kala(N) ja vaaka (M)

"epävarma"

Olen kala-nainen ja olen tapaillut vaaka-miestä, joka ei ole ihan vapaa, mutta eivät asu virallisesti yhdessä. Olemme molemmat 40v molemmin puolin, elikkä ei mitään ns. kakaroita.

Onko vaaka-miehet sellasia etteivät osaa päättää mitä tekevät, kun hän usein sanoo että "on meillä tulevaisuudessa aikaa" , tai "sitten kun hän eroaa....." tai " taitaa olla heidän juttu ohi"...jne . Onko tämä vaaka-mies oikeesti siis eroamassa vai sanooko hän vain minun mielikseni?
Useat hänen kaverinsa tietää että me tapaillaan ja on usealle lähiomaisellekin puhunut meistä. Olen miettinyt myös sitä että jos hän vaan pitää minua vain ns. toisena naisena jonka kanssa tapaillaan salaa ja pidetään aikuisten hauskaa...mutta mun mielestä siinä on muutakin koska me nähdään muissakin merkeissä, ja jos hän pitäsi minua vain leikkikaluna, niin tuskin se siinä vaiheessa minusta puhuisi kavereille ja lähiomaisille.
Kertokaa omat ajatuksenne vaaka-miehen käytöksestä.
Pitäskö minun unohtaa hänet ja sanoa että soittaa vasta sitten kun hän tietää mitä hän haluaa ja kun on päättänyt eroaako tämän hetkisestä naisystävästä jonka kanssa he ovat olleet ns. yhdessä yli 5 v.
Hän on kyllä ihana mies, joten hänen unohtaminen on ehkä hiukan vaikeeta, mutta parempi ehkä nyt erota etten rikkoisi itseäni enempää.

21

1651

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kohtalotoveri

      Minulla on saman tapainen juttu meneillään. Olen yli 40v. kala ja tapailen vaakaa. Hänellä ei tosin ole vakituista suhdetta mutta suhde exään on vahva vieläkin ja minä olen niin kuin kakkosnaisena. Olemme "seurustelleet" jo pitkään mutta hänellä on niin vahvana mukana entinen suhde. Mies ei ole kertonut minusta juurikaan kenellekkään vaikka tapailemme julkisesti ja tietetenkin yksityisesti.

      Joskus hän puhuu yhteisestä tulevaisuudestamme mutta ei kuitenkaan ole valmis esittelemään minua kenellekkään. Olen kysynyt onko hän kertonut exällensä että tapailee minua tai toista ylipäätänsä ja hänen mukaansa se mitä hän tekee ei kuulu muille. Haluaisin oikeasti vakinaistaa seurusteluamme siten että tapaisimme toistemme ystäviä ja ehkä vanhempiakin.

      Minusta tuntuu joskus siltä että olen kakkonainen vaikka mies sanoo rakastavansa minua. Toivoisin hänen päästävän irti menneestä ja elävän tätä hetkeä.

    • kukkuu

      He ovat seurustelleet niin kauan etten yhtään ihmettele, että eroaminen hidastuu, koska heillä on kuitenkin melko pitkä yhteinen menneisyys takana.

      Itselläni oli joskus vesimiehen kanssa samantapainen juttu. Hän oli seurustellut myös 5 vuotta ja juuri eroamassa. Oikeastaan jouduin erossa olemaan osaksi hänen tukenaan ja osaksi olemaan uusi tyttöystävä. Nämä ovat hyvin vaikeita tilanteita ja loppujen lopuksi on parempi odottaa että toinen virallisesti eroaa, jotta väärinkäsityksiä ei tule. Väärinkäsityksiä ovat mm. se että exä luulee sinun vievän häneltä miehen vaikka suhde olisi jo tuhoon tuomittu. Ja lumppu-vaikutelmaa kukaan meistä tuskin haluaa antaa.

      Ehkäpä sinun tulisi kysäistä häneltä itseltään onko vaiko eikö ole eroamassa ja jos on niin milloin. Ja sanot ettet kestä tällaista, että sinulla on vaara saada lumppu-maine syyttä suotta.

