Minun Isänpäiväni

Mikko*

Herään aamulla ennen seitsemää ollakseni hereillä kun lapset heräävät. Herään siksi, että äiti saisi nukkua kun on niin väsynyt.
Olisi kyllä väsyttänyt minuakin.
Laitan pojille valmiiksi aamiaisen, syötän nuorimmaisen, siivoan keittiön ja laitan tiskit koneeseen. Siivoan myös olohuoneesta sinne illalla jääneet tavarat.
Tyhjennän pesukoneen sinne unohdetuista vaatteista ja täytän sen uudelleen töpötäydestä pyykkikorista ja laitan koneen käyntiin.

Leikin hetken poikien kanssa. Sitten istahdan sohvalle lukemaan aamun lehteä.
Nuorempi nousee jalkaani vasten ja alkaa kitistä. Kello käy jo kymmentä isänpäivän aamuna.
Oli välipalan aika.
Vaimo herää nuorimmaisen kitinään, tulee puoliunisena olohuoneen ovelle ja avaa aamun tiukalla kysymyksellä; ”Miks sä huudatat sitä poikaa? Anna sille ruokaa!”
En minä poikaa huudattanut, ehti kitistä ehkä puoli minuuttia.

Minä otan pojan syliini ja menen keittiöön. Vaimo tulee perässä, ottaa kaapista juomalasin,
Aamun toinen lause vaimolta; ”Miks sä et voi laittaa näitä astioita niiden oikeille paikoille? Mulla on aina hirveä työ järjestellä niitä sun jäljiltäs.”

Seuraavan kommentin jo arvaankin ja annan sen mennä kuin unessa; ”Mikset sä ole laittanut aamiaista?” En jaksanut vastata, otin nuorimmaisen syliini ja menen olohuoneeseen. Minuakin väsyttää. Kuulen vaimon laittavan kahvikeittimeen vettä.
Nuorimmainen nukahtaa sohvalle, vanhemman pojan leikkiessä huoneessaan. Vaimo lähtee keittiöstä kylppäriin ja minä menen keittiöön. Kahvinkeitin on päällä mutta kahvia siinä ei ole.
Menen takaisin olohuoneeseen ja nukahdan hetkesi nuorimmaiseni viereen. Nuorimmainen herää vaimon tullessa suihkusta kuivaamaan märkää tukkaansal Minä herään nuorimmaisen kitinään.
On kiva isänpäivä vuonna 2006, 2005, 2004, 2003 jne.
Herättyäni ehdin vielä tyhjentää pyykkikoneen, siivoamaan, ruokkimaan pojat ja illalla vielä kestitsen vaimon sukulaisia.
Lahjankin sain – kunhan käyn viikolla itse ostamassa.
Näin meillä isänpäivänä.
Tuli vaan mieleeni, että mitähän, jos me miehet hoidettais äitienpäivä yhtä tyylikkäästi…

192

68442

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kait

      tuo ole totta mitä kirjoitit MIkko.....

      • Mikko*

        Ikävä kyllä - totta on joka sana. Paitsi ehkä hieman kaunisteltu koska aika kultaa muistot eikä kumppanista halua kertoa kaikkea "rumaa". Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu ruikutukseksi miten huonosti mulla menee vaan iham jutun alustukseksi ja siksi, että jos joku vaimo ajattelisi omalla kohdallaan miten hänen miehensä kokee ja elää isänpäivän ja yleensä parisuhteen!!!


      • äitee-

        No meillä ei ole kyllä tapahtunut, mutta mä heittäisin tommosen "letukan" ovesta pihalle - en katsoisi päivääkään. PISTE.


      • äippäliini
        Mikko* kirjoitti:

        Ikävä kyllä - totta on joka sana. Paitsi ehkä hieman kaunisteltu koska aika kultaa muistot eikä kumppanista halua kertoa kaikkea "rumaa". Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu ruikutukseksi miten huonosti mulla menee vaan iham jutun alustukseksi ja siksi, että jos joku vaimo ajattelisi omalla kohdallaan miten hänen miehensä kokee ja elää isänpäivän ja yleensä parisuhteen!!!

        Mielestäni koko äitien- ja isänpäivää EI tarviisi edes viettää. Aivan turhanpäiväistä paskaa.


      • entinen puoliso nykyinen yk...
        Mikko* kirjoitti:

        Ikävä kyllä - totta on joka sana. Paitsi ehkä hieman kaunisteltu koska aika kultaa muistot eikä kumppanista halua kertoa kaikkea "rumaa". Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu ruikutukseksi miten huonosti mulla menee vaan iham jutun alustukseksi ja siksi, että jos joku vaimo ajattelisi omalla kohdallaan miten hänen miehensä kokee ja elää isänpäivän ja yleensä parisuhteen!!!

        Noin hoitui meillä äitienpäivät ja syntymäpäivät ja joulut eli kai se on vain kiinni siitä mitä on lapsuudenperheessä opittu.Viime äitienpäivänä tuli ilmoitus että mies haluaa ero,ja ensi viikolla vapaus koittaa molemmille....että voi se olla näinkin päin.


      • lumihiutale@com.
        Mikko* kirjoitti:

        Ikävä kyllä - totta on joka sana. Paitsi ehkä hieman kaunisteltu koska aika kultaa muistot eikä kumppanista halua kertoa kaikkea "rumaa". Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu ruikutukseksi miten huonosti mulla menee vaan iham jutun alustukseksi ja siksi, että jos joku vaimo ajattelisi omalla kohdallaan miten hänen miehensä kokee ja elää isänpäivän ja yleensä parisuhteen!!!

        ota ero jos ahdistaa.


      • yksinäinen nainen parisuhte...
        Mikko* kirjoitti:

        Ikävä kyllä - totta on joka sana. Paitsi ehkä hieman kaunisteltu koska aika kultaa muistot eikä kumppanista halua kertoa kaikkea "rumaa". Kirjoitukseni ei ollut tarkoitettu ruikutukseksi miten huonosti mulla menee vaan iham jutun alustukseksi ja siksi, että jos joku vaimo ajattelisi omalla kohdallaan miten hänen miehensä kokee ja elää isänpäivän ja yleensä parisuhteen!!!

        Hei Mikko!
        Ei kuulosta kovin kivalta, olen pahoillani puolestasi. Ei kaikki naiset ole samalaisia, toivon sinulle myös iloisia hetkiä puolisosi kanssa. Hyvää isänpäivää!


      • hilma 2
        äippäliini kirjoitti:

        Mielestäni koko äitien- ja isänpäivää EI tarviisi edes viettää. Aivan turhanpäiväistä paskaa.

        Olen samaa mieltä, että turhaa hössötystä kaikki äitien- ja isänpäivät. Turhaa stressiä ne ovat joka tapauksessa. Ne ovat kauppiaitten markkinat. Sama pätee myös Jouluun ja muihin juhliin.

        ********** Esim Joulua voisi viettää vaatimattomasti. Useinmiten tulee turhaa riitaa sekä joulun järkkäämisestä että lahjoista eli koko hössötyksestä. Kunpa opittaisiin edellisistä kerroista......????!!!!!


    • arkea.

      Mikko, tarinasi on todellista, harmaata arkea valitettavan monessa perheessä.
      Hyvä vihjaus tuo meille isille; mitä jos todellakin hoitaisimme äitienpäivän ihan niinkuin me itse saimme isänpäivänkin? Tehkäämme niin!
      En todellakaan silti tarkoita, etteikö joku isä saa toisenlaistakin isänpäivää ja etteikö Mikon tarina kääntäen ole arkea monen äidinkin elämässä mutta jospa sittenkin oppisimme tarinasta jotain!

      • Nimetön

        Mikään ei ainakaan parane, jos ajatellan asioista noin!

        Miksi pitäisi kostaa pahalla? Miksi ei voisi päättää, että haluan paremman arjen, paremmat juhlapäivät?

        Kehoittaisin vastaamaan pahaan hyvällä, niin lopulta huomaat että se tarttuu myös toiseen. Päättäkää yhdessä, että ette enää morkkaa tai tiuski toisillenne. Tehkää töitä yhteisen hyvän eteen. Ei mikään parisuhde kukoista, jos sen eteen ei nähdä valtavasti vaivaa.

        Onnellisempi arki, niin juhlatkin ovat ruusuilla tanssimista!


      • juhla?
        Nimetön kirjoitti:

        Mikään ei ainakaan parane, jos ajatellan asioista noin!

        Miksi pitäisi kostaa pahalla? Miksi ei voisi päättää, että haluan paremman arjen, paremmat juhlapäivät?

        Kehoittaisin vastaamaan pahaan hyvällä, niin lopulta huomaat että se tarttuu myös toiseen. Päättäkää yhdessä, että ette enää morkkaa tai tiuski toisillenne. Tehkää töitä yhteisen hyvän eteen. Ei mikään parisuhde kukoista, jos sen eteen ei nähdä valtavasti vaivaa.

        Onnellisempi arki, niin juhlatkin ovat ruusuilla tanssimista!

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä !


      • Nimetön
        juhla? kirjoitti:

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä !

        Ja samalla myös Mikolle asiaan, joka koski sitä että kostoksi tekee äitienpäivästä samanlaisen. Edellinen kirjoitus, johon vastasin, koski ainoastaan tätä asiaa.

        Mun mielestäni kostolla ei parisuhteessa mennä muuten kuin taaksepäin. Ja tiedoksi: myös mulla on pitkä avioliitto ja kaksi lasta. Eli jonkinlainen aavistus lapsiperheen arjesta mulla on.

        Vanhempien parisuhde on lasten todellinen koti. Sen vuoksi olisi todella tärkeää, ettei koston kierrettä aloiteta. Eniten siitä kärsii lapset!

        Elämän ruutiineihin kuuluu kunnioittaa toista ja rakastaminen on myös tahdon asia.


      • että kynnysmatoks
        Nimetön kirjoitti:

        Mikään ei ainakaan parane, jos ajatellan asioista noin!

        Miksi pitäisi kostaa pahalla? Miksi ei voisi päättää, että haluan paremman arjen, paremmat juhlapäivät?

        Kehoittaisin vastaamaan pahaan hyvällä, niin lopulta huomaat että se tarttuu myös toiseen. Päättäkää yhdessä, että ette enää morkkaa tai tiuski toisillenne. Tehkää töitä yhteisen hyvän eteen. Ei mikään parisuhde kukoista, jos sen eteen ei nähdä valtavasti vaivaa.

        Onnellisempi arki, niin juhlatkin ovat ruusuilla tanssimista!

        naisena .hoidin kodin ..ilman vesijohtoja ..kaks lasta ..yrityksen ..ja vastasin omasta mielestä .pahaan hyvällä..mut toinen ..käytti sen hyväkeen eli sain vain enempi ..tehdä ..ja toinen senku valitti ..että oon huolimaton ..kun kertakaikkiaan aika ei riittäny ..huolellisuuteen ..sit kun toisella vapautta ja aikaa tuli toiset naiset kun ei sanu ..sexiä tarpeekseen ..että sillain ..luulen että kaikkeen ei hyvä auta jostoisessa tunnevamma ..ettei pysty ottamaan toista huomioon ...


      • Nimetön
        että kynnysmatoks kirjoitti:

        naisena .hoidin kodin ..ilman vesijohtoja ..kaks lasta ..yrityksen ..ja vastasin omasta mielestä .pahaan hyvällä..mut toinen ..käytti sen hyväkeen eli sain vain enempi ..tehdä ..ja toinen senku valitti ..että oon huolimaton ..kun kertakaikkiaan aika ei riittäny ..huolellisuuteen ..sit kun toisella vapautta ja aikaa tuli toiset naiset kun ei sanu ..sexiä tarpeekseen ..että sillain ..luulen että kaikkeen ei hyvä auta jostoisessa tunnevamma ..ettei pysty ottamaan toista huomioon ...

        En tarkoittanut sitä, että toinen aina antaa ja toinen vaan ottaa. Kenenkään ei tulisi olla kenenkään kynnysmattona.

        Keskustemalla asiat selviksi ja tasapuolisiksi arjesta tulee parempaa. Toisen kunnioittamisesta ja rakastamisesta se lähtee. Siinä vaiheessa, jos antaminen on vain yksipuolista, ei parisuhteella ole kovin hyvää tulevaisuutta. Mutta... Se, että jatkuva toisen sättimisen kierre saadaan katkaistuksi, niin siihen tarvitaan viisaamman aloitusta. Aloitusta paremman huomisen puolesta.

        Sain sen käsityksen, että ap:n arki on usein hänen kuvaamansa laista. Mielestäni puhumalla saa selvyyden aika moneen ongelmaan parisuhteessa. Tiedämme vain Mikon* tarinan, emme vaimon näkökantaa asiaan. Hän voi kokea asian aivan eri tavalla. Onko taustalla masennusta tai alemmuuden tuntoa? Onko myös Mikon* osalta tapahtunut vaimon aliarvioimista ja loukkaamista?

        Uskon, ettei asiat ongelmatilanteissa ole kovin yksinkertaisia. Siksi vanhempien pitäisi kuunnella toisiaan ja yrittää täysillä parantaa asia. Kunpikaan ei tee sitä yksin, mutta usein siihen tarvitaan toinen katkaisemaan kierre ja tekemään aloite.


    • Nimetön

      ...tehdä samoin silloin kun äitienpäivä. Hoida se yhtä "tyylikkäästi". Mitä mahtaa olla silloin lopputulos? Voin vaan kuvitella. Ikävä kuulla miten juuri sinun isänpävät ovat olleet. Ei kuulostaa kivalta mutta tuon varmasti aika monessa kodissa nykyään:( Yritä kuitenkin tehdä siitä hyvää isänpäivää, kaikille.

    • mansku72

      Nyt Mikko vaimo vaihtoon!! Olen itse ollut naimisissa ja kaksi lasta(nykyään yh-äiti). Aina hoidettiin isänpäivä kunnialla. Ei ole suuri vaiva kerran vuodessa huomioida toista ja saada hyvälle mielelle!

      • Nimetön

        joo minä lähden aamulla koiran kans mökille ja keitän itse itselleni isänpäivä kahvit,siellä sielu lepää!


    • äiti minäkin

      tähän on kuitenkin pakko sanoa, että kyllä tämä valitettavasti on toisinpäin tavallisempaa.
      sulle sanoisin, että kerää kamppeesi ja lähde ja vaadi vielä lapsesi mukaan...!

    • Tarinasi on ote suoraan yksinhuoltajaisän isänpäivästä,jolla ei vielä ole toista aikuista vierellä ottamassa vastuuta vanhemmuudesta. Sinullahan on yksi lapsi lisää, tarinasta päätellen. Vanhemmuus on aivan jotain muuta. Hyvä parisuhde on sitä, jotta toinen on askeleen edellä sillä hetkellä kun toinen välillä "jätättää". Tsemppiä. Toivon, että löydät aidon rakkauden vierellesi jakamaan arjen pieniä iloja.

    • yks vaan

      meillä ei vietetä isä eikä äitien päivää musta se on vaan kaupallista hölynpölyä.eiköhän se päivä ole joka päivä.

    • äitsyxs

      Tyypillinen suomalainen mies, ei näe, vaikka silmään tökättäisiin. Vaimo on väsy, töistä, äitiydestä...??? Masennusta??? Ja mies poraa, kun ei saa tuon kummempaa huomiota. Lähe meneen, maksa elatusmaksut ja tapaa muksujasi säännöllisesti, vois äidinkin väsy kadota. Taukki!

      • Äiti minäkin

        Jaa että äiti vaan väsynyt. Kyllä parisuhteessa pitää ottaa huomioon molemmat. Sitä saa mitä tilaa. Toivottavasti sinulle ei ole miestä!!


      • minä-

        Toivottavasti en tapaa sinua koskaan.


      • skn

        Niin, ja sillähän se vaimon väsymys häviää kun kotityöt tekevä mieskin lähtee läiskiin...


      • Äiti minäkin kirjoitti:

        Jaa että äiti vaan väsynyt. Kyllä parisuhteessa pitää ottaa huomioon molemmat. Sitä saa mitä tilaa. Toivottavasti sinulle ei ole miestä!!

        Jos on parisuhteessa niin siihen tarvitaan AINA vähintään 2 ihmistä.
        Ja lasten hankkiminen on yhteinen päätös myös(herranjestas pitäisi ainakin olla)!

        Tietysti kaikilla ihmisillä on huonoja päiviä, on väsynyt, vihainen, kukaties mitä.

        Muttei jos toinen pysty osoittamaan yhtään lempeyttä/iloa/myötätuntoa/rakkautta tai muutakaan joka toisen saisi onnelliseksi edes yhtenä päivänä vuodessa on asiat tosi huonosti.
        Ei kenenkään tulisi joutua kestämään tuollaista.

        Vaikka vaimollasi(?)onkin huono olo ei se ole syy purkaa ja tartuttaa sitä sinuun.
        Yrittäkää keskustella ja jossei se toimi niin sanoisin että parempi vaan miettiä ratkaisua oman onnen ja rauhan löytymiseen.

        Tuo sinun kuvaamasi tilanne ei enää kuulosta normaalilta rakastavalta perhe-elämältä(niin pahalta kuin se kuulostaakin).

