhan on kysymys siitä, että vedeneristys on epäonnistunut. Todennäköisyys, että ne epäonnistuvat, on sitäpaitsi kohtalaisen suuri silloin, kun ei käytetetä sertifioituja märkätila-asentajia.

On hyvä muistaa myös, että rakentamismääräykset ovat vain minimivaatimuksia.

En oikein ymmärrä logiikkaa tässä kommentissasi: "Tuntuu todella täysin kohtuuttomalta syyttää myyjää asioista, joihin se ei voi vaikuttaa ja joista se ei voi tietää ilman alaan perehtymistä!"

Tässä tilanteessa ei varmaankaan myyjää ole syytetty ongelmaan syylliseksi. Käsittääkseni kysymyksessä on tilanne, jossa kosteusvaurio ja sen syynä oleva rakennusvirhe on huomattu vasta kaupanteon jälkeen. Jos se olisi tiedetty ennen kaupantekoa, niin ongelma olisi voitu huomioida myyntihinnassa. Nyt, kun se tiedetään vasta jälkeenpäin, niin asunnon hinta joudutaan määrittelemään uudestaan sen todellisen kunnon mukaan. Juuri tätä tarkoittaa asuntokauppalain mukainen hinnanalennus piilovirheestä.

Tämäntyyppinen rakennusvirhe olisi todennäköisesti paljastunut oikeaoppisessa kuntotutkimuksessa ennen kaupantekoa. Eli nyt voidaan ajatella, että myyjä on säästänyt kuntotutkimuksen kustannukset ja että lopputulos on muuten sama.

Ei ole oikeudenmukaista, että myyjä joutuu vastaamaan rakentajan virheistä. Ei myöskään ole yhtään oikeudenmukaisempaa sekään, että virhe jäisi yksistään ostajan vastattavaksi.

IPR kirjoitti:

Ihanko tosissaan noita ehdotelmia lauot :)

Pistäppä tekstisi talteen ja kun joskus saat oman asunnon ostettua ja aiot sen myydä, niin voit silloin kokeilla mainitsemiasi järjestelyjä käytännössä.

Ostajissahan ei voi koskaan vikaa olla vaan kaikki on sen rahanahneen myyjän vika.

Lue lisää

vahingoksi näitä piilovikoja laittaa. Mitä jos ostat auton ja siitä löytyy vikaa, nieletkö kakistelematta ostajana vahingon omasta pussistasi?

Hyvä että laki suojaa ostajaa ja onhan asunnosta kääritty yleensä hyvät voitot, on mistä jakaa niitä korvauksia luultua huonomman asunnon myynnistä.

Liisa/ kirjoitti:

Tässä tapauksessa ei kph:tta ilmeisesti ole tehty edes sen aikaisten määräysten mukaisesti. Vuoden 1975/1976 rakentamismääräyksissä (C2 2.2.3) todettiin märkätiloista ainoastaan:

" Kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja
rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin
haitallisissa määrin."

Nykyisessä vuoden 1998/1999 C2:ssa on määräysosassa erikseen mainittu vaatimus vedeneristeistä. Kuitenkaan ei sekään, että ne on asennettu, poista tulevaisuudessa myyjän vastuuta, jos kosteusvaurioita ilmaantuu ennen peruskorjausaikaväliä. Silloinhan on kysymys siitä, että vedeneristys on epäonnistunut. Todennäköisyys, että ne epäonnistuvat, on sitäpaitsi kohtalaisen suuri silloin, kun ei käytetetä sertifioituja märkätila-asentajia.

On hyvä muistaa myös, että rakentamismääräykset ovat vain minimivaatimuksia.

En oikein ymmärrä logiikkaa tässä kommentissasi: "Tuntuu todella täysin kohtuuttomalta syyttää myyjää asioista, joihin se ei voi vaikuttaa ja joista se ei voi tietää ilman alaan perehtymistä!"

