mikä ero on?

Onhan sitä jo kehitetty lemmikkieläinkin, jolle omistaja ei ole allerginen. Kuitenkin tuo otus on muuten ihan tavallinen.
Kala-allergia näkyy siis vain silloin jos juuri tuo allergiaa aiheuttava osa haluttaisiin kasviin, mutta on erittäin vaikea ymmärtää miksi näin tehtäisiin.

Kaikki ruoka sisältää aina DNA:ta ja siis tällöin myös geenejä (geeni = osa DNA:sta). Geenit itsessään eivät vaikuta elimistöön mitenkään.

Eliöissä geenit ohjaavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia. Geenien ansiosta me siis olemme ihmisiä emmekä sammakoita tai herkkutatteja.

Eliöissä on hyvin vaihteleva määrä yksittäisiä geenejä: coli-bakteerissa ~4.300 ja ihmisessä ~30.000. On siis varsin helppo ymmärtää että eliö ei muutu toiseksi jos siihen siirretään yksittäisiä geenejä jostakin toisesta eliöstä.

Monilla ihmisillä on allergioista harhaluulo, mikä pitäisi saada muuttumaan: Oikeasti ihminen EI voi olla allerginen "ahvenelle". Ihminen voi olla allerginen jollekkin "ahvenen proteiinille" (geenit ohjaavat proteiinien muodostumista.) Siis jos käy niin huono onni, että riisiin siirretty geeni on juuri se allergiaa aiheuttava, niin silloin "ahven allerginen" voi saada oireita muokatusta riisistä.

Uhka on siis olemassa, mutta se on häviävän pieni seuraavista syistä:
1. geenejä siirretään vain harvoin "kaukaisiin geneettisiin sukulaisiin" eli markkinoilla olevista "riiseistä" ei löydy "ahventen" geenejä
2. siirretyjen geenien ominaisuudet tunnetaan ennen kuin siirto tehdään, ja allergian mahdollisuus ei tällöin tule tutkijoille yllätyksenä
3. mikäli on syytä epäillä että siirrettävä geeni voi aiheuttaa allergisia oireita, niin asia tutkitaan erityisen tarkasti jo hyvissä ajoin ennen tuotteen päästämistä markkinoille
4. mikäli tutkimuksissa havaitaan viitteitä allergioiden mahdollisuudesta, niin tuotteen kehittäminen mitä todennäköisimmin keskeytetään, koska vahingonkorvausvaatimukset olisivat tuottajille katastrofaalisia - kiitos USA:n oikeusjärjestelmän ;-)

Elimistössä on sellaisia entsyymejä kuin DNAasit, jotka pilkkovat vierasta DNA:ta. (Vastaavasti RNA:lle RNAasit) Näitä on tietämykseni mukaan kaikilla eliöillä, sillä muutenhan olisimme koko ajan alttiina ympäristön geeneille (ja tuskin olisimme ihmisiä)!

Geenimanipuloitu ruoka on yhtä vaarallista kuin millä tahansa muulla keinolla jalostettu ruoka. Jalostusta on tapahtunut niin pitkään, kuin maanviljelystä on harjoitettu.

Geenimanipuloinnissa on mielestäni arveluttavaa vain se, onko ihmisellä oikeutta puuttua geeniyhdistelmien syntyyn tai ylipäänsä vaikuttaa luontoon. Liian suuria kysymyksiä sekoitettavaksi keskusteluun geenimanipuloidun kananmunan vaarallisuudesta..

molekyylibiologi kirjoitti:

Kaikki ruoka sisältää aina DNA:ta ja siis tällöin myös geenejä (geeni = osa DNA:sta). Geenit itsessään eivät vaikuta elimistöön mitenkään.

Eliöissä geenit ohjaavat erilaisia toimintoja ja ominaisuuksia. Geenien ansiosta me siis olemme ihmisiä emmekä sammakoita tai herkkutatteja.

Eliöissä on hyvin vaihteleva määrä yksittäisiä geenejä: coli-bakteerissa ~4.300 ja ihmisessä ~30.000. On siis varsin helppo ymmärtää että eliö ei muutu toiseksi jos siihen siirretään yksittäisiä geenejä jostakin toisesta eliöstä.

Monilla ihmisillä on allergioista harhaluulo, mikä pitäisi saada muuttumaan: Oikeasti ihminen EI voi olla allerginen "ahvenelle". Ihminen voi olla allerginen jollekkin "ahvenen proteiinille" (geenit ohjaavat proteiinien muodostumista.) Siis jos käy niin huono onni, että riisiin siirretty geeni on juuri se allergiaa aiheuttava, niin silloin "ahven allerginen" voi saada oireita muokatusta riisistä.

