Tulipa viikonloppuna käytyä hirsitaloesittelyssä. Talo oli tehty 202mm paksusta lamellihirrestä. Edustaja väitti, että seinän U-arvo on luokkaa 0.2. Jos en nyt ihan pihalla ole, niin seinän U-arvo on lämmönjohtavuus jaettuna paksuudella eli
puiselle seinälle
0.14 W/mK / 0.202m = 0.69 W/m2K
Samalla periaatteella esim. mineraalivillalle
0.05 / 0.202 = 0.25 W/m2K
Siis miten ajatellaan hirsiseinän lämmöneristyskyky. Voiko U-arvo todella olla 0.7 luokkaa. Miten tuo voi riittää pelkästään seinärakenteeksi. Onko seinän kylmä kovalla pakkasella.
puiselle seinälle
0.14 W/mK / 0.202m = 0.69 W/m2K
Samalla periaatteella esim. mineraalivillalle
0.05 / 0.202 = 0.25 W/m2K
Siis miten ajatellaan hirsiseinän lämmöneristyskyky. Voiko U-arvo todella olla 0.7 luokkaa. Miten tuo voi riittää pelkästään seinärakenteeksi. Onko seinän kylmä kovalla pakkasella.
Vastaukset 189
Vanhimmat
En muista noita U-arvoja, mutta ainakin entisten säännösten mukaan 180 mm:n höylähirsi oli riittävä, JOS huonon eristyskyvyn kompensoimiseksi muita kohtia (yläpohja, alapohja, ikkunat...) eristettiin paremmin.
Hirsiseinälle olisi eduksi, jos ulkopuolella olisi ohutkin eristys tai ainakin tuulensuoja.
Luin blogia, siinä uuden hirsitalon yläkerran huoneet oli eristetty ohuella hengittävällä levyllä sisäpuolelta..
Ja sinä puhut ulkopuolesta,
Yleensä hirsiseinän lämmöneristys ajatellaan väärin koska ei ymmärretä kokonaisuutta.
Noita u-arvoja ei kannata kovinkaan tuijotella. Ne on laskennallisia määreitä jotka on luotu suunittelijoiden pöydälle ja markkinointi tarkoituksiin luomaan suurta merkitystä ja sijoitusta taulukoista parhaimmista lämmöneristyksestä.
Kokonaisenergian kulutuksesta,asumisen miellyttävyydestä,seinien pintalämpötiloista,diffuusiosta,massiivirakenteen lämmönvaraus ominaisuuksista tai mildflow-korvausilman esilämmityksestä ne ei kerro yhtään mitään.
Hirsitaloa ja sen dynamiikkaa mietittäessä kannattaa tutustua sen erikoisominaisuuksiin mutta reittiä kun tuijottelemalla seinien vahvuuksia tai niiden laskennallisia eroja.
Mieti vaikka nyt ensimmäiseksi ihan käytännössä asian merkitystä kun ajatellaan ulkoseinien läpimenevän energiahukan olevan noin 20% kokonaiskustannuksista vanhoissa taloissa joiden u-arvo on luokkaa toivoton. Kuitenkin niissä asutaan.
Entä tuo seinän kylmyys pakkasella? Suosittelisin käytännön tutustumisia hirsitaloissa. Sen lisäksi kylmyyden tunteeseen ei vaikuta seinän vahvuus sinänsä vaan lämmityslaitteen vahvuus.
aina halunnut tietää, eli miten suuri osuus talon seinillä on kun puhutaan lämmön johtumisesta talon sisältä hukkaan eli ulos.
Jos tuo on totta että seinien osuus on vain 20%, niin se on kyllä minulle hienoinen yllätys. Liekkö se kertoo sitten ilmastointilaitteen energiaepätaluodellisuudesta.
"Yleensä hirsiseinän lämmöneristys ajatellaan väärin koska ei ymmärretä kokonaisuutta.
Noita u-arvoja ei kannata kovinkaan tuijotella. Ne on laskennallisia määreitä jotka on luotu suunittelijoiden pöydälle ja markkinointi tarkoituksiin luomaan suurta merkitystä ja sijoitusta taulukoista parhaimmista lämmöneristyksestä."
Ja höpöhöpö. Tämänpäivän (ja huomisen) energian
hinnalla.... kenen hirttä myyt??
Jos hirren paksuus on tuo 202mm (paljon seinän paksuus on varauksen kohdalta?), ulkoseinän
ns. U-arvo on varmaan noin 0-50 - 0,60 luokkaa.
Jo nyt on perhana jos verrataan oikeasti lämpimään
taloon niin lämmityskuluissa ei ole eroa!!!
Haloo, herää läpipää!!!
Haloo itellesi läpipää. just koitin selittää ja sä alat itkemään. Lue uudestaan mitä kirjoitettiin ja fundeeraas mitä se piti sisällään selitäs sitten uudestaan mitä teksti mielestäsi tarkoitti.
> Mieti vaikka nyt ensimmäiseksi ihan käytännössä asian merkitystä kun ajatellaan ulkoseinien läpimenevän energiahukan olevan noin 20% kokonaiskustannuksista vanhoissa taloissa joiden u-arvo on luokkaa toivoton. Kuitenkin niissä asutaan.
Niissäpä asutaankin kalliilla.
Modernissa talossa jossa seinän U arvo on esim. 0.25 on seinien läpi menevä lämpöenergian hukka suurin yksittäinen tekijä!
Kaikki muu on hirsitalomyyjien tai siporexmyyjien markkinointi propagandaa.
>Entä tuo seinän kylmyys pakkasella? Suosittelisin käytännön tutustumisia hirsitaloissa. Sen lisäksi kylmyyden tunteeseen ei vaikuta seinän vahvuus sinänsä vaan lämmityslaitteen vahvuus.
Samaa propagandaa. Mitä paremmat eristeet sen "heikommalla" ja halvemmalla lämmityslaitteella tulee toimeen.
Kannattaa tutustua esim. VTT:n matalaenergiarakentamisen tutkimuksiin.
että seinän U arvo on kaikki kaikessa.
ärsyttää vain kun VÄÄRIN perustein niitä halutaan perustella.
Pointti on että:
JOS hirsitalo on sun juttu ja se on sulle tärkeämpää kuin matalaenergisyyden maksimointi niin hanki silloin massiivihirsitalo.
Jos olet energiapihi niin voit hankkia lisäeristeen hirsitaloosi ja vaikka verhoilla sen lisäeristeen hirsipaneelilla ulkopuolelta.
Omituista selittämistä taas. Hiukan olisin kyllä eri mieltä tuosta seinän läpi menevästä energian hukasta.
Oletko koskaan kuullut kompensaatio rakenteesta? Saatikka pientalon kokonaisenergian kulutuksesta?
Meneekö jo liian vaikeaksi kun otetaan huomioon käytettävän energian hinta ja massiivirakenteen lämmönvaraus ominaisuudet ja peräti vielä matalakiertoinen ilmanvaihto rakenteen sisäisellä lämmönvaihtimella.
Taitaa tässä vaiheessa olla jo turhaa myös mainita faasimuutosenergian tuomasta pienestä lisämausteesta.
Propagandaa hyvinkin itse kullakin.Sä uskot u:hun kun hullu seinään. Usko pois jos se hyvältä tuntuu.
Kannattaa myös joskus avata silmiä ja tutustua normaalielämään. Kaikki viisaus ei tule kirjoista.
>Omituista selittämistä taas. Hiukan olisin kyllä eri mieltä tuosta seinän läpi menevästä energian hukasta.
Se on nykypäivänä liiankin helppoa laskea.
>Oletko koskaan kuullut kompensaatio rakenteesta?
Ei se tuo takaisin sitä energiaa joka seinistä menee pihalle.
> Saatikka pientalon kokonaisenergian kulutuksesta?
Jep jep. Lämmityksestä ja käyttösähkön rajoittamisesta ei kannata kuitenkaan puhua samana päivänä.
Esim rinnetalossa seinien kautta menee herkästi 30% kaikesta käytetystä lämpöenergiasta.
>Meneekö jo liian vaikeaksi kun otetaan huomioon käytettävän energian hinta
Toki jos on halpaa energiaa tuhlattavaksi niin voihan sitä tuhlata. Mutta miksi tuhlata?
Meille tulee energiakulutukseltaan "motivoittaja" taloja alhaisemman energiankulutuksen talo mutta silti laitettiin maalämpö. Molempi kun on parempi.
> ja massiivirakenteen lämmönvaraus ominaisuudet
Jep jep.
Normaalitalossa tuolla saadaan RakMk:n mukaan kokonaista 4% lisälämpötalous.
(VTT:n mukaan matalaenergiaharkkotalossa jopa 19% mutta eppäilenpä sitä)
>ja peräti vielä matalakiertoinen ilmanvaihto rakenteen sisäisellä lämmönvaihtimella.
No se alkaa jo kuulostaa täydeltä huuhaalta. Sitä propagandaa. Tutkimukset osoittaa että moiset ei kestä tarkastelua.
>Taitaa tässä vaiheessa olla jo turhaa myös mainita faasimuutosenergian tuomasta pienestä lisämausteesta.
Se mikä tiivistyy vedeksi pitää myös haihduttaa pois. Mutta joo, voi se leikata esim. pakkashuipun energiantarvetta, mutta haukkaa energian takaisin kuivuessaan.
>Propagandaa hyvinkin itse kullakin.Sä uskot u:hun kun hullu seinään. Usko pois jos se hyvältä tuntuu.
No jopas. Kyllä se pitää olla tietoinen valinta että hirsitalossa sitä lämpöenergiaa kuluu enemmän. Kaikki muu on itsensä kusettamista.
omituista selittämistä jälleen taas. Joillakin sitä on ihmeelisiä käsityksiä asioista. Ja ei sillä sinänsä väliä koska jokaisella on oikeus niihin.Valitettavaa vain on jotta nuo näkemyksesi ovat vallitsevaa linjaa alalla. Lainsäädäntöä ja rakentamista ohjaavaa säännöstöä myöskin tulkitaan noilla kaavolla,mikä vähentää vaihtoehtoja minkä vuoksi usein käytännössä määräyksiä kierretään.