      Entä oletko kysynyt "exältä"? Mitä mieltä "exä" on heidän suhteestaan, ovatko he edes harkinneet eroa? Oikeudenmukaisinta olisi meinaan kysyä juuri miehen "exältä", koska entä jos hän tiedä teidän tapailevan? Silloin hän saisi tietää, että mies pettää häntä eikä hänen tarvitsisi luulla että sinä veit häneltä miehen. Eli puhelin käteen ja soitto hänelle!

      Muista kuitenkin se, että jos hän tuollainen yhdelle, niin hän sellainen toiselle.

      Lykkyä tykö!

    • Kahvikerma

      Vaakamiehet haluavat pitää useita naisia kerrallaan, varokaa hyvät siskot vaakamiesten ansoja! Entiset ovat entisiä ja sillä sipuli, ei siinä tarvitse niitä enään hyysätä.Tai ei voi erota kun se on niin ressukka, eiosaa lamppuakaan vaihtaa. Vaakamiehet, kasvakaa aikuisiksi, älkää pitäkö haaremia!

    • J.D.

      En kumminkaan usko että tässä tapauksessa. Seurustelin myöskin itse vuoden päivät varattun vaakamiehen kanssa, joka maalasi kauniita tulevaisuuten kuvia silmieni eteen. En tietenkään uskonut sanakaan hänen puheistaan koska miehellä oli kaksi alaikäistä lasta. Sehän on selvä että mies ei ota eroa vaimostaan ja lähtee perustamaan uutta perhettä kun hänellä on jo perhe.
      Tiedän toisenkin tapauksen missä ei ollut lapsia määrävänä tekijänä ja silti aikoja juossut vaakam. palasi takaisin vanhan vaimon ja kotiin turvallisuuten helmoihin. Niin että osaa ne vaaat päättää hyvinkin :)

      • miu

        Minäkin olen vaakamiehen saanut ja allekirjoitan tuon, että exät eivät meinaa millään jäädä. Olemme naimisissa ja edelleen yksi exä, jolle vaakamies ei ikinä luvannut mitään juoksee miehen perässä( tuskin mies on kieltänyt...). Elikkä niin kauan, kun naiset jaksavat huosta vaakamiehen perässä niin vaakamies antaa sen olla mahdollista. Tälläkin miehellä oli 3 exää joille ei saanut sanottua asian laitaa. Itse sitten soittelin ja kerroin kihlauksesta ja joillekin tämä tuli yllätyksenä.
        Alkuperäiselle siis, soita exälle ja selvitä tilanne, saattaapi ollaa hänen ykkösnaisensa kuitenkin!


    • Toinen nainen

      Seurustelin neljä vuotta naimisissa olevan vaakamiehen kanssa. Olin koko ajan tietoinen siitä että suhde hiipuu, kun miehen työkuviot muuttuvat. Kävi niin että rakastuttiin todella eikä järki toiminut lainkaan. Työkuviot sitten muuttuivat eikä tapaaminen (mies asuu Ruotsissa) ollutkaan mahdollista samalla tavalla. Miten kävikään? Mies sitten päätti hyllyttää meidän suhdettamme aivan yksipuoleisella "sopimuksella". Ei suostut tapaamaan eikä selvittämään sen kummemmin. Olin tietenkin loukkaantunut, mutta mies valitsi luonnollisesti perheen. Kävi sitten vanhanaikaisesti: pitkä suhteemme ja miehen kaksoiselämä paljastui ja vaimo haki avioeroa. Tämä kaikki tapahtui vuosi sitten ja avioeroprosessi on vieläkin kesken. Omaisuudesta ja lasten huoltajuudesta käydään kiistaa, joka venyy ja venyy. Rakastin tuota miestä vielä pitkään mutta olen nyt pääsemässä kuiville. Hän on saanut maksaa kovan hinnan kaksoiselämästään ja kaikki mennyt uusiksi. Emme vieläkään ole tavanneet eikä hänellä tänä aikan ole ollut voimia ajatella meidän suhdettamma. Todennäköisesti sekin päättyy kokonaan. En tiedä vielä. Pidämme yhteyttä enää vain satunnaisesti.
      Tämä vaakamies pani usean vuoden ajan päänsä pensaaseen eikä pysähtynyt miettimään elämänsä suuntaa ja kenties korjaamaan sitä. Hän antoi elämän viedä kunnes joutui kohtamaan tekojensa seurauksia.
      Olisihan minun pitää tajuta eikä päästää suhdetta noin pitkälle. Koin että hän oli elämäni mies, mutta olen nyt saanut huomata että hän kulki yli siitä mistä aita oli matalin ja halusi pitää tätä palvovaa naista vaihtelun antajana. Hän ei ollut koko aikana kovinkaan empaattinen ja suhde toimi hänen ehdoillaan. Huomasin myös tietyn itsekeskeisyyden. En moiti mutta totean vain että minunkin olisi pitänyt herätä ajoissa eikä antaa tunteiden/sydämen viedä. Toivottavsti ainakin itse olen viisastunut tämän viiden vuoden aikana.