Uhka on siis olemassa, mutta se on häviävän pieni seuraavista syistä:
1. geenejä siirretään vain harvoin "kaukaisiin geneettisiin sukulaisiin" eli markkinoilla olevista "riiseistä" ei löydy "ahventen" geenejä
2. siirretyjen geenien ominaisuudet tunnetaan ennen kuin siirto tehdään, ja allergian mahdollisuus ei tällöin tule tutkijoille yllätyksenä
3. mikäli on syytä epäillä että siirrettävä geeni voi aiheuttaa allergisia oireita, niin asia tutkitaan erityisen tarkasti jo hyvissä ajoin ennen tuotteen päästämistä markkinoille
4. mikäli tutkimuksissa havaitaan viitteitä allergioiden mahdollisuudesta, niin tuotteen kehittäminen mitä todennäköisimmin keskeytetään, koska vahingonkorvausvaatimukset olisivat tuottajille katastrofaalisia - kiitos USA:n oikeusjärjestelmän ;-)

Lue lisää

Testataanpa hieman oheisia väitteitä, koska yht'äkkiä en ole lainkaan varma siitä, minkä verran molekyylibiologit testaavat uskomattomia väitteitään ennen kuin siirtävät ne keskustelupalstoille:

"2. siirretyjen geenien ominaisuudet tunnetaan ennen kuin siirto tehdään, ja allergian mahdollisuus ei tällöin tule tutkijoille yllätyksenä "

Avainsanoina luonnollisesti on "tunnetaan ennen". Siis edes molekyylibiologi ei ohessa koita väittää, että ominaisuudet tunnettaisiin JÄLKEEN. Kuitenkin se, miten geenit vaikuttavat siirron jälkeen, on tarkastelun kannalta oleellista.

Kun kärpäsiin lisättiin silmägeeniä, ne saivat (odotetusti) lisää silmiä ruumiiseensa. Kuitenkin tutkijat olivat täysin kyvyttömiä ennustamaan, että mihin paikkoihin uusia silmiä kasvaa. Niitä tuli jopa kärpästen siipiin.

Lisäksi on huomioitava, että silmägeenitapauksessa (esimerkkinä)ei ole mitään keinoa sanoa, että mitä piileviä (=ei-näkyviä)muutoksia silmägeenin lisääminen noissa kärpäsissä aiheutti. Nuo muutokset saattoivat olla jopa huomattavampia kuin kontrolloimaton "silmäpeli".

"3. mikäli on syytä epäillä että siirrettävä geeni voi aiheuttaa allergisia oireita, niin asia tutkitaan erityisen tarkasti jo hyvissä ajoin ennen tuotteen päästämistä markkinoille "

Nämä kohdat kolme ja neljä ovat yleisiä myyttejä, joita gm-teollisuus erityisen mielellään levittää monsterikasveistaan, mutta muuta ne eivät olekaan kuin myyttejä. Selostettuna "Petoksen siemenissä" on se, että yleensä gm-kasvien testaukset on suoritettu todella ala-arvoisesti.

Lisäksi esimerkiksi Juskevich-Gyerin arvio monsanton geenimuuntelulla tuottamasta rBGH:sta lehmänmaidossa oli niin täynnä virheitä, että siitä voisi ajaa rekalla läpi. Miksi Monsanto esimerkiksi oli haluton antamaan julkisuuteen oleellista tietoa rBGH:n testauksesta hiirikokeessaan? Yhtiöhän ei antanut edes nimenomaisesta pyynnöstä tietoa hiirten alkuperäisestä painosta, jonka tiedon se huolellisesti oli jättänyt pois tutkimusraportistaan.

"kiitos USA:n oikeusjärjestelmän"

Niinpä! USA:n oikeusjärjestelmä auttoi Monsantoa salaamaan edellä mainitun hiirikokeen alkuperäistiedon kuluttajilta. Kun tuota kiusallista tietoa kyseltiin Monsantolta, oikeusjärjestelmä tuli apuun ja julisti sen Monsanton "Liikesalaisuudeksi".

Xveg kirjoitti:

Testataanpa hieman oheisia väitteitä, koska yht'äkkiä en ole lainkaan varma siitä, minkä verran molekyylibiologit testaavat uskomattomia väitteitään ennen kuin siirtävät ne keskustelupalstoille:

"2. siirretyjen geenien ominaisuudet tunnetaan ennen kuin siirto tehdään, ja allergian mahdollisuus ei tällöin tule tutkijoille yllätyksenä "

Avainsanoina luonnollisesti on "tunnetaan ennen". Siis edes molekyylibiologi ei ohessa koita väittää, että ominaisuudet tunnettaisiin JÄLKEEN. Kuitenkin se, miten geenit vaikuttavat siirron jälkeen, on tarkastelun kannalta oleellista.

