Tangon nykytila

Simo

Tuomari Nurmio on viime aikoina ollut lehtien palstoilla liittyen tangokulttuurin tilaan. Jaan hänen mielipiteensä siitä, että tango tulisi saada lähemmäksi elämää. Musiikkina se on sitä. Haluaisin herätellä ideakeskustelua siitä, miten tämä tapahtuisi --- Seinäjoen tangomarkkinat eivät sitä tunnu saavan aikaiseksi. Tangoa harrastavia tanssiseuroja on vain muutamassa kaupungissa. Lavakultturi on muuten nousussa, mutta iskelmäpainoitteisena. Tangon ystävänä (sekä suom. että arg.) odotan kommentejanne.

5

361

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kuningastangoprinssi

      Mitä on latinalainen musiikki? Kilpatanssin puolella tango kuuluu vakiotansseihin. Taviksille
      tango ja foxi on sama asia jos katsotaan vaikka television tanssiohjelmia. Taitaa se tangon
      muuntaminen tanssikansan suosikiksi vanhojen rockstarojen voimin olla melko mahdotonta.
      Suurin ongelma tänään on raha. Pienet monipuolisen tanssin harrastajaryhmät voivat toimia
      vain talkoohengen varassa. Ohjelmatoimistot ajavat vain sellaista ideaa jossa saadaan
      kymmeniä tuhansia ihmisiä paikalle kuuntelemaan sahapukista tehtyjä solisteja.

      Kannattaa pohtia myös seuraavaa.
      Pahin tangobuumi oli 60-luvun alussa ja silloin Toivo Kärki oli hallitseva hahmo.
      Hän sävelsi suuren määrän musiikkia, paljon myös tangoja ja niiden
      joukossa on sekä helmiä että rahat pois kansalta kertakäyttökappaleita.

      Vaikka Kärjellä oli ilmiömäinen tyylitaju hän ei koskaan kirjoittanut sävellyksiinsä hienoja
      rytmikuvioita vaan halusi tehdä yksinkertaisille tanssitaidottomille suomalaisille sopivia
      ns. marssifoxi tangoja.

      Edellämainittu tyylisuunta on jäänyt pysyväksi. Tasapaksu komppi alusta loppuun ja laulaja
      äänssä koko ajan. Ei rytmillisiä hienouksia eikä synkooppeja.

      Hirvein on Monosen Satumaa jossa jo intro on tyypillinen marssi (ei kansa musiikista mitään tajua,
      kuunnellaan vain sanoja ja niistä tykätään). Molempien säveltäjien musiikki muuttu täysin kun
      sovitukset tehdään argentiinalaisen tyylin mukaan. Jos tyylitajua on voi taitava orkesteri tehdä
      huonostakin kappaleesta tanssittavan, valitettavasti se taito puuttu lähes kaikilta ja erityisesti
      nuoremmilta tanssiyhtyeiltä. Tee siinä sitten tyylikästä musiikkia kun syntikka on ainoa
      melodia instrumentti ja rumpali luulee beatkompin sopivan kaikkeen tanssimusiikkiin.

      Poikkeus marssifoxista on Yön kuningatar kappale, jota tanssiyhtyeet esittävät ilmeisesti säveltäjän
      kirjoittamalla rytmityksellä. Sitä ei todennäköisesti ole tarkoitettukaan tanssittavaksi tai sitten
      säveltäjä ei osaa askeltakaan tangoa.

      Samaan ryhmään kuuluvat myös Eino Grön tyylisesti laulavat solistit, jotka eivät osaa erottaa
      konsertti- tai tanssilavatilannetta toisistaan (eivät myöskään osaa tangon askellusta).
      Konserteissa voi laulaa legatossa ja laahata pari tahtia orkesterin perässä, mutta tanssimusiikki
      lauletaan tarkalleen rytmissä, muuten ei tanssimisesta tule mitään.