Tässä tilanteessa ei varmaankaan myyjää ole syytetty ongelmaan syylliseksi. Käsittääkseni kysymyksessä on tilanne, jossa kosteusvaurio ja sen syynä oleva rakennusvirhe on huomattu vasta kaupanteon jälkeen. Jos se olisi tiedetty ennen kaupantekoa, niin ongelma olisi voitu huomioida myyntihinnassa. Nyt, kun se tiedetään vasta jälkeenpäin, niin asunnon hinta joudutaan määrittelemään uudestaan sen todellisen kunnon mukaan. Juuri tätä tarkoittaa asuntokauppalain mukainen hinnanalennus piilovirheestä.

Tämäntyyppinen rakennusvirhe olisi todennäköisesti paljastunut oikeaoppisessa kuntotutkimuksessa ennen kaupantekoa. Eli nyt voidaan ajatella, että myyjä on säästänyt kuntotutkimuksen kustannukset ja että lopputulos on muuten sama.

Ei ole oikeudenmukaista, että myyjä joutuu vastaamaan rakentajan virheistä. Ei myöskään ole yhtään oikeudenmukaisempaa sekään, että virhe jäisi yksistään ostajan vastattavaksi.

Lue lisää

Tarkoitin vain että tavallinen tahvero joka laittaa talonsa myyntiin, ei välttämättä edes tiedä mikä on kosteusvaurio kph:ssa, ja että sellaisia voi ylipäätään olla. Monikaan ei ole kuullut kuntotutkimuksista tms mitään jos ei alaa seuraa sen enempää. Kun tällaiselle ihmiselle pompahtaa lasku, onko se oikein? Ehkä ostajan kannalta on, kun asunnon kunto on oletettua huonompi. Pahaa aavistamaton myyjä ei tiedä asiasta tuon taivaallista, ja saa 20 000 €:n laskun.

Mielestäni asia ei ole eettisesti oikein, koska moni voi saada täysin tietämättään kohtuuttoman rangaistuksen. Myyjällä on vastuu, mutta kph:ssa voi olla kosteusvaurio 5 vuoden kuluttua myynnistä, vaikka sitä ostohetkellä ei olisi ollut. Kuka tällöin on syyllinen? Ilmeisesti myyjä, koska hän ei voi todistaa etteikö kosteusvauriota olisi piilevänä ollut jo myyntihetkellä. Entä jos talon katto vuotaa 2 vuoden kuluttua ostosta, ostaja voi sanoa että piilevä vika katossa oli jo ostohetkellä ja vaatii korvauksia. Missä menee raja??

Monet kuntokartoitukset ovat sitä luokkaa, että moni asia jää huomaamatta. Siinä luetaan määräyksiä sanatarkasti ja huomautuksen saa kun talon kaadot 3 metrin matkalla sokkelista eivät ole aivan riittävät. Olen lukenut näitä raportteja ja osa niistä on täysin tarpeettomia. Kuitenkaan kartoittajalla ei ole minkäänlaista vastuuta, kun jotain rakenteista löytyykin.

Miksi ostaja muuten ko. jutussa vaatii 20 000 €:n korvauksia? Mihin summa perustuu tai eikö sitä tarvitse perustella? Yhtähyvin ostaja voisi vaatia 25000 €:a tai 30 000 €:a....?

ins kirjoitti:

Tarkoitin vain että tavallinen tahvero joka laittaa talonsa myyntiin, ei välttämättä edes tiedä mikä on kosteusvaurio kph:ssa, ja että sellaisia voi ylipäätään olla. Monikaan ei ole kuullut kuntotutkimuksista tms mitään jos ei alaa seuraa sen enempää. Kun tällaiselle ihmiselle pompahtaa lasku, onko se oikein? Ehkä ostajan kannalta on, kun asunnon kunto on oletettua huonompi. Pahaa aavistamaton myyjä ei tiedä asiasta tuon taivaallista, ja saa 20 000 €:n laskun.

Mielestäni asia ei ole eettisesti oikein, koska moni voi saada täysin tietämättään kohtuuttoman rangaistuksen. Myyjällä on vastuu, mutta kph:ssa voi olla kosteusvaurio 5 vuoden kuluttua myynnistä, vaikka sitä ostohetkellä ei olisi ollut. Kuka tällöin on syyllinen? Ilmeisesti myyjä, koska hän ei voi todistaa etteikö kosteusvauriota olisi piilevänä ollut jo myyntihetkellä. Entä jos talon katto vuotaa 2 vuoden kuluttua ostosta, ostaja voi sanoa että piilevä vika katossa oli jo ostohetkellä ja vaatii korvauksia. Missä menee raja??