Siis mikä tuossa energiankulutuksessa on niin saatanallista? Monet ovat valmiita nostamaan talon rakennus ja investointi kustannukset miten suuriksi tahansa jotta saavat maksaa pienempää käyttökustannusta.
Nykypäivänä myös omatoiminen lämmitysenergian hankkiminen ja käyttäminen on hyvin yleistä.
Puuta pesässä polttaen lienee yksi se ja sama viekö pesä sylin vai puolitoista päissä.Sitä voi sitten siinä joskus kiikkustuolissa istuessaan miettiä koska saadaan matalaenergia talon investointi kustannukset katettua säästyneillä kiinteillä lämmityskustannuksilla.
Niinpä niin. Voihan sitä rahaakin tuhlata. Mutta miksi tuhlata. Asioita voi katella niin monesta eri näkökulmasta.Sitä voi halutessaan laittaa matalenergiataloakin vähemmän kuluttavaan taloon vaikka minkälaisia lisäinvestointeja jotta se kuluttaa vielä vähemmän.
Ite veisin niillä rahoilla vaikka mieluummin eukon etelään. Sanoisin jotta antaa investointi paremman katteen elämänlaatuun mutta nämä on näitä.
Sitä voi halutessaan pitää lämmityskustannusten maksimaalista minimointia ykkösprioriteettinaan. Tosin itsensä kusettamista on myös ajatella sen olevan ainoa tie hyvään asuinmukavuuteen.
Näillä leveysasteilla asunnot vievät joka tapauksessa energiaa riippumatta miten ne tehdään.
Jos nyt ainoa ajatuksesi oli tyrmätä hirsi materiaalina lämmityskustanusten vuoksi niin sanoisin jotta syytä olisi ehkä laajentaa visioita talonrakentamisesta.Hirrellä on monia muita ominaisuuksia joita ei taulukoista löydä. Lienee siis turhaa ottaa puheeksi allergiajuttuja,yksisuuntaista ilmanvaihtoa,lto-laitteiden puhdistustarvetta,jne. Hirsitalo ei ole siis sun juttusi. Se kävi selväksi mutta ei myöskään ole syytä kuvitella jonkun toisen ratkaisun ehdottamasti olevan parempi.
>Siis mikä tuossa energiankulutuksessa on niin saatanallista?
Ei mitään.
Painotan vain että hirsitaloon ryhtyvän pitää älytä että lämmitysenergiaa menee piirun verran enemmän kuin jos seinä toteutetaan paremmalla tiiveydellä ja lämmönpitävyydellä.
Kaikella kun on puolensa.
> Monet ovat valmiita nostamaan talon rakennus ja investointi kustannukset miten suuriksi tahansa jotta saavat maksaa pienempää käyttökustannusta.
Ei kait sentäs.
Hirsiseinän hinnallahan saa jo matalaenergiaseinän (tai kivitalon seinän)yms.
>Nykypäivänä myös omatoiminen lämmitysenergian hankkiminen ja käyttäminen on hyvin yleistä.
Toki. Harrastuksensa kullakin.
>Puuta pesässä polttaen lienee yksi se ja sama viekö pesä sylin vai puolitoista päissä.Sitä voi sitten siinä joskus kiikkustuolissa istuessaan miettiä koska saadaan matalaenergia talon investointi kustannukset katettua säästyneillä kiinteillä lämmityskustannuksilla.
Aivan. Itse pidän sen polttopuuharrasteen mieluummin vapaaehtoisena kuin energianhinnan pakoittamana.
>Niinpä niin. Voihan sitä rahaakin tuhlata. Mutta miksi tuhlata. Asioita voi katella niin monesta eri näkökulmasta.Sitä voi halutessaan laittaa matalenergiataloakin vähemmän kuluttavaan taloon vaikka minkälaisia lisäinvestointeja jotta se kuluttaa vielä vähemmän.
Juu juu. Huvinsa kullakin.
>Ite veisin niillä rahoilla vaikka mieluummin eukon etelään. Sanoisin jotta antaa investointi paremman katteen elämänlaatuun mutta nämä on näitä.
Ehkä. Ehkä ei. Voi olla että elämänlaatua tulee myös siitä että emäntä voi mielin määrin hautoa itseään poreammeessa ja nakuilla 25 asteisessa makuuhuoneessa. ... ilman että äijä joutuu tuon ajan viettämään metsässä.
>Näillä leveysasteilla asunnot vievät joka tapauksessa energiaa riippumatta miten ne tehdään.
Jep jep. Ilmaiseksi täällä ei elä lämpimässä kukaan. Ja oman vapaa-ajan hukkaamisellekin/hakkaamiselle moni laskee hintaa.
Kyllähän meikäläiselläkin lämmittäminen maksaa periaatteessa saman kuin suorasähköätalossa siihen asti kunnes lainat on maksettu. Mutta se on kuitenkin aina kotiinpäin kun sitä kertaluonteisesti makselee.
>Jos nyt ainoa ajatuksesi oli tyrmätä hirsi materiaalina lämmityskustanusten vuoksi niin sanoisin jotta syytä olisi ehkä laajentaa visioita talonrakentamisesta.
No ei tosiaan. Pitää vain tietää mihin ryhtyy.
(kts. keskustelun avaus)
Enpä minäkään kivitaloa valinnut U arvon vuoksi tms. tuntui vaan että se ois mun juttu.
Hirsitalon seinien lämmönkulutus on muita suurempi.
Tuossa vertailua oman mökkini osalta:
ulkoilmaa vasten olevien seinien osuus lämmitysenergian kulutuksesta 230m2 rinnetalossa
Uarvo kwh/a %/tot € €/MLP
0.6 17868 54 1429 476
0.347 10333 40 826 275
0.28 8338 35 667 222
0.25 7445 33 595 199
0.19 5648 27 452 151
0.15 4467 23 357 119
eli tuon >200m2 talon toteuttaminen hirsiseinällä nostaa vuotuista energiankulutusta yli 10000kWh vuodessa, siis verrattuna perinteiseen villaseinään (U=0.2 W/m2K). Eli aika paljon.
En yritä mollata hirsitaloja, itse asiassa harkitsen sitä itse vakavasti. Seinärakenne on mielestäni kosteusteknisesti ylivoimainen muovi-villaseinään verrattuna. Tuo energiankulutus vaan arveluttaa.
" eli tuon >200m2 talon toteuttaminen hirsiseinällä nostaa vuotuista energiankulutusta yli 10000kWh vuodessa, siis verrattuna perinteiseen villaseinään (U=0.2 W/m2K). Eli aika paljon. "
Se ei ole ihan nuin suoraviivaista mutta sinnepäin. Todellisuudessa hirsiseinän ja tuon 0.2 seinän ero on joitain prosentteja pienempi.
"Seinärakenne on mielestäni kosteusteknisesti ylivoimainen muovi-villaseinään verrattuna"
Mielipiteensä kullakin. On se varmasti yksinkertaisuudessaan erittäin toimiva. Muovikelmun kera pitää olla tarkempana mutta jos/kun hyvin käy saa silläkin todella hyvän rakenteen.
"Tuo energiankulutus vaan arveluttaa."
Panosta edulliseen energianlähteeseen.
Ja jos energiakulut tulevaisuudessa kasvaa voi hirsiseinänkin lisäeristää.
Ymmärränkö oikein?
-Ulkoseinä vastaa 20% energiakulutuksesta
-205 lamelli U-arvo 0,53 W/Km2
-Normaali mineraalivillaseinän U-arvo 0,25 W/Km2, eli puolet hirsiseinästä.
Esim.
10000kwh/a * 0,2 = 2000kwh/a hirsiseinällä = 200€
(10000kwh/a * 0,2)/2 = 1000kwh/a villaseinällä = 100€
Eli ero: 8,34€/kk
>Ymmärränkö oikein?
Et tainnut...
>-Ulkoseinä vastaa 20% energiakulutuksesta
Väärin. Prosenttiosuus riippuu talon pohjapiirustuksesta ja eri osien eristävyyksistä.
Käytin Väinö Niemelän (kukalie) laatimaa excel taulukkoa joka antaa ihan käypät energiankulutuslukemat (kun vertaan muihin laskureihin).
Sen mukaan meillä menee:
- 11% vuotoilmaan (voi olla vähemmän, on käytetty extreme huolellisuutta)
- 7% ilmanvaihtoon (80% LTO)
- 9% alapohjaan (200mm EPS)
- 7% yläpohjaan (450mm Ekovilla+Paroc)
- 4% ovista (U=noin 1,2)
- 22% ikkunoista (Tehoselektiivi ja Superlasi)
- 8% maanpaineseinistä (120mm EPS)
- 32...33% ULKOSEINISTÄ (120mm EPS)
>-205 lamelli U-arvo 0,53 W/Km2
>-Normaali mineraalivillaseinän U-arvo 0,25 W/Km2, eli puolet hirsiseinästä.
>Esim.
>10000kwh/a * 0,2 = 2000kwh/a hirsiseinällä = 200€
>(10000kwh/a * 0,2)/2 = 1000kwh/a villaseinällä = 100€
>Eli ero: 8,34€/kk
ööö... putosin kärryiltä... katsos
Uarvo kwh/a %/tot € €/MLP
0.6 17868 54 1429 476
0.347 10333 40 826 275
0.28 8338 35 667 222
0.25 7445 33 595 199
0.19 5648 27 452 151
0.15 4467 23 357 119
Eli jos meidän talossa ois hisiseinät menisi seinien kautta noin 1429€ suorasähköllä.
