Osaakos kukaan sanoa, mistä johtuu että pakkanen tulee ns. sisälle, kun lämpötila ulkona nousee. Eli, jos lämmitys on säädettynä kokoa ajan samalle teholle, ja ulkona lauhtuu, niin sisällä tuntuu kylmemmältä kuin pakkasella. Muutkin ovat sanoneet samaa.
Onko fysiikan asiantuntijoita?
Iines
31
6125
Vastaukset
- ei asiantuntija
En ole fyysikko enkä tunne atomien lämpövärähtelyn mekaniikkaa,mutta vanha totuus on että kylmä työntää lämmintä edellään ja päinvastoin.
Kokeileppas joskus kuumentaa jostain metallitangosta toinen pää aivan kuumaksi hitsausliekillä,tai hiilloksessa,kunnes toinen pää tuntuu juuri ja juuri haalealta.Toisesta päästä voi aivan hyvin pitää kiinni koska kuuma ei ole vielä johtunut sinne saakka.
Nyt tuikkaat kuuman pään kylmään veteen ja kas kas alkoipas kummasti viileämpi pää kuumenemaan
ÄLÄ POLTA KUITENKAAN NÄPPEJÄSI- Jonttu
..sun kirjoituksesi on näistä kaikista selväjärkisin, et tähän vois jopa vastata...
Niin tiedätkö, että onko kukaan todentanut tuota puikon kuumennus/jäähdytys-vaikutusta mittausmenetelmin? Mulle tulee ainakin mieleen testausjärjestely, jossa tangon toiseen päähän on kiinnitetty lämpötila-anturi sekä tietokone ja toista päätä lämmitetään vaikka kastamalla se kiehuvaan veteen.
Tämän jälkeen puikon pää jäähdytetään nopeasti kylmällä lähes 0-asteisella vedellä ja katsotaan tietokoneen grafiikasta kiihtyykö tangon toisen pään lämpiäminen tästä vai ei. Koe voidaan toistaa useampaan kertaan, ja vielä siten, että päätä ei jäähdytetä joka kerta kuumennuksen jälkeen, jolloin voidaan laskea koejärjestelyn toistettavuus molemmissa tapauksissa.
Mulla on muuten sellainen kutina, että "pakkasen sisälle tuleminen" voi johtua yksinkertaisesti ilmankosteuden kasvamisesta, joka tehostaa lämmön siirtymistä ilmassa ja kaikissa niissä aineissa, joiden koostumus on hydroskooppinen. Höyrynpaine ajaa veden rakenteen sisään ja muodostaa samalla lämpösillan, jota pitkin aine pääsee nopeammin uuteen tasapainotilaansa (varastoitunut kylmä vapautuu).
Kannattaa muuten muistaa, että kaikki nämä asiat ovat vain teorioita siihen saakka, kunnes ne on jossain todennettu.
Jonttu - Jonttu
Jonttu kirjoitti:
..sun kirjoituksesi on näistä kaikista selväjärkisin, et tähän vois jopa vastata...
Niin tiedätkö, että onko kukaan todentanut tuota puikon kuumennus/jäähdytys-vaikutusta mittausmenetelmin? Mulle tulee ainakin mieleen testausjärjestely, jossa tangon toiseen päähän on kiinnitetty lämpötila-anturi sekä tietokone ja toista päätä lämmitetään vaikka kastamalla se kiehuvaan veteen.
Tämän jälkeen puikon pää jäähdytetään nopeasti kylmällä lähes 0-asteisella vedellä ja katsotaan tietokoneen grafiikasta kiihtyykö tangon toisen pään lämpiäminen tästä vai ei. Koe voidaan toistaa useampaan kertaan, ja vielä siten, että päätä ei jäähdytetä joka kerta kuumennuksen jälkeen, jolloin voidaan laskea koejärjestelyn toistettavuus molemmissa tapauksissa.
Mulla on muuten sellainen kutina, että "pakkasen sisälle tuleminen" voi johtua yksinkertaisesti ilmankosteuden kasvamisesta, joka tehostaa lämmön siirtymistä ilmassa ja kaikissa niissä aineissa, joiden koostumus on hydroskooppinen. Höyrynpaine ajaa veden rakenteen sisään ja muodostaa samalla lämpösillan, jota pitkin aine pääsee nopeammin uuteen tasapainotilaansa (varastoitunut kylmä vapautuu).
Kannattaa muuten muistaa, että kaikki nämä asiat ovat vain teorioita siihen saakka, kunnes ne on jossain todennettu.
Jonttu..netistä Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Optoelektroniikan Laboratorion tekemän Java appletin, joka simuloi lämmön siirtymistä aineessa. Käy katsomassa osoitteessa http://atomi.hut.fi/teaching/apletit/heat/heat.html.
Säädä appletin "Lämpötila 1"- ja "Lämpötila 2"-säätimet siten, että ne ovat keskiasennossa. Tämän jälkeen paina "Tasapainotilaan"-nappia, jolloin kappaleen molemmat päät ovat yhtä lämpimät. Seuraavaksi aseta lämmönjohtuvuus molemmissa säätimissä vitoseen ja aloita testi siten, että nostat "Lämpötila 1"-säätimen ylös ja odota hieman aikaa, jotta lämpö alkaa siirtyä tangon toiseen päähän. tämän jälkeen vedä "Lämpötila 1"-säädin ala-asentoon, jolloin näet "puskeeko" kylmä lämmintä edellään.
