Ketoosi?!?!?!?!?!

ole varsinaisesti mitään tekemistä ketoosin kanssa. Kyllä ketoosissa voi olla vaikka saakin riittävästi kaloreita, proteiinia ja rasvaa. Liikuntaakin voi ketoosissa hyvin harrastaa.

"Elimistö alkaa valmistaa rasvavahapoista (ei todellakaan luusta ja sisäelimistä) ketoneja joita se käyttää hiilihydraattien tavoin."

niinpä..en mäkään nyt ihan tohon uskonu.... =)
Anna mun kaikki kestää!!!

Mulla otettiin verikoe ja ketoosi näkyi siinä. Mutta kaikki veriarvot, maksakoe ja munuaisten toiminta oli täydellistä. Hemoglobiinikin oli yli 140, niin että en mä nyt ihan heti tähän kuole sittenkään. =)

Ketoasidoosilla ei ole yhteyttä verensokeriin. Ketoasidoosin voi saada normaalilla ja matalalla verensokerilla. Ainoastaan diabeettisessa ketoasidoosissa verensokeri on korkea, koska diabeetikon haima ei tuota riittävästi insuliinia laskemaan verensokeria.

Ei pidä luottaa siihen, että diabeettinen ka on ketoasidoosin ainoa muoto. Ketoasidoosi on happomyrkytys, joka johtuu liiallisesta ketoainetuotannosta elimistössä. Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja.

Ketoosi ja ketoasidoosi ovat eri asioita, mutta ensinmainittu edeltää aina jälkimmäistä. Tämä ei ole aiheetonta pelottelua, vaan lääketieteellinen fakta.

there! kirjoitti:

Ketoasidoosilla ei ole yhteyttä verensokeriin. Ketoasidoosin voi saada normaalilla ja matalalla verensokerilla. Ainoastaan diabeettisessa ketoasidoosissa verensokeri on korkea, koska diabeetikon haima ei tuota riittävästi insuliinia laskemaan verensokeria.

Ei pidä luottaa siihen, että diabeettinen ka on ketoasidoosin ainoa muoto. Ketoasidoosi on happomyrkytys, joka johtuu liiallisesta ketoainetuotannosta elimistössä. Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja.

Ketoosi ja ketoasidoosi ovat eri asioita, mutta ensinmainittu edeltää aina jälkimmäistä. Tämä ei ole aiheetonta pelottelua, vaan lääketieteellinen fakta.

Lue lisää

"Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja"

Onneksi olkoon, olet sisäistänyt diabeteksen ytimen. Insuliinia ei erity jos ei sitä piikillä tuikkaa.

there! kirjoitti:

Ketoasidoosilla ei ole yhteyttä verensokeriin. Ketoasidoosin voi saada normaalilla ja matalalla verensokerilla. Ainoastaan diabeettisessa ketoasidoosissa verensokeri on korkea, koska diabeetikon haima ei tuota riittävästi insuliinia laskemaan verensokeria.

Ei pidä luottaa siihen, että diabeettinen ka on ketoasidoosin ainoa muoto. Ketoasidoosi on happomyrkytys, joka johtuu liiallisesta ketoainetuotannosta elimistössä. Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja.

Ketoosi ja ketoasidoosi ovat eri asioita, mutta ensinmainittu edeltää aina jälkimmäistä. Tämä ei ole aiheetonta pelottelua, vaan lääketieteellinen fakta.

Lue lisää

Kerro nyt ihmeessä miten sen ketoasidoosin saa normaalilla verensokerilla? Urbaani legenda? Jotain edes, vähän vihjettä?

Ei taida tulla, ei...

Helekutti kirjoitti:

Kerro nyt ihmeessä miten sen ketoasidoosin saa normaalilla verensokerilla? Urbaani legenda? Jotain edes, vähän vihjettä?

Ei taida tulla, ei...

että mm. maksan, ruuansulatuskanavan tai munuaisten toimintahäiriöissä. Mekanismina metaboliselle asidoosille (jonka alalaji ketoasidoosi on, myös respitatorista asidoosia esiintyy, kuten molemman tyylisiä alkaloosejakin) on happamien aineiden poistumishäiriö elimistössä. Näitä happamia aineita syntyy periaatteessa jo lihastyössä (maitohapot).

Ketoaineita eli ketoneja eli asetoniaineita syntyy juuri niissä tilanteissa, joissa elimistö polttaa rasvaa hiilihydraatin sijaan. Rasvahapoista tulee asetetikkahappoa ja beeta-hydroksivoihappoa maksassa.

Diabeettisen ketoasidoosin (jota käytetään näköjään surutta ketoasidoosin synonyyminä) saa vain, kun on sairauteen liittyen korkea verensokeri, mutta ei-diabeettiseen ketoasidoosiin ei tarvita korkeaa verensokeria. Korkea verensokeri ei siis ole ketoasidoosin aiheuttaja diabeetikollakaan, vaan itse sairaus.

Ja en ehdi päivystää täällä ihan jatkuvasti... Netistä voi hakea sanoilla "non-diabetic ketoacidosis" tai lukea Lancetin artikkelin Atkins-tapauksesta, jossa on lueteltu yleisimmät ei-diabeettisen asidoosin syyt.

