Valtsikkaan pääsy

Heli

Heip!

Stressaan jo nyt ensi kevään pääsykokeita. Olen tämän vuoden abi, ja kirjoitan nyt syksyllä historian ja enkun. Olen ollut koko kesän töissä, joten lomalla kirjoituksiin lukeminen on jäänyt vähemmälle. Päätin satsata lukemiseen nyt ihan kunnolla, sillä lomaa on muutama päivä jäljellä ja ensimmäinen jakso on ihan suhteellisen iisi (vain 18 tuntia/viikko). Suhtauduin kirjoituksiin ihan realistisesti, kunnes kuulin kavereitteni luku-urakoiden suuruudesta ("olen lukenut hissan kijat kolme kertaa läpi, enkä osaa vieläkään yhtään mitää...apua" ja "aloitin lukemaan jo toukokuun lopussa...". Kuultuani tälläistä juttua, minulle iski paniikki.

Minulla on tavoite, jonka haluan saavuttaa: valtiotieteelliseen poliittista historiaa. Pärjään koulussa hyvin ja osaan käsitellä suuria kokonaisuuksia, mutta en ehkä osaa lukea kirjoituksiin niin ahkerasti ja suunnitelmallisesti kuin pitäisi. Kaikki vinkit ja neuvot valtsikan pääsykokeisiin liittyen ovat todella tervetulleita. Olisin todella iloinen, jos joku kertoisi minulle vähän tuosta "salapäräisestä" yliopistomaailmasta, mistä ainakaan meidän lukiossa ei kerrota juuri mitän.

Onko valtiotieteelliseen oikeasti niin vaikea päästä kuin puskaradiossa kerrotaan? Olen saanut sellaisen kuvan, että vain ruudinkeksijät ja 6 ällän ylioppilaat pääsevät sinne sisään. Tästä huolimatta aion hakea, sillä aina kannattaa yrittää.

Motivaatiota ja kiinnostusta minulla on vaikka muille jakaa. En kuitenkaan haluaisi pitää välivuotta, ja vaan haluaisin opiskelu paikan heti lukion jälkeen, joten olisiko viisasta hakea useampaan eri paikkaan vai satsata pelkästään valtsikkaan?

28

8049

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JaakkoMC

      Mikään ei ole mahdotonta, jos uskot itseesi.

      Ja asian vierestä:
      Onko valtiotieteiden maistereita muualla töissä kuin kansanedustajina? Akateemisuus on hieno asia, mutta kuka haluaa 30:senä vielä kitua alle 2000:n euron bruttopalkalla?

      • Valitettavaa

        Kyllä se on muut alat jotka kannattaa ellei halua olla työtön, älä mene mihinkään valtsikkaan.


      • juridiikkaa

        Suunnittelen taloushallintoon ja tilintarkastukseen liittyvää ammattia. Valtsikassa suuntautumisvaihtoehtona minulla on yksityisoikeus. Luen vero-, kauppa-, kirjanpito-, EU-, osakeyhtiö- sopimus- jne, oikeutta. Saan keskittyä minua kiinnostaviin asioihin toisin kuin oikiksessa, jossa pitää lukea kaikki oikeudenalat läpi. Ei minusta kansanedustajaa tule...


      • kiinni
        Valitettavaa kirjoitti:

        Kyllä se on muut alat jotka kannattaa ellei halua olla työtön, älä mene mihinkään valtsikkaan.

        Ihan hyvä, että olet herännyt miettimään yo-kirjoitusten jälkeistä elämää ENNEN kirjoituksia, useimmat eivät sitä tee... anyway, yliopistoon pääseminen on yhteisssumma lahjakkuudesta ja istumalihaksista. Voit olla 5 ällän ylioppilsa, mutta et pääse sisään tai B:n ylioppilas ja pääset. Valintakoekiintiö tasoittaa.

        Valtsikkaan ei sinällään opeteta lukiossa, vaan valintakoekirjat pitää lukea erikseen. Siinä mielessä se, että menestyt historiassa, uskonnossa tai ruotsissa ei kerro vielä mitään siitä menestytkö valtsikan pääsykokeissa.