Mun mielestäni ei puske, mutta tuosta sovelluksesta ei saa dataa ylös, jotta asian voisi numeerisesti laskea.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että tuntuman taustalla VOI olla ilmankosteuden muutoksesta aiheutuva lämmön siirtymisen tehostuminen, joka yhdessä vitullisen lämmönsäätöjärjestelmän kanssa saa asiat vaikuttamaan "pakkasen läpilyömiseltä".
Voitko muuten kuvitella, että joissain taloissa on jonkun tontun toimesta asennettu lämmönsäätöjärjestelmä säätymään ULKOILMAN lämpötilan mukaan? Sehän on ihan perseestä koko homma, koska se ei huomioi esim. tuulen vaikutusta mitenkään.
Henkilökohtaisesti tiedän kyllä syyn tähän menettelyyn. Homman nimi on yksinkertaisesti se, että muuten nämä "pohjakoulutetut ammattimiehet" eivät ole päässeet eroon järjestelmän hystereesistä. Näiden heidän hallitsemien lähes mekaanisten säätöjärjestelmien ongelmahan on se, että ne eivät osaa seurata lämpötilan nousunopeutta ja ottaa huomioon lämpökapasiteettia.
Fiksu prosessoripohjainen säätöjärjestelmä onkin rakennettu niin, että se katkaisee lämmityksen ennen asetettua lämpötilaa ottaen huomioon lähestymisnopeuden ja betonilaattaan varautuneen lämpökapasiteetin, jolloin lämpötila asettuu heti kauniisti oikeaan arvoon eikä heilu kuin heikkopäinen asetetun arvon molemmin puolin.
Jotenkin tuntuu, että näiden ns. "ammattimiesten" olisi syytä tulla hakemaan uusia oppeja täältä teollisuuden puolelta, jossa tuotantoprosesseja ohjataan älykkäillä ja itseoppivilla sumeaa logiikkaa toteuttavilla säätöyksiköillä. Niihin, kun asettaa jonkun arvon niin siinä on ja pysyy kuin tatti paskassa.
Jonttu - Ako
Jonttu kirjoitti:
..netistä Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Optoelektroniikan Laboratorion tekemän Java appletin, joka simuloi lämmön siirtymistä aineessa. Käy katsomassa osoitteessa http://atomi.hut.fi/teaching/apletit/heat/heat.html.
Säädä appletin "Lämpötila 1"- ja "Lämpötila 2"-säätimet siten, että ne ovat keskiasennossa. Tämän jälkeen paina "Tasapainotilaan"-nappia, jolloin kappaleen molemmat päät ovat yhtä lämpimät. Seuraavaksi aseta lämmönjohtuvuus molemmissa säätimissä vitoseen ja aloita testi siten, että nostat "Lämpötila 1"-säätimen ylös ja odota hieman aikaa, jotta lämpö alkaa siirtyä tangon toiseen päähän. tämän jälkeen vedä "Lämpötila 1"-säädin ala-asentoon, jolloin näet "puskeeko" kylmä lämmintä edellään.
Mun mielestäni ei puske, mutta tuosta sovelluksesta ei saa dataa ylös, jotta asian voisi numeerisesti laskea.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että tuntuman taustalla VOI olla ilmankosteuden muutoksesta aiheutuva lämmön siirtymisen tehostuminen, joka yhdessä vitullisen lämmönsäätöjärjestelmän kanssa saa asiat vaikuttamaan "pakkasen läpilyömiseltä".
Voitko muuten kuvitella, että joissain taloissa on jonkun tontun toimesta asennettu lämmönsäätöjärjestelmä säätymään ULKOILMAN lämpötilan mukaan? Sehän on ihan perseestä koko homma, koska se ei huomioi esim. tuulen vaikutusta mitenkään.
Henkilökohtaisesti tiedän kyllä syyn tähän menettelyyn. Homman nimi on yksinkertaisesti se, että muuten nämä "pohjakoulutetut ammattimiehet" eivät ole päässeet eroon järjestelmän hystereesistä. Näiden heidän hallitsemien lähes mekaanisten säätöjärjestelmien ongelmahan on se, että ne eivät osaa seurata lämpötilan nousunopeutta ja ottaa huomioon lämpökapasiteettia.
Fiksu prosessoripohjainen säätöjärjestelmä onkin rakennettu niin, että se katkaisee lämmityksen ennen asetettua lämpötilaa ottaen huomioon lähestymisnopeuden ja betonilaattaan varautuneen lämpökapasiteetin, jolloin lämpötila asettuu heti kauniisti oikeaan arvoon eikä heilu kuin heikkopäinen asetetun arvon molemmin puolin.
Jotenkin tuntuu, että näiden ns. "ammattimiesten" olisi syytä tulla hakemaan uusia oppeja täältä teollisuuden puolelta, jossa tuotantoprosesseja ohjataan älykkäillä ja itseoppivilla sumeaa logiikkaa toteuttavilla säätöyksiköillä. Niihin, kun asettaa jonkun arvon niin siinä on ja pysyy kuin tatti paskassa.
Jonttu(Q/t) on vain yksi suunta, lämpimästä kylmään. Kappaleessa tapahtuu väistämättä "nopea" lämpömäärän (Q) uudelleenjärjestäytyminen, kun sen päiden välinen lämpötilaero kääntyy päälaelleen. Kyllä lämpövirran suunta nyt pitäisi ainakin lukiofysiikalla tietää?