      • Expuppy

        ...selvinneet kohtaloistanne? Minäkin reilu neljäkymppisenä olen miettinyt rakastumisen vaaroja, kannattaako edes riskiä enään ottaa? Jos valitseekin väärän miehen ja koko elämä meneekin ihan palasiksi.

        Tsempatkaa hyvät naiset!


      • J.D.
        Expuppy kirjoitti:

        ...selvinneet kohtaloistanne? Minäkin reilu neljäkymppisenä olen miettinyt rakastumisen vaaroja, kannattaako edes riskiä enään ottaa? Jos valitseekin väärän miehen ja koko elämä meneekin ihan palasiksi.

        Tsempatkaa hyvät naiset!

        Heh, ei rakastumisessa ole vaaroja jos samalla pitä jalat maassa ja tietä mikä on homman oikea nimi. Naisilla on kyllä ehkä vaikea suhtautua sillä tavalla kun ne on aina perustamassa jotain (perhe)
        Pelkkä tunteista ja toisesta ihmisestä nauttiminen ei pitäis kyllä kohtalolle hirmu kova kolahdusta antaa jos suhde sattuukin kaatumaan. Rakastakaa, sextailkaa ja nautttikaa elämästä, jee :))


    • Järki käteen

      että varatut miehet tai naiset eivät ole vapaata riistaa. Ihminen kun ei virallisesti erottuaan ole vapaa menneisyydestään ennen kuin on käynyt jonkinlaisen surutyön tai puhdistautumisen läpi. En ymmärrä miten joku suostuu olemaan n. toinen nainen. Eikö siinä jo omatunto kolkuta, että on särkenyt jotain ainutlaatuista tai joutuu itse olemaan kakkossijalla? Naiset...missä itsetuntonne on??? Älkää roikkuko ihmisissä jotka eivät tiedä mitä itsekään tekevät. Vasta täysin tasapainossa oleva ihminen tietää mitä tahtoo, osaa ottaa vastaan tunteita ja antaa niitä.

      • Toinen nainen

        Tiesin ja tiedän kaiken tämän, mutta annoin tunteen viedä. Koin myös että avioliitto ei ollut kohdallaan, koska mies halusi pitää minua
        elämässään. Tein kaiken avoimin silmin ja ajattelin ns. pitää hauskaa ilman situoumuksia. Elän varsin itsenäistä elämää enkä koe kaipaavani ainakaan päivittäistä kumppania. Olen myös elänyt pitkän elämän parisuhteessa ja lapset ovat jo aikuisia. Jokainen tekee omat valinnat ja vastaa niiden sreraujsista. Halusin vain kertoa tarinani ja voin syyttää vain itseäni. En suinkaan syytä toista osapuolta. Tiedän että hän tarvitsee runsaasti aikaa toipuakseen erittäin repivästä avioerosta. Siinä vaiheessa olen varmaan itse harpannut monta askelta eteenpäin. Ymmärrän myös nuo moraaliset seikat, mutta tangoon tarvitaan aina kahta.