        Käytännössä kannatta panostaa lukion viimeiseen vuoteen ja kirjoituksiin niin paljon ku vaan pystyy. Sitä mahdollisuutta ei ehkä koskaan saa takaisin, vaikka korottaa periaatteessa voi. Joskus siäänpääsy on 1 pisteestä kiinni, siksi se piste on tärkeä ja siksi on paljon parempi, että saa yo-kirjotuksista E:n kuin C:n. Käytännössä jokainen kerta, jolloin jää tuon 1 pisteen päähän sisäänpääsystä maksaa sinulle 1 vuoden potentiaalista opiskeluaikaa eli 1 vuoden maisterin palkan.

        Voi tietenkin mennä kirjoittamaan jotakin ainetta 1 viikon lukemisen perusteella, mutta tulos on tod.näk. sen mukainen. Sama pätee valintakokeeseen: Pääsykokeissa on parisataa kaltaistasi, jotka on kokeilemassa onneaan, ja kukaan teistä ei pääse sisään.

        Sisään pääsevät ne, jotka ottaa pääsykokeet tosissaan - ja osaa lukea tilastoja: Jos pyrkijöitä on 1000 ja sisään pääsee 100, on jo oltava tosi hyvä peittoakseen ne 900! Sitten vielä on niitä aloja, joihin karsiutuu hakemaan vain lukioiden kermaa esim. valtsikka, oikis ja lääkis. Olet tosi kovien pyrkijöiden joukossa, varsinkin jos haet Hesaan, Turkuun tai Tampereelle.


      • Miksi ei?
        juridiikkaa kirjoitti:

        Suunnittelen taloushallintoon ja tilintarkastukseen liittyvää ammattia. Valtsikassa suuntautumisvaihtoehtona minulla on yksityisoikeus. Luen vero-, kauppa-, kirjanpito-, EU-, osakeyhtiö- sopimus- jne, oikeutta. Saan keskittyä minua kiinnostaviin asioihin toisin kuin oikiksessa, jossa pitää lukea kaikki oikeudenalat läpi. Ei minusta kansanedustajaa tule...

        Silloinhan kannattaa hakeutua vaikka kauppikseen, jonne -saattaa- olla helpompi päästä. Finanssioikeutta voi lukea siellä. Fiksu kylläkin hakeutuisi oikikseen, sillä valtsikasta tai kauppiksesta valmistunut ei ole lakimies.


      • sujuu kyllä
        Miksi ei? kirjoitti:

        Silloinhan kannattaa hakeutua vaikka kauppikseen, jonne -saattaa- olla helpompi päästä. Finanssioikeutta voi lukea siellä. Fiksu kylläkin hakeutuisi oikikseen, sillä valtsikasta tai kauppiksesta valmistunut ei ole lakimies.

        ... joo, suoritan siis sekä KTM:n että valtiotieteen maisterin tutkinnot. Toisessa erikoistun (kansainvälisiin)tilintarkastuskäytäntöihin ja toisessa hoitelen juridisen puolen KHT:n tutkintoon riittävälle tasolle. En siis halua juristiksi, vaan esim. Deloittelle konsultiksi.


      • kksalkslk

        konsultteina, toimareina, johtajina, valtion virkamiehinä, yksityisellä sektorilla, toimittajina, tiedottajina, asiantuntijoina....

        Jos et tiedä asioista, niin älä anna harhaan johtavaa tietoa!

        Valtsikassa opiskellaan muutakin, kuin valtio-oppia. Esim. konsultteja tulee valtsikasta ihan runsaastikin. On lobbausfirmoja, viestintätoimistoja jne...


    • Jarkko

      Kirjoitit: "osaan käsitellä suuria kokonaisuuksia". Tuo onkin tosi tärkeä ominaisuus, jos haluat opiskella reaaliaineita yliopistossa. Varmasti tulet pärjäämään hyvin.