Ja jos meidän talossa ois matalaenergiaseinät, menisi seinien kautta noin 357€ suorasähköllä.
(mutta meillä on siis vain nippanappa "lailliset" seinät ja maalämpö jolloin sienien kautta menee harakoille 199€ vuodessa + maalämmön kuoletuskulut)
lainaus
"Eli jos meidän talossa ois hisiseinät menisi seinien kautta noin 1429€ suorasähköllä.
Ja jos meidän talossa ois matalaenergiaseinät, menisi seinien kautta noin 357€ suorasähköllä."
höpö höpö , meillä on täyskakskerroksinen hirsitalo ylös asti, toki kaukolämmöllä , lämmitettävä huoneistoala 230 m2, lämmitykseen menee vuodessa n.1500 € , energiaseinällä me saatais lämmitellä ilmaiseksi, joo-o , seinä-mään
Seinien 20% prosenttiosuus on "normi" talon keskiarvo. Hirsitaloissa on suurempi mutta sitä varten on kompensaatoilaskelmat. Eli lisäämällä yläpohjan eristyskykyä yläpohjan prosenttiosuus laske ehkä 50% -> 40% sillä kompensoidaan hirsiseiniä joten päästään samaan lukuun 20%.
Sinun taulukkoa en ymmärrä. Lasketko Uavron yhteen koko energiakulutukseen?
Kokonaiskulutus * prosenttiosuus = hirsiseinän energiahävikkö
eli esim.
10000kwh/a * 0,2 = 2000kwh/a
Mutta mineraalivillaseinällä on puolet parempi Uarvo (eristyskyky).
Siten saadaan:
(10000kwh/a * 0,2)/2 = 1000kwh/a
Eikö kuullosta järkevältä? :)
Mikä paikkakunta.
Ja eikö teillä pala puuta pesässä?
Paljonko on kaukolämmön kwh hinta?
(vertailun vuoksi, veljellä menee napapiirillä 120m2 talon lämmitykseen sähköä 1500€ 4...6 mottia puuta, kastellin seinärakenne yms.)
>Seinien 20% prosenttiosuus on "normi" talon keskiarvo.
Keskiarvo mistä?
Energiankulutuksesta?
Ainakin VTT:n materiaalin mukaan normaalisti talojen ulkovaipasta on 50% seinää.
Meillä ulkoilmaa vasten seinää on noin 40%. (lisäksi maanpaineseinä on samaa matskua mutta jätin sen huomiotta)
Ja siis nykyisellään seinien kautta menevä lämpöenergian määrä jaettuna kaikella lämpöenergian kulutuksella saadaan prosenttiarvo 32...33%.
> Hirsitaloissa on suurempi mutta sitä varten on kompensaatoilaskelmat. Eli lisäämällä yläpohjan eristyskykyä yläpohjan prosenttiosuus laske ehkä 50% -> 40% sillä kompensoidaan hirsiseiniä joten päästään samaan lukuun 20%.
Onpa ufoa ajattelua.
Eihän kompensaatio mitenkään tuo taklaisin sitä LÄMPÖENERGIAA mikä MENEE ulos seinästä.
Se on vain "markkinointikikka"/porsaanreikä jotta saatais lämpöepätaloudellisenpia seiniä kaupaksi.
>Sinun taulukkoa en ymmärrä. Lasketko Uavron yhteen koko energiakulutukseen?
>Kokonaiskulutus * prosenttiosuus = hirsiseinän energiahävikkö
>eli esim.
>10000kwh/a * 0,2 = 2000kwh/a
Laskin erikseen minkä verran menee lämpöenergiaa 240m2 ulkoseinän läpi vuodessa Oulun läänissä.
Eli kun seinän U arvo on 0.25 menee 7445kwh/a
Ja se on siis 33% kokonaisenergiankulutuksesta joka on 23000kwh/a. (on motivoittajatasoinen matalaenergiatalo)
Ja siis jos seinien U arvo olisi huonompi (esim hirsiseinä) kasvaisi seinien kautta menevä energian hukka ja energian kokonaiskulutus (en edes huomioinut sitä että hirsiseinä on aina hatarampi kuin esim kiviseinä) sekä seinien osuus kokonaiskulutuksesta.
jne...
Tuolla on lisää taustoja, linkki erääseen laskentataulukkoon yms:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000019490387
www.maalämpöfoorumi.fi sivuston kautta saa myös apua lämmöntarpeen haarukoimiseen.
Eli jos keskustellaan ja mietitään kuinka energiataloudellinen jokin rakenteen yksityiskohta on (esim hirsiseinä versus kiviseinä versus mineraalivillaseinä vs eri vahvuiset seinät) ei saa mennä sotkemaan
>Mutta mineraalivillaseinällä on puolet parempi Uarvo (eristyskyky).
>Siten saadaan:
>(10000kwh/a * 0,2)/2 = 1000kwh/a
>Eikö kuullosta järkevältä? :)
Ei sitä mielestäni nuin voi laskeskella. Tai voi mutta tulos on ihan mitä sattuu...
Vaikka omakotitalon ulkovaippa on 50% seinää, vastaa se kuitenkin ainoastaan 20% energiahukasta. Lämpö yrittää nousta ylöspäin. Siitä johtuen yläpohja vastaa 50% energiahukasta.
Rauno Kangas on vastannut threadiin ja selittänyt saman periaatteen kompensaatiolaskelmille. Lämpöä ei tuoda takaisin vaan kokonaiskulutus tuodaan normitalon tasolle vähentämällä yläpohjan energiahukkaa. Eli se LÄMPÖENERGIA mikä MENEE seinästä ulos niin menkööt koska se on KOM-PEN-SOI-TU.
Joillain on käytössä sama laskukaavio kuin Irakin presidettivaaleissa (Saddam Hussein 100%). Vaan että matalaenergia ja kivitalot on tullut Husseinin tilalle.
Laskee sen kuinka haluaa joillakin on vain kiviä korvienvälissä kun toisilla on hirsi lähellä sydäntä.
Häjy tuloo, näköö ja tappaa!
"+Lämpö+yrittää+nousta+ylöspäin.+Siitä+johtuen+yläpohja+vastaa+50%+energiahukasta."
Vaikka osaisin laskea en viitsi olen asunut 40v omakotitalossa täysitiili talo se yläpohjassa 500mm eristttä sinissä 150mm villaa, 3 ja 4 kertaiset ikkunat,
Ei ihme kun öljy yhtiö 20v sitten kun lämmitin öljyllä kysyi kenen muuiden öljyä käytätte kun menee noin vähän . Kysyi paljonko pitäisi mennä sanoivatr että yli 3000 litraa vuosi olin seurannut minulta meni 2200 litraa vuosi ja oli uima allas lämmitetty. Nyt lämmitän Öljyllä pelletillä puulla ja auringolla. Kyllä oli uteliaita kun tuli kerrottua että ölljyulämmitys piippu jäätyi umpeen. Kun otin savukaasulämmön talteen.
Teeppä koe kylmässä ulkoimassa.Ota kuiva hirrenpätkä kätöseen ja tämän jälkeen suosituin seinämateriaali gyprokki.Takaan,että huomaat selvän eron kumpi on lämpimämpi.
Selvimmin eron huomaisi jos olisi samoilla u-arvoilla rakennettu hirsitalo ja toisena gyproc,muovi, mineraalivila,gyproc ja ulkovuoraus
tyylinen ratkaisu.
Suljettaisiin -25 asteen pakkasessa lämmöt ja testattaisiin kummassa talossa ensin tippa jäätyy nenänpäähän.Gyprokkitalo on kuin ruumishuone noin vuorokaudessa ,mutta ei hirsitalo
>Teeppä koe kylmässä ulkoimassa.Ota kuiva hirrenpätkä kätöseen ja tämän jälkeen suosituin seinämateriaali gyprokki.Takaan,että huomaat selvän eron kumpi on lämpimämpi.
Väärä johtopäätös. Molemmat on yhtä kylmiä.
Tuossa huomaa vain sen että puu johtaa heikommin lämpöä kuin kipsi. Ja sen että kipsi varaa enemmän lämpöä kuin puu.
Eli kylmä puu vain tuntuu kosketettaessa lämpimämmältä.
Harvoin kait talossa seiniä kosketellaan?
>Selvimmin eron huomaisi jos olisi samoilla u-arvoilla rakennettu hirsitalo ja toisena gyproc,muovi, mineraalivila,gyproc ja ulkovuoraus
tyylinen ratkaisu.
Ensinnäkin, eihän sellaista ole. Gyprok talon U arvo on aina korkeampi.
>Suljettaisiin -25 asteen pakkasessa lämmöt ja testattaisiin kummassa talossa ensin tippa jäätyy nenänpäähän.Gyprokkitalo on kuin ruumishuone noin vuorokaudessa ,mutta ei hirsitalo
Tuo johtuu pelkästään hirsitalon massiivisuudesta. Eli puumassa sitoo lämpöenergiaa (ominaislämpökapasiteetti / kg) enemmän kuin kevytrakenteinen mineraalivillatalo.
Samasta syystä kivitalo pysyy pisinpään lämpimänä sähköjen katkeamisen jälkeen.
t. raksaaja
Vaan eipä tälläkään ilmiöllä ole paljoa käytännön merkitystä.
eikös ne ole syötäviä eväitä molemmat.
toista joutuu vähän avittaamaan,että saa kurkusta alas ja toinen menee lhan itsestään.
No asiaan .Kysyjä halusi tietää ,että onko seinä kylmä ,no ei se ole.Hyvin tällaisessa hirsitalossa pärjää pakkasessa .Metristä halkoa uuniin niin kyllä 6000 kg uuni aika mukavasti lämpoä varaa.