Teollisuusprosessit ja lämmitysprosessi toimivat aivan samoilla luonnonlaeilla, jälkimmäisessä vaan yleensä on se ongelma ettei tietämystä ole yksissä käsissä riittävästi. Isännät uskovat enon tuttuun hoviputkimieheen kuin jumalaan, kaupparatsut myyvät sen seitsemän sortin tavaroita ymmärtämättä miten eri osasien muodostama kokonaisuus toimisi, osaurakoitsijoita ei kiinnosta välttämättä miten asiakkaan järjestelmä viimekädessä toimii, ja niin edelleen.
Lopputulos on se etteivät isännät valita jos lämmitys toimii edes jotenkin ja rahat vielä riittävät öljylaskuihin. =D - Ajattelija
Ako kirjoitti:
(Q/t) on vain yksi suunta, lämpimästä kylmään. Kappaleessa tapahtuu väistämättä "nopea" lämpömäärän (Q) uudelleenjärjestäytyminen, kun sen päiden välinen lämpötilaero kääntyy päälaelleen. Kyllä lämpövirran suunta nyt pitäisi ainakin lukiofysiikalla tietää?
Teollisuusprosessit ja lämmitysprosessi toimivat aivan samoilla luonnonlaeilla, jälkimmäisessä vaan yleensä on se ongelma ettei tietämystä ole yksissä käsissä riittävästi. Isännät uskovat enon tuttuun hoviputkimieheen kuin jumalaan, kaupparatsut myyvät sen seitsemän sortin tavaroita ymmärtämättä miten eri osasien muodostama kokonaisuus toimisi, osaurakoitsijoita ei kiinnosta välttämättä miten asiakkaan järjestelmä viimekädessä toimii, ja niin edelleen.
Lopputulos on se etteivät isännät valita jos lämmitys toimii edes jotenkin ja rahat vielä riittävät öljylaskuihin. =DJonttu ja Ako. Te taidatte olla niitä "asiantuntijoita". Ei ennenkään talot ole mitään tommosia tarvineet. Kyllä sen kaikki tietävät että pakkasta puskee lämmin edellään. Ja putket jäätyy vasta kun pakkanenen lauhtuu. Se todistaa ettei teidän teoriat tiedä mitään. Sitäpaitsi lämpö nousee ylöspäin seinässä pakoon eikä tule hyödyksi ulkoseinästä kun pakkanen puskee alareunasta sisään ensin. Tuommoiset nettisivut on p..stä. Ei ne edes toimi.
Sitäpaitsi talot hengittääkin. Vanhat talot varsinkin ja muuttaa teidän teoriat aivan muuksi kun luulette. Pakkanen hengittää lattiasta ja lämpö nousee ylös. Ja sokkelin viereen kun kasaa lunta niin se lumi lämmittää. Miten lumi voi lämmittää, kun sisällä on lämpimämpi kuin lumessa. Pakkohan lämmön on kulkea kylmästä kohti lämmintä kun se on sokkelin vieressä se lumi. - Setä
Ajattelija kirjoitti:
Jonttu ja Ako. Te taidatte olla niitä "asiantuntijoita". Ei ennenkään talot ole mitään tommosia tarvineet. Kyllä sen kaikki tietävät että pakkasta puskee lämmin edellään. Ja putket jäätyy vasta kun pakkanenen lauhtuu. Se todistaa ettei teidän teoriat tiedä mitään. Sitäpaitsi lämpö nousee ylöspäin seinässä pakoon eikä tule hyödyksi ulkoseinästä kun pakkanen puskee alareunasta sisään ensin. Tuommoiset nettisivut on p..stä. Ei ne edes toimi.
Sitäpaitsi talot hengittääkin. Vanhat talot varsinkin ja muuttaa teidän teoriat aivan muuksi kun luulette. Pakkanen hengittää lattiasta ja lämpö nousee ylös. Ja sokkelin viereen kun kasaa lunta niin se lumi lämmittää. Miten lumi voi lämmittää, kun sisällä on lämpimämpi kuin lumessa. Pakkohan lämmön on kulkea kylmästä kohti lämmintä kun se on sokkelin vieressä se lumi.Jospa itse ottaisit jonkun lämpöoppia käsittelevän fysiikan kirjan ja lukisit sen ajatuksella. Sitten voisit ajatella kuvaamasi ilmiöt pelkästään fysiikan perusteella ja huomaisit, ettei niissä mitään mystistä ollutkaan.
Siitä putkien jäätymisestä oli Hesarissa äskettäin, oliko tällä vai viime viikolla, hyvä selitys kuvien kanssa, katso sieltä, jos todella haluat tietää, mistä ilmiössä on kysymys. - ajattelija
Setä kirjoitti:
Jospa itse ottaisit jonkun lämpöoppia käsittelevän fysiikan kirjan ja lukisit sen ajatuksella. Sitten voisit ajatella kuvaamasi ilmiöt pelkästään fysiikan perusteella ja huomaisit, ettei niissä mitään mystistä ollutkaan.
Siitä putkien jäätymisestä oli Hesarissa äskettäin, oliko tällä vai viime viikolla, hyvä selitys kuvien kanssa, katso sieltä, jos todella haluat tietää, mistä ilmiössä on kysymys.Yritin tuossa olla oikein viimeisen päälle idiootti väitteissäni. Mutta nämä eivät näytä olevan oikein kinaamisvireessä. Tai sitten en osannut olla riittävän typerä. Ns. kansan urbaanilegendat ja miksei agrilegendatkin ovat kaukana todellisuudesta. Ei missään rakennusfysiikassa ole mitään rajatiedon piiriin kuuluvia ilmiöitä, vaikka kansalaiset sellaista näyttävät yrittävän osoittaa tämän tästä.