        Toivottavasti saisitte asiat selvitettyä ja sinäkin pääsisit nauttimaan isänpäivästä ja kumpikin saisi nauttia toisistaan mukavana varhaistalven aamuna.

        Tsemppiä! *ojentaa kupin kuumaa kahvia*

        -Pieni Sinineito Turusta-


      • äippis

        SÄ tässä idiootti olet - hyvin usein ne äipät on kotona. Samanlailla miehellä voi olla työpaineita, stressiä ja masennusta ja sitten vielä siihen tommonen nalkuttavat akka. Lähde ite kävelemään ja maksa ne elatusmaksut jne. jos siltä tuntuu.


      • psykiatria!

        Mikon viestissä ei ollut pointtina morkata vastakkaista sukupuolta, vaan kertoa, että kaikilla ei ole onnellista isänpäivää tahi parisuhdetta :(

        Kaiken maailman vittupäitä kyllä riittää, oli kyseessä mies tai nainen. Toivottavasti sullekin löytyy vielä joku, jota voit yrittää pompotella...


      • mallikas nainen

        taukki se onkin, enkä edes usko noihin miehiin jotka täällä marisevat naisestaan ja kotioloistaan.


    • tunteen

      näinhän se menee .Erona vain se että meillä se on äitienpäiväja työt tekee äiti. Isää ei isänpäivänä enää näy.Hän on lähtenyt (muihin uskollisuuksiin)eikä perhe ja lapset ees enää kiinnosta.Syömme silti kakkua isoisien kunniaksi.

      • isänpäivä hirvittää

        Minä olen se isä, joka nykyisin välttelen isänpäivää. Lapset jo melkein aikuisia, mutta edelleen moni isäinpäivämuisto karvastelee mielessä, enkä siksi halua viettää isänpäivää ollenkaan. Poistun aina silloin muihin "uskollisuuksiin". Aikoinani minulle on painotettu että ei tässä isänpäivässä isää tarvita - riittää, kun äiti seurustelee lasten kanssa kaakkua syöden. Isänpäivä meillä hoidetaan naisväen toimesta. Isää ei tarvita, voi olla vaikka lumitöissä, sillä äiti on meillä isänkin korvike. Kerran erehdyksessä laitoin kunnon päivällisen kattauksineen kaikkineen, kun äiti tuli appiukkoa onnittelemasta. Tulos huomionosoituksen kerjäämiseen.. PITÄISIKÖ SITÄ NYT JOKA KERRAN HUOMIOIDA KUN SAPUSKAA LAITTAA. Helpompaa olisi, jos isänpäivä poistettaisiin kalenterista vallan.


      • herättävä
        isänpäivä hirvittää kirjoitti:

        Minä olen se isä, joka nykyisin välttelen isänpäivää. Lapset jo melkein aikuisia, mutta edelleen moni isäinpäivämuisto karvastelee mielessä, enkä siksi halua viettää isänpäivää ollenkaan. Poistun aina silloin muihin "uskollisuuksiin". Aikoinani minulle on painotettu että ei tässä isänpäivässä isää tarvita - riittää, kun äiti seurustelee lasten kanssa kaakkua syöden. Isänpäivä meillä hoidetaan naisväen toimesta. Isää ei tarvita, voi olla vaikka lumitöissä, sillä äiti on meillä isänkin korvike. Kerran erehdyksessä laitoin kunnon päivällisen kattauksineen kaikkineen, kun äiti tuli appiukkoa onnittelemasta. Tulos huomionosoituksen kerjäämiseen.. PITÄISIKÖ SITÄ NYT JOKA KERRAN HUOMIOIDA KUN SAPUSKAA LAITTAA. Helpompaa olisi, jos isänpäivä poistettaisiin kalenterista vallan.

        isänpäivä.Kirjoituksestasi aistii että isät ovat ikuisia lapsia.Lapsia kun on perheessä niin äiti odottaa isältä aikuisenpaa käytöstä ja tukea arjen pyörittämisessä.Kun kerran vuodessa laittaa ruokaa niin vaimon pitäis muistaa kiittää ja ihastella.Jotenkin se vain ei aikuiselle onnistu varsinkaan kun itse laittaa ruokaa vuodessa satoja kertoja ilman kiitosta ja apuja.Suuttua ei saa eikä ainakaa lopettaa ruuanlaittoa niinkuin sinä teit.Minulle jäi epäselväksi olisitko halunnut osallistua kakunpaistoon ym?Yleensä sen tekee isänp. äiti ja lapset (äitienp. isä ja lapset)mutta isälle se tehdään ja toivotaan isästä syömäkaveria.Vai oletko jo ulkoistanut itsesi perheestä ja perhe tottunut että isä on poissa.Silloin kakkua syö äiti ja lapset.Kunnianosoitus se on poissaolevalle isälle.Lapset muistaa isänpäivän,mutta valitettavasti he muistavat vain poissaolevan isän.Näinkö sinulla oli tarkoitus?


    • ...........

      heis sulle :)

      käyttekö molemmat töissä vai onko vaimosi kotona... onko tämä kuvio teillä ollut siis jo vuosia joka päiväisenä vai vain isänpäivänä... sen mitä viestistäsi kerroit, kuvaa jaksoa, jolloin olin masentunut. en jaksanut mitään ja kaikki hommat meni pieleen ja syyttelin miestä turhasta.

      tai sitten teillä vain muuten olisi perheneuvottelun paikka. jotekin kaikilla mahdollisilla palstoilla, missä keskustellaan parisuhteesta, ensimmäiseksi aina ihmiset ehdottaa, että lähde menemään ja ota ero. tietysti en tiedä teidän tilanteesta muuta kun tuon sinun viestisi, ehkä teillä on jo keskusteltu... eikä homma toimi edelleenkään.

      mutta iso hali ja jaksamista sinulle :)

    • Lasu

      Muista kun vietät äitienpäivää ettet vaan ole samanlainen. (Eihän Sinun tarvitse olla samanlainen.)Sitä paitsi, jos et huomioisi kaikella energiallasi tuollaista vaimoasi äitienpäivänä olisi elämäsi entistä harmaampaa; vaimo ilmoittaisi sossuun lasten huonosta kohtelusta, sukulaisilleen saamattomasta vellihousumiehestä, "lupaisi" erota ym, ym. Muista viettää iloinen äitienpäivä!

    • Mä vaan

      on tollanen touhu.Meillä ainakin iskä saa aamulla nukkua vähän pidempään ja lapset herättävät sitten aamupalan ja lahjan kera.Äiti kyllä lähtee töihin että iskä viettää sitten loppupäivän lasten kanssa rattoisasti ruokaa tehden ja muuten nautiskellen kotonaolosta.Mutta kyllä jotain pientä spesiaalia tarvii olla,kuten se että ottaa hiukan edes toista huomioon toivottamalla vaikka hyvää isänpäivää ja halaamalla.Olisko teillä pikku keskustelun paikka rouvan kanssa!?

    • Lapset kun olivat pieniä,he kyllä muistivat(kuten edelleenkin),mutta ei isä huomioinut mitenkään.Joskus sitten kysyin syytä moiseen.Vastaus oli:"Et ole minun äitini".Lasten jo isompia ollessa,haettiin mummolle kukkia matkalla,mies saattoi joskus rahaa antaessaan sanoa,jotta katelkaa äidillekin joku kukka.....että silleen meillä.

      • se kuuluukin olla

        Ei äitienpäivä olekaan VAIMON päivä! Äitienpäivänä lapset muistavat äitiä, isänpäivänä isää!


      • se kuuluukin olla kirjoitti:

        Ei äitienpäivä olekaan VAIMON päivä! Äitienpäivänä lapset muistavat äitiä, isänpäivänä isää!

        Kyllähän se yleisesti ottaen on niin,jotta tämä mies on lastemme isä.Eiköhän se vastavuoroisesti olisi niin jotta kun häntä vaimo muistaa k.o. päivänä,hänkin vois muistaa jollain tapaa vaimoa.Mutta meidän perheessä sen saa jo unohtaa,häntä minun ei tarvii enää muistaa(vaikka onkin lastemme isä),emme ole enää samaa perhettä.Ja asiaa en ole kysellyt,mutta epäilen tokko lapsetkaan(jo aik.)häntä oikein kovasti muistanevat.
        Elämässähän sattuu kaikenlaista....elämä on...


    • ajatustenlukija

      Luulin jo että olen itse tietämättäni kirjoittanut tänne jotain..mutta enhän se ollutkaan minä,oli vaan teksti niin tuttua että ihan kun olist käynyt meillä katsomassa...tätä samaa miehen ala-arvostusta saan nimittäin itse kuulla ...en ehkä isänpäiväna..mutta vain noi 360 pvä:nä vuodessa.
      Teet niin tai näin...aina väärin päin.

      • tutunoloista tekstiä mut paiskaa pihalle kuvainnollisestitietenkin,naisetkun yleensä on niin itteääntäynnä, sehänolis just naisenlogiikkaa,


    • <40v äiti-ihminen>

      Tuo on uskomatonta, mutta ilmeisesti totta...Olen pahoillani puolestasi. Olet selvästi hyvä isä ja poikasi ovat onnekkaita juuri siksi. Itse panostan isänpäivään yhdessä lastemme kanssa. Ensi sunnuntaina kun heräät poikinesi, ajattele, minä ainakin mielessäni teen mielessäni sinulle päivän omaksesi, saat olla ja nauttia päivästäsi ja suon sinulle luxusta, ei kotitöitä, ei ruuanlaittoa, vaan kaikki valmiiksi. Ansaitset sellaista. Moni nainen ajattelee kanssani samoin.
      Tsemppiä arkeesi! Poikiesi ilo olet ja kiittävät siitä kun kasvavat. Hyvää Isänpäivää!

      • äitivaimoym

        miehesi sitten nautti kun toinen passaa. Yäk, mun mies ei onneksi ole löhöäjä joka tykkää vain olla kun vaimo häärii. Meillä isänpäivänäkin mies hoitaa lapsia ja teemme yhdessä asioita. Käymme yhdessä syömässä ja nautimme kaikki isänpäivästä.
        Jokainen perhe tyylillään. Miehen ei kannattaisi jäädä itsesäälissä rypemään, jos perheessä ei mene just niinkun hän haluaa, kas kun vaimon kanssa voisi asioista yhdessä jutella jo ennen lasten tuloa ja todeta sovitaanko yhteen ja kannattaako yhdessä elää.


    • karua...

      Tuohan kuulostaa ihan äidin normaalilta viikonlopulta. Ainakin meillä. Kuulostaa tosiaan
      kamalalta käytökseltä.. oli isänpäivä tai tavallinen viikonloppu. Tsemppiä sinulle !

    • juku

      Eipä tarvi tekstiä muutoin muuttaa kun vain isän kohdalle muutetaan äiti, niin saadaan kuvaus äitienpäivästä. Tai taitaa se olla melko tavallinen sunnuntaiaamu yleisesti pienten lasten perheissä. Mutta miten pian lapset kasvavatkaan ja kaiholla muistetaan niitä aamuja...

      • Aina samanlaista

        Tosin ei mies paljon valita astioiden vääristä paikoista. Laittaa varmaan kerran vuodessa astiat koneesta pois. Eli meillä ei mies tee kotona mitään. Lumityöt talvella. Sillä minua eivät lumet ulkona haittaa. Mutta olisi ihanaa kun, edes joskus olisi ruoka valmiina, pyykit ja astiat puhtaana ja koti siivottuna. Silti isänpäivänä leivomme kakun, teemme voileipiä ja annamme lapsen kanssa lahjan isälle. Välillä minua keljuttaa hoitaa koti ihan yksin.
        Hyvää isänpäivää kaikille. Kumppania pitäisi kyllä huomioida joka päivä, eikä vaan isän/äitienpäivänä.


      • Lumilinko
        Aina samanlaista kirjoitti:

        Tosin ei mies paljon valita astioiden vääristä paikoista. Laittaa varmaan kerran vuodessa astiat koneesta pois. Eli meillä ei mies tee kotona mitään. Lumityöt talvella. Sillä minua eivät lumet ulkona haittaa. Mutta olisi ihanaa kun, edes joskus olisi ruoka valmiina, pyykit ja astiat puhtaana ja koti siivottuna. Silti isänpäivänä leivomme kakun, teemme voileipiä ja annamme lapsen kanssa lahjan isälle. Välillä minua keljuttaa hoitaa koti ihan yksin.
        Hyvää isänpäivää kaikille. Kumppania pitäisi kyllä huomioida joka päivä, eikä vaan isän/äitienpäivänä.

        Vai ei rouvashenkilöä haittaa lumi. Miestä ai taida haitata pyykit. Kumma kun koti on aina vaan neljän seinän sisällä. Kodinhoitoon ei kuulu ruohonleikkaus eikä lumityöt. Itselleni lumityöt viikko sitten lumiviikonloppuna veivät viisi tunti. Kaupunki edellyttä jalkakäytävän puhdistusta vaikka se ei rouvaa haittaakaan. Kysymys lähteissäni aamusella lumitöihin - silittäisitkö pyykit? En ehtinyt, enhän tehnyt mitään silloinkaan kodin eteen.


      • Meillä ei...
        Lumilinko kirjoitti:

        Vai ei rouvashenkilöä haittaa lumi. Miestä ai taida haitata pyykit. Kumma kun koti on aina vaan neljän seinän sisällä. Kodinhoitoon ei kuulu ruohonleikkaus eikä lumityöt. Itselleni lumityöt viikko sitten lumiviikonloppuna veivät viisi tunti. Kaupunki edellyttä jalkakäytävän puhdistusta vaikka se ei rouvaa haittaakaan. Kysymys lähteissäni aamusella lumitöihin - silittäisitkö pyykit? En ehtinyt, enhän tehnyt mitään silloinkaan kodin eteen.

        Joten kotona on neljän seinän sisällä työtä aina. Lunta sataa silloin kun sataa ja ruohoakaan ei tarvitse jokapäivä leikata.
        Aika typerä vastaus sulla....


    • gfdgddf

      voi raukkaparkaa!!!!!!!!!!!!!!!!!
      ma lupaan et en oo tollanen hirviovaimo.

      • ovat täysin

        ...alistetussa asemassa tässä feministien ja homojen/lesbojen maailmassa!

        Ryhtiä oikeat heteromiehet !!


    • nainen vm80

      sinulle Mikko, olen todella pahoillani puolestasi, Hyvää isänpäivää ja lämminhalaus sinulle =)

      Iselläni isä kuollut kun olin pieni, joten ikinä ei ole kamalasti isänpäivää vietetty.. Itselläni 3lasta ja olen eronnut, lapset pieniä, joten kävimme yhdessä ostamassa isille lahjan ja viemme sen ja kakun kun vien lapset käymään isänsä luona. Vaikka olen eronnut niin silti minusta jokainen isä ansaitsee huomiota ja muistamista edes kerran vuodessa. Isänpäivä on ihan yhtä tärkeä kuin äitienpäivä..

      Äidit ei luulisi olevan liikaa vaadittu teiltä muistaa miehiänne ja lastenne isiä edes kerran vuodessa.

      Hyvää isänpäivää kaikille isille!!

    • pöhkö

      Voi kun minulla olisi tuollainen mies. Ei vaan tartteis tehdä noin paljoa. Meillä taas minä (nainen) olin se joka teki ton kaiken tienasi vielä rahatkin. Ero tuli. Pärjäile!!

    • pietro58

      Olikohan tarina tosi..ei kyllä selvinnyt miksi oli niin väsynyt? Itse kamppailen eron jälkimaininngeissa ja ensimmäinen isäinpäivä ilman vaimoa..perinteet loppuivat aamiainen sänkyyn , paistetut pekonit ja kaikki yhdessä onnittelemassa sanomalehtineen. Sitä jäin kaipaamaan ja niin ihanaa vaimoani. Suren kun minut jätti. Miksi?naiset on sellaisia ensiksi kaikki on hyvin ja sitten huonosti ja viimeksi hyvin huonosti kaikki mättää..jäi minulle mielikuva. Mutta joka tapauksessa kaikille eroneille isille hyvää isäinpäivää.

    • rakas kuopus.

      Siitä on jo aikaa... en muista vuosilukua.

      Mutta Suomen ensimmäisen Isäinpäivän aattoiltana sain ISÄLTÄNI rahaa lähteä elokuviin linja-autolla. Matkaa n.15km ja maksoi ehkä markan... Olin 10-vee-.

      Elokuva oli ikimuistoinen Trinityn hassu länkkäri.

      Ongelmat alkoivat kun tultiin pois elokuvista ja illan viimeiseen bussiin kotiin oli aikaa vielä ehkä puolituntia.
      Eli siis minulla oli niin kamala pissihätä, että en olisi kestänyt kotia housuja kastelematta.

      Siinä iässä ei paljon ravintoleihin mennä ku...le.
      Joten ainut asia oli mennä bussiaseman viereen pusikkoon ja YRITTÄÄ tehdä sinne tarpeensa.