Ainoa huono puoli näissä hirsitaloissa ja (vanhoissa mersuissa) on,että on kateellisia riittävästi, vaikka molemmat on pitkällä aikavälillä edullisia
ylläpitää.Esim,teoriassa hirsitaloon ei tarvita seinäpinta remonttia koskaan ja mersuun ei tarvi vaihtaa moottoria,Ugh olen puhunut
???
Et kai sentään väitä, että hirsiseinä säilyy aina hyvänä, mutta esim. lautaseinää pitää maalata ja huoltaa??? Ihan samanlainen pinta niissä on, miten esim. maalaustarve voisi olla erilainen? Tietysti, jos ulkovuoripaneeli on kovin ohutta, se kipristelee ja halkeilee vuosien saatossa. Kunnon paneeli kestää pitkään ja sen voi uusia, hirttä ei voi uusia, toki paneloida senkin aikanaan.
Se kestää isältä pojalle
Isältä pojalle, mutta kannattaa miettiä ennen rakentamista että haluaako tuijottaa sitä samaa hirsipintaa lopun elämäänsä.
Jos haluaa hirsiseinän niin laittaa sellaisen jos ei halua niin tekee jostain muusta.Moni haluaisi mersun ,mutta ostaa nipponin,Mutta kaartele ja kiertele aiheesta niin paljon kuin lystäät.
samoilla kilometrimäärillä
arvaa kumman ostin
;-)
205 lamelilla 0,53 W/Km2
Siis miten tarkasti ottaen lasketaan U-arvo. Itsellä ei talotekniikasta ole juuri hajuja, termodynamiikasta kylläkin. Otetaanko laskennassa huomioon muutakin kuin lämmönjohtavuus ja rakenteen paksuus, esim. lämmönsiirtokertoimet rakenteen molemmin puolin. Vai oliko aloituksessani puun lämmönjohtavuus väärin (0.14 W/mK).
laskelmasta unohtu pintavastukset pois.
u-arvo = 1/m (m on lämmönvastus)
m = m,sisä m,ulko paksuus/lämmönjohtavuus
202 hirrellä u-arvo on nippanappa alle 0,60.
Ulkoseinän sallittu u-arvo on 0,25 ja se, mitä hirsiseinästä painelee tuon yli läpi 0,60-0,25*A*S - joudutaan ottamaan takaisin muita ratkaisuja parantamalla (kompensaatioperiaate).
ei pelkkä hirsi riitäkään ulkoseinäksi jos järjellä
ajatellaan.... varsinkin näillä energian hinnoilla.
MULLA 202 HIRSI JA MUN TALOSSA ON AIVAN TAJUTTOMAN KYLMÄ VAIKKA PATTERIT LÄMMITTÄIS AIVAN KIEROON.
talvi tulee, hirsitalossa sukat pyörii jaloissa.
Laskekaa ja väitelkää rauhassa. Itellä 2005 vuodesta asti ollu hirsitalo 202mm seinällä. Kovin kulutus koko aikana 12184kw /v. SIIS KAIKKI sähkön kulutus.Perheessä 6lasta 2 aik. V10 puristaa lämpöä maakierrosta.
kulutus puolittus eristeillä meillä 8 lasta 2 aikuista 180 m2 niin 8000 kw/v ja villaa 250mm seinässä, ja 600mm katossa. pohjassa platinum grafit eriste 300mm
Valoja ei polteta lainkaan ja tekkua ei ole, vaimo keittää puuhellalla.
Takka joka päivä lämpiämässä ja saunan kiuas puulla. Ei tuo 8000 Kwh ole paljon.
tuosta+platinum+harmaasta+eristeestä+eli+grafiitilla+lisäainestettua+styrösta+on+hyvä+tuote,+esim+10cm+tuota+tavaraa+on+25%+parempaa+eristävyydeltään+kuin+10cm+tavallinen+styros.+hyvä+niin.+hinta+on+korkeampi+kylläkin+mutta+laatu+maksaa.+meillä+tehtiin+laajennos+tallon+ja+käytettiin+tuota+kampetta+ja+on+paljon+lämpimämmät+lattiat+kuin+alkuperäisessä+osasa+vaikka+sekin+4+vuotta+vanha+vain.
Talossa 156m2
20cm hirsi on 7 cm villan veroinen eristyksessä, siitä voi päätellä jotain lämmöistä. saahan mökin sisään samat lämmöt kuin villataloissakin mutta eri asia paljonko energiaa siihen kuluu....
Mut hirsiuskovaiset käyttävät kompensaatiota: Talo lämmitetään maalämpöpumpulla sen apuna vielä poltetaan pari mottia puuta talven mittaa, mutta näitä ei mitenkään huomioida, vaan raportoidaan pelkkä sähkönkulutus, esim. 12 000 kWh.
Jos nyt vaikka arvataan, että käyttösähköä meni 5000 kWh ja loput 7000 kWh lämpöpumppuun, jonka COP 3, niin lämmitysenergiaa on kulutettu 21 000 kWh ja siihen vielä valaistuksen yms. ilmaislämmöistä ja takan polttamisesta useampi tuhat kWh päälle. Vähällä menee juu...
Hirsiuskovaisten logiikalla 7 cm villa MPL on ihan yhtä hyvä ja halpa ratkaisu kuin 20 cm villa. MLP kun ei tunnetusti maksa mitään ja kestää ikuisesti ;-D
On taaskin ihan liikuttavaa miten ilmeisen huolissaan tänne kirjoittavat ihmiset ovat meidän hirsitaloissa asuvien asumiskustannuksista ja -mukavuudesta!!
mukavuudesta? lueppas totuuksia vaikkapa tämänpäivän iltasanomista ja lopettakaa mielikuvituksissanne eläminen, nuo hirsimökit on kylmiä.
SE SIITÄ MUKAVUUDESTA!
llta-Sanomista en löytänyt mitään kun et laittanut linkkiä suoraan juttuun mutta löysin Iltalehdestä ilmeisestikin vastaavaa koska nämäkin "hirsirakennelmat" näyttävät aika epämukavilta:
http://www.iltalehti.fi/piha/201707052200246315_ph.shtml
tuossahan tuo nököttää..
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005486363.html
onnea
Mitä yhteyttä tähän linkissä?? Ei tarvi Kalikan kalikkaa polttaa. Sähkökiuas saunassa. Takka kaupassa.....ei tarvetta , olen todennut. Normi styroksi 200mm laatassa ja 400mm ekovillaa yläkerrassa...seinillä 200mm. Tietäjät jolla ei käytännön kokemusta leikkii tietäjiä. Onneksi on joulu , saatte oikeasti olla tonttuja😂😂😂😂
20%+seinästä+karkaa+ni+laittaa+20%+enemmän+kattoon+ja+ei+seiniä+ollenkaan+kun+niin+vähän+sieltä+karkaa+kun+seinien+pinta+ala+on+todella+pieni.
laittaka henkittävä hirsipölkkyjä ylöpohjaan ni ei tarvii niitä homevilloja sinne laitella.
voiko yläpohjan eristeen korvata esim massiivipuulla? tämä ei ole vitsi vaan jos se toimii seinissä niin toimii kait myös katossa??
ei ainakaan kukaan sanoisi että on pilannut mökkinsä villoilla jotka homehduttaa.
halkoja viskelet parimetrisen kerroksen, henkittääpähän ainakin eikä kalvoja välissä
Kyllä voi. Esim. CLT-levystä voi tehdä massiivisen yläpohjan. Paksuutta sille tulee reilusti.
100 -vuoden talo ohjelmassahan talon runko tehtiin CLT:stä mutta kyllähän siihen tuli eristeet sen lisäksi!! On se hassu juttu että jos hirsitalossa on hatarat ulkoseinät niin sitä parannetaan lisäämällä eristeen paksuutta kattoon!! Omakohtainen kokemukseni on se että pitempiaikasilla ulkoseinistä "hohkaa kylmyyttä"!!! Lauhemmilla ilmoilla tätä ilmiötä ei ole. Eli asumismukavuus hirsitaloissa on huonompi kuin ns. normitalossa jossa nykyajan vaatimuksen mukaiset eristeet seinissä!
siis pitempiaikaisilla pakkasilla....
Laitetaas+faktaa+pöytään:+Honkarakenteen+hirsitalo,+50%+suurempi+kuin+aiempi+Vaajatalojen+tikkutakkutalo,+lämmityskulut+50%+pienemmät+kuin+tikkutakkutalossa.+Voivoi,+pelkkä+puu+eristeenä+toimii+sittenkin.+Mites+ne+matalaenergia/nollaenergiatalot,+muovi+falskaa+kun+"ammattimies"+ei+osannut++ja+hometta+pukkaa!
Noin+se+menee.+Kun+katsoo+lämpöhävikkiä,+seinän+kautta+haihtuu+n.+20%+lämmöstä+ja+yläpohjasta+loput+niin+pelkkä+hirsi+ja+puu+seinäeristeenä+on+erinomainen.
Ei se kyllä pelkkä puu eristeenä erinomainen ole!!!
Niin,+oiva+esimerkki+siitä+miten+lämmöneristykseltään+surkeat+hirsiseinät+on+kompensoitu+tehokkaalla+ilmanvaihdon+lämmöntalteenotolla,+yläpohjan+eristystä+lisäämällä,+paremmilla+ikkunoilla+jne.
Honkarankenteen talot on mahdollista hankkia myös LISÄERISTETTYNÄ ratkaisuna, jolloin päästään ja A tai B-energialuokkiin. Eli jos epäilette pelkän hirsiseinän toimivuutta esim tuulisella merenrannalla, niin hieman lisää "hilloa tiskiin".
Juuri noin. Eikä edes kustannusvaikutus ole kummoinen. 3-4 vuodessa on käytetyt rahat saatu takaisin.
Paljonko on rakennuskuntannukset lisäeritetetyllä hirsitalolla versus ns. normi seinärakenteella oleva talo??