Monet kuntokartoitukset ovat sitä luokkaa, että moni asia jää huomaamatta. Siinä luetaan määräyksiä sanatarkasti ja huomautuksen saa kun talon kaadot 3 metrin matkalla sokkelista eivät ole aivan riittävät. Olen lukenut näitä raportteja ja osa niistä on täysin tarpeettomia. Kuitenkaan kartoittajalla ei ole minkäänlaista vastuuta, kun jotain rakenteista löytyykin.

Miksi ostaja muuten ko. jutussa vaatii 20 000 €:n korvauksia? Mihin summa perustuu tai eikö sitä tarvitse perustella? Yhtähyvin ostaja voisi vaatia 25000 €:a tai 30 000 €:a....?

Lue lisää

Minusta tässä asiassa pitäisi mennä Tanskan malliin. Tanskassa asuntoa ei voi myydä ottamatta vakuutusta piilevien vikojen varalle.

Tällöin vakuutusyhtiö kantaa riskit ja hinnoittelee riskinsä asunnon riskitekijöiden mukaan (ikä, kunto tms).

ins kirjoitti:

Tarkoitin vain että tavallinen tahvero joka laittaa talonsa myyntiin, ei välttämättä edes tiedä mikä on kosteusvaurio kph:ssa, ja että sellaisia voi ylipäätään olla. Monikaan ei ole kuullut kuntotutkimuksista tms mitään jos ei alaa seuraa sen enempää. Kun tällaiselle ihmiselle pompahtaa lasku, onko se oikein? Ehkä ostajan kannalta on, kun asunnon kunto on oletettua huonompi. Pahaa aavistamaton myyjä ei tiedä asiasta tuon taivaallista, ja saa 20 000 €:n laskun.

Mielestäni asia ei ole eettisesti oikein, koska moni voi saada täysin tietämättään kohtuuttoman rangaistuksen. Myyjällä on vastuu, mutta kph:ssa voi olla kosteusvaurio 5 vuoden kuluttua myynnistä, vaikka sitä ostohetkellä ei olisi ollut. Kuka tällöin on syyllinen? Ilmeisesti myyjä, koska hän ei voi todistaa etteikö kosteusvauriota olisi piilevänä ollut jo myyntihetkellä. Entä jos talon katto vuotaa 2 vuoden kuluttua ostosta, ostaja voi sanoa että piilevä vika katossa oli jo ostohetkellä ja vaatii korvauksia. Missä menee raja??

Monet kuntokartoitukset ovat sitä luokkaa, että moni asia jää huomaamatta. Siinä luetaan määräyksiä sanatarkasti ja huomautuksen saa kun talon kaadot 3 metrin matkalla sokkelista eivät ole aivan riittävät. Olen lukenut näitä raportteja ja osa niistä on täysin tarpeettomia. Kuitenkaan kartoittajalla ei ole minkäänlaista vastuuta, kun jotain rakenteista löytyykin.

Miksi ostaja muuten ko. jutussa vaatii 20 000 €:n korvauksia? Mihin summa perustuu tai eikö sitä tarvitse perustella? Yhtähyvin ostaja voisi vaatia 25000 €:a tai 30 000 €:a....?

Lue lisää

Etiikkasi ontuu.

Jos nyt aivan järkevästi ja objektiivisesti ilman omakohtaisia ennakkoasenteita ajattelet asiaa, niin niissä kohdin, kun puhut myyjän asemasta, niin yhtä hyvin voisit käyttää sanaa ostaja. Eli "tavallinen tahvero, joka OSTAA talon ei välttämättä edes tiedä..jne"

Myös ostajalle pampahtaa lasku, kun hän joutuu korjaamaan vauriot ja rakennusvirheet. Pahaa aavistamaton ostaja ei tiedä.. jne

Asuntokauppalain tarkoituksena on tasata riskit.

Hinnanalennus ei myöskään ole rangaistus. Se on kauppahinnan uudelleen määrittämistä todellisen kunnon mukaan. Vahingonkorvaus voidaan katsoa rangaistukseksi, mutta se tulee kysymykseen vain, jos myyjä on tietoisesti salannut virheen.