      Se pääsetkö eka yrittämällä riippuu varmaan paljon siitä, kuinka aikaisin aloitat valintakokeeseen valmistautumisen. Sinuna hankkisin valintakoekirjat heti, kun tiedot ensi kesän valintakoevaatimuksista julkaistaan (ehkä tammikuussa?). Tosilukeminen jää varmaan vasta kirjoitusten jälkeiseksi ajaksi, mutta pieni valintakoekirjojen silmäily ei ole pahitteeksi jo sitä ennen. En tosin tiedä, kuinka monta ainetta kirjoitat keväällä.

      Valintakoetiedoista selviää myös, kuinka suuri osa valittavista opiskelijoista otetaan suoraan valintakokeen perusteella. Tässä "kiintiössä" ällien määrä ei merkitse mitään. Ainahan kirjoituksissa voi epäonnistua, joten ihan hyvä, että annetaan kaikille mahdollisuus.

    • hyvät istumalihakset.

      Ei ne mitään ruudinkeksijöitä sielläkään ole. Saat varautua siihen, että joudut lukemaan sen pääsykoekirjan useita kertoja. Itse hain tänä vuonna kauppakorkeaan(olen tämänvuoden ylioppilas) ja pääsin. Luin pääsykoekirjat noin 9 kertaa yhteensä(4 kirjaa). Sivuja tuli yhteensä siis jotain lähemmäs 7000.

      • Myös sisään päässyt

        Kun et ollut huomannut, että Kauppikseen oli viisi pääsykoekirjaa.


      • minä2000
        Myös sisään päässyt kirjoitti:

        Kun et ollut huomannut, että Kauppikseen oli viisi pääsykoekirjaa.

        Luin neljää kirjaa. Jätin yhden pois. Tajusitko?


    • taun0

      "-- kunnes kuulin kavereitteni luku-urakoiden suuruudesta ('olen lukenut hissan kijat kolme kertaa läpi, enkä osaa vieläkään yhtään mitää...apua' ja 'aloitin lukemaan jo toukokuun lopussa...'. Kuultuani -- minulle iski paniikki."

      Ne kirjat voi lukea vaikka kymmenen kertaa oppimatta mitään, jos ei ymmärrä lukemaansa ja lukutekniikka on surkea. Itse esimerkiksi luin yliopiston pääsykoekirjan muistaakseni vain kerran läpi ja pääsin sisään (sisäänpääsyprosentti alle 20 alallani). Se on lukutekniikasta kiinni: kirjat täytyy lukea hiljaa ajatuksen kanssa, eikä hutiloiden. Lisäksi muistiinpanot ovat tärkeitä, ainakin minulle.

      "Onko valtiotieteelliseen oikeasti niin vaikea päästä kuin puskaradiossa kerrotaan?"

      Tänä vuonna Helsingin yliopistossa oli poliittiseen historiaan tosi tiukka prosentti, noin 10, mutta Turussa se oli noin 23, mikä ei ole kovin paha. Nämä antamani prosentit siis hyväksytyt/kokeisiin osallistuneet yliopistojen antamien tilastojen perusteella. Vaikeampiakin aloja löytyy, mutta ei valtsikka helpoimmasta päästä ole.

      "-- olisiko viisasta hakea useampaan eri paikkaan vai satsata pelkästään valtsikkaan?"

      Itse hain vain yhteen paikkaan ja pääsin sisään. Pari kaveriani hakivat useampaan paikkaan, eivätkä päässeet suosikkialoilleen. Tämä on tietysti pieni otanta, mutta toimii esimerkkinä siitä, että - olen tätä mieltä - kannattaa panostaa täysillä siihen, mitä oikeasti haluaa, eikä keskittyä muihin. Hakupaperit voit lähettää vaikka joka alalle ja käydä useissa kokeissakin, mutta en suosittele lukemaan moniin pääsykokeisiin.

      • Heli

        Kiitos ja kummarrus kaikista vastauksista!

        Millainen työllisyystilanne valtiotieteiden opiskelijalla on opintojen jälkeen?


      • työtilanne
        Heli kirjoitti:

        Kiitos ja kummarrus kaikista vastauksista!

        Millainen työllisyystilanne valtiotieteiden opiskelijalla on opintojen jälkeen?

        on huono, kuten monilla muillakin aloilla, joista valmistuu "ei mihinkään"!