- Ako
Ajattelija kirjoitti:
Jonttu ja Ako. Te taidatte olla niitä "asiantuntijoita". Ei ennenkään talot ole mitään tommosia tarvineet. Kyllä sen kaikki tietävät että pakkasta puskee lämmin edellään. Ja putket jäätyy vasta kun pakkanenen lauhtuu. Se todistaa ettei teidän teoriat tiedä mitään. Sitäpaitsi lämpö nousee ylöspäin seinässä pakoon eikä tule hyödyksi ulkoseinästä kun pakkanen puskee alareunasta sisään ensin. Tuommoiset nettisivut on p..stä. Ei ne edes toimi.
Sitäpaitsi talot hengittääkin. Vanhat talot varsinkin ja muuttaa teidän teoriat aivan muuksi kun luulette. Pakkanen hengittää lattiasta ja lämpö nousee ylös. Ja sokkelin viereen kun kasaa lunta niin se lumi lämmittää. Miten lumi voi lämmittää, kun sisällä on lämpimämpi kuin lumessa. Pakkohan lämmön on kulkea kylmästä kohti lämmintä kun se on sokkelin vieressä se lumi.Tämäpä oli minulle aivan uutta että lämpöenergia nousee ylöspäin. Ei kumma kyllä löydy vysiikan kirjoistani sellaista lakia, sinun todella kannattaa tutkia asiaa, sillä jos kykenet todistamaan sen, nobelin fysiikan palkinto on varma.
Lämmin ilma nousee ylöspäin, koska kylmä ilma on sitä raskaampaa. Tätä kutsutaan konvektioksi ja se on eri asia kuin lämmön johtuminen. - Setä
ajattelija kirjoitti:
Yritin tuossa olla oikein viimeisen päälle idiootti väitteissäni. Mutta nämä eivät näytä olevan oikein kinaamisvireessä. Tai sitten en osannut olla riittävän typerä. Ns. kansan urbaanilegendat ja miksei agrilegendatkin ovat kaukana todellisuudesta. Ei missään rakennusfysiikassa ole mitään rajatiedon piiriin kuuluvia ilmiöitä, vaikka kansalaiset sellaista näyttävät yrittävän osoittaa tämän tästä.
Kyllä minulle on kummempiakin väitteitä jäätymisestä ja routimisesta esitetty ja aivan tosissaan. Eivätkä esittäjät anna periksi, vaikka kuinka nätisti yrittää selittää, miten asiat tosissaan ovat.
Tuota lauhtumisen jälkeinen putkistojen jäätyminen on varsinkin monen lempiaihe. Miten lämmin muka työntää kylmää edellään jäädyttämään putket tai viemään routaa syvemmälle. - Pico
Jonttu kirjoitti:
..netistä Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Optoelektroniikan Laboratorion tekemän Java appletin, joka simuloi lämmön siirtymistä aineessa. Käy katsomassa osoitteessa http://atomi.hut.fi/teaching/apletit/heat/heat.html.
Säädä appletin "Lämpötila 1"- ja "Lämpötila 2"-säätimet siten, että ne ovat keskiasennossa. Tämän jälkeen paina "Tasapainotilaan"-nappia, jolloin kappaleen molemmat päät ovat yhtä lämpimät. Seuraavaksi aseta lämmönjohtuvuus molemmissa säätimissä vitoseen ja aloita testi siten, että nostat "Lämpötila 1"-säätimen ylös ja odota hieman aikaa, jotta lämpö alkaa siirtyä tangon toiseen päähän. tämän jälkeen vedä "Lämpötila 1"-säädin ala-asentoon, jolloin näet "puskeeko" kylmä lämmintä edellään.
Mun mielestäni ei puske, mutta tuosta sovelluksesta ei saa dataa ylös, jotta asian voisi numeerisesti laskea.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että tuntuman taustalla VOI olla ilmankosteuden muutoksesta aiheutuva lämmön siirtymisen tehostuminen, joka yhdessä vitullisen lämmönsäätöjärjestelmän kanssa saa asiat vaikuttamaan "pakkasen läpilyömiseltä".
Voitko muuten kuvitella, että joissain taloissa on jonkun tontun toimesta asennettu lämmönsäätöjärjestelmä säätymään ULKOILMAN lämpötilan mukaan? Sehän on ihan perseestä koko homma, koska se ei huomioi esim. tuulen vaikutusta mitenkään.
Henkilökohtaisesti tiedän kyllä syyn tähän menettelyyn. Homman nimi on yksinkertaisesti se, että muuten nämä "pohjakoulutetut ammattimiehet" eivät ole päässeet eroon järjestelmän hystereesistä. Näiden heidän hallitsemien lähes mekaanisten säätöjärjestelmien ongelmahan on se, että ne eivät osaa seurata lämpötilan nousunopeutta ja ottaa huomioon lämpökapasiteettia.
Fiksu prosessoripohjainen säätöjärjestelmä onkin rakennettu niin, että se katkaisee lämmityksen ennen asetettua lämpötilaa ottaen huomioon lähestymisnopeuden ja betonilaattaan varautuneen lämpökapasiteetin, jolloin lämpötila asettuu heti kauniisti oikeaan arvoon eikä heilu kuin heikkopäinen asetetun arvon molemmin puolin.