      • Järki käteen
        Toinen nainen kirjoitti:

        Tiesin ja tiedän kaiken tämän, mutta annoin tunteen viedä. Koin myös että avioliitto ei ollut kohdallaan, koska mies halusi pitää minua
        elämässään. Tein kaiken avoimin silmin ja ajattelin ns. pitää hauskaa ilman situoumuksia. Elän varsin itsenäistä elämää enkä koe kaipaavani ainakaan päivittäistä kumppania. Olen myös elänyt pitkän elämän parisuhteessa ja lapset ovat jo aikuisia. Jokainen tekee omat valinnat ja vastaa niiden sreraujsista. Halusin vain kertoa tarinani ja voin syyttää vain itseäni. En suinkaan syytä toista osapuolta. Tiedän että hän tarvitsee runsaasti aikaa toipuakseen erittäin repivästä avioerosta. Siinä vaiheessa olen varmaan itse harpannut monta askelta eteenpäin. Ymmärrän myös nuo moraaliset seikat, mutta tangoon tarvitaan aina kahta.

        juuri sen verran aikaa, että satuttaa itseään, sitä toista osapuolta ja myös exää,usein myös lapsia? Eikö seikkailu ole upeampi elämys vapaan ihmisen kanssa? Erovaiheessa oleva ihminen ei toimi järkiperäisesti ja tuskin häneltä voi odottaa suuria tunteita, seksiä ehkä. Siinä vaiheessa ihminen hakee itselleen niitä tarpeita, joita ei ole saanut tyydytetyksi lähiaikoina. Tottakai tuntuu hyvälle ihminen joka ymmärtää, antaa hellyyttä, keskustelee. Sitä on kuitenkin turha kuvitella rakkaudeksi tai uudeksi elämänsuunnaksi rankassa ero vaiheessa. Ehkä olen sen verran itsekäs, etten hyväksyisi kohdalleni moista. Ehkä myös moraalisesti tuntisin tekeväni kohtuuttoman väärin. Tangoon tarvitaan kaksi, harmillisinta usein on, että rytmistä nauttivat vain samalla aalloilla kulkevat, riitasoinnut särkevät jotain..aina.


      • Expuppy
        Järki käteen kirjoitti:

        juuri sen verran aikaa, että satuttaa itseään, sitä toista osapuolta ja myös exää,usein myös lapsia? Eikö seikkailu ole upeampi elämys vapaan ihmisen kanssa? Erovaiheessa oleva ihminen ei toimi järkiperäisesti ja tuskin häneltä voi odottaa suuria tunteita, seksiä ehkä. Siinä vaiheessa ihminen hakee itselleen niitä tarpeita, joita ei ole saanut tyydytetyksi lähiaikoina. Tottakai tuntuu hyvälle ihminen joka ymmärtää, antaa hellyyttä, keskustelee. Sitä on kuitenkin turha kuvitella rakkaudeksi tai uudeksi elämänsuunnaksi rankassa ero vaiheessa. Ehkä olen sen verran itsekäs, etten hyväksyisi kohdalleni moista. Ehkä myös moraalisesti tuntisin tekeväni kohtuuttoman väärin. Tangoon tarvitaan kaksi, harmillisinta usein on, että rytmistä nauttivat vain samalla aalloilla kulkevat, riitasoinnut särkevät jotain..aina.

        ....aina ei tiedä että mies on varattu! j a sitten voi olla jo tunteita pelissä paljon. Aina oma järki ei riitä jos mies sitten valehtelee.....


      • Järki käteen
        Expuppy kirjoitti:

        ....aina ei tiedä että mies on varattu! j a sitten voi olla jo tunteita pelissä paljon. Aina oma järki ei riitä jos mies sitten valehtelee.....

        Ehkä välttäisin ihmissuhteeseen heittäytymistä. Ottaisin ihmisestä selvää pikku hiljaa, katselisin häntä, kyselisin. Kuuntelisin miten hän puhuu ystävistään, läheisistään. Tutustuisin häneen persoonana. Laput silmillä ja ihastuneena saa hyvin nopsaa lokaa silmilleen nykymaailmassa. Tuskin kukaan on menneisyyttä vailla. Jos valheen kohteeksi joutuu, lienee episodi varsin nopeasti unohdettavissa. Turha lienee ainakaan mietiskellä mahtaako mies joskus vielä ottaa yhteyttä. Hän ei ole ollut silloin eikä tulevaisuudessa arvoisesi.