      • lakakjklaklkla
        työtilanne kirjoitti:

        on huono, kuten monilla muillakin aloilla, joista valmistuu "ei mihinkään"!

        Ilmeisesti et ole ainakaan alan asiantuntija. Poliittisen hissan opiskelijat työllistyvät hyvin esim. toimittajiksi. Viestinnän opiskelijat revitään töihin. Tiedoksi!


    • ...

      Tämäkin sälli pääsi sisään, joten ei pitäs olla niin ylivoimaisen haastavaa. Lukemaan kuitenkin joudut ja paljon.

      • hffdh

        Tämä mies pääsi myös ihan lukemalla valtsikkaan. Jos persessä on muskelit, niin lukemaan vaan.


    • oikeasti

      Poliittinen historia ja kansainvälinen politiikka ovat ehkä niitä vaikeimpia hakukohteita.

      • hihhiii

        Tai sitten kuitenkin se viestintä... Sosiaalipsyka tulee hyvänä kakkosena.


    • pusuli

      Opiskelen viestintää valtsikassa. Sisäänpääsyprosentti on vaihdellut 3-8% viime vuosina. Olen M:n ylioppilas ja toisella kerralla pääsin sisälle. Suosittelen Kannustin Oy:n valmennuskursseja varsinkin ensikertalaisille! Kirja on osattava aivan täydellisesti ulkoa ja ymmärrettävä.

      Poliittinen hissa ei ole mahdoton tavoite! Suurin osa sisäänpäässeistä on yleensä suoraan lukiosta. Kannattaa katsoa valtsikan sivuilta vanhoja valintakokeita, niin saa tuntumaa asiaan.

      Ja kyllä. Minulla on ollut alan työtä ensimmäisen vuoden keväästä lähtien yhtäjaksoisesti. Eikä loppua näy. Poliittisen hissan opiskelijat työllistyvät myös ihan hyvin, joten älä sitä pelkää. Palstoilla liikkuu ihmisiä, joilla ei ole mitään aavistusta valtsikassa opiskelusta. Katso (googlaa) vaikka SVAL:n työllistymisselvitys.

      • Skeptikko

        Oletko törmännyt jonkun ammattiliiton tutkimukseen jossa tuloksina olisi paska työllistyminen, tylsä työ ja huonot palkat? Et varmaankaan. Tässäpä muutama neuvo kriittiseen lukemiseen.

        Ensinnäkin liittojen omat työllistymisselvitykset teetetään propagandamielessä korostamaan liiton jäsenten omaa erinomaisuutta.

        Toisekseen liitot eivät yleensä edes edusta kovin kattavasti porukkaa joita niiden pitäisi edustaa. Esimerkiksi SVAL:n kuuluu 9000 jäsentä. Pelkästään vuosina 1981-2005 valmistui 28 000 yhteiskuntatieteilijää. Työmarkkinoilla on paljon vielä 1960-luvun puolivälissäkin valmistuneita... Toisin sanoen vain murto-osa valt/yht valmistuneista kuuluu SVAL:n. Pettyneet tuskin kuuluvat.

        Kolmanneksi tutkimus on toteutettu postitse kyselytutkimuksena, ei esimerkiksi henkilökohtaisella puhelinyhteydenotolla. Vastaajamäärä on ollut vain kolmannes porukasta, todennäköisesti se aktiivisin ja tunnollisin osa.

        Yllä mainittu pitää paikkansa muidenkin alojen suhteen. Yliopistojen omat työllistymisselvitykset joissa otetaan edes postitse yhteys jokaiseen valmistuneeseen luovat huomattavasti synkemmän kuvan.


      • Skeptikko
        Skeptikko kirjoitti:

        Oletko törmännyt jonkun ammattiliiton tutkimukseen jossa tuloksina olisi paska työllistyminen, tylsä työ ja huonot palkat? Et varmaankaan. Tässäpä muutama neuvo kriittiseen lukemiseen.

        Ensinnäkin liittojen omat työllistymisselvitykset teetetään propagandamielessä korostamaan liiton jäsenten omaa erinomaisuutta.