      No aloitin homman, niinkuin kotipusikossa, mutta sitten tuli"Syöksyt". En tarkoita siemensy....jä, vaan tukkaani ja käsivarteeni tartuttiin kiinni ja talutus mustaanmaijan lattialle silleesti heittämällä.
      Ja ajo alkoi kohti KUOPION poliisiasemaa.
      Siellä minulta kyseltiin kaikenlaisia huumeista viinaan ja kuka olen...yms.
      Itkin ja kerroin, että odotin vain linja-autoa kotiin. Ja pakko oli käydä pissillä, muuten en olisi kestänyt.
      No aikani siinä odoteltua (että muutkin samassa autossa saatiin kuulluksi), sain luvan lähteä kotiin.
      Kengät olivat tipotiessään kuin myös housujen vyö.
      Ja kaverit ja viimeinen linja-auto!!

      Talsin pakkasessa takas sinne, mistä olivat heittäneetkin. Kysyin mielestäni kohteliaasti, että saisinkohan kyydin kotiin ja kenkäni??

      Vastaus tuli. "Ei me kettään kottiin olla ikänä kuskaamassa. Ylleensä sieltä vuan haetaan porukkoo putkaan".
      "Ja eti kenkäs sinne minne ne oot jättänykkin, tae muuten soetetaan isälles - vae kuka se onkaan, joka sinusta mahtaa huolehtia tähän aekaan yöstä".

      Itkin, että soittakaa nyt sinne kotiin, mutta ei ne soittannu.
      Sain vahingossa kyydin kotia kaverini isältä, joka oli taksikuski.(hän hieman ihmetteli....).

      Painuin suoraan nukkumaan-tai yrittämistä uneen-.Ihmekyllä vanhempani eivät heränneet.

      No, AAMULLA OLI SIT SE ENSIMMÄINEN ISÄINPÄIVÄ.
      Äidin ja veljeni kanssa laitoimme "kaiken valmiiksi" ja kun minun lahjani vuoro oli, niin eipä siinä ollut muuta kuin tuikata Rakkaalle isälle ensimmäinen kortti kouraan, jossa luki:

      "HEITTI VETENSÄ YLEISELLE PAIKALLE, YLEISÖN NÄHDEN, LOUKATEN SITEN YLEISTÄ SÄÄDYLLISYYTTÄ".
      PÄIVÄSAKKOJA KUUSI JA YHTEISSUMMA 36,-.
      Loppujenlopuksi tämä rangaistusvaatimus-kuten siinä luki- on kehystetty vanhempieni muistopäiväkirjaan.
      Sain vain kivat muistot ISÄSTÄ ja ÄIDISTÄ, mutten niinkaan kivoja polliisista.

      TR.

      • ensimmäinen lapsi

        Tyhmiä poliiseja todellakin. Vanhempasi olivat kivoja. Terveisiä vaan.


    • mielestäni

      tossun alla...Ihq isä, jonka nainen nalkuttaa tekemättömistä töistä blaa blaa blaa.

    • Mieleeni

      tulee, sellainen juttu, että ei se vaimo ihan yllätyksenä tuollaiseksi ole muuttunut ja silti on kelvannut sen kanssa mukuloita tehdä. En käsitä!! Jos elämä on tollasta niin miten ne lapset sitten siihen maailmaan saatetaan, kun nehän tulee Rakkaudesta?? Mikä panee miehen panemaan kusipäistä muijaa!!

    • kristiinaX

      Olet aivan unelmamies. Ollessani namimisissa tein kaikki työt kotona ja hoidin lapsen. Mieheni mielestä ne oli naisten hommia. Eivät kuulu miehille. Raskasta oli. Vaimosi on liian pedantti jos vielä valittaa. Tekemäsi työt eivät kelpaa. Eivät kelvanneet minunkaan miehelleni. Aina valitti. Mikään ei ollut koskaan hyvin tehty. Olisi pitänyt osata valmistaa samanlaista läskisoosia kuin hänen äitinsä teki. Yäk. Mies aloitti aamulla valittamisen ja illalla lopetti. Nelisen vuotta sitten otin avioeron ja sitä en ole totisesti katunut. Mies tulee roikkumaan postilaatikkooni. Ota takasin. Tee sinä sama et taatusti kadu.

    • Elämän koulua käynyt

      Hei Mikko!Toivottavasti ensi sunnuntaina saat ison halin ja täytekakkua!Tätä mummoa kyllä harmitti kun luin kirjoituksesi.Pieni juhlahetki tuo iloa.Ei ne ostetut lahjat kuittaa juhlaa.Meillä vaimoilla pitää kunnioittaa isän päivää ja tehdä päivästä niin että koko perhe saa hyvän mielen.Puolisot keskustelkaa ja kunnioittakaa toisianne,pyytäkää anteeksi ja antakaa anteeksi,suukotelkaa,halitkaa,siitä saa voimaa!!Rakastakaa ja tulkaa rakastetuksi!Toivon koko perheellenne kaikkea hyvää!!

    • kuule Mikko

      Tuollaista kohtelua saa monet naiset kokea päivittäin miehiltään. Kun se on toisin päin, johan herättää huomita. Muuten ei. sinänsä sinuna sanoisin kyllä naiselle, että tee itse aamiaisesi. Lapset toki syöttäisin ja hoitaisin. Jos tarinasi tosi, eikä provo, niin tuosta näkee asioiden kääntöpuolen aika hyvin.

    • K@lle

      Ihmettelen minäkin, että mikä näille nykynaisille on tullut. Jos muistellaan pari sukupolvea taaksepäin, ei asiat todellakaan ollet näin, vaan äiti todellakin piti taloa pystyssä vaikka päällää - ei valitellut väsymystä. Nykyään naisen ilkeys tuntuu olevan on - sama on havaittavissa naisartistien sanoituksissa. "haista v**tu, ala menee siitä!" jne.

      • muuttunut muija

        Juu u - naiset ei jaksa kolmivuorotyötä, kotia, lapsia jne. Tai ei vaan jaksa töitä ja lapsia siihen kuuluvine hommineen, ehkä miehet saavat tästä ajateltavaa? Paljon ajateltavaa! Pari sukupolvea taaksepäin äidit olivat kotona ja koti hoitui, siinä samassa lapsetkin. Nyt naisten täytyy olla äijiä.


    • nainen §11

      Voisithan sä kertoa tästä ongelmasta joskus sun vaimolleskin. Täällä valittaminen on todella turhaa!!

      • Mikko*

        "Täällä valittaminen on todella turhaa!! "
        Kiitos, "nainen §11"! Luuletko, etten ole yrittänyt kertoa? Tulos vain on hiukan samaa kuin sinun vastauksesikin; "Täällä valittaminen on todella turhaa!!"
        Kiitos!


      • Valittaja

        Miksiköhän naisten valitus on hyväksyttyä tällaisilla palstoilla, mutta mihen ei?


      • Mikko!!
        Mikko* kirjoitti:

        "Täällä valittaminen on todella turhaa!! "
        Kiitos, "nainen §11"! Luuletko, etten ole yrittänyt kertoa? Tulos vain on hiukan samaa kuin sinun vastauksesikin; "Täällä valittaminen on todella turhaa!!"
        Kiitos!

        Omalle isälleni en sitä halua toivottaa.
        Mitään syytä kun minulla siihen ei ole,
        toisin kuin sinun lapsillasi.
        Olen tämänkin isänpäivän taas "töissä"
        etten joudu teeskentelemään rakastavaa lasta kahvipöydässa jonka äitipuoleni on kattanut.


      • Hildegard
        Valittaja kirjoitti:

        Miksiköhän naisten valitus on hyväksyttyä tällaisilla palstoilla, mutta mihen ei?

        ei täällä naiset tuohon malliin olekaan valittaneet, kuin tämä mies. Naiset ovat tottuneita siihen että saavat raataa huushollissansa yksin. Vaimo ei saisi edes nukkua pitkään viikonloppuisin, vaan olisi oltava hommissa aamuvarhain.
        Naiset tekevät asiat ihan hissukseen, mutta miehet nostavat tekemisistään suuren numeron. Sitten täällä palstoilla hakevat ymmärrystään itselleen. En todellakaan usko näiden yksittäisten miesten valituksiin. Haluan kuulla myös toisen osapuolen mielipiteen asiasta. Voihan olla että jollakin miehellä on näin, että on valinnut vaimon joka ei tee muuta kuin nalkuttaa. MIEHETkin osaavat Nalkuttaa ja päivitellä, todellakin.


    • Drage

      Jotenkin tämä tarina kuullostaa niin tutulta, ei tosin isienpäivänä vaan arjen aherruksesssa entisesen kihlattuni kanssa.

      Tosin poikkeuksiakin löytyy, mutta kyllä hieman tuntuu että nykypäivän naisista kohtuuttoman moni käyttää tylysti hyväkseen miesten kiltteyttä ja tapaa olla haluamatta loukata toista. Täten johtaen siihen että ns. kodin- ja/tai lastenhoito on ainoastaan toisen harteilla ja kaikesta mitä ei ole ehtinyt/jaksanut/kerennyt tehdä saa vielä kuulla kunniansa.

      Juuh, kyllähän Suomessa on tasa-arvo, mutta hieman tuntuu että ajatus tasa-arvosta on yksipuolinen.

      Kieltämättä kohtuuttoman moni lähisuvusta/kavereista pitäisi meitä miehiä "ns.hirviöinä" jos äitien päivä hoidettaisiin samalla asenteella. Mutta toisinpäin tämä ajatusmaailma ei tunnu toimiva, eli tervetuloa tasa-arvoiseen Suomeen.

    • Mariah

      Hei!
      Meillä se äitienpäivä on tismalleen samanlainen. Kakunkin saa ostaa itse, jos niin haluaa.
      Itse olen kyllä muistanut miestäni isänpäivänä, mutta toiset taas ei niin juhlapäivistä välitä.

    • Mikähän noihin nykyajan naisiin on oikein mennyt? Ei tuollanen ole kenestäkään kivaa.
      Puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sun muista. Miten on sitten miesten laita?
      Haloo kaikki naiset! Kyllä ollaan huutamassa oikeuksia ja tasa-arvoa mutta sitten syyllistytään kaikenlaiseen velttoiluun. Ollaan niin epäsiistejäkin että oikein oksettaa. Onko totuttu siihen että kotona äiti aina hoiti kaiken ja se osa on nyt sitten siirretty kuin luonnostaan miehille.

      Tsemppiä Sinulle Mikko ja yritä nyt "potkia" puhtia siihen hellapoliisiin!

      Hauskaa isänpäivää kaikille!

      • erolapsi

        Äitini käyttäytyi juuri noin kun olin lapsi. Isä lähti lätkimään, lapset jäi sairaan äidin huoleksi. Eihän siitä mitään tullut, päästiin heittopusseiksi.

        Äiti sairasti vakavaa masennusta, josta on nyttemmin parantunut. Jos vaimosi on aina ollut tuollainen se voi olla luonnevikaa, jos muuttunut vaikkapa lasten myötä niin kehotan kääntymään lääkärin puoleen.

        Valitettavaa tämä yleistäminen. Tavallinen suomalainen vaimo ja äiti rakastaa puolisoaan ja lapsiaan, ei haise pahalle, peseytyy, siivoaa, kokkaa ja käyttäytyy asiallisesti sekä kotona että kodin ulkopuolella. Samoin tekevät miehet.


      • Nainen ja työssä
        erolapsi kirjoitti:

        Äitini käyttäytyi juuri noin kun olin lapsi. Isä lähti lätkimään, lapset jäi sairaan äidin huoleksi. Eihän siitä mitään tullut, päästiin heittopusseiksi.

        Äiti sairasti vakavaa masennusta, josta on nyttemmin parantunut. Jos vaimosi on aina ollut tuollainen se voi olla luonnevikaa, jos muuttunut vaikkapa lasten myötä niin kehotan kääntymään lääkärin puoleen.

        Valitettavaa tämä yleistäminen. Tavallinen suomalainen vaimo ja äiti rakastaa puolisoaan ja lapsiaan, ei haise pahalle, peseytyy, siivoaa, kokkaa ja käyttäytyy asiallisesti sekä kotona että kodin ulkopuolella. Samoin tekevät miehet.

        Olipas sulla huono isä kun lähti lätkimään, eikä huolehtinut lapsista! Äitisi mielenterveys oli varmaan juuri tämän lähtemisen seurausta ja vastuuttoman isän ansiosta. Uskallanpa väittää, ettei isäsi auttanut vaimoaan millään tavoin jaksamaan vaimon/äidin roolissaan. Näin käyttäytyvät useat rontti-miehet. Kaikki kodinhoito jää naiselle ja mies on se joka mielestänsä tekee kaiken oikein ja arvokkaan työn. Ei ole ihme jos naiseus siinä saa vastoinkäymisensä ja ihminen sairastuu fyysisestija henkisesti. Mies vain lähtee kävelemään ja vielä saa siitä noston jalustalle. Typerää uskoakaa jotain tälläistä, että syy on yksinomaan vaimossa, äidissä.
        Miehet ovat yleensä syyttämässä naistaan ja naisen on mentävä hoitoon ym. Miehien pitäisi käyttäytyä miehen mukaisesti ja antaa vaimolleen tukensa ja turvansa. Yhdessä lapsia ja kotia hoidetaan!


    • mummeli vain

      Olet hyvä mies....kun kestät tuota, joku toinen jo ärähtäisi vastaan, ei nousisi lapsia hoitamaan isänpäivänä, olet ilmeisesti vielä nuori isä...vaikka et odotakkaan vaimoltasi kahvia vuoteeseen eikä lähjakääröjä niin ehkä hieman hellyyttä. Toivon että vaimosi luki tuon kirjoituksesi ja antaisi Sinulle erilaisen isänpäivän tänä vuonna.

      • onnellinen vaimo ja mies

        Nousee se äitikin äitienpäivänä ylös lapsiaan hoitamaan, miksei sitten isä isänpäivänä, Höh!
        Ai, saakohan kaikki naisetkaan kahvia äitienpäivänä vuoteeseen, ei ainakaan kukaan minun tuntemani äiti. Äidit nyt eivät vain kehu ja tee numeroaan kodin ja lastensa hoidosta. Tämä "mies" tekee sen oikein netissä, kaikkien luettavaksi. Tosi sääli jos perheessä noin huonosti on, mutta nainenkin voi olla väsynyt pienten lasten hoitamisesta koko viikon ja ehkä vanhempien välillä oli myös muutakin kismaa.
        Toivoisin että tuo mies osaisi olla mies naisellensa ja antaa tukea ja turvaa hänelle. Ehkä silloin saa myös tyytyväisen ja onnellisemman vaimon jolta saa hellyyttä ja huomiota. Viisas mies osaa ja tietää miten NAISTA käsitellään niin että molemmat ovat tyytyväisiä suhteessaan.


      • ymmärsin...
        onnellinen vaimo ja mies kirjoitti:

        Nousee se äitikin äitienpäivänä ylös lapsiaan hoitamaan, miksei sitten isä isänpäivänä, Höh!
        Ai, saakohan kaikki naisetkaan kahvia äitienpäivänä vuoteeseen, ei ainakaan kukaan minun tuntemani äiti. Äidit nyt eivät vain kehu ja tee numeroaan kodin ja lastensa hoidosta. Tämä "mies" tekee sen oikein netissä, kaikkien luettavaksi. Tosi sääli jos perheessä noin huonosti on, mutta nainenkin voi olla väsynyt pienten lasten hoitamisesta koko viikon ja ehkä vanhempien välillä oli myös muutakin kismaa.
        Toivoisin että tuo mies osaisi olla mies naisellensa ja antaa tukea ja turvaa hänelle. Ehkä silloin saa myös tyytyväisen ja onnellisemman vaimon jolta saa hellyyttä ja huomiota. Viisas mies osaa ja tietää miten NAISTA käsitellään niin että molemmat ovat tyytyväisiä suhteessaan.

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä ennenku auot suutasi!


      • hyvää isänpäivää vaan
        ymmärsin... kirjoitti:

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä ennenku auot suutasi!

        Kyllä hän nimenomaan isänpäivästä kirjoitti "näin meillä isänpäivänä" joten auo sinä suutasi ihan hiljaa.


      • ymmärsin
        hyvää isänpäivää vaan kirjoitti:

        Kyllä hän nimenomaan isänpäivästä kirjoitti "näin meillä isänpäivänä" joten auo sinä suutasi ihan hiljaa.

        ...että kysessä oli rutiini, joka huipentui isänpäivästä kirjoittamiseen. Luehan itse uudelleen se koko juttu!
        Älä vedä hernettä sinne... ;-)


      • isäinpäivä tulee
        ymmärsin kirjoitti:

        ...että kysessä oli rutiini, joka huipentui isänpäivästä kirjoittamiseen. Luehan itse uudelleen se koko juttu!
        Älä vedä hernettä sinne... ;-)

        vai huipentui se nyt sinun ajatuksissasi isäinpäivään. Kirjoittaisi nyt sitten kunnolla mitä päivää hän ajaa takaa, sillä kaikki päivät ei voi mennä juuri noin ja vaimo sanonut juuri noin, sitä on kenenkään turha tulla kellekään uskottelemaan. Isäinpäivä oli hänellä aiheena ja isänpäivästä hän kirjoitti.
        Sulla taitaa olla kovasti ymmärryksessäs vikaa.
        Ota kuule ihan asiallisesti vaan.