Jotenkin tuntuu, että näiden ns. "ammattimiesten" olisi syytä tulla hakemaan uusia oppeja täältä teollisuuden puolelta, jossa tuotantoprosesseja ohjataan älykkäillä ja itseoppivilla sumeaa logiikkaa toteuttavilla säätöyksiköillä. Niihin, kun asettaa jonkun arvon niin siinä on ja pysyy kuin tatti paskassa.
JonttuJos puhutaan vesikierotoisesta lämmityksestä, niin yleisin säätölaite taitaa Oumannin EH-80, johon saadaan sekä ulkoanturi että sisäanturi.
Ensin viritettään systeemi toimimaan ilman sisäanturia, eli käyrä ja ofsetti kohdilleen. Sitten otettaan käyttöön sisäkompensointianturi. Toimii muuten todella hyvin.
Tämäkään säädin ei tietenkään ennusta lämmöntarvetta, mutta pyrkii hyvin korjaamaan lämpötila eroja. Vesikietoisen etuna on se että lämmitys ei mene nollille vaikka lämmöntarve pienee. Siinä ei siis tule näitä ylilyöntejä vaan uuteen tasapainoon siirrytään melko rauhallisesti. - Anonyymi
HöpöHöpö!
Aineen lämmönjohtavuus on vakio eikä mikään "kylmä aja lämmintä" yhtään mihinkään.
Aivan satua. - Anonyymi
Jonttu kirjoitti:
..netistä Helsingin Teknillisen Korkeakoulun Optoelektroniikan Laboratorion tekemän Java appletin, joka simuloi lämmön siirtymistä aineessa. Käy katsomassa osoitteessa http://atomi.hut.fi/teaching/apletit/heat/heat.html.
Säädä appletin "Lämpötila 1"- ja "Lämpötila 2"-säätimet siten, että ne ovat keskiasennossa. Tämän jälkeen paina "Tasapainotilaan"-nappia, jolloin kappaleen molemmat päät ovat yhtä lämpimät. Seuraavaksi aseta lämmönjohtuvuus molemmissa säätimissä vitoseen ja aloita testi siten, että nostat "Lämpötila 1"-säätimen ylös ja odota hieman aikaa, jotta lämpö alkaa siirtyä tangon toiseen päähän. tämän jälkeen vedä "Lämpötila 1"-säädin ala-asentoon, jolloin näet "puskeeko" kylmä lämmintä edellään.
Mun mielestäni ei puske, mutta tuosta sovelluksesta ei saa dataa ylös, jotta asian voisi numeerisesti laskea.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että tuntuman taustalla VOI olla ilmankosteuden muutoksesta aiheutuva lämmön siirtymisen tehostuminen, joka yhdessä vitullisen lämmönsäätöjärjestelmän kanssa saa asiat vaikuttamaan "pakkasen läpilyömiseltä".
Voitko muuten kuvitella, että joissain taloissa on jonkun tontun toimesta asennettu lämmönsäätöjärjestelmä säätymään ULKOILMAN lämpötilan mukaan? Sehän on ihan perseestä koko homma, koska se ei huomioi esim. tuulen vaikutusta mitenkään.
Henkilökohtaisesti tiedän kyllä syyn tähän menettelyyn. Homman nimi on yksinkertaisesti se, että muuten nämä "pohjakoulutetut ammattimiehet" eivät ole päässeet eroon järjestelmän hystereesistä. Näiden heidän hallitsemien lähes mekaanisten säätöjärjestelmien ongelmahan on se, että ne eivät osaa seurata lämpötilan nousunopeutta ja ottaa huomioon lämpökapasiteettia.
Fiksu prosessoripohjainen säätöjärjestelmä onkin rakennettu niin, että se katkaisee lämmityksen ennen asetettua lämpötilaa ottaen huomioon lähestymisnopeuden ja betonilaattaan varautuneen lämpökapasiteetin, jolloin lämpötila asettuu heti kauniisti oikeaan arvoon eikä heilu kuin heikkopäinen asetetun arvon molemmin puolin.
Jotenkin tuntuu, että näiden ns. "ammattimiesten" olisi syytä tulla hakemaan uusia oppeja täältä teollisuuden puolelta, jossa tuotantoprosesseja ohjataan älykkäillä ja itseoppivilla sumeaa logiikkaa toteuttavilla säätöyksiköillä. Niihin, kun asettaa jonkun arvon niin siinä on ja pysyy kuin tatti paskassa.
Jonttu"Voitko muuten kuvitella, että joissain taloissa on jonkun tontun toimesta asennettu lämmönsäätöjärjestelmä säätymään ULKOILMAN lämpötilan mukaan? Sehän on ihan perseestä koko homma, koska se ei huomioi esim. tuulen vaikutusta mitenkään."
Wind chill effect on kieltämättä vaikuttava tekijä, kun tuulen vaikutusta arvioidaan kymmenien celsiusasteiden lämpöisellä iholla poskipäässä.
-Minkäs verran arvelet tuulen vaikuttavan siinä betonin tai tiilen pinnalla, se lämpötila kun sattuu olemaan lähes sama kuin se ulkoilman lämpötila ===> tuulen vaikutus lämmönsiirtymään lähestyy nollaa.
- Lämpö eristetään pintavuorauksen takaisessa villoituksessa jolloin tuulella ei ole juuri merkitystä ulkoilmalämpöiseen vuoraukseen. Siinä kun enää ei ole hukalämpöä tuulen vietäväksi
- - -
Ei se ulkolämpötilaan perustuva ns. käyräsäätö sitten taida ihan niin paska olla kuin lasitornista katsoen näyttäisi. Kovat on luulot omasta ylivertaisuudesta.