        Toisekseen liitot eivät yleensä edes edusta kovin kattavasti porukkaa joita niiden pitäisi edustaa. Esimerkiksi SVAL:n kuuluu 9000 jäsentä. Pelkästään vuosina 1981-2005 valmistui 28 000 yhteiskuntatieteilijää. Työmarkkinoilla on paljon vielä 1960-luvun puolivälissäkin valmistuneita... Toisin sanoen vain murto-osa valt/yht valmistuneista kuuluu SVAL:n. Pettyneet tuskin kuuluvat.

        Kolmanneksi tutkimus on toteutettu postitse kyselytutkimuksena, ei esimerkiksi henkilökohtaisella puhelinyhteydenotolla. Vastaajamäärä on ollut vain kolmannes porukasta, todennäköisesti se aktiivisin ja tunnollisin osa.

        Yllä mainittu pitää paikkansa muidenkin alojen suhteen. Yliopistojen omat työllistymisselvitykset joissa otetaan edes postitse yhteys jokaiseen valmistuneeseen luovat huomattavasti synkemmän kuvan.

        SVAL:n kyselyssä ei ole ilmoitettu työllistymistä pääaineittain mikä hämärtää kuvaa ratkaisevasti. Jäsenkuntaan kuuluu huomattava määrä sellaisia päääaineita opiskelleita joilla on hyvät työmahdollisuudet, toisaalta pätkätyörumbaan joutuvia.

        Työelämän menestyjiä SVAL:sta lienevät seuraavat. SVAL:n kyselyn vastaajista 11% (22% miehistä) on valmistunut pääaineenaan taloustieteet mikä hilaa työllistymisprosenttia 11% ylöspäin. Sosiaalityö, tilastotiede ja tiedotusoppi ovat myös työllistäneet erinomaisesti. Näiden alojen osuus vastaajista on 21%. Myös julkishallinto, hallinto-oikeus ja kunnallispolitiikka ovat työllistäneet kohtalaisesti. Näiden alojen osuus on 13%. Yhteensä nämä selkeästi työelämään valmentavat alat käsittävät vastaajista 45%.

        Yllämainittu 45% hilaa tilastoja kivasti ylöspäin. Entäpä loput? Olisin äärimmäisen kiinnostunut tietämään tuosta lopusta 55%:sta etenkin sosiologien, valtio-opin ja pol historioitsijoiden työllisyydestä...


      • pusuli
        Skeptikko kirjoitti:

        SVAL:n kyselyssä ei ole ilmoitettu työllistymistä pääaineittain mikä hämärtää kuvaa ratkaisevasti. Jäsenkuntaan kuuluu huomattava määrä sellaisia päääaineita opiskelleita joilla on hyvät työmahdollisuudet, toisaalta pätkätyörumbaan joutuvia.

        Työelämän menestyjiä SVAL:sta lienevät seuraavat. SVAL:n kyselyn vastaajista 11% (22% miehistä) on valmistunut pääaineenaan taloustieteet mikä hilaa työllistymisprosenttia 11% ylöspäin. Sosiaalityö, tilastotiede ja tiedotusoppi ovat myös työllistäneet erinomaisesti. Näiden alojen osuus vastaajista on 21%. Myös julkishallinto, hallinto-oikeus ja kunnallispolitiikka ovat työllistäneet kohtalaisesti. Näiden alojen osuus on 13%. Yhteensä nämä selkeästi työelämään valmentavat alat käsittävät vastaajista 45%.

        Yllämainittu 45% hilaa tilastoja kivasti ylöspäin. Entäpä loput? Olisin äärimmäisen kiinnostunut tietämään tuosta lopusta 55%:sta etenkin sosiologien, valtio-opin ja pol historioitsijoiden työllisyydestä...

        Juu, eipä tosiaan kannata luottaa työllistymisselvityksiin sokeasti. Ihan totta. Mutta ihminen, joka siellä ei vielä opiskele, harvemmin saa todenmukaista tietoa yhtään mistään.