Myyjä joutuu kaupan jälkeen ilmenneistä kosteusvaurioista vastuuseen ainoastaan, jos syy (eli yleensä rakennusvirhe) on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä.

Asuntokaupan pintapuolisissa kuntotarkastuksissa voi monet oleelliset viat jäädä havaitsematta. Kattavassa kuntotutkimuksessa voidaan virheet jo melko varmasti selvittää. Jos tätä kuntotutkimusta ei haluta tehdä, niin silloin pitää varautua siihen, että kaupan jälkeen voi tulla jälkiselvittelyjä todelliseen kuntoon perustuvan kauppahinnan määrittämiseksi.

Tässä tapauksessa tämä 20.000 euron suuruinen lasku todennäköisesti perustuu siihen, että ostaja on joutunut käyttämään asianajajaa apunaan. Yleensä asianajajien palkkioiden suuruisilla summilla voitaisiin vauriot jo hyvin pitkälle korjatakin. Asianajajaa ei varmaankaan olisi tarvittu, jos ostaja ja myyjä olisivat säilyttäneet asialliset neuvottelusuhteet. Onkohan tässä käynyt niin, että myyjä on kiistänyt vastuunsa kokonaan ja ostaja sen takia joutunut kääntymään juristin puoleen.

Surullisinta tässä on se, että yksittäiset ihmiset joutuvat tappelemaan keskenään, vaikka syylliset löytyvät aivan muualta. Edelleenkin rakennusfirmat voivat rakentaa miltei miten vaan joutumatta itse vastuuseen.

IPR kirjoitti:

Minusta tässä asiassa pitäisi mennä Tanskan malliin. Tanskassa asuntoa ei voi myydä ottamatta vakuutusta piilevien vikojen varalle.

Tällöin vakuutusyhtiö kantaa riskit ja hinnoittelee riskinsä asunnon riskitekijöiden mukaan (ikä, kunto tms).

Lue lisää

Suomessakin oli aiemmmin suurimmilla vakuutusyhtiöillä tällainen vakuutusmuoto piilovirheiden varalta. Se lopetettiin, koska sitä ei haluttu käyttää. Vakuutus edellytti kattavaa kuntotutkimusta ja asuntojen myyjät pelkäsivät, että siinä paljastuisi virheitä, jotka voisivat alentaa kauppahintaa.

Se voisi siis toimia täälläkin ainoastaan, jos siitä tulisi pakollinen. Kannatan sitä.

Liisa/ kirjoitti:

Etiikkasi ontuu.

Jos nyt aivan järkevästi ja objektiivisesti ilman omakohtaisia ennakkoasenteita ajattelet asiaa, niin niissä kohdin, kun puhut myyjän asemasta, niin yhtä hyvin voisit käyttää sanaa ostaja. Eli "tavallinen tahvero, joka OSTAA talon ei välttämättä edes tiedä..jne"

Myös ostajalle pampahtaa lasku, kun hän joutuu korjaamaan vauriot ja rakennusvirheet. Pahaa aavistamaton ostaja ei tiedä.. jne

Asuntokauppalain tarkoituksena on tasata riskit.

Hinnanalennus ei myöskään ole rangaistus. Se on kauppahinnan uudelleen määrittämistä todellisen kunnon mukaan. Vahingonkorvaus voidaan katsoa rangaistukseksi, mutta se tulee kysymykseen vain, jos myyjä on tietoisesti salannut virheen.

Myyjä joutuu kaupan jälkeen ilmenneistä kosteusvaurioista vastuuseen ainoastaan, jos syy (eli yleensä rakennusvirhe) on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä.

Asuntokaupan pintapuolisissa kuntotarkastuksissa voi monet oleelliset viat jäädä havaitsematta. Kattavassa kuntotutkimuksessa voidaan virheet jo melko varmasti selvittää. Jos tätä kuntotutkimusta ei haluta tehdä, niin silloin pitää varautua siihen, että kaupan jälkeen voi tulla jälkiselvittelyjä todelliseen kuntoon perustuvan kauppahinnan määrittämiseksi.