Tarkan hinnan voit kysyä tehtaalta, mutta veikkaan 120 neliön taloon 10-15000 €.
Ja varmasti on lämmin. Loistava asia, että NYT NIITÄ SAA, ainakin HONGALTA.
Hankkikaa eristetty versio, ette varmasti kadu. Lukekaa testejä, tutkikaa ja tehkää ratkaisu joka tuo menetetyt eurot takaisin muutamassa vuodessa.
Minä maksan mielelläni pari tonnia vuodessa enemmän siitä että saan asua massiivirakenteisessa talossa. Sillä kuluttaako se enemmän energiaa ei ole minulle mitään väliä.
Vai niin.
Ei tarvii missään muovipussi-puutikkutalossa asua. Ei kuulu äänet sisälle ja talo kestää tuplasti pidempään... on paremman näköinenkin kuin joku lautakastellilato.
perusteletko että miten se kestää pitempään? tarkoititko maksamista?
kuuluuko äänestä kateutta väärästä valinnasta vai?
>Minä+maksan+mielelläni+pari+tonnia+vuodessa+enemmän+siitä+että+saan+asua+massiivirakenteisessa+talossa.+
"hauskaa"+joskus+bongata+vanhoja+jupinoitaan.
nyt+pakkasjaksolla+kulutus+nousi+yli+1200+kw/kk.+rakennus+siis+2017+vmm+ja+180mm+hirsi.++yläpohjassa+700mm+villa.
tuo+20%+energianhukka+seinistä+on+huuhaata.+laskeppa+esim+10x10m+talon+seinäpinta+ala+vs+sen+kattopinta+ala+niin+huomaat+eron.
Hyvää joulua, tehtaalla lämpöeristetystä talosta.
jos+seinistä+menee+vain+20%+energiasta+niin+miksi+sitten+passiivitaloissa+pitää+olla+50cm+paksu+eriste?
Rintamamiestalo, takalla, pönttöuunilla ja ilmalämpöpumpulla sekä suoralla sähkölämmityksellä.
Ei pyöri sukat eikä sähkömittari.
150 kuutiota pilkottua koivua ulkorakennuksessa.
150kuutiota koivua tarkoittaa 200...250Mwh energiaa.
Myyntiarvo yli 8000e.
Toivittavasti se 150kuutiota kestää useamman vuoden.
Kylmä talvi 15 pinokuutiota. Iso ulkorakennus lähes täynnä koivuhalkoja.
ainakin+t%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4+on+rintamamiestalo+ja+kylm%C3%A4+kuin+prkll+sein%C3%A4nvierustat.luulen+ett%C3%A4+yli+20%FAlskaa+seinist%C3%A4.
laittakaa eristeet seiniin niin ei tarvi palella. on kokemusta 180mm puuseinästä talvella...hengitti vähä liikaakin.
Vaimo sanoi: " Hirsi pitää näkyä"
ja tuntua myös....
Oletko sitä mieltä, että hirsiseinä vaatii eristyslevyn. Eikö muuten todellakaan tarkene.
kyllähän kylmäsilta olisi hyvä katkaista eristekerroksella...
"vekeee" on oikeassa, ainakin tuulinen merenrantatalo kaipaa eristekerroksen.
2xILP Takka>>>>>>Ei tarvetta sisäpuoliselle lisäeristykselle.
mutta seinän eristys on edelleen surkea vaiika olisi 4x ilppi ja 3xtakka>>>>>>energiankulutus SUURI.
Olen asunut yli 10 vuotta hirsitalossa joka on tehty 205mm vahvasta hirrestä. keleillä talo on ihan ok. mutta kun lämpömittari painuu miinukselle alkaa sähkömittari pyöriä tosi rajusti. Yläpohjassa on 400 mm kovaa villaa ja talossa lattialämmitys.
Tosi asia on se että kun seinän u-arvo 0,52 se on vain kylmä. esim 150 mm villaa ja siihen tuulensuojalevy, ulkopaneelit, ja sisälle verhous niin lämpöarvo on yli puolet parempi kuin hirrellä.
Minua mietityttää talon ulkonäöllinen muutos, vaikka sekin liene ymmärrettävää kun kyse on asumismukavuudesta/asumiskulujen kohtuullistamisesta.
Hirsitalossa vetää, jos on hirsipinnalla. Pahimmillaan hirsien nurkista näkee ulos. Itse eristin omani sisäpuolelta lisäämällä 100mm villaa . Päälle hirsipaneeli, joka ei eroa alkuperäisestä hirsipinnasta juuri yhtään. Hyvä siitä tuli, suosittelen. Oli mökkinä pohjoisessa ja siellä kun on kylmää, niin sitten on kanssa.
Tuollainen rakenne kondensoi siihen hirren sisäpintaan. Mutta se ei kerkiä homehtua jos oleskelua on vähän.
Sinänsä hirsipaneeli on mielestäni nätti.
Meillä kun harkkotalossa menee pesuhuoneeseen, menijää tervehtii "hirsisauna".
Pitkiä puita varaavaan takkaan ja nauttimaan vapaapäivästä. Tunnin kuluttua lämpö 24 astetta.
Aika huonosti se siis "varaa".
Meillä kestää yli 10h ennen kuin sisälämpö nousee 22.5:stä 24:n.
Takan vieressä tarkenee, mutta kun menee lähelle ulkoseinää niin kylmältä tuntuu....
Lämmitän joka päivä, en edes kokeile mitään 350 astetta,
nyt eilen oli-31 astetta pohjois savossa jossa sijaitsee 200mm hirrellä oleva 2016vm hirsitalo. sisälämmöt pysyi 19 asteessa mut nurkat ja seinät todella kylmät vaikka uunissa oli tulet 2x vuorokaudessa. otin sitten ifralämpömittarin ja mittasin seinän ja lattianrajan olevan vain 5 asteisia koko talon. alapohjaan laitettiin 250mm platinum eristettä. talossa ei ole maalämpöä vaan sähkävastukset lattiassa uunin leivinuunin apuna(tulikivi- tu2700).
missä vika vai ominaisuus? vai onko talo seinien osalta sittenkin "viileähkö"???
mitäpä luulet puun eristävän? sehän on kylmäsiltaa koko seinä
talvisin saa nauttia siitä "laadusta"
:D :D
siksi varmaan konkkaan menevät myydessä terveellistä mökkiä. paskanmarjat. huijausta kaikki tyynni=rahat kankkulan kaivoon asumismukavuus talvisin persiistä.
hemmetin viileet seinät täälläkin vaikka lattialämpö päällä. voiko kukaan kertoa että milläkonstein olette tilkinneet tai saaneet mökkiänne lämpimmäksi seinistä???
kiiitooossssss!!!!!
Honkarakenteen+204+leveä+lamellihirsi+ja+hyvin+menee+kesät+talvet.+Jos+ulkona+on+-20-30+välillä+seinä+ei+tunnu+sisältä+edes+kylmältä+ja+maalämpö+hoitaa+lämmityksen.+Seinien+kautta+haihtuu+noin+20%+lämmöstä+ja+yläpohjasta+eniten,+eli+kannattaa+panostaa+yläpohjan+kostumukseen+kuten+minäkin+tein.+Ei+mitään+ongelmaa+4v+kokemuksen+perusteella.
Minulla vastaava rakenne ja mielestäni seinä on kylmä. Edellisessä talossani oli villaseinä 200mm ja siinä talossa energian kulutus oli kyllä pienempi ja talo kovilla pakkasilla lämpimänpi.
Miten ne melkein seinän kokoiset ikkunat, toimiiko ne.
Miksei toimisi, onhan U-arvo melkein sama kuin hirsiseinällä ;-)
200 millinen puu vastaa 50mm villaa. tuo kertoo jo jotain lämpimyydestä.
eli harakoille menee ja sisällä on kylmä ellei sitten ole tulet 24/7 uunissa
laittaa+kattoon+metrin+villaa+ja+seiniä+ei+ollenkaan+niin+se+pysyy+lämpimänä?
Jos ikkunat ovat niitä huippukalliita lämpöikkunoita niin toimii. Muuten HOHKAA kylmää ihan älyttömästi. Mistä tiedän, jouduin vaihtamaan merenpuolelle. Ja rahaa meni käsittämätön summa.
Näkee, että kärkkäimmillä on koulut jääneet käymättä ja ymmärrys saavuttamatta. Asun 205x220 liimahirsi -talossa ja lämmitettävää alaa n. 170m2. Rakennus on tehty HUOLELLISESTI erityisesti ilmantiiveyttä silmällä pitäen. Yläpohjan päällä on 500mm eristeitä. Ei ole kylmät seinät ja on isot ikkunat, korkeat huonetilat joista korkein n. 4m. Maalämpö tekee töitään ja jos jaksaa niin uunia voi polttaa mutta siitä mitään hyötyä ole, koska maalämpö tekee lämmön. Sähköä menee kaikkinensa 10 000-13 000kWh/v. Iso talo vie minkä vie ja jos sitä et kestä niin rakenna pieni, kunhan vaan olet tyytyväinen omaasi.
Jos jollakin on seinän juuret 5C pakkasilla niin sopii kysyä, että menikö ihan oikein sokkeli-hirsikerran-lattia betonivalun leikkaus? Teille jotka rummutatte vaahto suupielessä villaseinien nimeen niin laskekaapa huvikseen (jos osaatte), että mikä on se todellinen hinta sille ulkoseinän 50mm lisävillalle verraten v. 2010 normien mukaan tehdylle ulkoseinälle. Sen jälkeen vertaatte sähkönkulutusta v. 2009 rakennetusta talosta ja v. 2010 --> talosta. Sen jälkeen voi laskea, että kuinka kauan kestää kuolettaa se 50mm sähkölaskuissa ja tämäkin on vain teoriaa. Muista huomioida myös pienentynyt lattiapinta-ala. Niin, eihän se ole kuin 50mm mutta jo n. 130m2 talossa se tekee n. 2,5m2. Mieluusti otan tuonkin alan asuinkäyttöön mutta kukin tyylillään.