- Kalle
jos sisälämpötilaa säädetään ulkolämpötilan mukaan, eikä sisäthermostaateilla, niin kylmä tulee. Syy: Rakenteissa oleva kylmä, siirtyy eteenpäin, ja kestää aikansa, ennenkuin esim. seinät lämpiävät, ulkopuolelta.
Onko tarpeeksi epäselvästi sanottu?:))- Setä
Kun katselin nämä vastaukset läpi, niin vastauksesi oli lähinnä oikeata. Ilmiössä on pääasiassa kyse kylmien ulkoseinärakenteiden lämpenemisen vaatiman energian ja ulkotermostaatilla ohjatun lämmityksen tehonpudotuksen yhteisvaikutuksesta, mitä vielä usein lauhtumisen yhteydessä esiintyvä tuuli tehostaa.
Jos lämmitysjärjestelmä on moderni ja siinä on ulkoanturin lisäksi myös jossakin sisällä oleva kompensointianturi, niin ilmiötä ei esiinny. Itselläni on kokemusta kahdesta tällaisesta järjestelmästä, joten todella tiedän, mistä puhun. Toiseen tuo kompensointianturi vielä lisättiin jälkeenpäin juuri tuon lauhtumisen yhteydessä tapahtuvan jäähtymisen kompensoimiseksi, ja muutos anturin asentamisen jälkeen oli todella huomattava.
Lopuksi vielä ihmettelen, kun olen näitä kirjoituksia lukenut, mitä nykykoulujen fysiikassa oppilaille oikein opetetaan, sillä monelta fysiikan perusasiat näyttävät olevan hyvästi hukassa. - Vanhempi suunnittelija
Setä kirjoitti:
Kun katselin nämä vastaukset läpi, niin vastauksesi oli lähinnä oikeata. Ilmiössä on pääasiassa kyse kylmien ulkoseinärakenteiden lämpenemisen vaatiman energian ja ulkotermostaatilla ohjatun lämmityksen tehonpudotuksen yhteisvaikutuksesta, mitä vielä usein lauhtumisen yhteydessä esiintyvä tuuli tehostaa.
Jos lämmitysjärjestelmä on moderni ja siinä on ulkoanturin lisäksi myös jossakin sisällä oleva kompensointianturi, niin ilmiötä ei esiinny. Itselläni on kokemusta kahdesta tällaisesta järjestelmästä, joten todella tiedän, mistä puhun. Toiseen tuo kompensointianturi vielä lisättiin jälkeenpäin juuri tuon lauhtumisen yhteydessä tapahtuvan jäähtymisen kompensoimiseksi, ja muutos anturin asentamisen jälkeen oli todella huomattava.
Lopuksi vielä ihmettelen, kun olen näitä kirjoituksia lukenut, mitä nykykoulujen fysiikassa oppilaille oikein opetetaan, sillä monelta fysiikan perusasiat näyttävät olevan hyvästi hukassa.Taitaa olla niin, että ns. asiantuntijoita on vain yksi sadasta tai sinne päin. Ja kun asiantuntijoita on kymmenille arkielämän aloille, niin juuri tämmöiselle rakentamisen erityishaaralle löytyy palstalaisten joukostakin vain mitätön määrä. Yhtä mitätöntä kohti onkin kymmenkertaisesti niitä, jotka luulevat tietävänsä. Yleensä tietämättömyys tulee esiin hyökkäyksen rajuutena. Sekä tietenkin kohteen kaikenlaisena mitätöimisenä. Eräitten toisten alojen asiantuntijat tietävät, mitä mitätöinti kertoo mitätöijästä. Ainakin paljon enemmän kuin kohteesta.
- K.Lämpö
Setä kirjoitti:
Kun katselin nämä vastaukset läpi, niin vastauksesi oli lähinnä oikeata. Ilmiössä on pääasiassa kyse kylmien ulkoseinärakenteiden lämpenemisen vaatiman energian ja ulkotermostaatilla ohjatun lämmityksen tehonpudotuksen yhteisvaikutuksesta, mitä vielä usein lauhtumisen yhteydessä esiintyvä tuuli tehostaa.
Jos lämmitysjärjestelmä on moderni ja siinä on ulkoanturin lisäksi myös jossakin sisällä oleva kompensointianturi, niin ilmiötä ei esiinny. Itselläni on kokemusta kahdesta tällaisesta järjestelmästä, joten todella tiedän, mistä puhun. Toiseen tuo kompensointianturi vielä lisättiin jälkeenpäin juuri tuon lauhtumisen yhteydessä tapahtuvan jäähtymisen kompensoimiseksi, ja muutos anturin asentamisen jälkeen oli todella huomattava.
Lopuksi vielä ihmettelen, kun olen näitä kirjoituksia lukenut, mitä nykykoulujen fysiikassa oppilaille oikein opetetaan, sillä monelta fysiikan perusasiat näyttävät olevan hyvästi hukassa.Kertokaa nyt edes onko kyseessä omakotitalo vai kerrostalo, mikä lämmitysjärjestelmä, kuuluuko kaukolämpöön, monta asuntoa saman lämmityksen piirissä yms...
Tuo kaukolämpöjuttu pitää tasan tarkkaan paikkaansa.
Ilmiö ilmenee myös syksyllä ensimmäisten pakkasten
tultua: Lämpö ei siirry energian lähteestä sen
kohteeseen (asunto) silmänräpäyksessä.