      • ymmärsin
        isäinpäivä tulee kirjoitti:

        vai huipentui se nyt sinun ajatuksissasi isäinpäivään. Kirjoittaisi nyt sitten kunnolla mitä päivää hän ajaa takaa, sillä kaikki päivät ei voi mennä juuri noin ja vaimo sanonut juuri noin, sitä on kenenkään turha tulla kellekään uskottelemaan. Isäinpäivä oli hänellä aiheena ja isänpäivästä hän kirjoitti.
        Sulla taitaa olla kovasti ymmärryksessäs vikaa.
        Ota kuule ihan asiallisesti vaan.

        Kiitos kun olet ystävällinen - ja onnellinen, kuten edellisissä kerroit. Jälkimmäisistä viesteistäsi ei kyllä onnellisuus mitenkään loista... pikemminkin katkeruus.
        Jospa ottaisit itse ihan lungisti ja käyttäisit samaa nimimerkkiä samasssa keskustelussa - jos yrität olla uskottava, nimittäin.
        Taidat olla sama feministi joka kirjoittelee tässä keskustelussa usealla eri nimimerkillä. Ainakin tyyli on samaa - vieläkin kirjoitan vain ja pelkästään maalaisjärjen antamalla valolla - en selvänäkijänä!
        Hehheh! Koita jaksaa onnellisuutesi kanssa!


      • hyvää isäinpäivää vaan!
        ymmärsin kirjoitti:

        Kiitos kun olet ystävällinen - ja onnellinen, kuten edellisissä kerroit. Jälkimmäisistä viesteistäsi ei kyllä onnellisuus mitenkään loista... pikemminkin katkeruus.
        Jospa ottaisit itse ihan lungisti ja käyttäisit samaa nimimerkkiä samasssa keskustelussa - jos yrität olla uskottava, nimittäin.
        Taidat olla sama feministi joka kirjoittelee tässä keskustelussa usealla eri nimimerkillä. Ainakin tyyli on samaa - vieläkin kirjoitan vain ja pelkästään maalaisjärjen antamalla valolla - en selvänäkijänä!
        Hehheh! Koita jaksaa onnellisuutesi kanssa!

        Ole hyvä vain ystävällisyydestäni ja kiitos samoin. Minä en tiedä kuinka moni täällä käyttää eri nimimerkkiä, sehän ei minua kiinnosta, eikä se ole kiellettyä tai kuulu muille. Vastaan kuitenkin viesteihin niin, ettei jää epäselväksi kuka on vastauksen antanut. En tiennytkään että olen feministi, sinä siis leikit kaikkitietävää maalaisjärkevää!
        Sinun tyylin analysointiin en menisi uskomaan.
        Mutta sinun hekottelusi ainakin jokainen tunnistaa ja sen mukaan olet itse erittäin kireä ja katkera. Minulla todellakin pyyhkii hyvin.
        Koita sinä jaksaa itsesi kanssa! Keep smiling !


      • Työssäkäyvä isä
        hyvää isäinpäivää vaan! kirjoitti:

        Ole hyvä vain ystävällisyydestäni ja kiitos samoin. Minä en tiedä kuinka moni täällä käyttää eri nimimerkkiä, sehän ei minua kiinnosta, eikä se ole kiellettyä tai kuulu muille. Vastaan kuitenkin viesteihin niin, ettei jää epäselväksi kuka on vastauksen antanut. En tiennytkään että olen feministi, sinä siis leikit kaikkitietävää maalaisjärkevää!
        Sinun tyylin analysointiin en menisi uskomaan.
        Mutta sinun hekottelusi ainakin jokainen tunnistaa ja sen mukaan olet itse erittäin kireä ja katkera. Minulla todellakin pyyhkii hyvin.
        Koita sinä jaksaa itsesi kanssa! Keep smiling !

        Eipä oikein selviä kuka milloinkin haluat olla mutta esiinnyt ainakin myös nimimerkillä "työssäkäyvä äiti"! Ties kuinka monen muun nimimerkin takaa löytyy sinun multipersoonasi.
        Miksi purat katkeruuttasi näin ja miksi toisaalla väität olevasi niin kovasti onnellinen?
        Ei tämän toteamiseen tarvita Mikkoa* eikä koilottamaasi selvänäkijää. Kirjoitustyylisi, ajatusmaailmasi ja viestien kirjoitusaika (kellonaika) paljasti sinut!
        Minä käytän tässä keskustelussa vain yhtä nimimerkkiä - toisin kuin sinä - koska se on reilua kaikkia muita keskusteluun osallistuneita kohtaan!
        Minä puolestani en leiki mitään - väiiteistäsi huolimatta!
        Mutta sinä olet sinä etkä heikkoidenttisenä naisena et ole löytänyt vielä itseäsi NAISENA vaan koet miehen olevan sinua parempi.
        Tunteesi on kuitenkin aivan väärä. Jos löydät itsesi ehjänä naisena niin sinun ei tarvitse enää tuntea itseäsi toisen luokan kansalaisena vaan koet olevasi IHMINEN huolimatta siitä, mitä housusi sisältävät.
        Minä miehenä en ole naista parempi eikä nainen ole mielstäni miestä parempi. Moni nainen on minua etevämpi mutta niin on muyös moni mieskin. Silti minussa on piirteitä joita muilla ei ole koska minä olen MINÄ - "kireydestäni" ja "katkeruudestani" huolimatta.
        Luojan kiitos, että me kaikki olemme yksilöitä!
        Rauhoitutaan hyt lopultakin, arvon multipersoonainen kirjoittelijaystäväni!


      • Gotcha !
        Työssäkäyvä isä kirjoitti:

        Eipä oikein selviä kuka milloinkin haluat olla mutta esiinnyt ainakin myös nimimerkillä "työssäkäyvä äiti"! Ties kuinka monen muun nimimerkin takaa löytyy sinun multipersoonasi.
        Miksi purat katkeruuttasi näin ja miksi toisaalla väität olevasi niin kovasti onnellinen?
        Ei tämän toteamiseen tarvita Mikkoa* eikä koilottamaasi selvänäkijää. Kirjoitustyylisi, ajatusmaailmasi ja viestien kirjoitusaika (kellonaika) paljasti sinut!
        Minä käytän tässä keskustelussa vain yhtä nimimerkkiä - toisin kuin sinä - koska se on reilua kaikkia muita keskusteluun osallistuneita kohtaan!
        Minä puolestani en leiki mitään - väiiteistäsi huolimatta!
        Mutta sinä olet sinä etkä heikkoidenttisenä naisena et ole löytänyt vielä itseäsi NAISENA vaan koet miehen olevan sinua parempi.
        Tunteesi on kuitenkin aivan väärä. Jos löydät itsesi ehjänä naisena niin sinun ei tarvitse enää tuntea itseäsi toisen luokan kansalaisena vaan koet olevasi IHMINEN huolimatta siitä, mitä housusi sisältävät.
        Minä miehenä en ole naista parempi eikä nainen ole mielstäni miestä parempi. Moni nainen on minua etevämpi mutta niin on muyös moni mieskin. Silti minussa on piirteitä joita muilla ei ole koska minä olen MINÄ - "kireydestäni" ja "katkeruudestani" huolimatta.
        Luojan kiitos, että me kaikki olemme yksilöitä!
        Rauhoitutaan hyt lopultakin, arvon multipersoonainen kirjoittelijaystäväni!

        Milläs nimimerkeillä sinä täällä esiinnyt? Vai olet sinä tehnyt tutkimusta, ketkä kirjoittelevat palstalla ja millä nimimerkillä.
        Minun puolestani oleta sinä mitä haluat, mutta minä seison aina kirjoituksieni takana, menikö jakeluun? Mitä tekemistä sillä on kuka kukin on jos vastaa erinimimerkillä, pöljä. Nyt varmaan päättelet että kaikki täällä kirjoittajat ovatkin vain yksi ja sama henkilö, voi mies parkaa. Tuollaisen kanssa jos joutuisi elämään hermot menisi parempihermoiseltakin. Olet todella typerä ja lapsellinen mies. Katso vähän miten naiselle puhut ja kirjoitat.
        Ota kuule iisisti sinä vain ja kirjoittele rauhassa nimimerkeillä mikko, työssäkäyvä mies ja ihan millä tykkäät. Oikein rattoisaa jatkoa sinne kotipiiriinne.


      • Työssäkäyvä isä
        Gotcha ! kirjoitti:

        Milläs nimimerkeillä sinä täällä esiinnyt? Vai olet sinä tehnyt tutkimusta, ketkä kirjoittelevat palstalla ja millä nimimerkillä.
        Minun puolestani oleta sinä mitä haluat, mutta minä seison aina kirjoituksieni takana, menikö jakeluun? Mitä tekemistä sillä on kuka kukin on jos vastaa erinimimerkillä, pöljä. Nyt varmaan päättelet että kaikki täällä kirjoittajat ovatkin vain yksi ja sama henkilö, voi mies parkaa. Tuollaisen kanssa jos joutuisi elämään hermot menisi parempihermoiseltakin. Olet todella typerä ja lapsellinen mies. Katso vähän miten naiselle puhut ja kirjoitat.
        Ota kuule iisisti sinä vain ja kirjoittele rauhassa nimimerkeillä mikko, työssäkäyvä mies ja ihan millä tykkäät. Oikein rattoisaa jatkoa sinne kotipiiriinne.

        En oikein ymmärrä kun kuulutat isoin sanoin olevasi ONNELLINEN ja samaan aikaan kuitenkin suollat noin katkeraa textiä jopa aivan vieraalle ihmiselle.
        Uskoisit nyt jo, ettei ihmisen, joka oikeasti on tasapainoinen ja onnellinen tarvitse kirjoittaa kuten sinä.
        En ymmärrä sitäkään miksi minä, minun huomioni ja minun mielipiteeni saavat sinut, onnellisessa parisuhteessa elävän Naisen, noin katkeraksi jotta oikein "hermot menee!"
        No minä teen sinulle palveluksen; en kirjoita sinulle enää mutta tee sinäkin itsellesi palvelus; älä lue ihmisten mielipiteitä kun ne suistavat sinut noin pahaan mielenjärkytykseen!
        Hyvää ja onnellista isän-, äitin- ja lapsenkin päivää!


      • Gotcha!
        Työssäkäyvä isä kirjoitti:

        En oikein ymmärrä kun kuulutat isoin sanoin olevasi ONNELLINEN ja samaan aikaan kuitenkin suollat noin katkeraa textiä jopa aivan vieraalle ihmiselle.
        Uskoisit nyt jo, ettei ihmisen, joka oikeasti on tasapainoinen ja onnellinen tarvitse kirjoittaa kuten sinä.
        En ymmärrä sitäkään miksi minä, minun huomioni ja minun mielipiteeni saavat sinut, onnellisessa parisuhteessa elävän Naisen, noin katkeraksi jotta oikein "hermot menee!"
        No minä teen sinulle palveluksen; en kirjoita sinulle enää mutta tee sinäkin itsellesi palvelus; älä lue ihmisten mielipiteitä kun ne suistavat sinut noin pahaan mielenjärkytykseen!
        Hyvää ja onnellista isän-, äitin- ja lapsenkin päivää!

        Mitä takerrut minun onnellisuuteeni, ihan ihmettelemme täällä sinun takertumistasi MINUN onnellisuuteeni. Voi kaikkea muuta kuin katkera olen,tietäisitpä vain, mutta mitä minä sinulle meidän elämän onnesta kirjoittaisin, "kel onni on sen kätkeköön". Ymmärrän täysin tuon sanonnan merkityksen, tätä sinun kirjoitustasi lukiessani sen oikein konkreettisesti huomaa. Sorry jos liikaa meidän onnesta olen kirjoittanut. Tosin taisin vain kerran sen mainita!
        Minun mielestäni sinulta on tullut tätä katkeraa tekstia enemmän kuin keneltäkään täällä kirjoittajista. Minulta ei suinkaan ole hermot mennyt, mutta sinulta näyttää olevan. Ota poika ihan coolisti vain. Minulla on ihan omat vahvat läheiseni joihin uskon, en todellakaan tuollaiseen pikku hekottelijaan kuin sinä.
        Älä sinä lue minun mielipiteitäni koska se sinut niin pahaan mielenjärkytykseen saa.


      • mille
        Gotcha! kirjoitti:

        Mitä takerrut minun onnellisuuteeni, ihan ihmettelemme täällä sinun takertumistasi MINUN onnellisuuteeni. Voi kaikkea muuta kuin katkera olen,tietäisitpä vain, mutta mitä minä sinulle meidän elämän onnesta kirjoittaisin, "kel onni on sen kätkeköön". Ymmärrän täysin tuon sanonnan merkityksen, tätä sinun kirjoitustasi lukiessani sen oikein konkreettisesti huomaa. Sorry jos liikaa meidän onnesta olen kirjoittanut. Tosin taisin vain kerran sen mainita!
        Minun mielestäni sinulta on tullut tätä katkeraa tekstia enemmän kuin keneltäkään täällä kirjoittajista. Minulta ei suinkaan ole hermot mennyt, mutta sinulta näyttää olevan. Ota poika ihan coolisti vain. Minulla on ihan omat vahvat läheiseni joihin uskon, en todellakaan tuollaiseen pikku hekottelijaan kuin sinä.
        Älä sinä lue minun mielipiteitäni koska se sinut niin pahaan mielenjärkytykseen saa.

        Siis ihan uskomatonta soopaa!!! Siis onko täällä keskustelijoina ala-asteikäiset vai aikuiset. Keskenkasvuisilta aikuisilta kyllä ainakin vaikuttaa! No eipä tarvi tännekään palstalle toiste eksyä!! Ajattelin kurkata mitä mieltä isänpäivästä ollaan ja tässä tulos! Lukekaa nyt hyvät ihmiset mitä kirjoitatte!!! Näkee ettei kotona pysty paineita purkaa kun tänne tällaista tekstiä suoltaa!!!!!!!!

        Järkyttävää toisen ihmisen kohtelua toivottavasti mieli on nyt onnellinen. Älä vaivaudu vastaamaan, en näet palaa tänne!=(


      • epätoivo.
        Gotcha! kirjoitti:

        Mitä takerrut minun onnellisuuteeni, ihan ihmettelemme täällä sinun takertumistasi MINUN onnellisuuteeni. Voi kaikkea muuta kuin katkera olen,tietäisitpä vain, mutta mitä minä sinulle meidän elämän onnesta kirjoittaisin, "kel onni on sen kätkeköön". Ymmärrän täysin tuon sanonnan merkityksen, tätä sinun kirjoitustasi lukiessani sen oikein konkreettisesti huomaa. Sorry jos liikaa meidän onnesta olen kirjoittanut. Tosin taisin vain kerran sen mainita!
        Minun mielestäni sinulta on tullut tätä katkeraa tekstia enemmän kuin keneltäkään täällä kirjoittajista. Minulta ei suinkaan ole hermot mennyt, mutta sinulta näyttää olevan. Ota poika ihan coolisti vain. Minulla on ihan omat vahvat läheiseni joihin uskon, en todellakaan tuollaiseen pikku hekottelijaan kuin sinä.
        Älä sinä lue minun mielipiteitäni koska se sinut niin pahaan mielenjärkytykseen saa.

        Jos tämän kirjoittaja ei ole välittömän avun tarpeessa niin sitten ei kukaan! Miten voi ihminen nyky-yhteiskunnassa olla jätettynä näin heitteille?
        Halooo, apuva lähimmäisellemme!


      • kille
        Työssäkäyvä isä kirjoitti:

        En oikein ymmärrä kun kuulutat isoin sanoin olevasi ONNELLINEN ja samaan aikaan kuitenkin suollat noin katkeraa textiä jopa aivan vieraalle ihmiselle.
        Uskoisit nyt jo, ettei ihmisen, joka oikeasti on tasapainoinen ja onnellinen tarvitse kirjoittaa kuten sinä.
        En ymmärrä sitäkään miksi minä, minun huomioni ja minun mielipiteeni saavat sinut, onnellisessa parisuhteessa elävän Naisen, noin katkeraksi jotta oikein "hermot menee!"
        No minä teen sinulle palveluksen; en kirjoita sinulle enää mutta tee sinäkin itsellesi palvelus; älä lue ihmisten mielipiteitä kun ne suistavat sinut noin pahaan mielenjärkytykseen!
        Hyvää ja onnellista isän-, äitin- ja lapsenkin päivää!

        Siis ihan uskomatonta soopaa!!! Siis onko täällä keskustelijoina ala-asteikäiset vai aikuiset. Keskenkasvuisilta aikuisilta kyllä ainakin vaikuttaa! No eipä tarvi tännekään palstalle toiste eksyä!! Ajattelin kurkata mitä mieltä isänpäivästä ollaan ja tässä tulos! Lukekaa nyt hyvät ihmiset mitä kirjoitatte!!! Näkee ettei kotona pysty paineita purkaa kun tänne tällaista tekstiä suoltaa!!!!!!!!