      Jos tempojen ja tyylien hallinta on yhtyeeltä hukassa on oikeaoppisen askelluksen ja tanssin
      hallitsevilla ihmisillä vaikeuksia saavuttaa oikea fiilis. Miksi siis lähteä ollenkaan tanssimaan
      kun tarjonnan tason määrää vain ohjelmatoimiston rahanahneus. Tanssitaidottomille nytkytellen
      liikehtiville, jotka omasta mielestään ovat mestareita ilman tanssiniopetusta, kelpaa mikä
      tahansa musiikki ja jos on kyse vanhemmasta väestä riittä kun on vain se haitari.
      Jos joku uskaltaisi sanoa, että moinen tinttarella näyttää koomiselta, loppuisi paritanssi.

      Hommahan on mennyt solistien perässä juoksemiseksi, tuleehan tanssipaikoille ihmisiä
      vain katsomaan laulajaa. Eikö tässä olisi uusi rahastuksen paikka, tehdään myös katsomo
      jossa voi istua ja ryypätä kaljaa.

      • Tangoshark

        TANSSI: Siitähän on lähdettävä, että jos halutaan saada mikä tahansa kulttuurillinen asia todella pinnalle, on siihen oltava yhteinen syy, joka kerää ihmiset ensin ajatuksen tasolla - sitten käytännössä - tekemään jotakin yhdessä. Tanssin tarkoitus on sosiaalinen. 60-luvulla oli vielä jäljellä heijasteita myös kieltolaista, jonka päättyminen nosti tanssikulttuurin yllättävänkin suureen suosioon ajatellen suomalaista luonteenlaatua. Argentiinassa taas suuret ongelmat herättvät vastapainokseen musiikin ja tanssin. Suomen nykytilassa ei kenties ole mitään sen suurempaa syytä - noin niikuin oikein suuren joukon mielenkiinnon herättämiseen. Tanssit ovat pienten piirien ja eläkeläisten asioita.

        MUSIIKKI: Musiikin teko ja esittäminen kuitenkin lähtee siitä, mitä kansa lähtee kuuntelemaan. Jos suurella yleisöllä nyt ei välttämättä ole tarvetta /korvaa /tanssitaitoa sen kummemmalle taiteilulle, annetaan toki kunnioitusta myös neliötangon yksinkertaisista askelista innostuneille tansseissa kävijöille. Voihan siinäkin varioida - kuten myös esittäjät lavalla varioivat kykyjensä mukaan.
        On mielestäni hyväksyttävää, että suuri yleisö päättää pääosin musiikin tarjonnan laadun. Kukin löytää kyllä nykymaailmasta juuri itseään miellyttävää tanssimusiikkia niin halutessaa - myös erikoisempaa.

        Suomalaisen ja argentiinalaisen tangomusiikin erot heijastuvat maiden ihmisten luonteenlaadussa. Lyhyesti voisi kuvailla, että suomalainen tango on sinistä ja harmaata, argentiinalainen taas punaista ja mustaa. Suomalaisille lavoille suomalainen tango sopii yleisesti paremmin, vaikka ei esimerkiksi minun musiikillista nautintoani herätä yhtä voimakkaasti.

        RAHA: Sen kuuluu mielestäni olla mukana päättämässä musiikin tarjonnasta. Tarkoitus on, että musiikkia kuunnellaan ja käydään katsomassa / tanssimassa. Yleisö tuo rahat ja taiteilija saa leipänsä. Parhaiten juuri siitä musiikista mitä ihmiset haluavat - musiikin tason päättää näin suomalainen peruskuluttaja. Se on omalla tavallaan oikein.

        IDEA TANSSILAVOILLE: Suomalainen luonteenlaatu ei ole niin avoin, että uskallettaisiin lähteä tanssilattialle harjoittelemaan (poikkeuksia tietysti on). Tanssi opitaan harjoittelemalla. On tanssikursseja, ja kurssivideoita olohuoneeseenkin. Mutta kuka löytää tähänkin aikaa. Tanssilavalle olisi ehkä kuitenkin kiva mennä, mutta kun ei osaa eikä viitsi harjoitella jonkun toisen asian viedessä aikaa. Mitenkäs olisi, jos nimekkäämmätkin yhtyeet ottaisivat keikkaohjelmaansa tanssikursseja esim. alkuillan sessioihin. Tunti pari mukana olisi tanssinopettaja / pari ja Sillanpääkin soittaisi sitten opettajan toimiessa kapellimestarina --- "stop stop stop, otetaanpa alusta". Kansalla olisi hauskaa, saisivat kuulla mielimusiikkiaan ja oppisivat innolla.

