Evoluutiopsykologia, sosiobiologia jne

perehtymistä kreationismiin ja huomaat miten lähellä olemme tuhoutumassa muslimi-invaasioon. Vain kreationismi pystyy vastustamaan tätä, ei mikään ateistinen velliperse-evoluutio.

profossi kirjoitti:

perehtymistä kreationismiin ja huomaat miten lähellä olemme tuhoutumassa muslimi-invaasioon. Vain kreationismi pystyy vastustamaan tätä, ei mikään ateistinen velliperse-evoluutio.

Lue lisää

Niin, ja jos näin tekee, niin ei sitten tule akateemisesta urasta mitään. Vaan saahan sitä kreationistina sossustakin rahaa! Ihan hyvä sekin.

Muslimi-invaasio sulla on housuissas, lapsi hyvä. Hanki elämä

Mainitse perustellusti yksikin tai mieluummin muutama näistä sosiobiologian uusimmista, hilpeyttä herättävistä ilmiöistä, kiitos. :-)

Sosiaalidarwinisti kirjoitti:

Mainitse perustellusti yksikin tai mieluummin muutama näistä sosiobiologian uusimmista, hilpeyttä herättävistä ilmiöistä, kiitos. :-)

En tosiaan aio alkaa nyt sen enempää väittelemään näistä, koska en ole asiantuntija. Mutta esimerkkinä nyt vaikka se kun tutkijat ovat vängänneet sitä että miksi kulttuurievoluutio on suosinut pappien ja muiden selibaattia, niin että ominaisuus on säilynyt monissa yhteisöissä nykypäivään. Kyllä niihinkin on teorioita luotu, mutta hölmöähän se on väkisin koittaa selittää Darwinistisesti lisääntymättömyyden luonnonvalintaa.

Toinen, vanhempi, asia ovat nämä ÄO-jutut tyyliin Tatu vanhanen. Luulisi SOSIO- ja KULTTUURI- sanoilla alkavien tieteenalojen tutkijoiden sen verran ymmärtävän että kaikki ÄO-testit ovat kulttuurisidonnaisia, ja että afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat.

Tiedettä on niin monenlaista. Ja kaikkea saa tutkia. Se on vaan jännä ilmiö kun mopo karkaa, todellisuus hämärtyy, ja keisari saa uudet vaatteet. Tämän vuoksi diggaankin luonnontieteitä, missä on vaikeampaa pseudotieteillä. Siellä sentään kritisoidaankin vielä kunnolla.

... kirjoitti:

En tosiaan aio alkaa nyt sen enempää väittelemään näistä, koska en ole asiantuntija. Mutta esimerkkinä nyt vaikka se kun tutkijat ovat vängänneet sitä että miksi kulttuurievoluutio on suosinut pappien ja muiden selibaattia, niin että ominaisuus on säilynyt monissa yhteisöissä nykypäivään. Kyllä niihinkin on teorioita luotu, mutta hölmöähän se on väkisin koittaa selittää Darwinistisesti lisääntymättömyyden luonnonvalintaa.

Toinen, vanhempi, asia ovat nämä ÄO-jutut tyyliin Tatu vanhanen. Luulisi SOSIO- ja KULTTUURI- sanoilla alkavien tieteenalojen tutkijoiden sen verran ymmärtävän että kaikki ÄO-testit ovat kulttuurisidonnaisia, ja että afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat.

Tiedettä on niin monenlaista. Ja kaikkea saa tutkia. Se on vaan jännä ilmiö kun mopo karkaa, todellisuus hämärtyy, ja keisari saa uudet vaatteet. Tämän vuoksi diggaankin luonnontieteitä, missä on vaikeampaa pseudotieteillä. Siellä sentään kritisoidaankin vielä kunnolla.

Lue lisää

"Toinen, vanhempi, asia ovat nämä ÄO-jutut tyyliin Tatu vanhanen. Luulisi SOSIO- ja KULTTUURI- sanoilla alkavien tieteenalojen tutkijoiden sen verran ymmärtävän että kaikki ÄO-testit ovat kulttuurisidonnaisia, ja että afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."