      • Expuppy
        Järki käteen kirjoitti:

        Ehkä välttäisin ihmissuhteeseen heittäytymistä. Ottaisin ihmisestä selvää pikku hiljaa, katselisin häntä, kyselisin. Kuuntelisin miten hän puhuu ystävistään, läheisistään. Tutustuisin häneen persoonana. Laput silmillä ja ihastuneena saa hyvin nopsaa lokaa silmilleen nykymaailmassa. Tuskin kukaan on menneisyyttä vailla. Jos valheen kohteeksi joutuu, lienee episodi varsin nopeasti unohdettavissa. Turha lienee ainakaan mietiskellä mahtaako mies joskus vielä ottaa yhteyttä. Hän ei ole ollut silloin eikä tulevaisuudessa arvoisesi.

        ...viisaalta ihmiseltä. Hyvä että maailmasta löytyy järkeäkin ;))))


      • lionN
        Järki käteen kirjoitti:

        Ehkä välttäisin ihmissuhteeseen heittäytymistä. Ottaisin ihmisestä selvää pikku hiljaa, katselisin häntä, kyselisin. Kuuntelisin miten hän puhuu ystävistään, läheisistään. Tutustuisin häneen persoonana. Laput silmillä ja ihastuneena saa hyvin nopsaa lokaa silmilleen nykymaailmassa. Tuskin kukaan on menneisyyttä vailla. Jos valheen kohteeksi joutuu, lienee episodi varsin nopeasti unohdettavissa. Turha lienee ainakaan mietiskellä mahtaako mies joskus vielä ottaa yhteyttä. Hän ei ole ollut silloin eikä tulevaisuudessa arvoisesi.

        on ilo lukea! en tuomitse ketään tai kenenkään valintoja täällä, mutta Sinä puhut täyttä asiaa!


      • Järki käteen
        lionN kirjoitti:

        on ilo lukea! en tuomitse ketään tai kenenkään valintoja täällä, mutta Sinä puhut täyttä asiaa!

        Elämä opettaa. Erot, petetyksi tulemiset,vastoinkäymiset,onnenhippuset, rakastuminen. Silmät avautuvat. Mikäli ei ymmärrä itseään, ei voi ymmärtää toista. Mietinkin millaisen elämän haluan itselleni? Ja minähän haluan rakkautta yksinoikeudella, tavallista elämää,tunteita. Se vaatii itsensä avaamista, löytämistä ja toiseen luottamista. Ehjälle pohjalle on hyvä rakentaa uutta. Ja yllätys yllätys...vastaan tulee Hän, jota olit aina odottanut =)Ja elämä on kaunista. Mukavaa syksyä kaikille!


      • Vaakamieheltä
        Järki käteen kirjoitti:

        Ehkä välttäisin ihmissuhteeseen heittäytymistä. Ottaisin ihmisestä selvää pikku hiljaa, katselisin häntä, kyselisin. Kuuntelisin miten hän puhuu ystävistään, läheisistään. Tutustuisin häneen persoonana. Laput silmillä ja ihastuneena saa hyvin nopsaa lokaa silmilleen nykymaailmassa. Tuskin kukaan on menneisyyttä vailla. Jos valheen kohteeksi joutuu, lienee episodi varsin nopeasti unohdettavissa. Turha lienee ainakaan mietiskellä mahtaako mies joskus vielä ottaa yhteyttä. Hän ei ole ollut silloin eikä tulevaisuudessa arvoisesi.

        Mutta sepäs voi ikuisten epäilyjen ja varmistusten vamistuksien jälkeen jumiutua siihen. Voi huomata, että se oliskin ollut ihan hyvä tyyppi, mutta on pitkän puntaroinnin aikana ajautunut ja aika kaus. Piilottanut tai kadottanut tunteensa tarkkailevan viileyden edessä. Mitenkäs sitten lähestyt, kun et ole enää varma, onko hän enää edes kiinnostunut sinusta. Voit tietysti lohduttautua silloin ajatuksella ettei se sitten kai ollut se oikea, kun ei jaksanut. Mutta et saisi enää koskaan sitä oikeasti tietää.

        Vaikka sillä pitkällä tutkailulla on omat hyvät puolensa, niin kyllä se rohkeus heittäytymiseenkin on joskus hyvä, kun sen tietää mitä on tekemässä.