Helekutti kirjoitti:

"Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja"

Onneksi olkoon, olet sisäistänyt diabeteksen ytimen. Insuliinia ei erity jos ei sitä piikillä tuikkaa.

Lue lisää

ymmärryksesi kaipaisi hieman laajennusta. Tarkoitukseni oli selittää, miksi verensokeri on korkea diabeettisessa ketoasidoosissa. Ja muissa ei.

"Insuliinia ei erity jos ei sitä piikillä tuikkaa."
Piikillä tuikkaaminen ei pistä insuliinia erittymään missään diabeteksen muodossa.

kirjani kertoo kirjoitti:

että mm. maksan, ruuansulatuskanavan tai munuaisten toimintahäiriöissä. Mekanismina metaboliselle asidoosille (jonka alalaji ketoasidoosi on, myös respitatorista asidoosia esiintyy, kuten molemman tyylisiä alkaloosejakin) on happamien aineiden poistumishäiriö elimistössä. Näitä happamia aineita syntyy periaatteessa jo lihastyössä (maitohapot).

Ketoaineita eli ketoneja eli asetoniaineita syntyy juuri niissä tilanteissa, joissa elimistö polttaa rasvaa hiilihydraatin sijaan. Rasvahapoista tulee asetetikkahappoa ja beeta-hydroksivoihappoa maksassa.

Diabeettisen ketoasidoosin (jota käytetään näköjään surutta ketoasidoosin synonyyminä) saa vain, kun on sairauteen liittyen korkea verensokeri, mutta ei-diabeettiseen ketoasidoosiin ei tarvita korkeaa verensokeria. Korkea verensokeri ei siis ole ketoasidoosin aiheuttaja diabeetikollakaan, vaan itse sairaus.

Ja en ehdi päivystää täällä ihan jatkuvasti... Netistä voi hakea sanoilla "non-diabetic ketoacidosis" tai lukea Lancetin artikkelin Atkins-tapauksesta, jossa on lueteltu yleisimmät ei-diabeettisen asidoosin syyt.

Lue lisää

Siis korkea verensokeri ei diabeetikollakaan ole ketoasidoosin edellytys, vaan ihan puutteellisen insuliinierityksen aiheuttama ongelma.

there! kirjoitti:

Ketoasidoosilla ei ole yhteyttä verensokeriin. Ketoasidoosin voi saada normaalilla ja matalalla verensokerilla. Ainoastaan diabeettisessa ketoasidoosissa verensokeri on korkea, koska diabeetikon haima ei tuota riittävästi insuliinia laskemaan verensokeria.

Ei pidä luottaa siihen, että diabeettinen ka on ketoasidoosin ainoa muoto. Ketoasidoosi on happomyrkytys, joka johtuu liiallisesta ketoainetuotannosta elimistössä. Myös diabeetikko saa ketoositilan, kun elimistö ei tunnista sokeria (insuliinia ei erity) ja alkaa polttamaan rasvahappoja.

Ketoosi ja ketoasidoosi ovat eri asioita, mutta ensinmainittu edeltää aina jälkimmäistä. Tämä ei ole aiheetonta pelottelua, vaan lääketieteellinen fakta.

Lue lisää

voi saada ketoosin?
Diabetesliiton sivujen mukaan diabeetikon ketoasidoosia edeltää korkea verensokeri ja insuliinin puutoksesta johtuen alkaa ketoaineiden tuotanto energiaksi joka johtaa ketoasidoosiin, ei ketoosiin.

Ketoosista taasen kerrotaan, että se alkaa kun verensokeri on alhaalla ja ketoaineita aletaan tuottamaan energiaksi. Terve ihminen ei ilmeisesti koskaan joudu ketoasidoosiin ketoosin johdosta. Tai en ainakaan ole nähnyt vastaavaa väitettä ja selitystä sille.

omakin kirjoitti:

ymmärryksesi kaipaisi hieman laajennusta. Tarkoitukseni oli selittää, miksi verensokeri on korkea diabeettisessa ketoasidoosissa. Ja muissa ei.

"Insuliinia ei erity jos ei sitä piikillä tuikkaa."
Piikillä tuikkaaminen ei pistä insuliinia erittymään missään diabeteksen muodossa.

Lue lisää

eli ketoasidoosissa ei ketoosissa.

kirjani kertoo kirjoitti:

että mm. maksan, ruuansulatuskanavan tai munuaisten toimintahäiriöissä. Mekanismina metaboliselle asidoosille (jonka alalaji ketoasidoosi on, myös respitatorista asidoosia esiintyy, kuten molemman tyylisiä alkaloosejakin) on happamien aineiden poistumishäiriö elimistössä. Näitä happamia aineita syntyy periaatteessa jo lihastyössä (maitohapot).

Ketoaineita eli ketoneja eli asetoniaineita syntyy juuri niissä tilanteissa, joissa elimistö polttaa rasvaa hiilihydraatin sijaan. Rasvahapoista tulee asetetikkahappoa ja beeta-hydroksivoihappoa maksassa.