Joku kertoo ikkunoiden kylmän HOHKAVUUDESTA. Se on totta vanhoilla tai huonosti säädetyillä ikkunoilla. Ei U-arvo <1 ikkunoilla mitään ongelmaa. Mutta yleensäkin mikä helv..tin järki sitä naamaansa on siinä lasissa kiinni pitää. Siirrä hyvä mies se sänky seinän viereen.
ok. eli seinät ohuiksi ja ei eristettä ollenkaan, semmoinen 50 millinen hirsi.
kattoon vaikka 1 metri kompensoimaan. niin jää lattia-alaa ja ei mee rahaa villoihin koska ne on turhaa.
sitten alle 1 u arvon ikkunat niin lämmin on koska katto kompensoi ja maalämpö tuo ilmaista lämpöä.
Sänky/Sohva on 2m päässä ikkunasta ja tuntuu kun olisi tuuletusluukku auki. Kylmä kun perkele. Uskon, että nykyisin ikkunat ovat parempia, mutta 13v vanhat on perceestä.
Usko mitä haluat teoreetikko ja muista olla rappukäytävässä hiljaa ilta yhdeksän jälkeen. Taitaa olla kaverilla kokemusta tasan AMK -oppikirjan verran ja kova halu päteä kompensoinnilla.
En tiedä mistä vedit kesämökki hirret mukaan koska missään en maininnut hirsiseinän ohentamisesta. Käytännön kokemuksella (jota sinulla ei ole) voin sanoa, että n.200mm hirsiseinä on hyvä, kun se on huolella toteutettu. Jutun juju on siinä, että rakennuksen vaippa on tiivis ja tarpeeksi lämmönvastusta omaava.
Mutta kuten sanoin: kukin tyylillään. Tee sinä puolestani vaikka 1,5m paksuiset seinät ja 2m eristettä yläpohjaan niin säästät sähkölaskussa ehkä jopa 500kWh/v.
Kiinteä ikkuna = Argonit karanneet silikoonien välistä --> ei voi korjata kotikonstein
2puitteinen/3-lasinen aukeava ikkuna = tiivisteet huonot, ikkunakarmin eristäminen tehty huonosti, ikkunan säätö (karmiruuvit saranatapit)
Onhan ne vähän viileämpiä mutta ei nyt noin rajusti.
Osuuko mikään?
ok _
älä jauha skeidaa. 200 millinen paskapuu ei riitä mihinkään talvella. kun ei eristetty 250 millinenkään riitä kunnolla. ja kokemuksesta voin sanoa 180 millisen seinäpaksuuden omaavan vapaa-ajan asunnon osalta (tiimatupa)sekä uuden omakotitalon osalta. sulla ei taida olla kumpaakaan jutuista päätellen?
minä nimittäin voin verrata kumpi o lämpimämpi koska mulla on molemmat, ja kummatkin käytössä. ja arvaa kummassa asun talven? :D
ja muista todellakin olla meluamatta saunavuoronjälkeen.
ps. olen puhunut.
Se luetun ymmärtäminen...
Kirjoitus asustasi päätellen olet ammattioppikoulussa. Sori, huuhaa tarinasi ei mene läpi.
"Kirjoitus asustasi"
Kuinka tuo nyt kirjoitettiinkaan? Vai onko kirjoittaessa asu päällä?!?!?
"ammattioppikoulussa"
Onko uusi oppilaitos syntynyt maahamme? Vai olisiko tässä kuitenkin kyseessä wanha oppikoulu, tai vaihtoehtoisesti ammattikoulu?!?!
Ei kannata esittää fiksumpaa, kuin mitä on, ei vaikka asustelee tuulen raiskaamassa ladossa.
Tiedätkö poika mistä tunnistaa alle 20 vuotiaat? Näsäviisaudesta. Vastaava_A kirjoittaa hyvin asiaa kokemuksen pohjalta mikä sinun "kirjoitus asustasi" todellakin puuttuu. Ja todellakin amiskat olivat ennen ammattioppikouluja. Niissä opeteltiin. Nykyään niistä tuntuu tulevan näitä näsäviisaita joille totuus omasta ammattitaidon puutteesta paljastuu työmaalla. Se kuuluu nuoruuteen.
ei voi sanoa kovin wiisaaksi jos väittää 20 senttistä puuta lämpimäksi...
Hauskin kommentti tässä keskustelussa :)
ja ennenkuin jutut menee taas sex ja yms homous juttuihin kuten on valitettavasti nähty aiemmin niin lukekaapas tietämättömät tuosta ja verratkaa vaikkapa pajonko seinänne ja rakenteenne kuluttavat ja huudellaan sitten.
jutellaan asiasta sitten lisää.
ja linkki
https://www.rakentaja.fi/indexfr.aspx?s=/kuluttaja/motiva/energiakoulu1.htm
raksaaja--sh+kirjoitti:
seinistä ei mene "juurikaan". ja lattian alla on varmasti myös hengittävää selluvillaa?ei siis muovitavaraa.
myös sokkelin eristeenä on hengittävää selluvillaa pystyssä sekä vaakaan asennettuna, routasellua lukuunottamatta.
mutta periaate että puu eristää seinässä hyvin ja "muoveja" ei ole ja jos olisi niin ei tunnustettaisi kuten ei myöskään sitä mikä on todellisuus eristävyydessä. sääli.
tämä+"Lämpö+yrittää+nousta+ylöspäin.+Siitä+johtuen+yläpohja+vastaa+50%+energiahukasta."+on+edelleenkin+silkkaa+höpötystä.
en+kyllä+usko+tuota+koska+se+on+20%
Mistä+vedät+tuon+20%?+Et+kai+vaan+tuosta+linkistä+16500/3600x100=21%+:D....back+to+school!
Juu kun katsoo noita juttuja????
Kun ajattelet homman yksinkertaisesti niin, että puun lamda arvo on 0.6 niin siinä on suunnilleen hirsiseinän u-arvo.
Aika+hyvin+yksinkertaistitkin+laittamalla+lämmönjohtavuuden+ja+U-arvon+väliin+U-arvon.+Ei+tarvi+enää+ottaa+seinän+paksuutta+huomioon+eli+70+mm+ja+200+mm+lankut+samalla+viivalla.
Eikös se maalämpö juurikin ole sitä varten, että se tekee lämpöenergiaa enemmän kuin itse kuluttaa? Mikä on ongelmasi siinä? Ja kuten jo mainittiin niin maalämpö talossa ei tarvitse lämmönsaannin takia puuta polttaa. Se on aivan sama vaikka kuluttaisi teoriassa 100 000kWh mutta jos todellisuus on 30 000kWh niin se on. Sähkölaskut kun tulee todellisuuden mukaan, ei teorian. Lukusi ovat muuten oikein mutta kokonaisuuden hahmottaminen karkaa.
Vai että omakotitalojen maalämpöpumput ne onkin syypää sähkönkulutuksen piikkeihin valtakunnan tasolla....no nyt. Minkähän takia julkinen sektori sitten itsekin asennuttaa niitä isoihin kiinteistöihin. Olen ihmeissäni viisautesi edessä.
Millä itse lämmittäisit ison talon? Entäs runkoratkaisut? Ympäristöystävällistä puoli-ilmaista betonia kenties? Vai onko niin, että yksiö on paras asuinmuoto?
> Eikös se maalämpö juurikin ole sitä varten, että se tekee lämpöenergiaa enemmän kuin itse kuluttaa? Mikä on ongelmasi siinä?
Hirsiuskovaset yrittävät jatkuvasti kusettaa, mikä onkin kaikkien uskisten perusominaisuus. Hirsiuskovainen kertoo, että talon lämmöneristys on ihan yhtä hyvä kuin "villatalossa", koska sähköä kuluu vain 10 000 kWh/vuosi.
Se kusetus on siinä kohtaa, että hirsiuskis vertaa suorasähkölämmitteistä taloa, jonka lämmitykseen kuluu reilusti alle 10 000 kWh, omaan latoonsa, jota lämmitetään lämpöpumpulla polttelemalla ahkerasti "ilmaisia" puita takassa.
Todellinen lämmönhukka on siis 3-4 kertainen villataloon verrattuna. Ostoenergian kulutus on kieltämättä sama, mutta tämä edellyttää investointia kalliiseen maalämpöpumppuun sekä jatkuvaa "puhdetyötä" polttopuiden hankkimisen ja takan lämmittämisen tiimoilta.
Paljon helpompaa ja tod. näk. myös halvempaa olisi käyttää MLP hinta parempaa eristykseen. Tällöin koko MLP olisi tarpeeton eikä tarvisisi puulämmitystäkään harrastaa keskellä olohuonetta.
Asun hirsitalossa jossa 205mm vahva seinä. yp 400 mm villaa. Talossa sähkölämmitys ja mittari näyttää vuosikulutuksen olevan 24000kwh paikeilla. Tämä n. 14 vuoden keskiarvo. Aiemmin asuin 80-90 luvun vaihteessaa tehdyssä talossa jossa sähkölämmitys. En tiedä paljonko siinä oli seinissä, yläpohjassa yms. eristeitä. ulkovuorauksessa oli suurimmaksi osaksi tiilipinta. Tuosa talossa sähköä kului n. 15 000 kwh vuodessa. Itse olin siinä uskossa että kun rakennan uuden hirsitalon niin lämmityskustannukset pienenevät, mutta toisin kävi, vaikka nyt on valaistuksessa ledi lamput yms. Talo kyllä ihan kiva asua, mutta kyllä talvella hirvittää kun katsoo pitkän ajan sää ennustetta ja luvataan yli 10 asteen pakkasia.