        Järkyttävää toisen ihmisen kohtelua toivottavasti mieli on nyt onnellinen. Älä vaivaudu vastaamaan, en näet palaa tänne!=(


      • sillälailla
        Työssäkäyvä isä kirjoitti:

        En oikein ymmärrä kun kuulutat isoin sanoin olevasi ONNELLINEN ja samaan aikaan kuitenkin suollat noin katkeraa textiä jopa aivan vieraalle ihmiselle.
        Uskoisit nyt jo, ettei ihmisen, joka oikeasti on tasapainoinen ja onnellinen tarvitse kirjoittaa kuten sinä.
        En ymmärrä sitäkään miksi minä, minun huomioni ja minun mielipiteeni saavat sinut, onnellisessa parisuhteessa elävän Naisen, noin katkeraksi jotta oikein "hermot menee!"
        No minä teen sinulle palveluksen; en kirjoita sinulle enää mutta tee sinäkin itsellesi palvelus; älä lue ihmisten mielipiteitä kun ne suistavat sinut noin pahaan mielenjärkytykseen!
        Hyvää ja onnellista isän-, äitin- ja lapsenkin päivää!

        Jos tämän kirjoittaja ei ole välittömän avun tarpeessa niin sitten ei kukaan! Miten voi ihminen nyky-yhteiskunnassa olla jätettynä näin heitteille?
        Halooo, apuva lähimmäisellemme!


    • frage

      tän vuoden isänpäivän jo viettäny, mä vietän sen vasta viikonloppuna 12.11,ja olen laivalla moottoripyörä poikien ja tyttöjen kans,et silleen

    • sinulle..

      Kun lukee täälläisen jutun,niin ei välttämättä tarvii ihmetellä miksi sattuu kotona kaikenlaista..
      Ja näitä tuloksia mitä tulee kun noin ahdistetaan kotona,saa lukea monesti lehdistä.
      Surullista.
      Ja toisaalta ihmettelen miten tuommoiseen pisteeseen asiat on teillä mennyt,ei ole normaalia.
      Mikä voi olla niin hyvää parisuhteessa että olette vielä yhdessä..

    • äiti vaan

      ole hyvä mikko ylpeä itsestäsi vaikka vietätkin isänpäivää näin,tiedät ainakin olevasi isä omille lapsillesi ja herkistyt varmaan saadessasi heiltä hymyn väsymyksen kourissa..

      mutta muista myös ottaa itsellesi vapaa päivä vaikka silloin äitienpäivänä,ehkä vaimosi silloin tajuaa että sinäkin haluat nauttia pelkästää nukkumisest,rauhassa suihkussa käýmisest jne..

    • Lapinperhonen

      Jos vuodesta toiseen "ihan oikeesti noin" niin kaippa pitäs tehdä jokin ratkaisu ja etsiä muutos. Elämä se on sullakin "isi" äläpä anna muijan noin pompottaa.

      • lastenhoito yhteispeliä

        ..tuo mikko valehtelee, kas kun isänpäivää ei ole tänä vuonna vielä vietettykään, vai erehtyikö hän ? On isänkin hoidettava lapsiaan vuorostaan. Äiti on ehkä heitä hoidellut pitkin viikkoa. No kestäköön Mikko ja vaimo toisiaan, kun ovat toisensa valinneetkin. Hittoako tänne tuli valittamaan, kuinkahan moni nainen saisi valittaa vastaavaa jos kukaan sitä edes noteeraisi, niin yleistä se on naisten kohdalla!?


    • neuvoja joo

      Vaihda heti kalkkunaa ja lähetä ne huutavat toukat afrikkaan!

    • un-na

      Olen pahoillani.

    • talliainen

      luin surullisena viestiäsi. Pahalta oikein tuntuu..Kyllä sitä taas itse muistaa, miten oma mies on hyvä mies, sonun tavallasi tekee myös paljon kotihommia ja on lasten kanssa. kunpa sitä itsekin muistaisi kiittää joskus.

      Meillä oli myös aika samanlaista kolmannen lapsemme synnyttyä,kun itsellä väsy oli kova. onneksi saimme päivisin hoitoapua muutaman kerran, että sai itsekin levätä ja jaksoi sitten myös antaa toisen levätä.

      mutta, pahoilla mielin puolestasi.

    • isätön

      En ole isä ja oma isäni on kuollut kun olin yhdeksän. Isäni kuolema opetti minua arvostamaan lähimmäisiäni, rakkaitani. En enään muista kuinka isäinpäivää vietetään, siitä on jo 23 vuotta kun sitä viimeksi olen viettänyt. Tuntui ikävältä lukea tarinaasi, koska jos minulla olisi isä en todellakaan haluaisi, että äitini kohtelisi häntä noin.

      Anteeksi, mutta sinulla on hyvin itsekäs vaimo ja annan myötuntoni sinulle. Vaikuttaa, että ainakin sinä osaat arvostaa muitakin. Tsemppiä ja mitä parhainta isäinpäivää kaikesta huolimatta.

    • jopi

      Toihan on kun suoraan meitä kotoa, sillä erotuksella että meillä on kaikki viikonloput lähes samanlaisia eikä isänpäivä tee siihen mitään poikkeusta! Kait me suomalaiset miehet ollaan niin "vässyköitä" ettei osata pistää hantiin ja vaatia aikaa itelle, noi kaikki jutut tavaroiden paikoista lapsen huudattamiseen on ikäväkyllä liiankin tuttua juttua! Sit jos haluis vaikka lähtee auton peseen tai jotain muuta "turhaa" niin heti kommentoidaan ,että "taasko sää jätät meidät tänne päikseen!! TAAS?! vaimo tekee vuorotöitä ja iskä on lähes aina töiden ulkopuolella lasten kanssa, äiti voi kyllä pitää omaa vapaata ja vaikka shoppailla tai käydä kavereiden kassa ulkona isälle ei näitä vapauksia suoda! näin meillä...Joskus tuntuu ettei tää taida olla ihan tasapuolista!! Jos ilmaisee halua lähtee ite vähä ulos kavereiden kanssa, vaikka vaan esson baariin kahveelle, niin sit sanotaan et "kuin sä kehtaat" lähtee! Palaa muuten pinna joskus ja pelkään kuin käy jos kamelilta katkee selkä kokonaan...

    • äiti täälläkin..

      Olipas aikamoista tekstiä.

      Itse suren edelleenkin jokainen isätön isänpäivä lasteni murhetta. Kaikki vouhottavat isän/äidinpäivästä.. mitä tekevät ne lapset joilla ei ole kyseistä vanhempaa, tai ainakaan enää maisemissa?? Meillä vietetään isänpäivä ihan normaalina päivänä, lukuunottamatta soittoja isovanhemmille ja ehkä sille isällekin, jos lapset enää suostuvat... Siltikin, olen joka vuosi lähettänyt lasten päiväkodissa tekemät kortit ja lahjat kyseiselle miehelle. Mutta tärkeintä lapsille on se, että vaikka onkin kyse isänpäivästä, voi äiti tulla tässä tapauksessa maistelemaan niitä itse tehtyjä leivonnaisia sinne päiväkotiin isän sijasta. Se nostattaa hymyn jokaisen pieneni kasvoille ja se on tärkeintä minulle!!

      Olkaa onnellisia siitä mitä teillä on =)

    • suski76

      niinhän se aina on, että aina ei voi voittaa. itse olen taas ihan päinvastainen nainen monessakin asiassa. minä siivoan, teen ruuan ja laitan lapset kouluun n. 90% meidän perheessä, koska mies tekee rankkaa työtä. teen jopa välillä hänen eväänsä, jos sattuu olemaan työssä sellasessa paikassa, josta ei ole mahdollista ruokaa saada tai muuten ostaa.

      joskus viikonloppuisin mieheni kyllä herättelee minut hieman "myöhempään" ja on tehnyt aamupalan valmiiksi, joten en suinkaan silti tee 365 päivää vuodessa kaikkea miedän perheessä.

      minusta perheen ja parisuhteen hoito kuuluu kummallekin osapuolelle, eikä vaan toiselle. ja kyllä itse meinaan paistaa munat ja miehen lemppari pekonit sunnuntaiaamulla isäinpäivänä, vaikka lapset eivät olekkaan aamulla kotosalla. (valitettavasti mummolassa, kun lauantaina ollaan miehen kanssa häissä.)

    • Vanha vaimo

      oli joskus appivanhempieni luona. Äitienpäivää siellä juhlittiin kovasti, mutta isänpäivää ei noteerattu mitenkään. Omassa kodissani olin tottunut siihen,että molempia päiviä vietettiin itsetehdyin lahjoin, kakkukahvien kera. Sain todella hämmästyneet ilmeet mieheni sisaruksilta muistaessani appiukkoani, ja ikuisen kiitollisuuden taas appiukolta. Tästä minun, miniän no 1 aloittamasta lahjojen antamisesta appiukolle muutkin lapset ikäänkuin heräsivät, ja tulevina vuosina myös isänpäivää alettiin viettää appelassakin, siis lasten toimesta, anoppini kyllä tuli kahvipöytään, mutta ei lahjoja miehelleen antanut (ei synttärinäkään, joululahjaakin vähän epäilen).

      Yhteisessä kodissamme miestäni olen aina lasten ollessa pieniä, lasten puolesta muistanut heti ensimmäisestä isänpäivästä alkaen.

      Kehottaisin sinuakin Mikko, vaikka se vähän hullulta tuntuukin, viettämään itse lastesi kanssa isänpäivää: osta kakku, askartele lasten kanssa kortti, tehkää yhdessä jotain kivaa... Näin osoitat vaimollesi, että arvostat ainakin itse itseäsi ISÄNÄ. Samalla lapsesi oppivat viettämään isänpäivää ja saavat siitä toivottavasti hyvän muiston ja perinteen itselleen kotiinsa vietäväksi sitten aikanaan!

      Tavallinen arkielämä väsyttää meitä kaikkia, mutta pikku juhlat piristävät kummasti päivää!

      Koeta jaksaa - itsesi ja lastesi tähden!

      • ähcci

        Sillooin kun perheeni vielä oli koossa: Isänpäivänä aamulla lapsi (silloin oli 1, myöhemmin 2) lauloi isälle ja kakku tehtiin. Isälle tehtiin hyvää ruokaa ja lahjana oli AINA Päätalon uusin kirja. Nämä kirjat isä tietysti vei mukanaan kun ero tuli.Kaikissa kirjoissa lukee: Isänpäivänä jne...
        Toivottavasti tässä uudessa suhteessa toimitaan jotenkin samalla tavalla.
        Laita Mikko tuollainen vaimo vaihtoon, pikimmiten!!!!


    • työssäkäyvä äiti

      ..kuin meillä äitienpäivänä!
      Tulipahan mieleeni vain, että pitäisiköhän hoitaa isäinpäivä yhtä tyylikkäästi.

      • työssäkäyvä isä

        Oletko Mikon vaimo? Kuvaus sopii sinuun niin hyvin...


      • työssäkäyvä äiti
        työssäkäyvä isä kirjoitti:

        Oletko Mikon vaimo? Kuvaus sopii sinuun niin hyvin...

        Mikä kuvaus sopii minuun? Luulet varmaankin olevasi selvännäkijä. Se on kuules ihan tasapeliä että miehetkin oppivat ymmärtämään miltä naisilta on jo kauan aikaa sitten tuntunut, kun on tapahtunut päivastaista toimintaa, kuin Mikolla. Ehkäpä nyt miehetkin alkavat ymmärtämään, milta tämä heistä tuntuisi, ei saa arvostusta ja päällensä vain nälvimistä, jos on jotain unohtunut tekemättä.
        Tässä Mikon tapauksessa vaimo ilmeisemmin hoitaa pieniä lapsiaan viikot yksin kotona. Siinä on aika paljon tehtävää, jo yksinomaan lasten hoidossa ja päälle vielä kodinhoitotehtävät, kauppareissut ym. Voi sitä nainenkin pikkusen rasittua ja haluta kerrankin nukkua pidempää, vaikka isänpäivänä. Tosin meillä on asiat toisinpäin.


      • Mikko*
        työssäkäyvä äiti kirjoitti:

        Mikä kuvaus sopii minuun? Luulet varmaankin olevasi selvännäkijä. Se on kuules ihan tasapeliä että miehetkin oppivat ymmärtämään miltä naisilta on jo kauan aikaa sitten tuntunut, kun on tapahtunut päivastaista toimintaa, kuin Mikolla. Ehkäpä nyt miehetkin alkavat ymmärtämään, milta tämä heistä tuntuisi, ei saa arvostusta ja päällensä vain nälvimistä, jos on jotain unohtunut tekemättä.
        Tässä Mikon tapauksessa vaimo ilmeisemmin hoitaa pieniä lapsiaan viikot yksin kotona. Siinä on aika paljon tehtävää, jo yksinomaan lasten hoidossa ja päälle vielä kodinhoitotehtävät, kauppareissut ym. Voi sitä nainenkin pikkusen rasittua ja haluta kerrankin nukkua pidempää, vaikka isänpäivänä. Tosin meillä on asiat toisinpäin.

        Kyllä minullakin on kokopäivätyö, virka. Älä nyt kiihdy, sinä "työssökäyvä äiti"!
        Tarkoitukseni ei ollut mollata ketään - kerroin vain miten menee...
        Kyllä olen/olemme keskustelleet asioistamme vaimon kanssa - vaihtelevin tuloksin; toisinaan tulokset ovat hyvin lyhytaikaisia ja useimmin yleensä vieläkin tilapäisempiä.
        Vaimolle kun sopii tarkalleen se, millä tuulella sattuu olemaan. Ura on hänelle tärkein!
        En minä valita - ajattelen vaan kun olen kuunnellut naisten juttuja, miten hyväksi kaikki muuttuu jos he saavat vallan. Tässäkö tulos?
        En omakohtaisesti usko, että vaimonikaan on nyt "vapautuneena" wanhanajan rooleista yhtään sen onnellisempi OIKEESTI, kuin olisi siinä hiukan "vanhanaikaisemmassakaan" vaimoroolissa.
        Huolien summa tuntuu olevan vakio - aina ja molemmilla, niin miehellä kuin naisellakin. Minusta perusvirhe on tehty siinä kun on alettu kilpailemaan keskenään - siis naiset ja miehet. Kummallekin on luonto asettanut tehtävänsä, toisessa perheessä vaimo on kyvykkäämpi toisessa asiassa ja toisessa perheessä mies samassa asiassa.
        Meillä on tilanne kehittynyt näin ja ihan hyvin tiedän näin jatkuvan mutta minä uskon kestäväni ainakin kunnes lapset ovat isompia.
        Rakkaus - no, tavallaan me rakastamme toisiamme vaikka usein minusta tuntuukin, että minun tunteeni häntä kohtaan on aika säälinsekaista. Kun tilanne joskus kärjistyy sillee riidaksi, että hänkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden niin hänestä tulee niin säälittävän naisellisen avuton hento olento, joka on peloissaan siitä että menettää minut, lapset kodin ja ETIKETTINSÄ.
        Tuollaisissa hetkissä hän on valmis tekemään vaikka mitä - siis siinä hetkessä - mutta kaikki unohtuu taas autuaasti seuraavaan työpäivään.

        No, tietenkin se vaimon työ... minun työnihän ei ole mitään - minähän olen mies. Vain naisella on "oikeus" vedota ja puolustella kaikkea työllään, urallaan ja sen asettamilla vaatimuksilla. Minulla ei sitä oikeutta ole hänen silmissään eikä kovin paljon lähimpienkään silmissä.
        Samoin huomaan nimim. "työssäkäyvän äidin" ja muutaman muunkin tässä keskustelussa ajattelevan.
        Pusketaan ettenpäin - iloja on elämässä muitakin!
        Kiitos kaikille osallistumisesta keskuseluun!
        Palataan asiaan isänpäivän jälkeen!


      • työssäkäyvä isä
        työssäkäyvä äiti kirjoitti:

        Mikä kuvaus sopii minuun? Luulet varmaankin olevasi selvännäkijä. Se on kuules ihan tasapeliä että miehetkin oppivat ymmärtämään miltä naisilta on jo kauan aikaa sitten tuntunut, kun on tapahtunut päivastaista toimintaa, kuin Mikolla. Ehkäpä nyt miehetkin alkavat ymmärtämään, milta tämä heistä tuntuisi, ei saa arvostusta ja päällensä vain nälvimistä, jos on jotain unohtunut tekemättä.
        Tässä Mikon tapauksessa vaimo ilmeisemmin hoitaa pieniä lapsiaan viikot yksin kotona. Siinä on aika paljon tehtävää, jo yksinomaan lasten hoidossa ja päälle vielä kodinhoitotehtävät, kauppareissut ym. Voi sitä nainenkin pikkusen rasittua ja haluta kerrankin nukkua pidempää, vaikka isänpäivänä. Tosin meillä on asiat toisinpäin.

        Ai mikä kuvausko?
        No tuo keskustelun ydinkuvaus eli Mikon kuvaus vaimostaan. Kun sitä vertaa sinun kirjoittamaasi niin saa väistämättä mielikuvan, että Mikko kertoo sinusta - ei siihen mitään selvänäkijän taitoa tarvita.