Diabeettisen ketoasidoosin (jota käytetään näköjään surutta ketoasidoosin synonyyminä) saa vain, kun on sairauteen liittyen korkea verensokeri, mutta ei-diabeettiseen ketoasidoosiin ei tarvita korkeaa verensokeria. Korkea verensokeri ei siis ole ketoasidoosin aiheuttaja diabeetikollakaan, vaan itse sairaus.

Ja en ehdi päivystää täällä ihan jatkuvasti... Netistä voi hakea sanoilla "non-diabetic ketoacidosis" tai lukea Lancetin artikkelin Atkins-tapauksesta, jossa on lueteltu yleisimmät ei-diabeettisen asidoosin syyt.

Lue lisää

Yksi miljoonista VHHn noudattajista kymmenien vuosien aikana saa ketoasidoosin kun on *kipeänä*. Näin ollen se tulee jokaiselle tasapuolisesti niin paastolla, kaalisoppakuurilla, pussikuureilla ja VHHlla olijoille.

Ja kuten itse kirjoitit, ketoosi ei ole ketoasidoosin syy, vaan jokin sairaus.

diabeetikko kirjoitti:

voi saada ketoosin?
Diabetesliiton sivujen mukaan diabeetikon ketoasidoosia edeltää korkea verensokeri ja insuliinin puutoksesta johtuen alkaa ketoaineiden tuotanto energiaksi joka johtaa ketoasidoosiin, ei ketoosiin.

Ketoosista taasen kerrotaan, että se alkaa kun verensokeri on alhaalla ja ketoaineita aletaan tuottamaan energiaksi. Terve ihminen ei ilmeisesti koskaan joudu ketoasidoosiin ketoosin johdosta. Tai en ainakaan ole nähnyt vastaavaa väitettä ja selitystä sille.

Lue lisää

tuolla ylempänä tai toisessa ketjussa, mutta todennäköisimmin siksi koska diabeetikon insuliinintuotanto on häiriintynyt, elimistö alkaa polttamaan rasvaa, josta syntyy ketoaineita eli ketoosinmuodostus alkaa. Samanaikaisesti verensokeri nousee, koska insuliinia ei tule. Tuo ketoaineiden tuotanto energiaksi on sitä ketoosia, josta sitten diabeetikolla voi seurata ketoasidoosi.

Ei-diabeetikolla tilanne on sitten tuo alempana mainittu: paasto, syömättömyys tai vain hiilihydraattivaje. Ketoasidoosi johtuu siitä ettei elimistö pysty poistamaan ketoaineita esim. munuaisten toimintahäiriön vuoksi. Eli täysin terve ihminen ei ole isossa riskissä (toisaalta kuka tietää olevansa täysin terve?).

niin. kirjoitti:

eli ketoasidoosissa ei ketoosissa.

ketoosissa kuin ketoasidoosissa.

vastailla kirjoitti:

tuolla ylempänä tai toisessa ketjussa, mutta todennäköisimmin siksi koska diabeetikon insuliinintuotanto on häiriintynyt, elimistö alkaa polttamaan rasvaa, josta syntyy ketoaineita eli ketoosinmuodostus alkaa. Samanaikaisesti verensokeri nousee, koska insuliinia ei tule. Tuo ketoaineiden tuotanto energiaksi on sitä ketoosia, josta sitten diabeetikolla voi seurata ketoasidoosi.

Ei-diabeetikolla tilanne on sitten tuo alempana mainittu: paasto, syömättömyys tai vain hiilihydraattivaje. Ketoasidoosi johtuu siitä ettei elimistö pysty poistamaan ketoaineita esim. munuaisten toimintahäiriön vuoksi. Eli täysin terve ihminen ei ole isossa riskissä (toisaalta kuka tietää olevansa täysin terve?).

Lue lisää

"elimistö alkaa polttamaan rasvaa, josta syntyy ketoaineita eli ketoosinmuodostus alkaa"
Eikö pikemminkin ketoaineiden muodostus eikä ketoosinmuodostus?
Rasvanpolttohan ei ole sama asia kuin ketoaineiden tuotto. Esim. lihakset voivat käyttää energianaan rasvaa, ja siitä ei kaiketi muodostu ketoaineita, vaan niitä tehdään tarkoituksellisesti maksassa niille elimille jotka voivat käyttää niitä glukoosin tilalla. Ja glukoosihan tehdään myös tarvittaessa.

Terve ihminen ei ole sen kummemmassa riskissä saada ketoasidoosia kuin jotain muutakaan sairautta. Tai pikemminkin jonkin sairauden saaminen taitaa olla paljon todennäköisempää kuin ketoasidoosiin joutuminen ketoosin johdosta.

yhtä lailla kirjoitti:

ketoosissa kuin ketoasidoosissa.

ketoosissa matalalla tai normaalilla verensokerilla, mutta ketoasidoosin kaksi merkittävintä tekijää on korkea verensokeri ja ketoaineiden määrä. Ja eikös ole vielä niin että diabeetikolla ketoaineiden tuotto on liiallista mikä johtaa happamoitumiseen. Terveellä ihmisellähän ketoaineita tuotetaan vain tarpeen mukaan mikä ei saa aikaan happamoitumista.

voi olla kirjoitti:

ketoosissa matalalla tai normaalilla verensokerilla, mutta ketoasidoosin kaksi merkittävintä tekijää on korkea verensokeri ja ketoaineiden määrä. Ja eikös ole vielä niin että diabeetikolla ketoaineiden tuotto on liiallista mikä johtaa happamoitumiseen. Terveellä ihmisellähän ketoaineita tuotetaan vain tarpeen mukaan mikä ei saa aikaan happamoitumista.