        Olen opiskellut tiedekunnassa monta vuotta ja valmistuminen häämöttää vuoden päässä. V....ttaa, kun itsellä ja opiskelukavereilla on duunia niin paljon, kuin vaan jaksaa tehdä ja näillä palstoilla jotkut tietämättömät jakavat väärää tietoa tuleville fukseille.

        Totta on myös se, että sosiologeilla voi olla vaikeuksia löytää alan työtä. En tunne yhtäkään alan ihmistä Helsingistä. Poliittisesta hissasta ainakin omat kaverini ovat työllistyneet hyvin: viestintätston toimari, toimittajia (paljon), konsultti, valtion virastoissa asiantuntijoina, yksi kansanedustajan apuri jne. Poliittinen hissa työllistää paremmin, kuin monet muut alat ja paremmin, kuin valtio-oppi. Monet pol.hissan lukijat päätyvät viestintäalalle jostain syystä. Valtiolle on vaikea saada virkoja ja se vaikuttaa osaltaan valtio-oppineiden työllistymiseen.

        Kyse oli nyt kuitenkin poliittisesta hissasta, eikö? Ja siitä työllistyy hyvin. Usko nyt.


      • VTM, KTM
        pusuli kirjoitti:

        Juu, eipä tosiaan kannata luottaa työllistymisselvityksiin sokeasti. Ihan totta. Mutta ihminen, joka siellä ei vielä opiskele, harvemmin saa todenmukaista tietoa yhtään mistään.

        Olen opiskellut tiedekunnassa monta vuotta ja valmistuminen häämöttää vuoden päässä. V....ttaa, kun itsellä ja opiskelukavereilla on duunia niin paljon, kuin vaan jaksaa tehdä ja näillä palstoilla jotkut tietämättömät jakavat väärää tietoa tuleville fukseille.

        Totta on myös se, että sosiologeilla voi olla vaikeuksia löytää alan työtä. En tunne yhtäkään alan ihmistä Helsingistä. Poliittisesta hissasta ainakin omat kaverini ovat työllistyneet hyvin: viestintätston toimari, toimittajia (paljon), konsultti, valtion virastoissa asiantuntijoina, yksi kansanedustajan apuri jne. Poliittinen hissa työllistää paremmin, kuin monet muut alat ja paremmin, kuin valtio-oppi. Monet pol.hissan lukijat päätyvät viestintäalalle jostain syystä. Valtiolle on vaikea saada virkoja ja se vaikuttaa osaltaan valtio-oppineiden työllistymiseen.

        Kyse oli nyt kuitenkin poliittisesta hissasta, eikö? Ja siitä työllistyy hyvin. Usko nyt.

        Omalta vuosikurssilta (tai oikeimmin samaan aikaan graduseminaareja vääntäneistä) pol.hissasta valmituneista on ns. mututuntumalta kaikki pärjänneet työelämässä hyvin tai erittäin hyvin: pari UM:n karriääriputkessa olevaa virkamiestä, maakuntahallinnon ja kuntahallinnon johtavia virkamiehiä, Brysselin lobbareita (etujärjestöt) ja tietenkin niitä toimittajia etc.

        Poliittinen historia on ollut perinteinen ns. yleisivistävä virkamieskoulu ja hoitaa tehtävänsä edelleen hyvin. Laaja yleisivistys on pol.hissan parasta antia. Paljon on lisäksi merkitystä sivuaineilla, mutta vain ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Työnantajan kannalta (tiedän sen itse virkamiehiä rekrytoivana) on tärkeää, että voi luottaa koulutuksen tasoon. Pol. hissaan on ollut perinteisesti vaikea päästä ja vielä vaikeampaa on ollut päästä kunniallisesti ulos.

        Summa summarum: jos joku nyt jotain merkkaa työelämässä, niin juuri se, että pol.hissasta valmistuneella on taatusti jotain korviensa välissä tai muuten tutkintopaperi on jäänyt saamatta.

        PS. Jotta en olisi täysin jäävi arvioimaan koulutusta, niin kerron valmituneeni myös KTM:ksi. Kummatkin arvostettuja, mutta jos täytyy arvioida tutkinnon vaativuuden ja ns. akateemisen tason suhteen, niin ero on kohtuullisen suuri valtiotieteen eduksi.