        " Ehkäpä nyt miehetkin alkavat ymmärtämään, milta tämä heistä tuntuisi, ei saa arvostusta ja päällensä vain nälvimistä,"
        Kukahan tässäkin nyt nälvii?
        Ehkä juuri sinunkaltaisesi nainen ei näe metsää puilta vaan kokee kaikessa olevansa svinismin uhri jos asiat eivät mene sinun oman tahtosi mukaan.
        Aiheetta enempään - onneksi et ole minun vaimoni!


      • jos ehdit!

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä ennenku auot suutasi!


      • Nimetön
        Mikko* kirjoitti:

        Kyllä minullakin on kokopäivätyö, virka. Älä nyt kiihdy, sinä "työssökäyvä äiti"!
        Tarkoitukseni ei ollut mollata ketään - kerroin vain miten menee...
        Kyllä olen/olemme keskustelleet asioistamme vaimon kanssa - vaihtelevin tuloksin; toisinaan tulokset ovat hyvin lyhytaikaisia ja useimmin yleensä vieläkin tilapäisempiä.
        Vaimolle kun sopii tarkalleen se, millä tuulella sattuu olemaan. Ura on hänelle tärkein!
        En minä valita - ajattelen vaan kun olen kuunnellut naisten juttuja, miten hyväksi kaikki muuttuu jos he saavat vallan. Tässäkö tulos?
        En omakohtaisesti usko, että vaimonikaan on nyt "vapautuneena" wanhanajan rooleista yhtään sen onnellisempi OIKEESTI, kuin olisi siinä hiukan "vanhanaikaisemmassakaan" vaimoroolissa.
        Huolien summa tuntuu olevan vakio - aina ja molemmilla, niin miehellä kuin naisellakin. Minusta perusvirhe on tehty siinä kun on alettu kilpailemaan keskenään - siis naiset ja miehet. Kummallekin on luonto asettanut tehtävänsä, toisessa perheessä vaimo on kyvykkäämpi toisessa asiassa ja toisessa perheessä mies samassa asiassa.
        Meillä on tilanne kehittynyt näin ja ihan hyvin tiedän näin jatkuvan mutta minä uskon kestäväni ainakin kunnes lapset ovat isompia.
        Rakkaus - no, tavallaan me rakastamme toisiamme vaikka usein minusta tuntuukin, että minun tunteeni häntä kohtaan on aika säälinsekaista. Kun tilanne joskus kärjistyy sillee riidaksi, että hänkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden niin hänestä tulee niin säälittävän naisellisen avuton hento olento, joka on peloissaan siitä että menettää minut, lapset kodin ja ETIKETTINSÄ.
        Tuollaisissa hetkissä hän on valmis tekemään vaikka mitä - siis siinä hetkessä - mutta kaikki unohtuu taas autuaasti seuraavaan työpäivään.

        No, tietenkin se vaimon työ... minun työnihän ei ole mitään - minähän olen mies. Vain naisella on "oikeus" vedota ja puolustella kaikkea työllään, urallaan ja sen asettamilla vaatimuksilla. Minulla ei sitä oikeutta ole hänen silmissään eikä kovin paljon lähimpienkään silmissä.
        Samoin huomaan nimim. "työssäkäyvän äidin" ja muutaman muunkin tässä keskustelussa ajattelevan.
        Pusketaan ettenpäin - iloja on elämässä muitakin!
        Kiitos kaikille osallistumisesta keskuseluun!
        Palataan asiaan isänpäivän jälkeen!

        Ote tekstistäsi:

        Rakkaus - no, tavallaan me rakastamme toisiamme vaikka usein minusta tuntuukin, että minun tunteeni häntä kohtaan on aika säälinsekaista. Kun tilanne joskus kärjistyy sillee riidaksi, että hänkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden niin hänestä tulee niin säälittävän naisellisen avuton hento olento, joka on peloissaan siitä että menettää minut, lapset kodin ja ETIKETTINSÄ.

        Ehkä vaimosi todellakin tietää, ettet rakasta häntä aidosti, vaan rakastat säälien. Ehkä vaimosi on kyllästynyt sinun sääliisi. Ehkä hän olisi halunnut teille onnellisen kodin, ihan niinkuin sinäkin. Uskonut teidän kahden aitoon rakkauteen, ilman sääliä. Kyllä toisesta vaistoaa, milloin rakkaus on säälivää rakkautta. Ei sellaisen rakkauden eteen jaksa kovinkaan paljoa yrittää. Sääli on rakkauden lajeista kaikista pahin. Et taida arvostaa vaimoasi ollenkaan? Ehkä vaimosi odottaa, että pääsee töihin. Siellä saa pärjätä, ilman sinun säälivää katsettasi.

        Kysymykset oli kärjistetty, mutta silti ajattelemisen arvoisia. Laita sääli pois rakkaudestasi ja opettele rakastamaan häntä ihanana vaimonasi, lastesi äitinä. Muistatko mihin rakastuit hänessä? Miten hyvältä tuntui halata ja suukottaa häntä? Siinä rakkaudessa ei ollut sääliä. Jos mieheni (ja kahden ihanan poikani) tuntisi minua kohtaan rakkautta, jossa olisi sääliä, en haluaisi edes koskettaa häntä. En haluaisi tehdä mitään hänen eteensä, sillä en sääliä kaipaa ihmiseltä jota rakastan.

        Mutta onneksi mieheni rakastaa minua lastemme äitinä ja omana ihanana vaimonaan. Annan hänelle paljon huomiota ja kodin ja lapset hoidamme yhdessä. Isänpäiväksi on lahjat ja kortit valmiina. Aamupalat on suunniteltu sellaisita herkuista, joista hän tykkää. Hemmottelen miestäni, sillä tiedän miten ihanaa on antaa ja saada rakkautta.

        Säälitöntä rakkautta teidän perheeseen toivottaen ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen. Teillä on iso työmaa tehtävänä parisuhteenne eteen, mutta jos haluatte onnistua siinä, te onnistutte! Arki on elämisen arvoista!

        Älkää kilpailko keskenänne, vaan puhaltakaa yhteen hiileen, yhteisen hyvän eteen!


      • työssäkäyvä äiti
        työssäkäyvä isä kirjoitti:

        Ai mikä kuvausko?
        No tuo keskustelun ydinkuvaus eli Mikon kuvaus vaimostaan. Kun sitä vertaa sinun kirjoittamaasi niin saa väistämättä mielikuvan, että Mikko kertoo sinusta - ei siihen mitään selvänäkijän taitoa tarvita.

        " Ehkäpä nyt miehetkin alkavat ymmärtämään, milta tämä heistä tuntuisi, ei saa arvostusta ja päällensä vain nälvimistä,"
        Kukahan tässäkin nyt nälvii?
        Ehkä juuri sinunkaltaisesi nainen ei näe metsää puilta vaan kokee kaikessa olevansa svinismin uhri jos asiat eivät mene sinun oman tahtosi mukaan.
        Aiheetta enempään - onneksi et ole minun vaimoni!

        Onkos sulla ymmärryksessä vikaa ? Niin paljon on naisia/äitejä joilla on toisinpäin asiat kuin Mikolla, siis nainen kokee tuon mitä Mikko on kirjoittanut, vaan ei täällä palstalla asioistaan kirjoittele !
        Totuus ei ole nälvimistä, kirjoitin "ehkäpä miehetkin nyt alkavat ymmärtämään..."
        MINÄ en koe olevani sovinismin uhri vaikka selvännäkijää leikitkin.
        Onneksi noin tyhmä ei ole minun mieheni!


      • työssäkäyvä äiti
        Mikko* kirjoitti:

        Kyllä minullakin on kokopäivätyö, virka. Älä nyt kiihdy, sinä "työssökäyvä äiti"!
        Tarkoitukseni ei ollut mollata ketään - kerroin vain miten menee...
        Kyllä olen/olemme keskustelleet asioistamme vaimon kanssa - vaihtelevin tuloksin; toisinaan tulokset ovat hyvin lyhytaikaisia ja useimmin yleensä vieläkin tilapäisempiä.
        Vaimolle kun sopii tarkalleen se, millä tuulella sattuu olemaan. Ura on hänelle tärkein!
        En minä valita - ajattelen vaan kun olen kuunnellut naisten juttuja, miten hyväksi kaikki muuttuu jos he saavat vallan. Tässäkö tulos?
        En omakohtaisesti usko, että vaimonikaan on nyt "vapautuneena" wanhanajan rooleista yhtään sen onnellisempi OIKEESTI, kuin olisi siinä hiukan "vanhanaikaisemmassakaan" vaimoroolissa.
        Huolien summa tuntuu olevan vakio - aina ja molemmilla, niin miehellä kuin naisellakin. Minusta perusvirhe on tehty siinä kun on alettu kilpailemaan keskenään - siis naiset ja miehet. Kummallekin on luonto asettanut tehtävänsä, toisessa perheessä vaimo on kyvykkäämpi toisessa asiassa ja toisessa perheessä mies samassa asiassa.
        Meillä on tilanne kehittynyt näin ja ihan hyvin tiedän näin jatkuvan mutta minä uskon kestäväni ainakin kunnes lapset ovat isompia.
        Rakkaus - no, tavallaan me rakastamme toisiamme vaikka usein minusta tuntuukin, että minun tunteeni häntä kohtaan on aika säälinsekaista. Kun tilanne joskus kärjistyy sillee riidaksi, että hänkin tajuaa tilanteen mahdottomuuden niin hänestä tulee niin säälittävän naisellisen avuton hento olento, joka on peloissaan siitä että menettää minut, lapset kodin ja ETIKETTINSÄ.
        Tuollaisissa hetkissä hän on valmis tekemään vaikka mitä - siis siinä hetkessä - mutta kaikki unohtuu taas autuaasti seuraavaan työpäivään.

        No, tietenkin se vaimon työ... minun työnihän ei ole mitään - minähän olen mies. Vain naisella on "oikeus" vedota ja puolustella kaikkea työllään, urallaan ja sen asettamilla vaatimuksilla. Minulla ei sitä oikeutta ole hänen silmissään eikä kovin paljon lähimpienkään silmissä.
        Samoin huomaan nimim. "työssäkäyvän äidin" ja muutaman muunkin tässä keskustelussa ajattelevan.
        Pusketaan ettenpäin - iloja on elämässä muitakin!
        Kiitos kaikille osallistumisesta keskuseluun!
        Palataan asiaan isänpäivän jälkeen!

        Aivan oikein, sitä tarkoitinkin,kun teillä on kuvauksesi mukaan niin pienet lapset, eikö kukaan hoida heita kotona, vai ovatko taaperot laitettu jo vauvana päiväkotiin? Jos äiti hoitaa heitä yksin kotona, siinä onkin työtä ihan kerrakseen.
        Mutta jos äiti ja isä käyvät molemmat työssä, olisi teidän kahden aikuisen pitänyt sopia teidän hoitosysteemeistänne, jo ennen kuin aloitte lapsianne vääntämään. No vahinko on siis jo tapahtunut ja vakka on kantensa valinnut.
        Kyllä olisi monella naisella/äidillä aihetta kertoa kuinka heillä menee, mutta ovat fiksumpia eivätkä ala semmoisia täällä palstalla lavertelemaan. Asiolla on yleensä kaksi osapuolta.

        Naiset eivät ole yhtään sen enempää halunneet valtaa, kuin miehetkään ja naiset haluavat tulla kohdelluiksi NAISINA vaikka tasa-arvoa olisikin. Edelleen naiset ja miehet saavat hoitaa niitä asioita jotka parhaiten osaavat, kunhan tehtävät tulee tasapuolisesti tehtyä.
        Näyttää sinulla häpyä olevan tulla kirjoittelemaa vaimosi kamaluudesta kaikille lukijoille. Olet häpäissyt vaimosi!


      • Mikko*
        työssäkäyvä äiti kirjoitti:

        Aivan oikein, sitä tarkoitinkin,kun teillä on kuvauksesi mukaan niin pienet lapset, eikö kukaan hoida heita kotona, vai ovatko taaperot laitettu jo vauvana päiväkotiin? Jos äiti hoitaa heitä yksin kotona, siinä onkin työtä ihan kerrakseen.
        Mutta jos äiti ja isä käyvät molemmat työssä, olisi teidän kahden aikuisen pitänyt sopia teidän hoitosysteemeistänne, jo ennen kuin aloitte lapsianne vääntämään. No vahinko on siis jo tapahtunut ja vakka on kantensa valinnut.
        Kyllä olisi monella naisella/äidillä aihetta kertoa kuinka heillä menee, mutta ovat fiksumpia eivätkä ala semmoisia täällä palstalla lavertelemaan. Asiolla on yleensä kaksi osapuolta.

        Naiset eivät ole yhtään sen enempää halunneet valtaa, kuin miehetkään ja naiset haluavat tulla kohdelluiksi NAISINA vaikka tasa-arvoa olisikin. Edelleen naiset ja miehet saavat hoitaa niitä asioita jotka parhaiten osaavat, kunhan tehtävät tulee tasapuolisesti tehtyä.
        Näyttää sinulla häpyä olevan tulla kirjoittelemaa vaimosi kamaluudesta kaikille lukijoille. Olet häpäissyt vaimosi!

        Olet ihana!
        Varmasti miehesikin on tyytyväinen.
        Parempaa jatkoa sinulle - minulla on kaltasesi vaimo; minä en ole onnellinen mutta sinun mukaasi syy onkin minun!
        Kiitos!
        Lastenhoidosta kyselit; se olen minä, joka olen joustanut työajoista, virkapaikoista ja vapaa-ajasta koska naisella on vaikeampaa saada joustoa työnantajalta. Niin se on minulle kerrottu.
        PS.
        Vastaan tähän vaikka tarkoittanet kuitenkin enemmän tuota "työssäkäyvää isää" - vastaan, koska tunnen jotain yhtäläisyyttä hänen kanssaan.


      • työssäkäyvä äiti
        Mikko* kirjoitti:

        Olet ihana!
        Varmasti miehesikin on tyytyväinen.
        Parempaa jatkoa sinulle - minulla on kaltasesi vaimo; minä en ole onnellinen mutta sinun mukaasi syy onkin minun!
        Kiitos!
        Lastenhoidosta kyselit; se olen minä, joka olen joustanut työajoista, virkapaikoista ja vapaa-ajasta koska naisella on vaikeampaa saada joustoa työnantajalta. Niin se on minulle kerrottu.
        PS.
        Vastaan tähän vaikka tarkoittanet kuitenkin enemmän tuota "työssäkäyvää isää" - vastaan, koska tunnen jotain yhtäläisyyttä hänen kanssaan.

        Voi kuule Mikko, sinun kirjoitteluasi kun lueskelen, mieleeni tulee, että kohtelet vaimoasi huonommin, kun annat kirjoituksissasi ymmärtää.
        Kuvittelet myös suotta, että minä olen sinun vaimosi kaltainen. Minun mieheni ei tarvitse leikkiä marttyyriä ja kommentoida meidän perheasioita palstoilla. Meillä sujuu kotityöt ja elämä ihan hyvin.
        Sinua alkuun kirjoittajaa minä tarkoitin ja ymmärsin kyllä että olet työssä. Mutta siis vaimosikin on !!
        Lopeta jo tuo nipotus.


    • Johl

      Voin kun ihmiset, sekä äidit että isät, huomaisivat katsoa ympärilleen. Ja näkisivät sen, mitä heillä on, eikä sitä mikä puuttuu.

      Vanhempien parisuhde on lapsien todellinen koti. Sen vuoksi olisi todella tärkeää, että molemmat vanhemmista yrittäisivät huomioida hyvässä toisen. Vaikka jokaisessa parisuhteessa, varsinkin lapsiperheissä, on huonoja aikoja. Hyvän parisuhteen merkkejä on kuitenkin se, että riidoilla on alku ja loppu, ne eivät kuin murto-osa parishteesta.

      Toivoisin, että saisit vaimosi kanssa asiat kuntoon. Mielestäni kuulostaa siltä, että ongelma on teidän parisuhteessa eikä isänpäivässä. Yrittäkää tehdä jokaisesta päivästä isänpäivä.

      Olen kahden pienen pojan äiti. Töissä ollessani työskentelen lastenosastolla sairaalassa. Osaan työni vuoksi olla todella onnellinen ja kiitollinen jokaisesta päivästä, jotka saan lasteni kanssa viettää. Kuulostaa ehkä naivilta, mutta se on totta. Olen liian monta kertaa ollut alle kouluikäisen lapsen hautajaisissa ja nähnyt sen surun oman lapsen menettämisestä. Mikään ei ole vaikeampaa, kuin kantaa alle metrin pituista oman lapsen arkkua. Ja laskea se hautaan.

      Se päivä tulee niin yllättäen, kun elämä muuttuu onnettomuuden tai sairauden takia.

      Yritä olla onnellinen lapsistasi ja vaimostasi. Myös vaimosi tulisi olla teistä. Vaimosi kanssa kannattaisi käydä perusteelliset keskustelut (ilman huutamista, rakentavasti). Viekää lapset hetkeksi hoitoon ja puhukaa oma suhteenne sillä aikaa selväksi.

      Rakastaminen on tahdon asia. Ja parisuhteenne on lastenne todellinen koti. Onnellisessa kodissa on kaikilla mukavampi olla.

      Rakasta lähimmäisiäsi joka päivä kuin se olisi viimeinen päivä!