Ei sen toteamiseen tarvitse fysiikan tutkintoja.
Koittakaapa saada kesähelteellä välittömästi vesijohtoverkostosta kylmää vettä.
Ja tuo tarkoittaa tietenkin kunnallistekniikan
piirissä asuvia. Maalla asuvat omakotiasujat
omine kaivoineen ei kuulu ryhmään. - Setä
K.Lämpö kirjoitti:
Kertokaa nyt edes onko kyseessä omakotitalo vai kerrostalo, mikä lämmitysjärjestelmä, kuuluuko kaukolämpöön, monta asuntoa saman lämmityksen piirissä yms...
Tuo kaukolämpöjuttu pitää tasan tarkkaan paikkaansa.
Ilmiö ilmenee myös syksyllä ensimmäisten pakkasten
tultua: Lämpö ei siirry energian lähteestä sen
kohteeseen (asunto) silmänräpäyksessä.
Ei sen toteamiseen tarvitse fysiikan tutkintoja.
Koittakaapa saada kesähelteellä välittömästi vesijohtoverkostosta kylmää vettä.
Ja tuo tarkoittaa tietenkin kunnallistekniikan
piirissä asuvia. Maalla asuvat omakotiasujat
omine kaivoineen ei kuulu ryhmään.Ei kyse ole siitä, miten lämpö tuotetaan, vaan siitä, miten sitä säädetään. Jos käytetään ulkotermostaattia, niin äkillinen lauhtuminen pienentää lämmitystä aivan liikaa, sillä ulkoseinät ja muut vastaavat rakenteet ovat vielä kylmiä ja viilentävät näin sisälämpötilaa.
Jos taas läpötilaa säädetään pelkästään sisälämpötilojen avulla, kuten suoran sähkölämmityksen tapauksessa, niin ilmiötä ei pitäisi esiintyä lainkaan.
Kaukolämmön tulolämpötilalla taitaa asiaan olla vain sekundäärinen merkitys. - Pico
Setä kirjoitti:
Ei kyse ole siitä, miten lämpö tuotetaan, vaan siitä, miten sitä säädetään. Jos käytetään ulkotermostaattia, niin äkillinen lauhtuminen pienentää lämmitystä aivan liikaa, sillä ulkoseinät ja muut vastaavat rakenteet ovat vielä kylmiä ja viilentävät näin sisälämpötilaa.
Jos taas läpötilaa säädetään pelkästään sisälämpötilojen avulla, kuten suoran sähkölämmityksen tapauksessa, niin ilmiötä ei pitäisi esiintyä lainkaan.
Kaukolämmön tulolämpötilalla taitaa asiaan olla vain sekundäärinen merkitys.Jos säätö tapahtuu pelkällä sisälämpötilalla käy helposti niin että ilman lauhtuessa varautunut lämpö nostaa sisälämpöä, koska lämpöhäviöt ulos pienenevät. Lämmitys menee nollille ja siinävaihessa kun sisälämpötila alkaa laskea, on varaavat massat kylmenneet liikaa ja tapahtuu lämpötilan alitus. Kestää hetken että tasapaino taas löytyy.
"Iines" voisi vielä kertoa että laskeeko se lämpötila oikeasti vai tuntuuko se vain siltä.
- K. Lämpö
Pattereiden ja lämmönjakohuoneen termostaateissa on viivettä
ts. ne ei reagoi lämpötilan muutoksiin reaaliajassa.
Kovan pakkasen lauhduttua patterit eivät heti laske lämpötilaa.
Näin asunto on jonkin aikaa "liian" lämmin. Tähän taas termostaatit
reagoivat enemmän kuin todellinen tilanne olisi.
Liian lämpöiseen asuntoon elimistö kerkesi jo tottumaan ja sitten
termostaatit tekevät asunnosta taas "liian" kylmän jne.
Yleensä suurien ulkolämpötilan muutosten jälkeen menee pari
kolme vuorokautta, ennen kuin tämä heiluriliike on saatu tasoittumaan.
Tämä on vesikiertoisten lämmitysratkaisujen ongelma.
Sähköpattereiden lämpöreleet toimivat huomattavasti nopeammin
ja sähköpatterin varsinainen lämmitys tapahtuu itse patterin vastuksissa,
eikä kauempana, kuten nimenkin perusteella kaukolämmössä tapahtuu. - taas
error
- Pico
Jos kyse on siitä että sisälämpömittari näyttää kokoajan 21 astetta, niin homma johtuu sittä että pakasella lämmitin (=patteri) hohtaa voimakkaammin lämmintä ja iho tottuu siihen, samalla lämpöä varastoituu rakenteisiin. Ilman lauhduttua lämpö tulee osittain niistä rakenteista ja varsinainen lämmitin menee kylmäksi. Lattialämmityksessä ero on varmasti pienempi kuin pattereilla, koska lämpötilaerotkin ovat pienempiä.
Mikä on lämmytysjärjestelmä? - Asiantuntija
Niin. Tee se.
- Ako
Syy on siinä että lämpöenergia siirtyy aina lämpimästä kylmään.
