Miksi harsinta tuomittiin joskus jos se on taas takaisin Tapion uusissa ohjeissa?
Harsinta
Uus-vanhaa
162884
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Koska kaikki metsänomistajat haluttiin saada mukaan tehometsätalouteen.
Nyt on huomattu virheet ja halutaan palata takaisin monimuotoiseen ja kestävällä pohjalla olevaan metsätalouteen.
Harsinta ja yläharvennus ovat kaksi eri asiaa. Ei kannata sekoittaa niitä toisiinsa.
Että "metsäammattimiehet" sekoittivat harsinnan ja yläharvennuksen koska ne molemmat olivat yhtälailla kiellettyjä ja tehtynä rangaistuksenalaisia.Kuriositeettinä voitaneen mainita että tähänpäivään asti suomen sahat ovat sahanneet pelkästään harsintapuita kohtuullisella tuloksella,nyt kun aletaan sahata rehevää tehokasvatusmäntyä tuloksenteko rupeaa tökkimään.
Ei yläharvennusta ole varsinaisesti koskaan kielletty. Oikein toteutettuna se on ollut täysin sallittua. Kasvatushakkuissa on pitänyt jäädä riittävä määrä kasvatuskelpoista puuta. Se on mahdollista sekä ylä- että alaharvennuksessa.
Kaksi nimeä ,yksi ja sama asia! Kerro mti mikä on harsinta ja mikä yläharvennuksen ero?
Mielestäni harsinnassa tavoitteena on mahdollisimman suuri hakkuukertymä harvennuksella, jäävän puuston kustannuksella. Yhtenä "tyylinä" määrämittaharsinta, jossa poistetaan kaikki tietyn vähimmäisläpimitan täyttävät rungot
Yläharvennuksessa puolestaan poistetaan ensiksi sairaat/vioittuneet/huonolaatuiset puut normaalin harvennuksen tapaan. Vasta sen jälkeen poistetaan valta/lisävaltapuita antaen kasvutilaa vallitun jakson puille. Ja jälkeen jää kasvatuskelpoinen puusto, toisin kuin harsinnassa..
Eli ei todellakaan ole kysymys samasta asiasta.
mettään mti(AMK) selitys. Mutta ei se mitään, ei näy nämä metsäammattilaiset edelleenkään tietävän eroa.
En ole ammattilainen, mutta viimeiset 20 vuotta olen panostanut voimakkaasti metsätalouteen ( maatalouden kurjistuessa). Itse olen kyllä ymmärtänyt nämä asiat suunnilleen tuon amk inssin kertomalla tavalla. Kyllä kai se määrämitta hakkuu perustui vain läpimittaan ja tämä jatkuva kasvatus on aivan muuta
perustu läpimittaan. On taas metsäammattilaiset syöttäneet sinulle ihan mitä sattuu.
No kerro ihmeessä, miten asia oikeasti on!?
1800-luvulla kirjoitetuissa metsäalan kirjoissa, usein termillä wälistäminen. Harsinnan vahingolliset vaikutukset metsän tuottokyvylle tunnettiin jo tuolloin oikein hyvin. Ohessa Suomen metsäyhdistyksen julkaisu vuodelta 1879, kiinnostuneet olkaapa hyvät:
http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/digi/Puiden_karsimisesta.pdf
Harsintaa ja yläharvennusta ei pidä sekoittaa, ne ovat eri käsitteitä, selitykset löytyvät Hyvän metsänhoidon suosituksista, jota saa kaupasta.
olevan aika tavalla hukassa käsitteet jopa metsäammattilaisten keskuudessa. Saattaa aika moni erirakenteiskasvatusta vastustava ammattilainen tahallaankin sekoittaa niitä. Tämä on oma subjektiivinen kokemukseni.
Käsittääkseni (en ole metsäammattilainen) määrämittahakkuut ja harsinta aikoinaan olivat syynä ns. metsän hävitykseen. Laatu saattoi perinnöllisestikin huonontua harsinnan seurauksena, kun parhaat puut poistettiin jatkamasta sukuaan.
Kaskeaminen ja laiduntaminen myös muuttivat metsien luonnetta pitkiksi ajoiksi, vaikka ainakin entisille kaskimaille kasvoi myöhemmin upeita hongikoita. Laiduntaminen taas piti kurissa heinäkasvustoa ja vesaikkoa hyödyntäen siten havupuutaimikkoja. Kaskimaiden viimeisiä hongikoita nyt sahataan, eikä nykyisellä kasvatustavalla tilalle saada yhtä hyvälaatuista puutavaraa muualla kuin karuimmilla mailla.
Poimintahakkuut ja yläharvennus eivät ole synonyymeja harsinnalle.
Eikös ne pienemmät puut ole suurten jälkeläisiä?
Käytin kuusilautaa 2005 jotka oli olleet aluspuina 40-50 vuotta, mutta saatuaan valoa oli kasvaneet hyvin hyviksi sahapuiksi.
Alussa vuosilusto oli varmaan millin luokkaa vuosikymmeniä.
eimuuta kun harsimaan vaan viime viikolla viimekx sahailtiin harsinta hakkuiden jälkiä malliin 15 runkoa (3-4 tukkia/ runko) joista saatiin noin 4 laadun täyttävää tukkia / 15 runkoa. ei tykkää ees kattila teollisuus kun yli lahoa toinen puoli määrästä että silleen.
kun kymmeniä vuosia harrastettiin harsintaa, jossa aina poistettiin parhaat puut. Siementämään jäivät huonoimmat yksilöt. Tämä näkyy erityisesti männyn kohdalla selvästi. Nythän samantyyppisiä laatuongelmia on aikaansaatu typerällä tehokasvatuksella, jossa reheville maille on istutettu liian harvaan männyntaimia ja vielä harvennettu turhan voimakkaasti lopputuloksena käyrärunkoiset, paksuoksaiset puut.
Ilomansissa näin kun virallinen metsänhoito oli hoitanut suuria aloja männyntaimikoita niin harvaksi, että ne oli pääteastehakkuuharvuudessa??
Kullä siinä kasvaa oksia ja laadultaan lyhytkasvuista männyn tättärää...
Myös virallinen metsänhoito halusi, että ajourat hakataan metsiin taimikonharvennuksen yhteydessä??
Vaikka päätehakkuussa ei tarvita ajouria, kun on ajouraa koko hakkuualue:)
Se käytäntö ei tainnut saada pitempää kannatusta..