Miksi sitten nuo ÄO-erot mustien ja muiden "rotujen" (geneettisten klustereiden) välillä näkyvät myös täällä länsimaissa?

Kannattaa tutustua tähän alan asiantuntijoiden lausuntoon:
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html

"23. Racial-ethnic differences are somewhat smaller but still substantial for individuals from the same socioeconomic backgrounds. To illustrate, black students from prosperous families tend to score higher in IQ than blacks from poor families, but they score no higher, on average, than whites from poor families.

"9. IQ is strongly related, probably more so than any other single measurable human trait, to many important educational, occupational, economic, and social outcomes. Its relation to the welfare and performance of individuals is very strong in some arenas in life (education, military training), moderate but robust in others (social competence), and modest but consistent in others (law-abidingness). Whatever IQ tests measure, it is of great practical and social importance.

10. A high IQ is an advantage in life because virtually all activities require some reasoning and decision-making. Conversely, a low IQ is often a disadvantage, especially in disorganized environments. Of course, a high IQ no more guarantees success than a low IQ guarantees failure in life. There are many exceptions, but the odds for success in our society greatly favor individuals with higher IQs.

"8. The bell curve for whites is centered roughly around IQ 100; the bell curve for American blacks roughly around 85; and those for different subgroups of Hispanics roughly midway between those for whites and blacks. The evidence is less definitive for exactly where above IQ 100 the bell curves for Jews and Asians are centered.









"afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."

On myös _mahdollista_, että siihen, miksi juuri Afrikassa on juuri tuollainen kulttuuri ja koulutustaso, löytyy _osittainen_ selitys geeneistä.

Näitä asioita tullaan tutkimaan vielä paljon, ja luulenpa, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua olemme huomattavasti viisaampia. Se tietysti edellyttää, että tiede säilyy vapaana, eikä sitä kahlita ideologiseen poliittiseen korrektiuteen. Näiden tatuvanhasten täytyy saada vapaasti kertoa asiansa, ja jos joku on eri mieltä, kumoaminen täytyy suorittaa tieteellisesti eikä sensuroimalla ja mustamaalaamalla.

Sosiaalidarwinisti kirjoitti:

"Toinen, vanhempi, asia ovat nämä ÄO-jutut tyyliin Tatu vanhanen. Luulisi SOSIO- ja KULTTUURI- sanoilla alkavien tieteenalojen tutkijoiden sen verran ymmärtävän että kaikki ÄO-testit ovat kulttuurisidonnaisia, ja että afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."


Miksi sitten nuo ÄO-erot mustien ja muiden "rotujen" (geneettisten klustereiden) välillä näkyvät myös täällä länsimaissa?

Kannattaa tutustua tähän alan asiantuntijoiden lausuntoon:
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html

"23. Racial-ethnic differences are somewhat smaller but still substantial for individuals from the same socioeconomic backgrounds. To illustrate, black students from prosperous families tend to score higher in IQ than blacks from poor families, but they score no higher, on average, than whites from poor families.

"9. IQ is strongly related, probably more so than any other single measurable human trait, to many important educational, occupational, economic, and social outcomes. Its relation to the welfare and performance of individuals is very strong in some arenas in life (education, military training), moderate but robust in others (social competence), and modest but consistent in others (law-abidingness). Whatever IQ tests measure, it is of great practical and social importance.

10. A high IQ is an advantage in life because virtually all activities require some reasoning and decision-making. Conversely, a low IQ is often a disadvantage, especially in disorganized environments. Of course, a high IQ no more guarantees success than a low IQ guarantees failure in life. There are many exceptions, but the odds for success in our society greatly favor individuals with higher IQs.

"8. The bell curve for whites is centered roughly around IQ 100; the bell curve for American blacks roughly around 85; and those for different subgroups of Hispanics roughly midway between those for whites and blacks. The evidence is less definitive for exactly where above IQ 100 the bell curves for Jews and Asians are centered.









"afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."

On myös _mahdollista_, että siihen, miksi juuri Afrikassa on juuri tuollainen kulttuuri ja koulutustaso, löytyy _osittainen_ selitys geeneistä.