        Ihanne voisi kai sitten olla kahden näin eri tavalla ajattelevan välillä se puoliväli. Heittäytyjä ehtii vahvistua omista tunteistaan, siinä samalla, kuin se tutkailijakin. Ja ehkäpä se ikuinen epäilijäkin ymmärtää, ettei mitään saa jos ei todella uskaltaudu tunteidensa vietäväksi.


      • Järki käteen
        Vaakamieheltä kirjoitti:

        Mutta sepäs voi ikuisten epäilyjen ja varmistusten vamistuksien jälkeen jumiutua siihen. Voi huomata, että se oliskin ollut ihan hyvä tyyppi, mutta on pitkän puntaroinnin aikana ajautunut ja aika kaus. Piilottanut tai kadottanut tunteensa tarkkailevan viileyden edessä. Mitenkäs sitten lähestyt, kun et ole enää varma, onko hän enää edes kiinnostunut sinusta. Voit tietysti lohduttautua silloin ajatuksella ettei se sitten kai ollut se oikea, kun ei jaksanut. Mutta et saisi enää koskaan sitä oikeasti tietää.

        Vaikka sillä pitkällä tutkailulla on omat hyvät puolensa, niin kyllä se rohkeus heittäytymiseenkin on joskus hyvä, kun sen tietää mitä on tekemässä.

        Ihanne voisi kai sitten olla kahden näin eri tavalla ajattelevan välillä se puoliväli. Heittäytyjä ehtii vahvistua omista tunteistaan, siinä samalla, kuin se tutkailijakin. Ja ehkäpä se ikuinen epäilijäkin ymmärtää, ettei mitään saa jos ei todella uskaltaudu tunteidensa vietäväksi.

        Tärkeintä onkin oivaltaa oikea hetki ja paikka. Juuri sellainen elämänvaihe, missä on oppinut tuntemaan itsensä ja toisensa, välillä vahva kemia ja suunnitelmille ei ole esteitä, ei ratkaisemattomia ristiriitoja. Pitää valaa tasainen pohja ja sitten voi heittäytyä luomaan..rakkautta, juuri Hänen kanssaan. Tunteita ja järkeä ei voi aina erottaa, mutta tyhmäksi ei ole syytä heittäytyä. Toisen tilanteeseen asettautuminen, eri osapuolten tunteiden huomioiminen ja kunnioittaminen ja sitten tietysti itsensä hyvin kohtelu. Eiköhän siinä ole jo ainekset vuosisadan rakkaustarinaan =)


      • vaakamieheltä
        Järki käteen kirjoitti:

        Tärkeintä onkin oivaltaa oikea hetki ja paikka. Juuri sellainen elämänvaihe, missä on oppinut tuntemaan itsensä ja toisensa, välillä vahva kemia ja suunnitelmille ei ole esteitä, ei ratkaisemattomia ristiriitoja. Pitää valaa tasainen pohja ja sitten voi heittäytyä luomaan..rakkautta, juuri Hänen kanssaan. Tunteita ja järkeä ei voi aina erottaa, mutta tyhmäksi ei ole syytä heittäytyä. Toisen tilanteeseen asettautuminen, eri osapuolten tunteiden huomioiminen ja kunnioittaminen ja sitten tietysti itsensä hyvin kohtelu. Eiköhän siinä ole jo ainekset vuosisadan rakkaustarinaan =)

        ..vuosituhanten..


    • minua jne

      "joka ei ole ihan vapaa,..." = on pikkusen niinku varattu (ollut jo 5 vuotta)

      "...eivät asu virallisesti yhdessä.= asuvat epävirallisesti yhdessä

      "... tapaillaan salaa ja pidetään aikuisten hauskaa..."= petetään yhdessä kolmatta osapuolta

      "Kertokaa omat ajatuksenne vaaka-miehen käytöksestä." = omaa käytöstäni ei tarvitse kommentoida

      "... parempi ehkä nyt erota etten rikkoisi itseäni enempää."= minä, minulle,...

      • Nainen.

        mutta niin totta!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      146
      10536
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      56
      3013
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      206
      2829
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      25
      2127
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      17
      1868
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      17
      1699
    7. Voi kun mies rapsuttaisit mua sieltä

      Saisit myös sormiisi ihanan tuoksukasta rakkauden mahlaa.👄
      Ikävä
      14
      1626
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      18
      1587
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      18
      1543
    10. 82
      1418
    Aihe