Tässä tapauksessa tämä 20.000 euron suuruinen lasku todennäköisesti perustuu siihen, että ostaja on joutunut käyttämään asianajajaa apunaan. Yleensä asianajajien palkkioiden suuruisilla summilla voitaisiin vauriot jo hyvin pitkälle korjatakin. Asianajajaa ei varmaankaan olisi tarvittu, jos ostaja ja myyjä olisivat säilyttäneet asialliset neuvottelusuhteet. Onkohan tässä käynyt niin, että myyjä on kiistänyt vastuunsa kokonaan ja ostaja sen takia joutunut kääntymään juristin puoleen.

Surullisinta tässä on se, että yksittäiset ihmiset joutuvat tappelemaan keskenään, vaikka syylliset löytyvät aivan muualta. Edelleenkin rakennusfirmat voivat rakentaa miltei miten vaan joutumatta itse vastuuseen.

Lue lisää

Jos olen ostanut rivitalo-osakkeen jossa on ennen minua tehty kph-remontti. Kun päätän vuosia myöhemmin myydä osakkeen niin seuraava ostaja syyttää minua kph:n kosteudesta. Kenellä on vastuu? Oletetaan, että yhtiö on aikoinaan teettänyt vain vesieristyksen. Siirtyykö koko kph:n korjausvastuu yhtiölle, kun vesieristykset ovat pettäneet. Vai voiko uusi omistaja vaatia minulta rahoja purkukustannuksiin, kuivatuksiin ym..?

ins kirjoitti:

Jos olen ostanut rivitalo-osakkeen jossa on ennen minua tehty kph-remontti. Kun päätän vuosia myöhemmin myydä osakkeen niin seuraava ostaja syyttää minua kph:n kosteudesta. Kenellä on vastuu? Oletetaan, että yhtiö on aikoinaan teettänyt vain vesieristyksen. Siirtyykö koko kph:n korjausvastuu yhtiölle, kun vesieristykset ovat pettäneet. Vai voiko uusi omistaja vaatia minulta rahoja purkukustannuksiin, kuivatuksiin ym..?

Lue lisää

Jos taloyhtiö on teettänyt vedeneristeen, se vastaa myös sen toimivuudesta ja niistä kustannuksista, jotka sen pettäminen on aiheuttanut. Toisin sanoen taloyhtiö vastaa silloin myös pintojen kuntoon saattamisesta - kuitenkin vain siihen tasoon, mikä on tavanomainen yhtiössä. Vedeneristeet kuuluvat taloyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin.

Kts. tarkemmin asunto-osakeyhtiölaki 78 §.

Se, että käytät jatkuvasti sanaa "syyttää", viittaa siihen, että sinulla on jossain mielessä väärä käsitys aihealueesta. Näissä asioissa ei kai ole pääsääntöisesti kysymyksessä se, että jotain syytettäisiin jostain virheestä, vaan se, että virhe paljastuu ja siitä syystä lähdetään etsimään tahoa, joka on vastuussa sen korjaamisen kustannuksista. Syyttäminen kuuluu rikosprosesseihin. Nämä asiat hoidetaan tuomioistuimissakin lähes 100 %:sesti riita-asioina erimielisyyksien sattuessa.

Liisa/ kirjoitti:

Etiikkasi ontuu.

Jos nyt aivan järkevästi ja objektiivisesti ilman omakohtaisia ennakkoasenteita ajattelet asiaa, niin niissä kohdin, kun puhut myyjän asemasta, niin yhtä hyvin voisit käyttää sanaa ostaja. Eli "tavallinen tahvero, joka OSTAA talon ei välttämättä edes tiedä..jne"

Myös ostajalle pampahtaa lasku, kun hän joutuu korjaamaan vauriot ja rakennusvirheet. Pahaa aavistamaton ostaja ei tiedä.. jne

Asuntokauppalain tarkoituksena on tasata riskit.

Hinnanalennus ei myöskään ole rangaistus. Se on kauppahinnan uudelleen määrittämistä todellisen kunnon mukaan. Vahingonkorvaus voidaan katsoa rangaistukseksi, mutta se tulee kysymykseen vain, jos myyjä on tietoisesti salannut virheen.