Seinärakenne ei toki ole koko paksuudeltaan huoneenlämpöinen ja pinnassa muutu yhtäkkiä ulkolämpötilaan, vaan muuttuu enempi vähempi tasaisesti koko seinän paksuuden matkalla. Varsinkin kivitaloissa, kun on ollut pitkään kova pakkanen, ulkopinta hyytyy syvään routaan. Kun pakkasten jälkeen lämpötila kohoaa nopeasti (eihän Suomen talvessa 20 asteen lämpötilan nousu ole vielä mitään!) seinän ulkorakenne on hyvin paljon kylmempi kuin ulkoilma. Koska lämpövirta kääntyy täten nurin niskoin ulkoa sisälle (seinässä on aina vain yksi lämpövirran suunta) pakkanen lyö läpi.
Tämä ilmiö ei ole merkittävä puutaloissa, mutta tiiliverhotuissa ja erityisesti täystiilitaloissa pakkanen lyö läpi. Ongelma kumuloituu edelleen jos lämmitysjärjestelmä säätää tehoa ulkolämpötilan mukaan eikä osaa tunnistaa lauhtumisilmiötä. Lämmitys menee tällöin jopa kokonaan pois päältä, kun sen päinvastoin pitäisi toimia täydellä teholla. - Tuumailija
....kysymys siittä että jos sähköpatterissa on termostaatti lattian rajassa ja lämpövirta ulospäin pienenee niin samalla myös lämpötilaero katon ja lattian välillä pienenee. Ja koska ihmisen verenkierron suurin osa on ylävartalossa niin painotettu keskiarvo aistintakorkeus on noin 1,4 metrin korkeudella. Näinollen jos lattialla 20 ja katossa kovilla pakkasilla ja 2,6 huonekorkeudella on 24 silloin ihminen aistii 22 toki riippuen kuinka paljon ilma on sekaantunut. Kun ulkolämpötila nousee niin lämpötilaero katon ja lattian välillä pienenee. Lattialla on 20 ja katossa 22 niin ihminen aistii 21 joka aluksi tunttu viileämmältä kunnes siihen taas tottuu. Huomaa! lämpötilaerot oli vain esimerkkejä. Muistaisin jostain että ihminen aistii 0,2 asteen muutokset.
- Anonyymi
Täälähän on kunnon asiantuntiat.
- Anonyymi
"Osaakos kukaan sanoa, mistä johtuu että pakkanen tulee ns. sisälle, kun lämpötila ulkona nousee. Eli, jos lämmitys on säädettynä kokoa ajan samalle teholle, ja ulkona lauhtuu, niin sisällä tuntuu kylmemmältä kuin pakkasella. "
Teillä on säädöissä vikaa.
Todennäköisimmin:
-Lämpökäyrä on virheellinen tai lämmityksen kesäsulkeutuminen on säädetty liian ylös.
-Lämmityksen ohjausta ei ole optimoitu rakennukseen (kevytrakenteisissa säätö pitää olla nopeampi kuin raskasrakenteisissa)
Oman kokemukseni mukaan "syyskoleus" on yleisempää kuin keväällä tuntuva viileys, siksi esimerkiksi Oumanin ohjaimissa on toisinaan "syyskuivatus" -toiminto.
-raksaaja(sh)- Anonyymi
Ei tarvi ufoja eikä foliohattuja.
Kyse on rakenteiden (ja maaperän) lämmönvarauskyvystä. Kun ulkolämpötila laskee "tulipalopakkaslukemiin", niin ottaahan se aikansa, ennen kuin ulkoseinärakenne kerkiää kauttaaltaan jäähtyä ja sitä myötä myös seinien sisäpinnat. Pakkasen lauhtuessa päin vastoin eli seinän ulko-osan rakenteet voivat hetken aikaa olla ulkoilmaa kylmempiä.
Varsinainen hupi alkaa, kun soppaan lisätään vesikiertoinen lämmitys, jonka menoveden lämpötilaa säädetään suoraan ulkolämpötilan mukaan. Pakkasen kiristyessä huonelämpötila voi jopa nousta, kun memnoveden lämpötila ampuu ylös ennen kuin seinät ovat kerinneet jäähtyä ja lämmönhukka huoneesta seiniin kasvaa. Pakkasen lauhtuessa päin vastoin eli lämmönhukka pysyy isona, mutta menovesi viilenee -> hups, talo jäähtyy. Ilmiöt ovat selvästi havattavissa etenkin betonirakenteisissa kerrostaloissa, jossa on reilummin lämpöä varaavaa massaa. Sama näkyy siinäkin, ettei 1 hellepäivä sisälämpötilaa hetkauta, mutta 2-3 putkee on eri juttu...
Kyllä tätä vastaavaa ilmenee pienteloissakin mm. maaperän lämmönvaihtelun kautta. Siellähän sitä varaavaa massaa piisaa.
Em. ilmiöiden välttämiseksi vesikiertoisen lämmityksen menovesisäätö pitäisi tehdä vähän viivästettynä, vaikka 12 h liukuvana keskiarvona ulkolämpötilasta
- Anonyymi
Paskat, vanhoissa murjuissa iv puolitetaan pakkasella.
- Anonyymi
Automaattinen lämmönsäätö tuhoaa talon kuin talon. Mittaa vain lämpötilan, ei mittaa kosteutta. -/+0 ja lähellä kosteus leviää. Manuaaliset turvallisemmat.
- Anonyymi
Essonvaarilla on taas kostea viikoloppu. Ei vaari muunlaisista tiedäkään. Kosteus on jo tehnyt tuhonsa...
- Anonyymi
Oli aika tämän ikäinen ja näin tärkeä aloitus nostaa...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik103379MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar681858Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5411566Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin771169Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja61982Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s33948Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt209872- 170823
Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o59806Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3768