No voi helkutti että on tyhmiä ihmisiä. Totta helvetissä se hirsiseinä päästää enemmän lämpöä lävitseen. Helkutin pässi, kukaan ei ole muuta väittänyt. Mutta kun rakennat talosi sitä silmällä pitäen niin ei se sähkölasku taivaisiin karkaa. Lämmönhukka saa olla mitä on kunhan kokonaiskulutus pysyy siedettävänä. Ja toistan prkl jo kolmannen kerran, että puuta ei ole MIKÄÄN PAKKO polttaa MLP talossa jos et muutoin halua. Puun poltto mahdollisuus on kuitenkin hyvä olla olemassa. Taloni kun pysyy tarvittaessa lämpimänä vaikka valtakunnan verkko menisi lopullisesti kiinni. Jatkuva "puhdetyö" on myös erinomaista voimaharjoitusta ilman 100€/kk salimaksuja.
Jostain syystä haukut maalämmönkin mutta et ota kantaa ollenkaan siihen, että millä iso omakotitalo sitten pitäisi lämmittää jos ei maalämmöllä. Nyt järki käteen hyvä mies. Kyllä se vaan niin on että maalämpö pesee kaikki systeemit kun neliöitä on tarpeeksi. Koko tarinasi arvo oli pelkkää leuan louskutusta mutta pitihän se yrittää päästä pätemään.
nykyään maalämpö on erittäin huono investointi koska eristykset ovat talossa nykyään hyvät ( seinä250mm ja u arvo 0.17) ja talon koko pienehköt n.100m2.
en halua haukkua ketään mutta ajatelkaahan ihmiset viisaasti.
mitä mieltä olette tästä?
>+Totta+helvetissä+se+hirsiseinä+päästää+enemmän+lämpöä+lävitseen.+Helkutin+pässi,+kukaan+ei+ole+muuta+väittänyt.
Uskomattoman sokeaa oikolukua. Usko pelle mitä haluat siellä kerrostalo yksiössäsi. Ei tämmöisen hymiö pellen kanssa kannata käydä mitään keskustelua. Sinä olet rakennusmaailman valo ja viisaus.
> laittamalla lämmönjohtavuuden ja U-arvon väliin U-arvon
urg, = merkkiä piti tuossa olla.
Hyvänen aika. Rakennetaan hirsitalo, jossa iso osa seinärakenteista on ikkunapintaa.
Sitten valitetaan, että jostain HOHKAA kylmää. Tämä on tiedetty jo vuosikaudet.
Isot halvat ikkunat = Siinä yksi syy sähkölaskuihin, joita kenenkään pylly ei kestä.
Merenranta, tuuli kaksinkertaistaa lämpölaskut.
Lisäksi kuutioita ihan mielettömästi.
Nurkissa hieman hirttä loput ikkunaa, isoa pitkää ja huippukorkeaa. Vedon tunnetta ? No tottakai.
se henkittää! terveessä talossa hyvä asua!
Harva ikkuna oikein kunnolla henkittää, mutta ulos näkee hyvin ja takka ilmaisine puineen antaa lämpöä.
tervetalo toisin kuin muovipullotalo!
Näytä mulle henkittävä ikkuna.
ei ehkä ikkuna niinkään henkitä mutta,,,,,, hirsitalossa ikkunan vähäinen hengitys kompensoidaan niillä hengittävillä seinillä.
siksi terveempi talo kuin pullotalot
Koko henkityskeskustelu on turhaa, kun katselee taloesitteitä niin ikkunat ovat pääosassa.
mukava hirsitalo kun korotettu sisäkatto= u arvot kohdillaan
laskelmien perusteella hirsitalon u arvo huononee kolmanneksen jos korotettu sisäkatto koska huonoa seinäpinta-alaa on enemmän ja juurikin ylhäällä mistä lämpö pakenee.
ei missään nimessä hirsitaloon korotettuja sisäkattoja( ellei ole 200mm eristettä seinässä ja 700mm katossa)
korotetulla sisäkatolla oleva hirsitalo on kaikista epäedullisin talo energian ja asumismukavuuden suhteen, nimittäin kylmäsiltaa olevaa seinää 5 metriä harjalle ja vinokatto niin lämpö menee harakoille ja veto käy.
ymmärrän jos olisi eristeet mutta eihän hirsitaloon niitä voi laittaa paitsi alapohjiin tietysti muovistyroksit ja sokkelin ympärille muovit.
näin siellä ristiriita on hengityksien kanssa vaikka naama vaahdossa huudetaan että ei muoveja.
Herranjestas mitä lämmitettäviä kuutioita nuoret rakentavat, korotetut sisäkatot , ihan älyttömän isot seinän kokoiset ikkunat, kun ensimmäinen lämpölasku tulee, niin HENKITYS-asiat unohtuvat ihan varmasti. Saapuu "villoitusfirman" pojat pihalle.
naapuriin ilmeisesti sähkölasku oli tullut kun villapaketteja roudattiin sisälle ja koolinkipuita.
talon emäntä oli ryijyjä seiniin takonut 3 kpl päällekkäin ilmeisesti eristyksen toivossa.
hengitys todellakin unohtuu kun näkee kivan sähkölaskun.
talon isäntä pihalla slaavikyykyssä.
Nyt on kyllä salvoksien välistä unohtunut isännällä kaikki riveet. Vaan eipä siinä mitään jos emäntä osaa ja jaksaa virkata ryijyjä niin ei mitään ongelmaa. Mutta minäpä tunnenkin tuon isännän koska kuulutaan samaan onnelliseen oloneuvos ryhmään. Slaavikyykkyyn on se syy, että meillä pöksyjen taskuissa lompakot painaa sen verran, että vaikeata seisoa pystyssä pidempiä aikoja. Oikeestihan se on sillä lailla, että persaukiset laiskurit eivät osaa olla muuta kuin kateellisia.
Se, ettei halua seiniin muovia, johon aina tulee reikiä (teipeissä lukee että kestää vain 10v, suomalaisen rakentamisen laatu/piittaamattomuus ym ym), ei tarkoita sitä etteikö alapohjassa saisi olla muovia. Eihän nyt kukaan halua, että se talo hengittää maaperästä!
Itse valitsisin massiivirakenteen (kivi tai puu) ennemmin kuin riskialttiin muovipussitalon. Uskomaton keskustelu käyty puun huonosta U-arvosta! Jos pelkkää seinärakennetta verrataan, niin onhan se selvästi huonompi kuin villapussitalo, mutta kuka tekee päätöksen talon rungosta pelkän U-arvon perusteella?? Ja nimenomaan pelkän seinän U-arvon perusteella, seinät kun eivät vastaa kuin paria kymmenystä kokonaislämpöhävikistä. Minä vastaan: idiootti joka ei ymmärrä kokonaisuutta!
> Minä vastaan: idiootti joka ei ymmärrä kokonaisuutta!
Jeh, taas yksi uskis, joka on päättänyt, että hirsilato olla pitää ja sitten faktat taivutetaan oman tahdon mukaan. On helppoa olla oikeassa, kun kaikki muut on väärässä!
niin ja ei saa unohtaa magneettiranneketta!
Faktoihin perustavan keskustelijan mielenkiinto lopahtaa, kun selviää ettei vastapuolella ollutkaan ollenkaan tietoja ja taitoja keskustella asiasta. Mustaa valkoiseksi puhuvia riittää, mutta usein se jää onnettomaksi huuteluksi, kuten nytkin. Mutta jos ei ole mitään sanottavaa, fiksu pitää suunsa kiinni eikä häiritse aikuisia.
Ps. Ei tule hirsitaloa, koska ei istu omaan mieltymykseeni. Yksi aineinen, muoviton kylläkin. Mikähän se voisi olla? Nyt mietit kiveä, mutta ei 😊
Ps2. Ei ole ennen uskikseksi kutsuttu 😂 paljastaa kyllä kutsujan iän tämä, ainakin menttaalisen.
Ps3. Poistun paikalta, ei tullut ensimmäistäkään faktaan perustuvaa (ei edes muunneltuun) argumenttia vastauksessa.
joo hometta on kaikissa taloissa, ei kannata asua kuin teltassa.se hengittää
jos laitat kattoon metrin,parin villaa joka kompensoi puuttuvia seinäeristeitä niin seiniä ei siis tarvita ollenkkan,riittää nurkissa parrut jotka pitää katon ylhäällä,ok
se on sitä kompensointia ja henkittää ainakin.
180mm riittää, kun ovet ja ikkunat tilataan tehdasasennuksina ja riittävän laadukkaina sälekaihtimineen. Talvella kovalla pakkasella kaihtimet kiinni.
Säästö vuositasolla 1000€.
Essonvaarin kalenteri käy yhä viime vuosituhatta.
Älä nyt esitä tyhmempää kuin olet. Ilman seiniä talon läpi tuulee. Ei tuo logiikka oikein toimi...
Avarassa pääkopassa tuulee myös. Ja suu jauhaa, vaikkei mitään ymmärrä. Kuten vaikkapa sitä, että lämmöneristys on nykyään vähän eri tasolla kuin kekkoslovakian aikana, jossa sinä yhä elät.
Hengittäähän se sun muovitalokin, mutta vain niistä muoviin tulleista . Ja sehän hengittää ihan ilmaa. Ja senhän taas tietää miten siinä käy kun sisäpuolen lämmin ilma menee kylmään eristeeseen - tai ainakin pitäisi jokaisen tietää 😂
Ei kai tehdas anna lupaa/suosittele ohutta sisäpuolista lämmöneristettä, jos se olisi ratkaisultaan huono.
Lue blogeja, sieltä selviää miten tehdastiimi auttaa/neuvoo rakentajaa.
P.S. Nurkat saa tätänykyä myös lohenpyrstönä.
Palstaterot !