Lue lisää

lähinnä siinä, miten syntyneet ketoaineet saadaan poistettua. Normaali verensokeri ei millään tavoin poissulje (keto)asidoosin mahdollisuutta ei-diabeetikolla.

Siis kun ketoaineita syntyy, muttei niitä saada poistettua (vaikkapa munuaissairauden vuoksi), tulee elimistölle happamoitumisongelma. Ketoasidoosissa se johtuu ketoaineista. Muitakin asidoosilajeja on.

Eli diabeettinen ketoasidoosi ja ketoasidoosi eivät ole sama asia, vaikka ketoasidoosi kehittyy ketoaineylituotannosta molemmissa tapauksissa.

. . . kirjoitti:

"elimistö alkaa polttamaan rasvaa, josta syntyy ketoaineita eli ketoosinmuodostus alkaa"
Eikö pikemminkin ketoaineiden muodostus eikä ketoosinmuodostus?
Rasvanpolttohan ei ole sama asia kuin ketoaineiden tuotto. Esim. lihakset voivat käyttää energianaan rasvaa, ja siitä ei kaiketi muodostu ketoaineita, vaan niitä tehdään tarkoituksellisesti maksassa niille elimille jotka voivat käyttää niitä glukoosin tilalla. Ja glukoosihan tehdään myös tarvittaessa.

Terve ihminen ei ole sen kummemmassa riskissä saada ketoasidoosia kuin jotain muutakaan sairautta. Tai pikemminkin jonkin sairauden saaminen taitaa olla paljon todennäköisempää kuin ketoasidoosiin joutuminen ketoosin johdosta.

Lue lisää

Eli siis ketoasidoosia ei voi saada pelkästään ruokavaliolla, ei jos elimistö on terve. Tarvitaan joku sairaus joka estää ketoaineiden poistumisen. Elimistö tuottaa ketoaineita virallisterveelliselläkin ruokavaliolla joten ihminen sairastuu ketoasidoosiin ennemmin tai myöhemmin jos ketoaineiden poistomekanismi on "rikki"

Menikö oikein?

lienee kirjoitti:

lähinnä siinä, miten syntyneet ketoaineet saadaan poistettua. Normaali verensokeri ei millään tavoin poissulje (keto)asidoosin mahdollisuutta ei-diabeetikolla.

Siis kun ketoaineita syntyy, muttei niitä saada poistettua (vaikkapa munuaissairauden vuoksi), tulee elimistölle happamoitumisongelma. Ketoasidoosissa se johtuu ketoaineista. Muitakin asidoosilajeja on.

Eli diabeettinen ketoasidoosi ja ketoasidoosi eivät ole sama asia, vaikka ketoasidoosi kehittyy ketoaineylituotannosta molemmissa tapauksissa.

Lue lisää

että kun elimistö ei toimi kuten pitäisi. Näitä tapauksia on kumminkin murto-osa siitä, mitä ihmisiä on jatkuvasti ketoosissa.
Terveelle ihmiselle ei välttämättä edes tule liiallista ketoaineiden tuotantoa, siis pidemmässä ketoosissa, joten niitä ei varsinaisesti tarvitse edes poistaa kun niitä tehdään vain käyttöä vastaava määrä.

Helekutti kirjoitti:

Eli siis ketoasidoosia ei voi saada pelkästään ruokavaliolla, ei jos elimistö on terve. Tarvitaan joku sairaus joka estää ketoaineiden poistumisen. Elimistö tuottaa ketoaineita virallisterveelliselläkin ruokavaliolla joten ihminen sairastuu ketoasidoosiin ennemmin tai myöhemmin jos ketoaineiden poistomekanismi on "rikki"

Menikö oikein?

Lue lisää

Mutta sairauden ei tarvitse olla diabetes.

Virallisterveellisessä ei pyritä ketoosiin, ja mahdolliset ketoositilat ovat lyhyitä (esim. aamuisin). Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että elimistön on helpompi suoriutua pienestä kuin suuresta ketoainemäärästä.

Helekutti kirjoitti:

Eli siis ketoasidoosia ei voi saada pelkästään ruokavaliolla, ei jos elimistö on terve. Tarvitaan joku sairaus joka estää ketoaineiden poistumisen. Elimistö tuottaa ketoaineita virallisterveelliselläkin ruokavaliolla joten ihminen sairastuu ketoasidoosiin ennemmin tai myöhemmin jos ketoaineiden poistomekanismi on "rikki"

Menikö oikein?