Kun kärpäsiin lisättiin silmägeeniä, ne saivat (odotetusti) lisää silmiä ruumiiseensa. Kuitenkin tutkijat olivat täysin kyvyttömiä ennustamaan, että mihin paikkoihin uusia silmiä kasvaa. Niitä tuli jopa kärpästen siipiin.

Lisäksi on huomioitava, että silmägeenitapauksessa (esimerkkinä)ei ole mitään keinoa sanoa, että mitä piileviä (=ei-näkyviä)muutoksia silmägeenin lisääminen noissa kärpäsissä aiheutti. Nuo muutokset saattoivat olla jopa huomattavampia kuin kontrolloimaton "silmäpeli".

"3. mikäli on syytä epäillä että siirrettävä geeni voi aiheuttaa allergisia oireita, niin asia tutkitaan erityisen tarkasti jo hyvissä ajoin ennen tuotteen päästämistä markkinoille "

Nämä kohdat kolme ja neljä ovat yleisiä myyttejä, joita gm-teollisuus erityisen mielellään levittää monsterikasveistaan, mutta muuta ne eivät olekaan kuin myyttejä. Selostettuna "Petoksen siemenissä" on se, että yleensä gm-kasvien testaukset on suoritettu todella ala-arvoisesti.

Lisäksi esimerkiksi Juskevich-Gyerin arvio monsanton geenimuuntelulla tuottamasta rBGH:sta lehmänmaidossa oli niin täynnä virheitä, että siitä voisi ajaa rekalla läpi. Miksi Monsanto esimerkiksi oli haluton antamaan julkisuuteen oleellista tietoa rBGH:n testauksesta hiirikokeessaan? Yhtiöhän ei antanut edes nimenomaisesta pyynnöstä tietoa hiirten alkuperäisestä painosta, jonka tiedon se huolellisesti oli jättänyt pois tutkimusraportistaan.

"kiitos USA:n oikeusjärjestelmän"

Niinpä! USA:n oikeusjärjestelmä auttoi Monsantoa salaamaan edellä mainitun hiirikokeen alkuperäistiedon kuluttajilta. Kun tuota kiusallista tietoa kyseltiin Monsantolta, oikeusjärjestelmä tuli apuun ja julisti sen Monsanton "Liikesalaisuudeksi".

Lue lisää

Juskevich-Gyerin hakusanoilla en löytänyt mitään, mutta tarkoitit ilmeisesti paria Juskovich Geyer.

En ihan tarkkaan ymmärrä, miten hormonien käyttö maidontuotannossa liittyy geenimuunneltuun ruokaan. Tämän kaltaista toimintaa on yleisesti kritisoitu jenkkilän ulkopuolella, ja luulen että Euroopassa hormonien käyttö karjataloudessa on kokonaan kielletty. (Asiaa saa kommentoida ja olisi kiva saada linkkejä jos luuloni on väärä.)

Kärpästen silmistä en myöskään lähde sen enempää kiistelemään, voi hyvin olla että tämän kaltaisia kokeita on tehty joskus. Banaanikärpäsillä kun on niin helppo tehdä kaikenlaisia kokeita. Tämänkaltaisten tulosten seurauksena ollaankin alettu ymmärtämään enemmän geenien signaloinnista ja yhteisvaikutuksista. Nämä asiat siis osataan jo ottaa paremmin huomioon tehtäessä uusia tutkimuksia.

Tällä tieteenalalla kuitenkin kannattaa muistaa, miten uudesta tieteestä on kyse: DNA rakenne 1953, perusdogma DNA->RNA->proteiini 1956, ensimmäinen rekombinantti-DNA 1972, ensimmäinen geeninsiirto 1973, PCR 1980, FlavrSavr tomaatti 1994.
( http://www.bioinformatics.nl/webportal/background/timeline.html )

Siis tutkimukset, mitkä on tehty -90 luvulla, ovat 'vanhoja asioista'. -80 luvulla ja sitä ennen tapahtunut on 'muinaisia keskiaikoja'. Itse olen koko ajan ollut sitä mieltä, että maltillinen kehitys on järkevin suunta. Ei liian nopeita tuotteistamisia, mutta ei myöskään menetelmän totaalista kieltämistä. Oma kantani on että tällä hetkellä geeniteknisiä menetelmiä pitäisi käyttää lähinnä lajikkeiden välillä tapahtuviin geenisiirtoihin, ei niinkään lajista toiseen.

Hedelmöittymättömän kananmunan syönti on tosi vaarallista. Haploidilla genomilla on taipumus muodostaa diploidi. Ihmisekehoon joutuessaan voi kanan perimä yhdistyä ihmisen erilaistumattomiin kantasoluihin ja erikoistua kanan kudosrakenteeksi.

Voi olla, että alat vaikka munimaan. Tämän välttämiseksi kannattaa talvella vähentää keinovaloa. Istuskella vaan hämärissä.