Myyjä joutuu kaupan jälkeen ilmenneistä kosteusvaurioista vastuuseen ainoastaan, jos syy (eli yleensä rakennusvirhe) on ollut olemassa jo kaupantekohetkellä.

Asuntokaupan pintapuolisissa kuntotarkastuksissa voi monet oleelliset viat jäädä havaitsematta. Kattavassa kuntotutkimuksessa voidaan virheet jo melko varmasti selvittää. Jos tätä kuntotutkimusta ei haluta tehdä, niin silloin pitää varautua siihen, että kaupan jälkeen voi tulla jälkiselvittelyjä todelliseen kuntoon perustuvan kauppahinnan määrittämiseksi.

Tässä tapauksessa tämä 20.000 euron suuruinen lasku todennäköisesti perustuu siihen, että ostaja on joutunut käyttämään asianajajaa apunaan. Yleensä asianajajien palkkioiden suuruisilla summilla voitaisiin vauriot jo hyvin pitkälle korjatakin. Asianajajaa ei varmaankaan olisi tarvittu, jos ostaja ja myyjä olisivat säilyttäneet asialliset neuvottelusuhteet. Onkohan tässä käynyt niin, että myyjä on kiistänyt vastuunsa kokonaan ja ostaja sen takia joutunut kääntymään juristin puoleen.

Surullisinta tässä on se, että yksittäiset ihmiset joutuvat tappelemaan keskenään, vaikka syylliset löytyvät aivan muualta. Edelleenkin rakennusfirmat voivat rakentaa miltei miten vaan joutumatta itse vastuuseen.

Lue lisää

Tämä 20 000euron summa koostuu, korjaustöistä, asianajaja kustannuksista, uusista tarkastuksista, heidän vuokrastaan (joutuvat asumaan korjausajan vuokralla). Onko nämäkin tosissaan kaikki meidän maksettava??? huh huh.

Kuntotarkastus tehtiin silloin myyntiä ennen ja silloin kylpuhuoneessa havaittiin seuraavaa; "Kosteudentunnistimella havaittiin koholla olevaa kosteutta suihkuseinän alaosissa enintään yhden laattarivin korkeudella. Väliseinässä suihkun kohdalla havaittiin erittäin lievää poikkeavuutta suihkun kohdalla muihin pintoihin nähden".
Kauppakirjassa lukee "ostaja on tutustunut kaupan kohteeseen huolellisesti ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se viimeksi esiteltäessä oli. Kohteessa on suoritettu kuntokartoitus. Ostaja on nähnyt kuntokartoituksen ja tutustunut raporttiin ja hyväksyy sen kaikkine virheineen, vikoineen ja puutteineen."

kosteusvaurio... kirjoitti:

Tämä 20 000euron summa koostuu, korjaustöistä, asianajaja kustannuksista, uusista tarkastuksista, heidän vuokrastaan (joutuvat asumaan korjausajan vuokralla). Onko nämäkin tosissaan kaikki meidän maksettava??? huh huh.

Kuntotarkastus tehtiin silloin myyntiä ennen ja silloin kylpuhuoneessa havaittiin seuraavaa; "Kosteudentunnistimella havaittiin koholla olevaa kosteutta suihkuseinän alaosissa enintään yhden laattarivin korkeudella. Väliseinässä suihkun kohdalla havaittiin erittäin lievää poikkeavuutta suihkun kohdalla muihin pintoihin nähden".
Kauppakirjassa lukee "ostaja on tutustunut kaupan kohteeseen huolellisesti ja hyväksyy sen siinä kunnossa kuin se viimeksi esiteltäessä oli. Kohteessa on suoritettu kuntokartoitus. Ostaja on nähnyt kuntokartoituksen ja tutustunut raporttiin ja hyväksyy sen kaikkine virheineen, vikoineen ja puutteineen."

Lue lisää

Tämä ostaja ei sitten taida olla ihan oikealla asialla ainakaan kertomasi perusteella. Jos kuntotarkastuksessa on havaittu poikkeavaa kosteutta, niin huolellisen ostajan olisi tullut selvittää asia tarkemmin ennen kaupasta päättämistä. Joka tapauksessa ostajan on tullut kuntotarkastusraportin perusteella varautua kylpyhuoneen kunnostamiseen. Ainoastaan, jos vauriot ovat merkittävästi suurempia kuin mitä on voitu olettaa kaupantekohetkellä, niin silloin myyjän vastuu voisi teoriassa tulla kysymykseen.