      • pönde1

        kirjoituksesi oli todella sitä tosi elämää mitä elämä voi olla ja sitä ei haluaisi kenellekään mutta miksi ihmiset eivät sitä ymmärrä että asiat ovat hyvin niin kauan kuin on lapset ja vaimo ei ikinä tiedä mitä huominen tuo tullessaan itellä kaksi lasta ja vaimokin on onneksi mutta ei ole aina ollu helppoa oli lasten koliikit ja flunssaa jo pienenä kuukauden ikäisenä vietiin lasta sairaalaan kun oli tukossa joka paikka ja synnytyksen jälkeinen masennus vaimolla mutta onneksi päästiin puhumaan ulkopuolisille ja sai asianmukaista hoitoa oireisiin ja nyt elämä hymyilee onneksi on isäinpäivä taistelkaa parisuhteittenne eteen


      • mutta silti
        pönde1 kirjoitti:

        kirjoituksesi oli todella sitä tosi elämää mitä elämä voi olla ja sitä ei haluaisi kenellekään mutta miksi ihmiset eivät sitä ymmärrä että asiat ovat hyvin niin kauan kuin on lapset ja vaimo ei ikinä tiedä mitä huominen tuo tullessaan itellä kaksi lasta ja vaimokin on onneksi mutta ei ole aina ollu helppoa oli lasten koliikit ja flunssaa jo pienenä kuukauden ikäisenä vietiin lasta sairaalaan kun oli tukossa joka paikka ja synnytyksen jälkeinen masennus vaimolla mutta onneksi päästiin puhumaan ulkopuolisille ja sai asianmukaista hoitoa oireisiin ja nyt elämä hymyilee onneksi on isäinpäivä taistelkaa parisuhteittenne eteen

        Tässä sulle Pönde1 vähän merkkejä, kun sinulta on ne tainnu päästä loppumaan ,,,,,,,,......... ja vielä isoja kirjaimia päälle K E I K . Koitahan pärjäillä ;)


    • essoes

      kyl on varmaa tylsää olla sun perhees isänä.no onneks mä oon eronnu ja lapset tulee mulle koko vklopuks ja saan herätä niitten vierest sunnutai isänpaivänaamuna onnellisena!!!!ps..vaimot vaihtoon

    • dr. phöl

      oisko aika viheltää peli poikki? keskustelua? vakavaa keskustelua! ei tuollaisessa suhteessa kukaan voi viihtyä... ymmärrän väsymykset, ymmärrän arjen harmauden, mutta jälkimmäiseen voitte tehdä muutoksen heti. se muutos on mahdollinen vain jos molemmat panostatte siihen. se taas vaatii kunnon keskusteluja ja yhteisiä sopimuksia.

      seuraavan kerran kun vaimosi aamukiukkuisena avaa suunsa, kysy häneltä rehellisesti: "tällaistako sinä halusit? tällaisesta perheestäkö me unelmoimme?" luulisi heräävän...

    • "isätön"

      Olen nyt 23-v. kaikki ovat aina sanoneet kuinka hyvä isä minulla on, mutta se on vain kulissia.

      Aina pienestä asti olen isälleni isänpäivänä kiikuttanut itsetekemän kortin ja lahjan. Olen muistanut isääni jouluna syntymäpäivinä ja muutenkin.

      Mitä minä olen saanut isältäni? en mitään, en edes ruokaa, koska äitini on aina ostanut kaiken. Isältäni olen aina saanut vain pahoja sanoja ja solvauksia. Isänpäivä kortteihin ja lahjoihin hän ei edes koskenut, ei välittänyt mitään, veljelläni oli vähän sama juttu, mutta solvauksia hän ei saanut.

      Nykyään isäni antaa veljelleni tuhansia € rahaa, minulle ei sanaakaan, ei edes hymyä. Käyn kotona kylässä, mutta isäni ei noteeraa minua, mitään riitoja ei ole koskaan ollut. Ehkä en kelpaa, koska olen tyttö.

      Onneksi minulla on paras, ihana ja rakastava äiti. En jaksa enää ostaa lahjoja, en edes korttia, olen luovuttanut en jaksa enää rakastaa isääni. Ei minulla ole isää koskaan ollutkaan.

      • tähänkin

        ketjuun saada se äitien ylistys, vaikka isänpäivästä oli kysymys...


      • ....
        tähänkin kirjoitti:

        ketjuun saada se äitien ylistys, vaikka isänpäivästä oli kysymys...

        kuitenkin on surullista, että pienten käsien väsäämät kortit ja lahjat joutuvat avaamattomina roskiin, kun isää ei kiinnosta. Onneksi omasta lapsuudestani tiedän, että on olemassa hyvää, lapset huomioon ottavaa isyyttä. Lasteni isä ei ole ottanut yhteyttä tai vastannut yhteydenottoyrityksiin enää muutamaan kuukauteen... mutta tänäänkin lapset odottavat itsetehtyjen pakettejen kanssa, josko isä hakisi isänpäivän viettoon. Olen kuitenkin optimistinen, jospa nyt eron jälkeen isä arvostaisi lapsiaan ja heidän lahjojaan.


    • Onnellisesti lapsettomat

      Näitä juttuja on aina yhtä hupaisaa lukea. Tulee joka kerran valtava kiitollisuuden tunne siitä että emme sortuneet yhteiskunnan painostukseen ja pysyimme lapsettomina.

      Nimim. 15 vuotta aviossa ja vielä yhtä onnellisia kuin hääpäivänä.

      • juujoojjaa

        ..ovat tämänkin kirjoituksen pointti? Minusta kylläkin vaimo. Kyllä huomaa ettet pidä lapsista kun heti takerruit asiaan. Älkääkä sellaisia hankkiko, kukaan lapsiraukka ei ole ansainnut tuollaisia hirviövanhempia.


      • Lapset nimenomaan
        juujoojjaa kirjoitti:

        ..ovat tämänkin kirjoituksen pointti? Minusta kylläkin vaimo. Kyllä huomaa ettet pidä lapsista kun heti takerruit asiaan. Älkääkä sellaisia hankkiko, kukaan lapsiraukka ei ole ansainnut tuollaisia hirviövanhempia.

        Koko ajanhan alkuperäinen kirjoittaja puhuu lapsista. Niiden takia pitää nousta aamulla aikaisin, niille pitää tehdä aamupalaa, niiden kanssa pitää leikkiä, niistä yksi alkoi huutaa johon vaimo heräsi..

        Lapset ovat todella monen parisuhteen tuho. Kaksi ihmistä jotka kahden kesken olivat täydellisen onnellisia ja tyytyväisiä muuttuvat marmattaviksi marttyyreiksi. Rakkaus jää lasten alle.

        Ei, emme todellakaan hanki lapsia. Sitä ei tarvitse tulla edes neuvomaan; päätimme sen jo vuosia sitten ja se päätös pitää.


      • kaikenlaisia....
        Lapset nimenomaan kirjoitti:

        Koko ajanhan alkuperäinen kirjoittaja puhuu lapsista. Niiden takia pitää nousta aamulla aikaisin, niille pitää tehdä aamupalaa, niiden kanssa pitää leikkiä, niistä yksi alkoi huutaa johon vaimo heräsi..

        Lapset ovat todella monen parisuhteen tuho. Kaksi ihmistä jotka kahden kesken olivat täydellisen onnellisia ja tyytyväisiä muuttuvat marmattaviksi marttyyreiksi. Rakkaus jää lasten alle.

        Ei, emme todellakaan hanki lapsia. Sitä ei tarvitse tulla edes neuvomaan; päätimme sen jo vuosia sitten ja se päätös pitää.

        Ja se itsekkyys loistaa!!! Kukin toki tyylillään! Voin lyödä henkeni pantiksi että tuo Mikko ei lapsista luopuisi mistään hinnasta!!!! Vai mitä Mikko? Lapset ovat se elämän suola! Katsotaan avioliittoanne 15 seuraavan vuoden jälkeen kun kyhjötätte ilman lapsia kahdestaan!!


    • kara

      Hei Mikko, olen todella pahoillani, että olet saanut vaimon, joka naisenkin näkökulmasta kuulostaa hirviöltä. Joko hän on moukka taikka jotenkin luonnehäiriöinen. En ole tottunut isonkaan perheen jäsenenä tuollaiseen puheeseen, jollaista vaimosi harrastaa. Älä hyvä ihminen vaan tee hänen kanssaan lisää lapsia. Sinun olisi lastesi kanssa helpompaa ilman äitiä, joka tyo vain pahaa mieltä.

    • Kössi

      Terve

      Ihan kuin olisit kirjoittanut minun elämästäni, syntymäpäivät vielä samaa rataa....

    • merkillistä

      Jos mies täällä kertoo omasta surkeasta isänpäivästään, niin kohta on ämmälauma valittamassa, että kyllä minulla on vielä huonommin. Ikäänkuin se oikeuttaisi keskustelun aloittajan saaman kohtelun.

    • älijäke

      Minullakin oli vähän vastaava isäinpäivä vuosi sitten. Nousin ylös ja keittelin itelleni kaffeet. Syötin pojan ja syötiin sitten keksit kaffeella sekä jotain kakkuakin taisin ostaa. =) Vaimo nousi ylös joskus 12 aikaan krapulaansa valitellen. Sain pojalta kuitenkin jonkun kivan lahjan mitä olivat pk:ssa askarrelleet. =)

      Se oli vuosi sitten. Niin ja tuo vaimo on näillä näppäimillä virallisesti ex-vaimo.

      Kaiken sain minäkin kotona tehdä sen 360 päivää vuodessa. Tulin töistä, hain pojan, laitoin ruokaa, pesin pyykkiä, pesin astioita, siivosin huushollia, kuuntelin vaimon valitusta kun on niin raskasta töissä ja blaa blaa blaa. Ei tuommosta vaan meikän hermot kestäneet, pistin vaimon taipaleelle. Mikä ihme siinä on kun ei kestetä tuota arkea? On minullakin vaativa työ, josta toki maksetaankin ihan kohtalaisesti. Väsyttää minuakin välillä, mutta en minä sitä valita! Enkä ole todellakaan hakenut mitään puutteita vaimostani koskaan, toisin kuin hän valitti aina jos jotain oli jäänyt tekemättä tai oli tehty ns. väärin. Miksi vaimolle piti sanoa monta kertaa viikossa:"Don´t just stand there to shout it do something about it!" ja miksi minä en kuullut vastaavaa koskaan!?!?!? Miettikääpä tuota vaimot jotka nalkutatte miehillenne joka pirun päivä!

      Me miehet ollaan suoraviivaisia ja saadaan hommat hoidettua ilman jatkuvaa napinaa! Jos joku asia ei meitä miellytä niin nostetaan se persaus jakkarasta ja laitetaan se ojennukseen! Tämä on siis sitä mitä ME MIEHET tehdään, penikoiksi jääneet vanhat pojat on asia erikseen ja jos niihin joku nainen retkahtaa niin jaksamista tällekin naiselle!

      En minä kuitenkaan vaadi keneltäkään mitään itseni palvomista/passaamista oli sitten isäin päivä tai mikä päivä tahansa. Jos lapsi haluaa minua muistaa niin hyvä on, olen sitten ilmeisesti tärkeä hänelle ja muistamisen arvoinen. =) On ihan sama mitä nykyinen tyttökaverin tekee eteeni sitten ensi sunnuntaina, en ole hänen isänsä. On tärkeää, että arki sujuu muuten hyvin ja naputtamatta. Sitten jos tyttökaverini heittäytyy johonkin itsesääliinsä ja alkaa valittaa sekä passauttaa itteensä niin kyllä hän lähtee kuin kuppa töölöstä. Minä en jaksa vain kuunella mitään turhaa valitusta ja itkua pätkän vertaa. Jos jokin asia ei miellytä niin se varmaan sillä märisemällä paranee, pitää olla sen verran vahva, jotta pistää asiat kuntoon jos ahistaa.

      • joo-o!

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä ennenku auot suutasi!


      • oikeaa asiaa

        kyllähän tänne voi tarinoitaan kirjoitella, monikin äiti, mutta eivät ala napisemaan, vaan tekevät hommat hienosti kotiin. Jotkut miehet ovat pahimmansortin napisioita ja tarina keksijöitä, mutta kun kuulee vaimon version alkaa asiat kääntyä oikeaan valoon. Vai ei miehet napise, valehtelua!


      • ****
        oikeaa asiaa kirjoitti:

        kyllähän tänne voi tarinoitaan kirjoitella, monikin äiti, mutta eivät ala napisemaan, vaan tekevät hommat hienosti kotiin. Jotkut miehet ovat pahimmansortin napisioita ja tarina keksijöitä, mutta kun kuulee vaimon version alkaa asiat kääntyä oikeaan valoon. Vai ei miehet napise, valehtelua!

        Nainen olen minäkin, mutta katseleppa nyt näitä palstoja, kenen tekstejä ne on pullollaan... -parisuhdetta käsittelevät palstat???? Siis on siellä taas blondi päästänyt suustaan sammakon. Jos kerran mies erehtyy jotain kertomaan eikä edes ns. valita, niin jo on feministit valloillaan!!!


      • naisellinen nainen
        **** kirjoitti:

        Nainen olen minäkin, mutta katseleppa nyt näitä palstoja, kenen tekstejä ne on pullollaan... -parisuhdetta käsittelevät palstat???? Siis on siellä taas blondi päästänyt suustaan sammakon. Jos kerran mies erehtyy jotain kertomaan eikä edes ns. valita, niin jo on feministit valloillaan!!!

        No sinulla on ainakin aikaa lukea ja kirjoitella parisuhdepalstoille. Minä en palstoilla tavallisesti ehdi käymään. Sammakoita on sinulla ehkä suussasi, vaan tiedän itse olevani arvostetussa asemassa, joten sammakoita ei, en laskettele. Mies, jos nyt mieheksi voi häntä kutsua, voi lasketella minun puolestani valituksiaan tästä edeskin, paljon ei kiinnosta tämän palstan taso. Sääliksi vähän käy tuon miehen perheelämä, johtuen pajon myös miehestä.
        Blondi tai Brunetta mitä väliä?


      • Rea.Listi
        naisellinen nainen kirjoitti:

        No sinulla on ainakin aikaa lukea ja kirjoitella parisuhdepalstoille. Minä en palstoilla tavallisesti ehdi käymään. Sammakoita on sinulla ehkä suussasi, vaan tiedän itse olevani arvostetussa asemassa, joten sammakoita ei, en laskettele. Mies, jos nyt mieheksi voi häntä kutsua, voi lasketella minun puolestani valituksiaan tästä edeskin, paljon ei kiinnosta tämän palstan taso. Sääliksi vähän käy tuon miehen perheelämä, johtuen pajon myös miehestä.
        Blondi tai Brunetta mitä väliä?

        "Minä en palstoilla tavallisesti ehdi käymään. Sammakoita on sinulla ehkä suussasi, vaan tiedän itse olevani arvostetussa asemassa,"
        Aivan, kello on nytkin ollut 04.09 kun olet tuon kirjoittanut. Aikaa siis sinulla on. Ja vähän tekemistä! Miksi ihmeessä kiusaat itseäsi lukemalla näitä juttuja kun tämän "tason" palstat eivät sinua omien sanojesi mukaan kiinnosta?
        Sitäpaitsi tyylisi ja kirjoituksistasi huokuva katkeruus ilmiantavat sinut tälläkin palstalla hyvin ahkerasti kirjoittelevaksi henkilöksi.

        Miksi sinä valehtelet? Yrittäisit valheen sijaan tulla ulos kaapistasi ja alkaa elää! Unohtaisit alemmuuden tunteesi ja sanoisit itsellesi, että minä olen täysipainoinen ihminen; en yhtään muita huonompi tai parempikaan.
        Siinä samalla voisi oppia kunnioittamaan kanssaihmisiäänkin. Ei ole kovinkaan fiksua tekstiä sinulta jutun aloittajaa kohtaan vaan et sinä teksteilläsi ketään muuta nolaa kuin oman itsesi.
        Toisen suun sammakot on helppo havaita vaan ne omat.......


      • myötäelämistä?
        naisellinen nainen kirjoitti:

        No sinulla on ainakin aikaa lukea ja kirjoitella parisuhdepalstoille. Minä en palstoilla tavallisesti ehdi käymään. Sammakoita on sinulla ehkä suussasi, vaan tiedän itse olevani arvostetussa asemassa, joten sammakoita ei, en laskettele. Mies, jos nyt mieheksi voi häntä kutsua, voi lasketella minun puolestani valituksiaan tästä edeskin, paljon ei kiinnosta tämän palstan taso. Sääliksi vähän käy tuon miehen perheelämä, johtuen pajon myös miehestä.
        Blondi tai Brunetta mitä väliä?

        "Näyttää sinulla häpyä olevan tulla kirjoittelemaa vaimosi kamaluudesta kaikille lukijoille. Olet häpäissyt vaimosi!"

        " Sitten täällä palstoilla hakevat ymmärrystään itselleen. En todellakaan usko näiden yksittäisten miesten valituksiin."