Näitä asioita tullaan tutkimaan vielä paljon, ja luulenpa, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua olemme huomattavasti viisaampia. Se tietysti edellyttää, että tiede säilyy vapaana, eikä sitä kahlita ideologiseen poliittiseen korrektiuteen. Näiden tatuvanhasten täytyy saada vapaasti kertoa asiansa, ja jos joku on eri mieltä, kumoaminen täytyy suorittaa tieteellisesti eikä sensuroimalla ja mustamaalaamalla.

Lue lisää

Ja minusta tiede nimenomaan pitää kahlita johonkin. Tiede ilman ideologisia kehyksiä, on kuin mopo joka on....

"Absoluuttinen objektiivisuus" on illuusio, jota ei tieteessä voi koskaan saavuttaa, koska tieteen tekijä on aina ihminen. Tieteentekijän ideologia ja intressit vaikuttavat AINA taustalla, ja jos emme sitä tunnusta, voimme tehdä mitä vain tieteen nimissä, sanoen että se on "rehellisyyden" vaatimus.

Ja kummasti se tieteen todellinen vapaus tuntuu vetävän kaikenlaisiin pseudotieteisiin. Kolmas valtakuntakin oli täynnä "tiedettä". Omasta mielestään varsinkin varsin objektiivista.

... kirjoitti:

Ja minusta tiede nimenomaan pitää kahlita johonkin. Tiede ilman ideologisia kehyksiä, on kuin mopo joka on....

"Absoluuttinen objektiivisuus" on illuusio, jota ei tieteessä voi koskaan saavuttaa, koska tieteen tekijä on aina ihminen. Tieteentekijän ideologia ja intressit vaikuttavat AINA taustalla, ja jos emme sitä tunnusta, voimme tehdä mitä vain tieteen nimissä, sanoen että se on "rehellisyyden" vaatimus.

Ja kummasti se tieteen todellinen vapaus tuntuu vetävän kaikenlaisiin pseudotieteisiin. Kolmas valtakuntakin oli täynnä "tiedettä". Omasta mielestään varsinkin varsin objektiivista.

Lue lisää

""Absoluuttinen objektiivisuus" on illuusio, jota ei tieteessä voi koskaan saavuttaa, koska tieteen tekijä on aina ihminen. Tieteentekijän ideologia ja intressit vaikuttavat AINA taustalla, ja jos emme sitä tunnusta, voimme tehdä mitä vain tieteen nimissä, sanoen että se on "rehellisyyden" vaatimus."

Juuri tuon takia tiedettä ei pidä kahlita. Kahlitseminen tarkoittaa aina sitä, että joku kuvittelee löytäneensä absoluuttisen, lopullisen totuuden niin tieteellisesti kuin ideologisestikin. Jälkimmäinen on erityisen vaarallista.




"Ja kummasti se tieteen todellinen vapaus tuntuu vetävän kaikenlaisiin pseudotieteisiin. Kolmas valtakuntakin oli täynnä "tiedettä". Omasta mielestään varsinkin varsin objektiivista."

Kolmannessa valtakunnassa ei ollut vapaata tiedettä. Tuollaiset kolmannet valtakunnat syntyvät NIMENOMAAN silloin, kun tiede kahlitaan johonkin ideologiaan. Jos tiede olisi kolmannessa valtakunnassa ollut vapaata, niin pseudotieteelliset, antisemitistiset ja ideologiset rotuopit olisi kumottu hyvin nopeasti, tai ainakin niitä vastaan olisi ollut mahdollista esittää todisteita.

Sosiaalidarwinisti kirjoitti:

""Absoluuttinen objektiivisuus" on illuusio, jota ei tieteessä voi koskaan saavuttaa, koska tieteen tekijä on aina ihminen. Tieteentekijän ideologia ja intressit vaikuttavat AINA taustalla, ja jos emme sitä tunnusta, voimme tehdä mitä vain tieteen nimissä, sanoen että se on "rehellisyyden" vaatimus."

Juuri tuon takia tiedettä ei pidä kahlita. Kahlitseminen tarkoittaa aina sitä, että joku kuvittelee löytäneensä absoluuttisen, lopullisen totuuden niin tieteellisesti kuin ideologisestikin. Jälkimmäinen on erityisen vaarallista.