        Loppujen lopuksi kaikki pienet asiat kuten Nurmion kirjoitukset ja tanssiseurojen talkoohenki nostavat tanssikulttuuria aina askeleen eteenpäin, kilpailevat asiat taas vievät sitä taaksepäin. 60-luvulla ei ollut kovin monta vaihtoehtoista illanviettotapaa. Tanssin on kilpailtava markkinoista laadullaan. Tanssin laatu syntyy taiteellisesta elämyksestä ja sosiaalisesta kokemuksesta. Tangomusiikki pärjää moneen muuhun tanssimusiikkin verrattuna hyvin ainakin näissä asioissa.


      • Shakiran Tango
        Tangoshark kirjoitti:

        TANSSI: Siitähän on lähdettävä, että jos halutaan saada mikä tahansa kulttuurillinen asia todella pinnalle, on siihen oltava yhteinen syy, joka kerää ihmiset ensin ajatuksen tasolla - sitten käytännössä - tekemään jotakin yhdessä. Tanssin tarkoitus on sosiaalinen. 60-luvulla oli vielä jäljellä heijasteita myös kieltolaista, jonka päättyminen nosti tanssikulttuurin yllättävänkin suureen suosioon ajatellen suomalaista luonteenlaatua. Argentiinassa taas suuret ongelmat herättvät vastapainokseen musiikin ja tanssin. Suomen nykytilassa ei kenties ole mitään sen suurempaa syytä - noin niikuin oikein suuren joukon mielenkiinnon herättämiseen. Tanssit ovat pienten piirien ja eläkeläisten asioita.

        MUSIIKKI: Musiikin teko ja esittäminen kuitenkin lähtee siitä, mitä kansa lähtee kuuntelemaan. Jos suurella yleisöllä nyt ei välttämättä ole tarvetta /korvaa /tanssitaitoa sen kummemmalle taiteilulle, annetaan toki kunnioitusta myös neliötangon yksinkertaisista askelista innostuneille tansseissa kävijöille. Voihan siinäkin varioida - kuten myös esittäjät lavalla varioivat kykyjensä mukaan.
        On mielestäni hyväksyttävää, että suuri yleisö päättää pääosin musiikin tarjonnan laadun. Kukin löytää kyllä nykymaailmasta juuri itseään miellyttävää tanssimusiikkia niin halutessaa - myös erikoisempaa.

        Suomalaisen ja argentiinalaisen tangomusiikin erot heijastuvat maiden ihmisten luonteenlaadussa. Lyhyesti voisi kuvailla, että suomalainen tango on sinistä ja harmaata, argentiinalainen taas punaista ja mustaa. Suomalaisille lavoille suomalainen tango sopii yleisesti paremmin, vaikka ei esimerkiksi minun musiikillista nautintoani herätä yhtä voimakkaasti.

        RAHA: Sen kuuluu mielestäni olla mukana päättämässä musiikin tarjonnasta. Tarkoitus on, että musiikkia kuunnellaan ja käydään katsomassa / tanssimassa. Yleisö tuo rahat ja taiteilija saa leipänsä. Parhaiten juuri siitä musiikista mitä ihmiset haluavat - musiikin tason päättää näin suomalainen peruskuluttaja. Se on omalla tavallaan oikein.

        IDEA TANSSILAVOILLE: Suomalainen luonteenlaatu ei ole niin avoin, että uskallettaisiin lähteä tanssilattialle harjoittelemaan (poikkeuksia tietysti on). Tanssi opitaan harjoittelemalla. On tanssikursseja, ja kurssivideoita olohuoneeseenkin. Mutta kuka löytää tähänkin aikaa. Tanssilavalle olisi ehkä kuitenkin kiva mennä, mutta kun ei osaa eikä viitsi harjoitella jonkun toisen asian viedessä aikaa. Mitenkäs olisi, jos nimekkäämmätkin yhtyeet ottaisivat keikkaohjelmaansa tanssikursseja esim. alkuillan sessioihin. Tunti pari mukana olisi tanssinopettaja / pari ja Sillanpääkin soittaisi sitten opettajan toimiessa kapellimestarina --- "stop stop stop, otetaanpa alusta". Kansalla olisi hauskaa, saisivat kuulla mielimusiikkiaan ja oppisivat innolla.