Älkää heittäytykö tyhmiksi. Lohenpyrstöjä valmistaa varsin suuri hirsitalotehdas, kysykää talonostaneilta vetääkö nurkista. EI VEDÄ !!!!!!
kysyin muiltakin ja omastakokemuksesta tiedän että kylmähän se on, se on vaan eristämättömän seinän"ominaisuus"
heh,itteppähän ootte valinut kylmäsilta seinät se on voi voi
mukava varmaan flesulla hurruutella viileähköissä huoneissa :=)
Ohut, hengittävä (muutaman millin paksuinen) eristyslevy sisäpuolelle, tuulisiin kohteisiin.
Hyvät ikkunat /varaava takka.
Hirsiseinän sisäpuolelle ei pitäisi laittaa lisäeristeitä.
Se aiheuttaa rakennusfysikaalisen riskin sisäilman kosteuden tiivistymisen muodossa.
Jos kuitenkin sen laittaa sen pitäisi olla erittäin höyrytiivis.
(esim uretaanilevyt joissa cyprok sisäpinnassaan)
-raksaaja(sh)
Olipa+hupaisa+keskustelu.+Minulla+ei+ole+mitään+hirsiseiniä+vastaan+tai+puolesta,+mutta+U-arvot+ja+niistä+tulvat+lämpövirrat+ymmärrän.
Jatkan+vielä,+että+50%+yläpohjasta+on+täysin+älytön+väite.+Ei+sellaista+taloa+Suomessa+ole,+jossa+läheskään+50%+menisi+yläpohjaan.+Yläpohjan+eristystä+on+helppoa+ja+halpaa+parantaa.+Jo+80-+luvulla+oltiin+0,2:n+paikkeilla+ja+nykyään+mennään+alle+0,1:n+U-arvoissa.+Siis+hirsitalon+seinistä+lämpöhukka+on+yli+5-kertainen+nykypäivän+yläpohjaan+verrattuna.+Muuten+hyvin+eristetyn+hirsitalon+seinien+lämpöhukka+voi+olla+50%+koko+talon+kulutuksesta.
olen itsekkin ihmetellyt kun seinistä ei kuulema lämpö karkaa nimeksikään, kummasti kun eristettiin seinät niin lämmöt ja asumisviihtyvyys lisääntyi potenssiin 10...
ilmeisesti myyjien höpötyksiä nämä seinien ohkaisuuden puolesta puhuminen
Ohut hengittävä eristyslevy sisäpuolelle, kustannus varsin marginaalinen, eikä tuule yhtään ja koti muuttuu miellyttäväksi asua.
Missä vaiheessa sitten kastepiste siirtyy hirren sisäpintaan ja hirret homeessa jollei laita höyrynsulkua eristeen sisäpuolelle? Kovin paksua eristettä ei vaadita siihen, että huonosti eristävän hirren sisäpinnassa lämpötila laskee reilusti.
Ei kai kukaan tekisi 200 mm Siporexiin eristeitä sisäpuolelle? Siporexin ja hirren lämmönjohtavuudet ovat samat. 90-luvulla vielä tehtiin 280 mm seiniä pelkästä Siporexista. Nyt 400-500 mm. Vaihtoehtona 150 tai 250 mm Siporex, jonka ULKOpuolelle tulee 110 mm villat ilman höyrynsulkua.
Lisäksi tuossa tietysti menetetään tukeva ja useiden puunvärisenä pitävä sisäseinä
hörynsulku 50mm eriste ja paneeli tahi kipsi. ee ookkeen tuo puunväri kaikkii miellytä eekä kylmät seinät
Mitä tuon jälkeen oli sitten hyötyä niistä hirsistä alunperinkään? 50 mm eriste on vielä aika onneton. Yli 100 mm alkaa päästä tämän vuosikymmenen arvoihin. 50 mm eristeellä ollaan vasta samalla tasolla kuin minun -76 Siporex-talo eli 0,31 (mulla 0.30). 100 mm eristeellä U olisi 0,20 eli alkaa olla jo kelvollinen eli 2008 normitalon allekin. 2010 normitalo on jo 0,17 ja nyt ollaan jo 0,1:n paikkeilla. Se vaati jo hirren lisäksi yli 250 mm villaa.
Siporexillä pääsee kohtuu järkevillä paksuuksilla mielekkäisiin U-arvoihin, kun tuota on kevennetty vanhasta 500 kg/m3 jopa 300 kg/m3. 365 mm umpi-Siporex seinän U-arvo 0,22 ja 500 mm 0,17.
Kyllä kai tuo ohut levy sisäpuolella on ok, sillä tehdas on mukana blogitalon rakentamisessa.
Lukekaa talotehtaiden ja asukkaiden blogeja, joissa he kertovat talonsa rakentamisesta, alusta loppuun. Ei kai talotehdas anna lupaa laittaa ohutta eristyslevyä esim yläkerran huoneiden seiniin jos siitä olisi jotain haittaa. Tarkoitus on estää tuulen kylmentävä vaikutus.
100 m2 talossa ulkoseiniä n. 80 m2 ei tuosta neliömäärästä karkaa lämpöä harakoille isoja määriä.
Jos lattian alus ja yläkerta eristetty hyvin niin tämän ketjun laskelmat lämmönhukasta ovat lähinnä pilkun raiskausta.
Kokonais kulutus energiassa on n. 15000 Kwh/v siitä lämmön osuus n. 5000 kwh.
Jos tuosta 5000 säästää 100 kwh/kk niin moisen rahasumman tulaa yhden nakkikioskin käynnin aikana.
Aloituksen seinien eristävyys n. U=0,6. Seinää 80m2, eli yhteensä energiaa kuluu 48Wh jokaista astetta kohden tunnissa.
Lämmitystarveluku etelässä n. 4000, eli seinien kautta kuluu energiaa vuodessa
48Wh x 4000 x 24 (tunteja vuorokaudessa) /1000 = 4,6kWh
Muu talosi (klasit, ovet, ala- ja yläpohja, ilmanvaihto, lämmin käyttövesi) kuluttaa siis 400kWh vuodessa.
Jos kyseiset seinät olisivat eristävyydeltään suuruudeltaan U = 0,17, joka taisi olla 2010 lähtien minimi, niin säästäisit vuodessa 2000kWh. Miksei tuonkin rahamäärän saisi kulumaan nakkikioskilla yhdellä kertaa, mutta joutuu jo aika monta kaveria olemaan talkoissa mukana.
Laskussa ei huomioida ilmavuotolukua, joka on varsinainen kompastuskivi hirsitaloissa.
Niin. Ei meikäläisellä mitään hirsitaloja vastaan ole, mutta aivan esimerkkinä kulutuksista, että jokin tolkku pysyy kirjoituksissa.
OnnellinenSipokki
Ja ennen kuin joku ehtii korjaamaan, niin 4,6kWh kuuluisi oleman
48Wh x 4000 x 24 (tunteja vuorokaudessa) /1000 = 4,6MWh = 4600kWh
OnnellinenSipokki
Tässä mennään taas siihen naurettavuuteen, että korjaamalla U-arvon pitää ropista pankkitilille rahaa.
Siis lämmitykseen kuluu etelässä 4000 ja U-arvon vähenemisen myötä säästyy 4600.
Vuodessa on lämmitysjakso ja siitä ajasta talvikuukausia n. 3 ja kunhan saa oikein hyvän U-arvon niin kesisin jäähdytys 3 kk.
Tuijotetaan vain yhtä arvoa rakennuksessa ja senkin vaikutus laskennallisesti 12 kk.
Tuossa nyt vain oli laskentaesimerkki kuinka paljon eristävämpi seinä säästää energiaa lämmityskaudella. Muistaakseni s17:ssä määritelty lämmitystarve sen mukaan, että yli 10 asteen vuorokausilämpötiloja ei lasketa, mutta voit korjata, jos olen väärässä. En tiedä missä asut, mutta täällä tuollaisia alle 10 asteen vuorokausia ei ole 12kk vuodessa kuten kirjoitat.
Parempi eristävyyshän luonnollisesti myös pienentää myös jäähdytyskuluja.
Ensin lämmityskulut olivat 5000kWh, nyt 4000 ja seuraavassa viestissä varmaankin 3000.
Mutta joo. Tuossa nyt oli laskentaa aivan fysiikan pohjalta. Ja fysiikkahan menee tällä palstalla aika usein uusiksi monien toimesta. Saa noihin 4000 kulutuksiin uskoa, kuten joulupukkiinkin. Kohtahan se on taas tulossa.
OnnellinenSipokki
3300 kWh on vuosisäästö noilla U-arvoilla eli n. 400 €/v sähkölämmityksellä noin pienessä talossa.
Nykyaisen 100 m2 talon kokonaiskulutus on n. 10 000 kWh sisältäen kaiken sähkön.
Merenrantatalo, eristyslevy, vaikka ohutkin mielestäni varsin tarpeellinen.
Puhuri on ihan käsittämätön, silloin kun se kohdalle sattuu. Aika usein niin käy.
900€ eristyslevyihin, 900€ työpalkkoihin. Nyt tarkenee.
Nyt ei tosin voi ihailla hirsiseinää sisäpuolelta, parta huurussa.
Ei kai sisäpintana ole eristelevy?
Miksi sallitaan hirsirakennusten ja clt rakennusten käyttää helpotuksia U-arvon laskennassa. Nämä arvot vastaavat 60 luvun talojen U-arvoja todellisuudessa että ymmärtäkää hyvät ihmiset ettei sähköpatterikaan anna mitään helpotuksia. Unohtakaa nämä massiivi puu rakenteet. JOS MASSIIVI PUUTA KOKO RAKENNE NIIN PAKSUUDEN PITÄÄ OLLA 650-700mm PAKSU RAKENNE VAIKKA VAADITUN 0,17 SEINÄRAKENTEEN OSALLA.