"Ja kummasti se tieteen todellinen vapaus tuntuu vetävän kaikenlaisiin pseudotieteisiin. Kolmas valtakuntakin oli täynnä "tiedettä". Omasta mielestään varsinkin varsin objektiivista."

Kolmannessa valtakunnassa ei ollut vapaata tiedettä. Tuollaiset kolmannet valtakunnat syntyvät NIMENOMAAN silloin, kun tiede kahlitaan johonkin ideologiaan. Jos tiede olisi kolmannessa valtakunnassa ollut vapaata, niin pseudotieteelliset, antisemitistiset ja ideologiset rotuopit olisi kumottu hyvin nopeasti, tai ainakin niitä vastaan olisi ollut mahdollista esittää todisteita.

Lue lisää

Yhteisö voi yrittää kahlita tieteen, mutta sen tieteen ideologisen kahlitsemisen voi tehdä myös yhtä hyvin yksilötasolla.

Uskomisesta sen verran että tieteessä yleensä on teorioilla kannattajia ja vastustajia. Ensimmäiset uskovat, ja jälkimmäiset eivät. Kummatkin tietenkin perustellusti.

Minä en usko että esim. ko. ÄO-tutkimuksilla on suurta tieteellistä arvoa meille. Älykkyyden mittaukset eivät yleensäkään ole kovin selkeä alue tieteessä. Näihin asioihin kun vaikuttaa kovin monta muuttujaa, ja on myös paljon esimerkkejä korkean ÄO:n omaavista "häviäjistä". Se että menestyjät näyttäisivät tilastollisesti omaavan keskimääräistä paremman ÄO:n, ei välttämättä kerro kuitenkaan kyseisen indeksin menestystä ennustavasta vaikutuksesta. Kyse voi olla monien vaihtoehtoisten virhepäätelmien sarjasta. IMO, lomaketehtävät eivät voi mielestäni ennustaa sitä kuinka hyvin ihminen ratkoo elävän elämän ongelmia.

Näiden sekoitusten ongelma on pelkistetysti se, että ihmistieteistä tuleva kritiikko torjutaan vetoamalla biologiaan ja sitten jos biologi kritisoi, niin tämä meidän "pseudoilijamme" vetoaakin ihmistutkimukseen.

"Kaunotieteetkin" voivat olla äärimmäisen tieteellisiä. Väittäisin, että tietyllä tapaa ihmistä tutkittaessa päästään jopa kattavampiin utlkintoihin kuin tutkimalal luontoa.

Ja sekin on mielenkiintoista, että kaikenmaailman molekyylibiologit ja lääkärit a la Reinikainen ovat kääntyneet kreationismiin, mutta yhtään historioitsijaa tai sosiologia ei tähän höyrähtäneeseen joukkioon kuulu.

meikämie kirjoitti:

Näiden sekoitusten ongelma on pelkistetysti se, että ihmistieteistä tuleva kritiikko torjutaan vetoamalla biologiaan ja sitten jos biologi kritisoi, niin tämä meidän "pseudoilijamme" vetoaakin ihmistutkimukseen.

"Kaunotieteetkin" voivat olla äärimmäisen tieteellisiä. Väittäisin, että tietyllä tapaa ihmistä tutkittaessa päästään jopa kattavampiin utlkintoihin kuin tutkimalal luontoa.

Ja sekin on mielenkiintoista, että kaikenmaailman molekyylibiologit ja lääkärit a la Reinikainen ovat kääntyneet kreationismiin, mutta yhtään historioitsijaa tai sosiologia ei tähän höyrähtäneeseen joukkioon kuulu.

Lue lisää

"...mutta yhtään historioitsijaa tai sosiologia ei tähän höyrähtäneeseen joukkioon kuulu."

En usko. Kyllä humanisteistakin humanoideja löytyy.