      • pusuli
        VTM, KTM kirjoitti:

        Omalta vuosikurssilta (tai oikeimmin samaan aikaan graduseminaareja vääntäneistä) pol.hissasta valmituneista on ns. mututuntumalta kaikki pärjänneet työelämässä hyvin tai erittäin hyvin: pari UM:n karriääriputkessa olevaa virkamiestä, maakuntahallinnon ja kuntahallinnon johtavia virkamiehiä, Brysselin lobbareita (etujärjestöt) ja tietenkin niitä toimittajia etc.

        Poliittinen historia on ollut perinteinen ns. yleisivistävä virkamieskoulu ja hoitaa tehtävänsä edelleen hyvin. Laaja yleisivistys on pol.hissan parasta antia. Paljon on lisäksi merkitystä sivuaineilla, mutta vain ensimmäistä työpaikkaa hakiessa. Työnantajan kannalta (tiedän sen itse virkamiehiä rekrytoivana) on tärkeää, että voi luottaa koulutuksen tasoon. Pol. hissaan on ollut perinteisesti vaikea päästä ja vielä vaikeampaa on ollut päästä kunniallisesti ulos.

        Summa summarum: jos joku nyt jotain merkkaa työelämässä, niin juuri se, että pol.hissasta valmistuneella on taatusti jotain korviensa välissä tai muuten tutkintopaperi on jäänyt saamatta.

        PS. Jotta en olisi täysin jäävi arvioimaan koulutusta, niin kerron valmituneeni myös KTM:ksi. Kummatkin arvostettuja, mutta jos täytyy arvioida tutkinnon vaativuuden ja ns. akateemisen tason suhteen, niin ero on kohtuullisen suuri valtiotieteen eduksi.

        Uskaltaisin jopa väittää, että poliittisen hissan (tai muun yleissivistävän) osaajista tulee parempia toimittajia, kuin viestintää lukevista. Molemmilla etuna se, että vaikea pääsy takaa tietyn arvostuksen työmarkkinoilla. Se ei toki takaa työpaikkaa kenellekään.

        Kauppakorkeaan pääsee hyvin pienellä panostuksella sisään. Jos miettii vaikkapa Lapin yliopistoa tai muita "maakuntakorkeakouluja". Aika huonosti täytyy mennä, jos ei saa 12 oikein 40stä. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ko. kouluista työllistyy verrattuna Helsingin tai Turun kauppakorkeisiin. Jos valmistumispaikka ei vaikuta mitenkään, niin aika erikoista! Hyvä tyyppi saa työtä riippumatta valmistumispaikasta, mutta hyvä opiskelija-aines yhteishaun myötä pakkautuu pakostikin etelä-Suomeen.


      • asdf
        pusuli kirjoitti:

        Uskaltaisin jopa väittää, että poliittisen hissan (tai muun yleissivistävän) osaajista tulee parempia toimittajia, kuin viestintää lukevista. Molemmilla etuna se, että vaikea pääsy takaa tietyn arvostuksen työmarkkinoilla. Se ei toki takaa työpaikkaa kenellekään.

        Kauppakorkeaan pääsee hyvin pienellä panostuksella sisään. Jos miettii vaikkapa Lapin yliopistoa tai muita "maakuntakorkeakouluja". Aika huonosti täytyy mennä, jos ei saa 12 oikein 40stä. Olisi mielenkiintoista tietää, miten ko. kouluista työllistyy verrattuna Helsingin tai Turun kauppakorkeisiin. Jos valmistumispaikka ei vaikuta mitenkään, niin aika erikoista! Hyvä tyyppi saa työtä riippumatta valmistumispaikasta, mutta hyvä opiskelija-aines yhteishaun myötä pakkautuu pakostikin etelä-Suomeen.

        eipä ole merkitystä mistä kauppiksesta valmistuu. ja ei kuule "pakosta" pakkauda e-suomeen jengi: on olemassa elämää muuallakin kuin e-suomessa.


    • ..viisas..