Lue lisää

kukaan ole kertonut miten terve ihminen voisi joutua ketoosista ketoasidoosiin.
Jos asia on toisin, niin sitten voin vain ihmetellä niitä karppejakin (tuhansia suomessekin), että miten selviävät vuosikausia VHHlla hengissä.

oikein! kirjoitti:

Mutta sairauden ei tarvitse olla diabetes.

Virallisterveellisessä ei pyritä ketoosiin, ja mahdolliset ketoositilat ovat lyhyitä (esim. aamuisin). Yksinkertaistettuna voisi ajatella, että elimistön on helpompi suoriutua pienestä kuin suuresta ketoainemäärästä.

Lue lisää

ketoaine pitoisuudetkaan ole suuria kuin VHHn alussa, jos nyt siitä puhutaan. Osa esim. aivojen energian tarpeesta tulee kumminkin glukoosista jota maksa valmistaa ja myös syödyn hiilihydraatin määrä nousee kun VHHta jatketaan pidempään. Lihakset myöskin tottuvat käyttämään rasvaa, joten ne eivät tarvitse juurikaan glukoosia tai ketoaineita energiakseen. Tämäkin osaltaan vähentää ketoaineiden muodostusta.
Karppien kokemusten perusteella elimistöllä ei ole mitään ongelmia ketoaineiden määrän kanssa kun VHHta jatkuu pidempään, suurien hiilihydraattimäärien kanssa kylläkin.

Asiaa voisi myös miettiä siltä kannalta, että mistä syntyy insuliiniherkkyys ongelmat? Eikö tämä ongelma johdu juuri suurista määristä hiilihydraattia, mikä lisää insuliinin määrää (jatkuvaa ylös alas sahaamista) kunnes elimistö ei enää kunnolla reagoi insuliiniin. Tämähän on selvä ongelma nykypäivänä.
Kumpi oikeasti on suurempi ongelma, ketoaineiden vai insuliinin määrä veressä?

nuo kirjoitti:

ketoaine pitoisuudetkaan ole suuria kuin VHHn alussa, jos nyt siitä puhutaan. Osa esim. aivojen energian tarpeesta tulee kumminkin glukoosista jota maksa valmistaa ja myös syödyn hiilihydraatin määrä nousee kun VHHta jatketaan pidempään. Lihakset myöskin tottuvat käyttämään rasvaa, joten ne eivät tarvitse juurikaan glukoosia tai ketoaineita energiakseen. Tämäkin osaltaan vähentää ketoaineiden muodostusta.
Karppien kokemusten perusteella elimistöllä ei ole mitään ongelmia ketoaineiden määrän kanssa kun VHHta jatkuu pidempään, suurien hiilihydraattimäärien kanssa kylläkin.

Asiaa voisi myös miettiä siltä kannalta, että mistä syntyy insuliiniherkkyys ongelmat? Eikö tämä ongelma johdu juuri suurista määristä hiilihydraattia, mikä lisää insuliinin määrää (jatkuvaa ylös alas sahaamista) kunnes elimistö ei enää kunnolla reagoi insuliiniin. Tämähän on selvä ongelma nykypäivänä.
Kumpi oikeasti on suurempi ongelma, ketoaineiden vai insuliinin määrä veressä?

Lue lisää

diabetes 2 on vahvasti perinnöllinen, joten siihen tarvitaan sukurasitus muiden riskitekijöiden lisäksi. Kaikki lihavat/hiilihydraatin/rasvansyöjät jne eivät saa diabetesta. DM1 taas on sairaus, jossa haiman insuliinisaarekkeet ovat pysyvästi vaurioituneet, eikä sitä saada "syömällä".

60-70 -luvuilla diabetesta yritettiin hoitaa karsimalla hiilihydraatit minimiin. Sen seurauksena diabeetikoille ilmeni liikaa taudille muutenkin tyypillisiä verisuoni- ja sydänsairauksia. Toisaalta kannattaa muistaa, että nimenomaan rasva-aineenvaihdunnan häiriö diabeteksessä saa aikaan ketoainemuodostuksen (kiihtyneen rasva-aineiden pilkkomisen ketoaineiksi), ja diabeettisen ketoasidoosin.

Elimistön tasapainon säätely ravitsemuksessa on riippuvainen insuliinin lisäksi mm kasvuhormonista ja kilpirauhashormonista, kaikkinensa monimutkainen ja monisyinen juttu. Insuliini on elimistön oma hormoni, mitä ketoaineet taas eivät ole, joten näitä ei oikein voi rinnastaa. Mikäli hiilihydraattirajoitus oikeasti olisi ratkaisu diabetekseen, se olisi käytössä. Salaliittoteoreetikot vaietkoon.

Summa summarun: diabetes 2:lle sukualtis välttäköön lihomista sekä rasvojen että hiilihydraattien muodossa. Lisääntynyt DM2 väestössämme ja maailmanlaajuisesti johtuu sekä elintavoista että väestön ikääntymisestä. Sokeritauti-nimitystä ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti, kuten ei riisitautiakaan.

sanottua kirjoitti:

diabetes 2 on vahvasti perinnöllinen, joten siihen tarvitaan sukurasitus muiden riskitekijöiden lisäksi. Kaikki lihavat/hiilihydraatin/rasvansyöjät jne eivät saa diabetesta. DM1 taas on sairaus, jossa haiman insuliinisaarekkeet ovat pysyvästi vaurioituneet, eikä sitä saada "syömällä".