Joillekin saattaa alkaa kasvaa höyhen peitettä. Heltta on aika yleisesti havaittavissa useilla suomalaisilla.

vielä ihmisessäkin kirjoitti:

Hedelmöittymättömän kananmunan syönti on tosi vaarallista. Haploidilla genomilla on taipumus muodostaa diploidi. Ihmisekehoon joutuessaan voi kanan perimä yhdistyä ihmisen erilaistumattomiin kantasoluihin ja erikoistua kanan kudosrakenteeksi.

Voi olla, että alat vaikka munimaan. Tämän välttämiseksi kannattaa talvella vähentää keinovaloa. Istuskella vaan hämärissä.

Joillekin saattaa alkaa kasvaa höyhen peitettä. Heltta on aika yleisesti havaittavissa useilla suomalaisilla.

Lue lisää

Tällä tavalla on helppo vastata, kun heittää leikiksi. Itse keskustelua se ei kyllä palvele.

"Iso-Britanniassa tehty ihmistutkimus osoitti myös, että gm-soijaa syövien vatsan bakteerit olivat napanneet DNA-pätkiä gm-soijasta."

Onko tehty vastaavia tutkimuksia missä on testattu geenimanipuloimattoman dna-aineksen siirtymistä bakteereihin? Tuntuu hieman kummalliselta, että bakteerit ovat napanneet pätkiä vain gm-soijasta.

jos syön kirjoitti:

"Iso-Britanniassa tehty ihmistutkimus osoitti myös, että gm-soijaa syövien vatsan bakteerit olivat napanneet DNA-pätkiä gm-soijasta."

Onko tehty vastaavia tutkimuksia missä on testattu geenimanipuloimattoman dna-aineksen siirtymistä bakteereihin? Tuntuu hieman kummalliselta, että bakteerit ovat napanneet pätkiä vain gm-soijasta.

Lue lisää

Sellaista ei ole kovin helppo tutkia. Tavanomaisessa soijassa kun ei ole kovin helppoa määritellä mitä sekvenssiä etsitään. GM-soijassa on sellaisia sekvenssejä, joita ei bakteereista voi löytyä kuin niiden siirryttyä GM-soijasta.

Hannes Tuohiniitty kirjoitti:

Sellaista ei ole kovin helppo tutkia. Tavanomaisessa soijassa kun ei ole kovin helppoa määritellä mitä sekvenssiä etsitään. GM-soijassa on sellaisia sekvenssejä, joita ei bakteereista voi löytyä kuin niiden siirryttyä GM-soijasta.

Lue lisää

Valistunut arvio on, että bakteerit hyödyntävät kaikkia tapaamiaan geenejä, eikä gm siten poikkea käytökseltään entisestä.

yuoipå kirjoitti:

Valistunut arvio on, että bakteerit hyödyntävät kaikkia tapaamiaan geenejä, eikä gm siten poikkea käytökseltään entisestä.

Ero vain on siinä, että gm-tuotteesta otettu sekvenssi saattaa bakteerin genomissa vaikuttaa ennen näkemättömällä tavalla, koska samanlaista geeniä bakteeri ei ole koskaan käsitellyt.

yuoipå kirjoitti:

Valistunut arvio on, että bakteerit hyödyntävät kaikkia tapaamiaan geenejä, eikä gm siten poikkea käytökseltään entisestä.

Ero vain on siinä, että gm-tuotteesta otettu sekvenssi saattaa bakteerin genomissa vaikuttaa ennen näkemättömällä tavalla, koska samanlaista geeniä bakteeri ei ole koskaan käsitellyt.

Hannes Tuohininiitty kirjoitti:

Ero vain on siinä, että gm-tuotteesta otettu sekvenssi saattaa bakteerin genomissa vaikuttaa ennen näkemättömällä tavalla, koska samanlaista geeniä bakteeri ei ole koskaan käsitellyt.

Lue lisää

Ehdottomasti näin. Kuitenkin bakteerit jatkuvasti törmäävät geeneihin, jota eivät ole ennen tavanneet. Mikäli asiassa olisi oikeasti ongelmia, meidän tulisi välittömästi alkaa steriloida kaikki liikennevälineet ja rahdit. Kuitenkaan ei ole erityisiä merkkejä, että nykyinen valtava vieraitten organismien levitys olisi mitenkään lisännyt bakteereista aiheutuvia haittoja.

Erityisesti on huomattava, että eliöissä on kuitenkin melkolailla samanlaisia geenejä ja vain häviävän pieni osa on jotenkin harvinnaisia.

Todellinen ongelma on kuitenkin ollut kokonaisten organismien leviäminen alueille, joista niille on löytynyt sopiva ekologinen lokero. Itämeren lajikehitys on nyt täysin ennustamaton, koska painolastissa levinneet organismit muuttavat koko ekologian.