        Loppujen lopuksi kaikki pienet asiat kuten Nurmion kirjoitukset ja tanssiseurojen talkoohenki nostavat tanssikulttuuria aina askeleen eteenpäin, kilpailevat asiat taas vievät sitä taaksepäin. 60-luvulla ei ollut kovin monta vaihtoehtoista illanviettotapaa. Tanssin on kilpailtava markkinoista laadullaan. Tanssin laatu syntyy taiteellisesta elämyksestä ja sosiaalisesta kokemuksesta. Tangomusiikki pärjää moneen muuhun tanssimusiikkin verrattuna hyvin ainakin näissä asioissa.

        Miten olisi Shakiran Objection (Tango)? Siinä on vähän potkua ja piristystä muuten jämähtäneelle tangolle.


      • Simo
        Shakiran Tango kirjoitti:

        Miten olisi Shakiran Objection (Tango)? Siinä on vähän potkua ja piristystä muuten jämähtäneelle tangolle.

        Kaikki ideat jotka vaan saavat uuden sukupolven tanssilavoille tangon yms. merkeissä ovat tervetulleita. Suomalaiset lavabändit eivät kyllä taida pärjätä Shakiralle lanneliikkeessä... Mitä muuta tangontapaista lähtisit tanssimaan?


    • kkkkkkk

      käsittääkseni suomalaisen tangon tilalle on useita syitä.
      Moniko tangoa opettavista osaa tanssia monipuolisesti tangoa?tuntuu, että suurin osa on entisiä kilpatanssijoita, jotka eivät pärjää kansainvälisessä lajissa.Tuntuu olevan koreografia aina sama, vaikka musiikki muuttuu.Suomalaisessa tangossa on useita eri rytmi ja komppi variaatioita,sekä eri nopeuksia itte pidän esim Olan Täysikuu ym hitaammista
      tangoista.
      Tanssipaikat.Kun lavoilla soitetaan(kehnosti)satumaa ja toinen tango, viimeiset valssit ja mahollisesti pari jenkkaa rautalankaiskelmän välissä, niin mitä helvettiä kukaan joka haluaa tanssia tangoa, valssia tai jenkkaa, masurkkaa ja polkkaa menee lavoille.Ruottissa tanssipaikat on jaettu kahtia, niissä joissa soi iskelmä, ja niihin joissa soi perinteisempi tanssimusiikki. Sama vain suomeenkin.Kun on erillisiä tanssiiltoja joissa soi niin elävä musiikki kuin levyt, niin tanssitaitokin kohenee, pienimuotoisiin juttuihin saadaan muusikoita, joita todella kiinnostaa myös tango/vanhempi tanssimusiikki-tämä taas mahdollistaa myös musiikin tason nousun. Sekä tanssin että musiikin puolella jos jotain kehitystä on, niin se tuntuu olevan liikaa yritystä siirtää suoraan huonoa(pseudo)argentiinalaista vaikutusta suomalaiseen tangoon.
      Itse uskon, että vaikutteita kannattaa hakea enemmänkin suomalaisesta nykykansantanssista ja musiikista.Itte oon joskus ollukkin dj-joskin en valitettavasti tango..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.

      Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.
      Terveys
      317
      7424
    2. Viiimeinen viesti

      Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill
      Suhteet
      66
      2146
    3. Mikä olisi sinun ja kaivattusi

      Tarinan kertovan elokuvan nimi?
      Ikävä
      175
      1827
    4. epäonnen perjantain rikos yritys

      onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä
      Kajaani
      16
      1362
    5. Onko kaivattusi täysin vietävissä ja

      vedätettävissä?
      Ikävä
      112
      1277
    6. Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"

      Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie
      Suomalaiset julkkikset
      9
      1231
    7. Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa

      - Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 18
      Maailman menoa
      169
      1210
    8. RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.

      Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j
      Puolanka
      54
      1146
    9. Kirjoitin sinulle koska

      tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j
      Ikävä
      41
      1071
    10. Martina pääsee upeisiin häihin

      Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      290
      1019
    Aihe