60-70 -luvuilla diabetesta yritettiin hoitaa karsimalla hiilihydraatit minimiin. Sen seurauksena diabeetikoille ilmeni liikaa taudille muutenkin tyypillisiä verisuoni- ja sydänsairauksia. Toisaalta kannattaa muistaa, että nimenomaan rasva-aineenvaihdunnan häiriö diabeteksessä saa aikaan ketoainemuodostuksen (kiihtyneen rasva-aineiden pilkkomisen ketoaineiksi), ja diabeettisen ketoasidoosin.

Elimistön tasapainon säätely ravitsemuksessa on riippuvainen insuliinin lisäksi mm kasvuhormonista ja kilpirauhashormonista, kaikkinensa monimutkainen ja monisyinen juttu. Insuliini on elimistön oma hormoni, mitä ketoaineet taas eivät ole, joten näitä ei oikein voi rinnastaa. Mikäli hiilihydraattirajoitus oikeasti olisi ratkaisu diabetekseen, se olisi käytössä. Salaliittoteoreetikot vaietkoon.

Summa summarun: diabetes 2:lle sukualtis välttäköön lihomista sekä rasvojen että hiilihydraattien muodossa. Lisääntynyt DM2 väestössämme ja maailmanlaajuisesti johtuu sekä elintavoista että väestön ikääntymisestä. Sokeritauti-nimitystä ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti, kuten ei riisitautiakaan.

Lue lisää

se, miten kotona on opittu syömään/tekemään ruokaa.

Rasva-aineenvaihdunnan häiriö tuntuu olevan yleistä sokeriaineenvaihdunnan häiriön kanssa. Mutta kumminkin kaksi eri asiaa.
Ja kumpi tulee ensin, kas siinäpä kysymys. Kaikilla D2lla ei kumminkaan ole rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, joten niillä toimii hiilihydraattien vähentäminen.

Heh, insuliini on yhtäläillä elimistön omia juttuja kuten ketoaine tuotantokin. Ei ne ketoaineet syömällä tule. Kumpaankin tuotantoon (insuliini ja ketoaineet) vaikutta melko pitkälti se mitä ihminen syö, ja keho reagoi tarvittavalla tavalla. Kannattaa muistaa että glukoosikaan ei ole käypää energiaa sellaisenaan, vaan ainoastaan insuliinin avulla. Rasvaa taasen keho pystyy osittain käyttämään sellaisenaan energiaksi.

Hmmm, miksi ei? Sokeritauti kumminkin on ensisijaisesti sokeriaineenvaihdunnan tauti/häiriö.

taitaa olla kirjoitti:

se, miten kotona on opittu syömään/tekemään ruokaa.

Rasva-aineenvaihdunnan häiriö tuntuu olevan yleistä sokeriaineenvaihdunnan häiriön kanssa. Mutta kumminkin kaksi eri asiaa.
Ja kumpi tulee ensin, kas siinäpä kysymys. Kaikilla D2lla ei kumminkaan ole rasva-aineenvaihdunnan häiriötä, joten niillä toimii hiilihydraattien vähentäminen.

Heh, insuliini on yhtäläillä elimistön omia juttuja kuten ketoaine tuotantokin. Ei ne ketoaineet syömällä tule. Kumpaankin tuotantoon (insuliini ja ketoaineet) vaikutta melko pitkälti se mitä ihminen syö, ja keho reagoi tarvittavalla tavalla. Kannattaa muistaa että glukoosikaan ei ole käypää energiaa sellaisenaan, vaan ainoastaan insuliinin avulla. Rasvaa taasen keho pystyy osittain käyttämään sellaisenaan energiaksi.

Hmmm, miksi ei? Sokeritauti kumminkin on ensisijaisesti sokeriaineenvaihdunnan tauti/häiriö.

Lue lisää

ns. POHKA-tutkimus, jossa verrataan sairaiden ja terveiden sukujen geenejä. Ennen sen valmistumista en menisi sanomaan ruuanlaittotavoista kerrassaan mitään.

Asioita ja elimistön toimintaa voi toki yksinkertaistaa, mikäli ne on helpompi ymmärtää niin. Mikäli sairastaisin tai suvussani olisi D2:sta, turvautuisin ensisijaisesti tutkittuun, konseksuksen saavuttaneeseen tietoon. Ja niin kehoitan muitakin. Se, että jotkut pääsevät ylipainostaan ja sen liitännäissairauksista rajoittamalla hiilihydraatteja, on mielestäni hieno asia. Mutta ei ainoa eikä ainoa oikea tapa.

Diabetes on määritelmästä riippuen sekä hiilihydraatti- että rasva-aineenvaihdunnan sairaus. Nimi sokeritauti tulee siitä, että jo ammoisina aikoina havaittiin diabeetikkojen virtsan olevan sokerista. Diabetes mellitus tarkoittaa varsin vapaasti käännettynä elimistön läpi virtaavaa sokeria. Edelleen elää sitkeänä se käsitys, että sairaus liittyisi ainoastaan sokerin syöntiin.