Muualla asumisen kustannusten yms. välillisten vahinkojen korvaus tulee kysymykseen, jos myyjä on toiminut vilpillisesti. Siitä ei käsittääkseni tässä ole kysymys.

Liisa/ kirjoitti:

Tämä ostaja ei sitten taida olla ihan oikealla asialla ainakaan kertomasi perusteella. Jos kuntotarkastuksessa on havaittu poikkeavaa kosteutta, niin huolellisen ostajan olisi tullut selvittää asia tarkemmin ennen kaupasta päättämistä. Joka tapauksessa ostajan on tullut kuntotarkastusraportin perusteella varautua kylpyhuoneen kunnostamiseen. Ainoastaan, jos vauriot ovat merkittävästi suurempia kuin mitä on voitu olettaa kaupantekohetkellä, niin silloin myyjän vastuu voisi teoriassa tulla kysymykseen.

Muualla asumisen kustannusten yms. välillisten vahinkojen korvaus tulee kysymykseen, jos myyjä on toiminut vilpillisesti. Siitä ei käsittääkseni tässä ole kysymys.

Lue lisää

Juu. Mistään vilpistä tässä ei todellakaan ole kysymys. Kyllä uskomattomalta sopalta tuntuu tämä koko juttu. Tästä voimme siis oppia sen, että vaikka kauppakirjassa lukee mitä tahansa, niin sillä ei loppupeleissä ole yhtään mitään merkitystä. Kyllä kiukuksi pistää :(

kosteusvaurio... kirjoitti:

Juu. Mistään vilpistä tässä ei todellakaan ole kysymys. Kyllä uskomattomalta sopalta tuntuu tämä koko juttu. Tästä voimme siis oppia sen, että vaikka kauppakirjassa lukee mitä tahansa, niin sillä ei loppupeleissä ole yhtään mitään merkitystä. Kyllä kiukuksi pistää :(

Lue lisää

Yhtä lailla kun myyjän velvollisuus on kertoa kauppaan vaikuttavista seikoista, on ostajalla velvollisuus ottaa selkoa ostettavasta asunnosta. Tapauksessanne tehty kosteusmittaus ja siinä tehdyt havainnot kääntävät tilanteen ostajan selonottovelvollisuutta korostavaksi. Tuollainen havainto vaatii lisäselvityksiä. Jos ostaja ei ole selvittänyt asiaa tarkemmin, on hän hataralla pohjalla vaatimustensa kanssa.
Onko olemassa jokin erityinen syy miksi vaatimuksia ei ole esitetty rakentajalle jos ja kun rakentamisesta ei ole vielä kymmentä vuotta?
Haiskahtaa siltä, että ostaja (tai ostajan lakimies) edustaa sitä kaartia, joka sumeilematta yrittää laskuttaa remontit ym. perusteettomasti myyjällä.

viaksi ja kirjoitti:

vahingoksi näitä piilovikoja laittaa. Mitä jos ostat auton ja siitä löytyy vikaa, nieletkö kakistelematta ostajana vahingon omasta pussistasi?

Hyvä että laki suojaa ostajaa ja onhan asunnosta kääritty yleensä hyvät voitot, on mistä jakaa niitä korvauksia luultua huonomman asunnon myynnistä.

Lue lisää

huonon naimiskaupan? Vaaditaanko korvaus kun puoliso pettää ja valehtelee?

Tällanen löyty 1 1/2 vuoden takaa. Rupes vaan kiinnostamaan, että mites tässä jutussa lopulta kävi?

??? kirjoitti:

Tällanen löyty 1 1/2 vuoden takaa. Rupes vaan kiinnostamaan, että mites tässä jutussa lopulta kävi?

Olikohan tässä jonkinlaisia lopputuloksia?
Vai oliko tässä samat jutut kuin taannoisissa pankkikriiseissä, joissa lopputuloksena oli 16.000 uhria. itsemurhan tehneitä. Tavallaan yhtä vakavia asioita, katsot kummalta puolelta tahansa.
Missähän lienee Maan poliittiset päättäjät???