Sosiaalidarwinisti kirjoitti:

"Toinen, vanhempi, asia ovat nämä ÄO-jutut tyyliin Tatu vanhanen. Luulisi SOSIO- ja KULTTUURI- sanoilla alkavien tieteenalojen tutkijoiden sen verran ymmärtävän että kaikki ÄO-testit ovat kulttuurisidonnaisia, ja että afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."


Miksi sitten nuo ÄO-erot mustien ja muiden "rotujen" (geneettisten klustereiden) välillä näkyvät myös täällä länsimaissa?

Kannattaa tutustua tähän alan asiantuntijoiden lausuntoon:
http://www.psychpage.com/learning/library/intell/mainstream.html

"23. Racial-ethnic differences are somewhat smaller but still substantial for individuals from the same socioeconomic backgrounds. To illustrate, black students from prosperous families tend to score higher in IQ than blacks from poor families, but they score no higher, on average, than whites from poor families.

"9. IQ is strongly related, probably more so than any other single measurable human trait, to many important educational, occupational, economic, and social outcomes. Its relation to the welfare and performance of individuals is very strong in some arenas in life (education, military training), moderate but robust in others (social competence), and modest but consistent in others (law-abidingness). Whatever IQ tests measure, it is of great practical and social importance.

10. A high IQ is an advantage in life because virtually all activities require some reasoning and decision-making. Conversely, a low IQ is often a disadvantage, especially in disorganized environments. Of course, a high IQ no more guarantees success than a low IQ guarantees failure in life. There are many exceptions, but the odds for success in our society greatly favor individuals with higher IQs.

"8. The bell curve for whites is centered roughly around IQ 100; the bell curve for American blacks roughly around 85; and those for different subgroups of Hispanics roughly midway between those for whites and blacks. The evidence is less definitive for exactly where above IQ 100 the bell curves for Jews and Asians are centered.









"afrikassa on vähän
erilainen kulttuuri ja koulutustaso, jotka näihin testeihin tietenkin vaikuttavat."

On myös _mahdollista_, että siihen, miksi juuri Afrikassa on juuri tuollainen kulttuuri ja koulutustaso, löytyy _osittainen_ selitys geeneistä.

Näitä asioita tullaan tutkimaan vielä paljon, ja luulenpa, että muutaman kymmenen vuoden kuluttua olemme huomattavasti viisaampia. Se tietysti edellyttää, että tiede säilyy vapaana, eikä sitä kahlita ideologiseen poliittiseen korrektiuteen. Näiden tatuvanhasten täytyy saada vapaasti kertoa asiansa, ja jos joku on eri mieltä, kumoaminen täytyy suorittaa tieteellisesti eikä sensuroimalla ja mustamaalaamalla.

Lue lisää

"On myös _mahdollista_, että siihen, miksi juuri Afrikassa on juuri tuollainen kulttuuri ja koulutustaso, löytyy _osittainen_ selitys geeneistä."

Ahaa. Koulutustaso siis selittyy geeneillä.
Miten geenein selitetään se, miksi ensin islamilainen yliopistomaailma nousi korkeaan tasoon, ja miksi sen jälkeen kristityt nostivat tieteen kukoistukseen, joka on jatkunut tänäkin päivänä?

geeneistä kirjoitti:

"On myös _mahdollista_, että siihen, miksi juuri Afrikassa on juuri tuollainen kulttuuri ja koulutustaso, löytyy _osittainen_ selitys geeneistä."

Ahaa. Koulutustaso siis selittyy geeneillä.
Miten geenein selitetään se, miksi ensin islamilainen yliopistomaailma nousi korkeaan tasoon, ja miksi sen jälkeen kristityt nostivat tieteen kukoistukseen, joka on jatkunut tänäkin päivänä?

Lue lisää

Tuossa lainaamassasi tekstissä on tuo sana *osittainen* oikein alleviivattuna ja silti missaat sen täydellisesti.

Geenit eivät siis selitä kaikkea, eikä kukaan niin väitä. Ympäristötekijöillä on kiistaton vaikutuksensa.

Kristittyjen roolia tieteen nousussa on turha liioitella, koska todellisuudessa tiede alkoi kukoistamaan vasta keskiajan jälkeen, jolloin sivistyksen suurin tulppa t.s. kirkko alkoi menettää otettaan.