Osa ihmisistä selviytyy uhkaavasta diabeteksesta pudottamalla painoaan ja muuttamalla elintapojaan irti ns. metabolisesta oireyhtymästä (iso vyötärönympärys, korkea kolesteroli ja verenpaine, ylipaino, tupakointi ym). Mutta jo diabetekseen sairastuneen kannattaa suurentuneen verisuonisairausriskin vuoksi syödä harkiten rasvoja. Kunnes toisin todistetaan. DM1 on sitten jo eri asia.

Mainitsitkin tuossa insuliinin edut ja tehtävät. Tosin hieman ristiriitaisesti edelliseen väittämään nähden. Elimistö säätelee myös insuliinieritystä tarpeen mukaan. Ketoaineita pitäisin lähinnä hätätilaravintona (eivät todellakaan tule syömällä vaan syömättömyydellä), joskin elimistö sopeutuu niihinkin. Mikäli niiden jatkuvalla tuotannolla tahtoo elimistöään lisärasittaa.

on menossa kirjoitti:

ns. POHKA-tutkimus, jossa verrataan sairaiden ja terveiden sukujen geenejä. Ennen sen valmistumista en menisi sanomaan ruuanlaittotavoista kerrassaan mitään.

Asioita ja elimistön toimintaa voi toki yksinkertaistaa, mikäli ne on helpompi ymmärtää niin. Mikäli sairastaisin tai suvussani olisi D2:sta, turvautuisin ensisijaisesti tutkittuun, konseksuksen saavuttaneeseen tietoon. Ja niin kehoitan muitakin. Se, että jotkut pääsevät ylipainostaan ja sen liitännäissairauksista rajoittamalla hiilihydraatteja, on mielestäni hieno asia. Mutta ei ainoa eikä ainoa oikea tapa.

Diabetes on määritelmästä riippuen sekä hiilihydraatti- että rasva-aineenvaihdunnan sairaus. Nimi sokeritauti tulee siitä, että jo ammoisina aikoina havaittiin diabeetikkojen virtsan olevan sokerista. Diabetes mellitus tarkoittaa varsin vapaasti käännettynä elimistön läpi virtaavaa sokeria. Edelleen elää sitkeänä se käsitys, että sairaus liittyisi ainoastaan sokerin syöntiin.

Osa ihmisistä selviytyy uhkaavasta diabeteksesta pudottamalla painoaan ja muuttamalla elintapojaan irti ns. metabolisesta oireyhtymästä (iso vyötärönympärys, korkea kolesteroli ja verenpaine, ylipaino, tupakointi ym). Mutta jo diabetekseen sairastuneen kannattaa suurentuneen verisuonisairausriskin vuoksi syödä harkiten rasvoja. Kunnes toisin todistetaan. DM1 on sitten jo eri asia.

Mainitsitkin tuossa insuliinin edut ja tehtävät. Tosin hieman ristiriitaisesti edelliseen väittämään nähden. Elimistö säätelee myös insuliinieritystä tarpeen mukaan. Ketoaineita pitäisin lähinnä hätätilaravintona (eivät todellakaan tule syömällä vaan syömättömyydellä), joskin elimistö sopeutuu niihinkin. Mikäli niiden jatkuvalla tuotannolla tahtoo elimistöään lisärasittaa.

Lue lisää

mutta siitä huolimatta pitäisi ottaa enemmän huomioon "peritty" ruokavalio nykyisissä tutkimuksissa. Geenit on päivän sana, mutta selitys voi olla paljon yksinkertaisempi. Kuka tekee suuren askeleen niin se on vielä avoin.

Hiilihydraatien rajoitus ei ole ainut tapa, mutta sitä ei pitäisi myöskään sulkea pois vaihtoehdoista, kuten nykyään tehdään.

D2 voi olla sokeriaineenvaihdunnan sairaus ja lisäksi rasva-aineenvaihdunnan sairaus. Mutta ei kaiketi pelkästään rasva-aineenvaihdunnan sairaus?
Ei toki pelkkään sokerin syöntiin, kyllä ne muutkin hiilihydraatit nostaa sitä verensokeria. Ja nimenomaan verensokerin säätelyn häiriöstähän on kyse.

Niin, onko se painon pudotus se ratkaisu, vai kenties se että verensokerin säätelyjärjestelmää häiritään vähemmän?

Kyllähän elimistö *pyrkii* säätämään insuliinin eritystä. Tietyssä vaiheessa se ei vain enään pysty siihen, tai siis elimistö ei enää kunnolla reagoi insuliiniin. Liiat hiilihydraatit taitavat olla ainut syy siihen miksi insuliiniherkkyys syntyy?
Ketoaineet on vaihtoehtoinen energianlähde, kuten glukoosikin jota elimistökin pystyy tuottamaan. Kyse ei siis ole välttämättä mistään hätätilasta. Riittävällä energian saannilla on mahdollista saada aikaan aikaan ketoaineiden tuotantoa ja silloin ei ole kyse mistään hätätilasta.
Ketoaineiden käyttö ei ole sen kummempi rasite kuin jatkuva hiilihydraatien syöminen. Johan nykyiset sairaustilastot kertovat sen. Liian suuri verensokeri on ihmiselle vaarallista ja insuliinilla korjataan asiaa. Liian pitkään rasitettu elimistö ei vain enää kunnolla suoriudu tehtävästä, ja siitä johtuu hyvin pitkälti nykyiset ongelmat.

et... kirjoitti:

mutta siitä huolimatta pitäisi ottaa enemmän huomioon "peritty" ruokavalio nykyisissä tutkimuksissa. Geenit on päivän sana, mutta selitys voi olla paljon yksinkertaisempi. Kuka tekee suuren askeleen niin se on vielä avoin.