      " "olen lukenut hissan kijat kolme kertaa läpi, enkä osaa vieläkään yhtään mitää...apua" ja "aloitin lukemaan jo toukokuun lopussa..." "

      Niin... jos pitää lukea kirjoja älyttömän kauan tai kovin monta kertaa, niin se kertoo ainoastaan huonosta lukutekniikasta tai jonkinlaisesta jääräpäisyydestä.

      Lukutekniikoita on erilaisia, varmaan äidinkielen opettajasi tai oposi osaa niistä kertoa lisää.

      Itselläni on monesti sellainen tapa, että ensin vilkaisen koko kirjan läpi ja luen vähän sieltä täältä juttua niin, että kirjasta jää jonkinlainen vaikutelma. Sen jälkeen luen koko kirjan AJATUKSELLA läpi, ja alleviivaan tärkeimmät kohdat/kappaleet ja teen mahdollisesti muistiinpanoja. Tässä voi mennä aika kauankin, koska lukeminen ajatuksen kanssa ja muistiinpanojen tekeminen on hidasta ja raskasta. Sitä ei voi eikä kannatakkaan tehdä putkeen kauaa aikaa, vaan esim. 30-45 min kerrallaan, niin asiat jää parhaiten mieleen.

      Kun tämä on tehty, niin vielä lopuksi luen muistiinpanot / alleviivatut kohdat / tärkeimmät kappaleet lävitse. Omalla kohdallani tämä on ainakin tehokasta ja hyödyllistä lukemista, oli sitten kyse pääsykokeesta, tentistä tai mistä tahansa...

    • Valt. yo

      Mene valmennuskurssille. Tee mitä käsketään.

      Neljä kuukautta ohjattua täysipäiväistä työtä ja opiskelupaikka on varma. Tervetuloa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Martinan uusi poikakaveri

      Sielläpä se sitten on. Instastoorissa pienissä speedoissa retkottaa uusin kulta Martinan kanssa. Oikein sydämiä laitettu
      Kotimaiset julkkisjuorut
      205
      3181
    2. Suomessa helteet ylittää vasta +30 astetta.

      Etelä-Euroopassa on mitattu yli +40 asteen lämpötiloja. Lähi-Idässä +50 on ylitetty useasti Lämpöennätykset rikkoutuva
      Maailman menoa
      239
      1610
    3. Laita mulle viesti!!

      Laita viesti mesen (Facebook) kautta. Haluan keskustella mutta sinun ehdoilla en halua häiriköidä tms. Yhä välitän sinus
      Ikävä
      95
      1472
    4. Millaisessa tilanteessa olisit toiminut toisin

      Jos saisit yhden mahdollisuuden toimia toisin?
      Ikävä
      92
      1379
    5. Vanhemmalle naiselle

      alkuperäiseltä kirjoittajalta. On olemassa myös se toinen joka tarkoituksella käyttää samaa otsikkoa. Ihan sama kunhan e
      Ikävä
      46
      1334
    6. Fazer perustaa 400 miljoonan suklaatehtaan Lahteen

      No eipä ihme miksi ovat kolminkertaistaneen suklaalevyjensä hinnan. Nehän on alkaneet keräämään rahaa tehdasta varten.
      Maailman menoa
      156
      1246
    7. Ajattelen sinua tänäkin iltana

      Olet huippuihana❤️ Ajattelen sinua jatkuvasti. Toivottavasti tapaamme pian. En malttaisi odottaa, mutta odotan kuitenkin
      Ikävä
      12
      1178
    8. Ökyrikkaat Fazerit saivat 20 MILJOONAA veronmaksajien varallisuutta!

      "Yle uutisoi viime viikolla, että Business Finland on myöntänyt Fazerille noin 20 miljoonaa euroa investointitukea. Faze
      Maailman menoa
      123
      1009
    9. Miehelle...

      Oliko kaikki mökötus sen arvoista? Ei mukavalta tuntunut, kun aloit hiljaisesti osoittaa mieltä ja kohtelit välinpitämät
      Ikävä
      89
      922
    10. Tuntuu liian hankalalta

      Lähettää sulle viesti. Tarvitsen apuasi ottaa koppi tilanteesta. Miehelle meni.
      Ikävä
      44
      803
    Aihe