Hiilihydraatien rajoitus ei ole ainut tapa, mutta sitä ei pitäisi myöskään sulkea pois vaihtoehdoista, kuten nykyään tehdään.

D2 voi olla sokeriaineenvaihdunnan sairaus ja lisäksi rasva-aineenvaihdunnan sairaus. Mutta ei kaiketi pelkästään rasva-aineenvaihdunnan sairaus?
Ei toki pelkkään sokerin syöntiin, kyllä ne muutkin hiilihydraatit nostaa sitä verensokeria. Ja nimenomaan verensokerin säätelyn häiriöstähän on kyse.

Niin, onko se painon pudotus se ratkaisu, vai kenties se että verensokerin säätelyjärjestelmää häiritään vähemmän?

Kyllähän elimistö *pyrkii* säätämään insuliinin eritystä. Tietyssä vaiheessa se ei vain enään pysty siihen, tai siis elimistö ei enää kunnolla reagoi insuliiniin. Liiat hiilihydraatit taitavat olla ainut syy siihen miksi insuliiniherkkyys syntyy?
Ketoaineet on vaihtoehtoinen energianlähde, kuten glukoosikin jota elimistökin pystyy tuottamaan. Kyse ei siis ole välttämättä mistään hätätilasta. Riittävällä energian saannilla on mahdollista saada aikaan aikaan ketoaineiden tuotantoa ja silloin ei ole kyse mistään hätätilasta.
Ketoaineiden käyttö ei ole sen kummempi rasite kuin jatkuva hiilihydraatien syöminen. Johan nykyiset sairaustilastot kertovat sen. Liian suuri verensokeri on ihmiselle vaarallista ja insuliinilla korjataan asiaa. Liian pitkään rasitettu elimistö ei vain enää kunnolla suoriudu tehtävästä, ja siitä johtuu hyvin pitkälti nykyiset ongelmat.

Lue lisää

voi keksiä uudestaan, ja ihmisfysiologian kirjoittaa uusiksi. Itse en lähtisi kilpaan siihen korkeasti koulutettujen (enkä missään nimessä tarkoita itseäni) kanssa. Ehkäpä sinun kannattaisi ottaa yhteyttä tutkijoihin, jospa heillä on jäänyt tuo pikkuseikka eli ruuanlaittotapa huomioimatta :). Tai jospa paistinpannuperheelle tulee erilaiset geenit kuin kattilaväelle?

Ylipainoisella ihmisellä ylimääräisen vatsarasvan poistuminen sekä tehostaa haiman ja maksan oikeaa toimintaa että parantaa kudosten insuliiniherkkyyttä. Hiilihydraattirajoituksesta diabeteksen hoidossa on ikäviä kokemuksia. Ja nykyään joissakin piireissä sokeritautia pidetään pelkkänä rasvatautina. Verensokeri nousee kyllä läskinpalan syönninkin jälkeen.

Olettaa voi mitä haluaa, mutta faktatietoakin on olemassa. Kun muistaa sen lähdekritiikin vielä.

Nykyisissä sairaustilastoissa pitää ottaa huomioon myös ihmisten korkeahko elinikä, ja väestöjakauma. Vanhaa väestöä on paljon, yli kuusikymppisellä on usein yhdestä kolmeen pitkäaikaissairautta. Eikä kannata unohtaa alkoholin ja tupakan vaikutuksia saati mielenterveyden ja syrjätymisen vaikutuksia sairastavuuteen. Kun ei kuolla nuorena kulkutauteihin, eletään pidempään ja sairastellaan henkeä vähemmän uhkaavia sairauksia.

Insuliinilla korjataan ihmisen oman insuliinintuotannon puutetta, noin pääsääntöisesti. Kakkostyypin diabetes pysyy kurissa joskus laihdutuksen ja ruokavalion avulla ja/tai tableteilla (ei siis insuliinilla) jotka puolestaan joko piiskaavat haimaa tai parantavat kudosten insuliiniherkkyyttä. Insuliini on elimistön toiminnalle välttämätön. Sen avulla välttämättömät rasvahapotkin pääsevät kudoksiin.

Toki haima ja maksa voivat väsyä ja kulua siinä missä muutkin elimet. Tämän osoittaa myös se, että DM2 lisääntyy ikääntyessä. Mutta en usko siihen, että ihmisellä olisi vain tietty määrä insuliinia, joka loppuu, kun sitä runsaammin välillä käytetään. Kunnes toisin todistetaan.