        "Miehet ovat yleensä syyttämässä naistaan ja naisen on mentävä hoitoon ym. Miehien pitäisi käyttäytyä miehen mukaisesti ja antaa vaimolleen tukensa ja turvansa. "

        "Mies, jos nyt mieheksi voi häntä kutsua, voi lasketella minun puolestani valituksiaan tästä edeskin, paljon ei kiinnosta tämän palstan taso. Sääliksi vähän käy tuon miehen perheelämä, johtuen pajon myös miehestä."

        Tässä muutama poiminta suloisten naisten vastineista!
        Oikein kannustavaa ja naisellista!


      • puhtaatjauhot
        Rea.Listi kirjoitti:

        "Minä en palstoilla tavallisesti ehdi käymään. Sammakoita on sinulla ehkä suussasi, vaan tiedän itse olevani arvostetussa asemassa,"
        Aivan, kello on nytkin ollut 04.09 kun olet tuon kirjoittanut. Aikaa siis sinulla on. Ja vähän tekemistä! Miksi ihmeessä kiusaat itseäsi lukemalla näitä juttuja kun tämän "tason" palstat eivät sinua omien sanojesi mukaan kiinnosta?
        Sitäpaitsi tyylisi ja kirjoituksistasi huokuva katkeruus ilmiantavat sinut tälläkin palstalla hyvin ahkerasti kirjoittelevaksi henkilöksi.

        Miksi sinä valehtelet? Yrittäisit valheen sijaan tulla ulos kaapistasi ja alkaa elää! Unohtaisit alemmuuden tunteesi ja sanoisit itsellesi, että minä olen täysipainoinen ihminen; en yhtään muita huonompi tai parempikaan.
        Siinä samalla voisi oppia kunnioittamaan kanssaihmisiäänkin. Ei ole kovinkaan fiksua tekstiä sinulta jutun aloittajaa kohtaan vaan et sinä teksteilläsi ketään muuta nolaa kuin oman itsesi.
        Toisen suun sammakot on helppo havaita vaan ne omat.......

        Kas kun vastaan saamiini posteihini, siksi olen palstalla nyt. Kellon ajasta, niin mitä siitä päättelet? Tiedätkö missäpäin maailmaa saatan olla? Näihin vastauksiini en tuhlaa montaa sekunttia. Kyllä minulla vapaa aikaakin on, mutta ei liikaa.
        En viitsi tälläisillä palstoilla kauaa aikaani tuhlata. Sinulla sitä aikaa näyttää siihen löytyvän. Mitä luulet sinun kirjoitustyylin huokuvan, entä tuon MIKON joka kirjoitti itsesääliään ja katkeruuttaan vaimoaan kohtaan?

        Minä vain ihmettelen kuinka onnettomia voi parisuhteessa ollakaan. Nyt sitten päättelette että minä olen itse onneton tai kirjoitan katkeruuttani, niinpä niin. Täällä ei vastakkaista mielipidettä hyväksytä. Noh eläkää suloista katkeraa elämäänne.
        Minä en valehtele, voithan sinä ketä vain sellaisesta syyttää, en viitsisi kirjoitella jos ajatukseni eivät olisi totta.
        Niin kysynpä vain, kuinka paljon tuolta MIKOLTA löytyy kunnioitusta kanssaihmistä kohtaan? Pahoin epäilen hänen kaikkien tekstien jälkeen että tuollakin tarinalle löytyy toinenkin osapuoli, jolla on sanottavansa. Valehtelija on joku muu, kuin minä.
        Taidat puhua itsestäsi kuin kirjoitat minulle syyttäen nolaamisesta ja alemmuudentunteesta. Sinun teksteistä kuvastuu, ettet ole koulutukseltasi kovin korkealla. Silti ihminen voi olla sielultaan sivistynyt.


      • oikeassa´
        puhtaatjauhot kirjoitti:

        Kas kun vastaan saamiini posteihini, siksi olen palstalla nyt. Kellon ajasta, niin mitä siitä päättelet? Tiedätkö missäpäin maailmaa saatan olla? Näihin vastauksiini en tuhlaa montaa sekunttia. Kyllä minulla vapaa aikaakin on, mutta ei liikaa.
        En viitsi tälläisillä palstoilla kauaa aikaani tuhlata. Sinulla sitä aikaa näyttää siihen löytyvän. Mitä luulet sinun kirjoitustyylin huokuvan, entä tuon MIKON joka kirjoitti itsesääliään ja katkeruuttaan vaimoaan kohtaan?

        Minä vain ihmettelen kuinka onnettomia voi parisuhteessa ollakaan. Nyt sitten päättelette että minä olen itse onneton tai kirjoitan katkeruuttani, niinpä niin. Täällä ei vastakkaista mielipidettä hyväksytä. Noh eläkää suloista katkeraa elämäänne.
        Minä en valehtele, voithan sinä ketä vain sellaisesta syyttää, en viitsisi kirjoitella jos ajatukseni eivät olisi totta.
        Niin kysynpä vain, kuinka paljon tuolta MIKOLTA löytyy kunnioitusta kanssaihmistä kohtaan? Pahoin epäilen hänen kaikkien tekstien jälkeen että tuollakin tarinalle löytyy toinenkin osapuoli, jolla on sanottavansa. Valehtelija on joku muu, kuin minä.
        Taidat puhua itsestäsi kuin kirjoitat minulle syyttäen nolaamisesta ja alemmuudentunteesta. Sinun teksteistä kuvastuu, ettet ole koulutukseltasi kovin korkealla. Silti ihminen voi olla sielultaan sivistynyt.

        Olen kanssasi enemmän kuin samaa mieltä - kuten itse kirjoitit, että;

        "Sinun teksteistä kuvastuu, ettet ole koulutukseltasi kovin korkealla. Silti ihminen voi olla sielultaan sivistynyt."

        Silti ihminen voi olla SIELULTAAN sivistynyt mutta näin ei vain aina ole! Valitettavasti!


      • Rea.Listi
        puhtaatjauhot kirjoitti:

        Kas kun vastaan saamiini posteihini, siksi olen palstalla nyt. Kellon ajasta, niin mitä siitä päättelet? Tiedätkö missäpäin maailmaa saatan olla? Näihin vastauksiini en tuhlaa montaa sekunttia. Kyllä minulla vapaa aikaakin on, mutta ei liikaa.
        En viitsi tälläisillä palstoilla kauaa aikaani tuhlata. Sinulla sitä aikaa näyttää siihen löytyvän. Mitä luulet sinun kirjoitustyylin huokuvan, entä tuon MIKON joka kirjoitti itsesääliään ja katkeruuttaan vaimoaan kohtaan?

        Minä vain ihmettelen kuinka onnettomia voi parisuhteessa ollakaan. Nyt sitten päättelette että minä olen itse onneton tai kirjoitan katkeruuttani, niinpä niin. Täällä ei vastakkaista mielipidettä hyväksytä. Noh eläkää suloista katkeraa elämäänne.
        Minä en valehtele, voithan sinä ketä vain sellaisesta syyttää, en viitsisi kirjoitella jos ajatukseni eivät olisi totta.
        Niin kysynpä vain, kuinka paljon tuolta MIKOLTA löytyy kunnioitusta kanssaihmistä kohtaan? Pahoin epäilen hänen kaikkien tekstien jälkeen että tuollakin tarinalle löytyy toinenkin osapuoli, jolla on sanottavansa. Valehtelija on joku muu, kuin minä.
        Taidat puhua itsestäsi kuin kirjoitat minulle syyttäen nolaamisesta ja alemmuudentunteesta. Sinun teksteistä kuvastuu, ettet ole koulutukseltasi kovin korkealla. Silti ihminen voi olla sielultaan sivistynyt.

        Nimim. "oikeassa´" ehti jo sinulle vastatakin.
        Ihan lyhyesti kerraten jo sen mitä edellisessä kirjoitin totean sama kuin nimim. "oikeassa´".
        Olet varmaan luonnossakin yhtä valloittava ja ihana kuin texteissäsikin.
        Kaikkea hyvää sinulle;-)


      • älijäke
        joo-o! kirjoitti:

        Mä kyllä ymmärsin Mikon aloitustekstistä, ettei Mikko* kirjoittanut pelkästään isänpäivärutiineista vaan elämän rutiineista!
        Mietipä sitä ennenku auot suutasi!

        Onko sinulla ongelmia luetun ymmärtämisessä??? Huomaan, että olet nainen! Mitähän tuo 360 päivää vuodessa voisi tarkoittaa minun tekstissäni?

        Mietippä sitä ennen kuin SÄ alat minulle aukomaan!


      • älijäke
        oikeaa asiaa kirjoitti:

        kyllähän tänne voi tarinoitaan kirjoitella, monikin äiti, mutta eivät ala napisemaan, vaan tekevät hommat hienosti kotiin. Jotkut miehet ovat pahimmansortin napisioita ja tarina keksijöitä, mutta kun kuulee vaimon version alkaa asiat kääntyä oikeaan valoon. Vai ei miehet napise, valehtelua!

        Et se sinäkään paljoa lukemastasi ymmärrä!!! MIEHET eivät napise tai nalkuta!!! Jos tuommosta soraääntä kuuluu niin kyseessä ei ole MIES!!!

        Jos jokin on vinossa tai sekaisin, oli sen sekoittanut kuka tahansa, ja se häiritsee niin MIES laittaa sen kuntoon! Siinä ei aleta hakemaan mitään syyllistä ympäriltä ja aukomaan päätään, että kuka tämän on tähän jättänyt tai vastaavaa. Lapselle tietenkin opetetaan pitämään oma huone siistinä. Ei se haittaa vaikka on köyhän kunhan on siisti! Älä nyt luule, että olisin joku himo siivooja ja siisteyden vaalija. Sitä en kuitenkaan ole. Kaikkea kohtuudella!

        Ja kun kerta kyselit tuota exäni kantaa asiaan, niin hän on kyllä tuon mainitsemani jo myöntänyt! MOT


    • Vaimo ja äiti

      Tuo on normaalia arkipäivää monessa perheessä, ja nimenomaan niin että osat ovat toisinpäin. Kautta aikain naiset ovat joutuneet "alistumaan" samanlaiseen rooliin, ja nyt kun mies joutuu samaan osaan niin on se hirveänkauheankamalaa! Ja sitäpaitsi, oletkomies vai hiiri? Jos sinua v-tuttaa tuollainen, niin avaa suusi ja sano emännälle suorat sanat ettei moinen peli vetele.

      Kerropas, minkälaista äiteienpäivää teillä vietetään?

      • taaskerran

        Kommenttisi korostaa juuri sitä naisellista kusipäisyyttä, joka teissä naispuolisissa on vallalla! Mies aina "ruikuttaa turhasta", koska te Naiset olette joutuneet kokemaan synnytyksen hirveät tuskat ja tiedätte ylipäänsä elämästä kaiken tietämisen arvoisen. Pistäppä sinäkin joskus miettien miehen asemaa idioottimaisen ideologiasi rinnalla. Itselläni on kaltaisesi vaimo ollut jo 12 vuotta, enkä tähän mennessä ole häntä vastaan noussut. Kommenttisi sai minut hereille ja nyt aion ottaa itsellenni sen, minkä tunnen ansaitsen; eron hänen/sinun kaltaisesta kusipäästä!

        ps! työnnä itsetietoisuutesi perseeseesi!


      • Mikko*

        "Ja sitäpaitsi, oletkomies vai hiiri? Jos sinua v-tuttaa tuollainen, niin avaa suusi ja sano emännälle suorat sanat ettei moinen peli vetele."
        Entäpä sitten?
        Jos noin tekisin niin sitten vasta haloo nousisi - ainakin tällä foorumilla.
        Nytkin on - kuten varmaan huomaat - aika nainen puolustamassa vaimoani. Vaimoparka!!!
        Jos sillä olis vielä kuvailemasi kaltainen mies, entäpä sitten?

        "Kerropas, minkälaista äiteienpäivää teillä vietetään?"
        Eipä taida maksaa vaivaa siitä sinulle kertoa - melko pitkälle pääset jos luet ajatuksella tuon isänpäiväjutun uudelleen!
        Olen mies, joka ei odota vaimolta enempää kuin itsekään antaa!
        Mielestäni en moittinut vaimoani enkä kehunut itseäni. Yritin lyhyesti kertoa vain faktat.
        Aika moneen vaimoon kirjoitukseni kuitenkin sattui koska vanha sanontahan sanoo "että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!"
        Tämä viimeinen lause tuli vaan mieleen kun näitä vastauksia luin.

        Elämä on mielenkiintoinen juttu!


      • äiti ja vaimo

        Hei Vaimo ja äiti, ei kannata nähdä vaivaa kirjoitella tälle "MIkolle" miten oikeasti miehet käyttäytyvät, ei tämän kaltainen hiiri mies sitä ymmärrä. Vaimostaan kirjoittelee täällä palstatolkulla pahaa ja sitä saa omat "kiksinsä".
        Tämä Mikko seuraa palstan jokaista kirjoittajaa ja vastaa heti takaisin jos ei olla samaa mieltä hänen kanssaan. Nyt varmaan väittää, että olemme yksi ja sama kirjoittaja täällä.
        En todellakaan usko että tämä Mikko on puhdaspulmunen tuolla koti oloissaan. Huomaa miten katkeraa kirjoitusta ja hyökkäävää sanomaa häneltä pulppuaa. Samon tekee myös vaimoaan kohtaan, olen melko varma. Tosiaan olen samaa miettinyt kuin sinä, onko Mikko mies vai hiiri.


      • vaimo ja kuningatar
        Mikko* kirjoitti:

        "Ja sitäpaitsi, oletkomies vai hiiri? Jos sinua v-tuttaa tuollainen, niin avaa suusi ja sano emännälle suorat sanat ettei moinen peli vetele."
        Entäpä sitten?
        Jos noin tekisin niin sitten vasta haloo nousisi - ainakin tällä foorumilla.
        Nytkin on - kuten varmaan huomaat - aika nainen puolustamassa vaimoani. Vaimoparka!!!
        Jos sillä olis vielä kuvailemasi kaltainen mies, entäpä sitten?

        "Kerropas, minkälaista äiteienpäivää teillä vietetään?"
        Eipä taida maksaa vaivaa siitä sinulle kertoa - melko pitkälle pääset jos luet ajatuksella tuon isänpäiväjutun uudelleen!
        Olen mies, joka ei odota vaimolta enempää kuin itsekään antaa!
        Mielestäni en moittinut vaimoani enkä kehunut itseäni. Yritin lyhyesti kertoa vain faktat.
        Aika moneen vaimoon kirjoitukseni kuitenkin sattui koska vanha sanontahan sanoo "että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!"
        Tämä viimeinen lause tuli vaan mieleen kun näitä vastauksia luin.

        Elämä on mielenkiintoinen juttu!

        oletpa sinä lapsellinen mies, tukeudut vanhoihin sananlaskuihin, jotka eivät pidä paikkaansa aina.
        Harmittaa sinun käyttäytymisesi vaimoasi kohtaan. Vaikutat erittäin katkeralta marttyyrilta. Vaikka minun mieheni nukkuisikin aamusta ja minä hoitaisin lapseni ym kodin työt, en valittaisi siitä täällä . Varmasti mies saa enemmän sympatiaa tälläisillä kirjoituksilla kun nainen. Emme valita miehistämme jotka olemme valinneet elämänkumppaniksemme. Harmi vaimoasi että on valinnut sinunkaltaisesi hiiri-miehen, joka retostelee perheestään näin julkeasti.


      • vaimo ja äiti
        taaskerran kirjoitti:

        Kommenttisi korostaa juuri sitä naisellista kusipäisyyttä, joka teissä naispuolisissa on vallalla! Mies aina "ruikuttaa turhasta", koska te Naiset olette joutuneet kokemaan synnytyksen hirveät tuskat ja tiedätte ylipäänsä elämästä kaiken tietämisen arvoisen. Pistäppä sinäkin joskus miettien miehen asemaa idioottimaisen ideologiasi rinnalla. Itselläni on kaltaisesi vaimo ollut jo 12 vuotta, enkä tähän mennessä ole häntä vastaan noussut. Kommenttisi sai minut hereille ja nyt aion ottaa itsellenni sen, minkä tunnen ansaitsen; eron hänen/sinun kaltaisesta kusipäästä!

        ps! työnnä itsetietoisuutesi perseeseesi!

        älä toki lue rivien välistä ja tee siten omia johtopäätöksiäsi. ensinnäkin, mieheni ei pidä minua kusipäänä, enkä minä häntä hiirenä, koska olemme tasavertaisia ja minulla on aviomies joka käyttäytyy niinkuin mies eikä mikään ruikuttava kotiapulainen.mikko vain nyt sattui kirjoittamaan valituskirjelmän siitä, kuinka häntä ei huomioida isänpäivänä ollenkaan ja kuinka hän joutuu olemaan kotiorjana ja tekemään kaikki kun hirmutar-vaimo vain nukkuu ja nalkuttaa hereilläoloaikansa. mikko vain alistuu ja itkee karmivaa kohtaloaan keskustelupalstoilla, vaikka ehkä pitäisi sen sijaan oppia elämään ja keskustelemaan, selvittämään asiat vaikkapa puhumalla. vaimo on tottunut hiirulaiseen joka tekee mukisematta kaiken.kuka tuollaista voi pitää edes miehenä??sinä ilmeisesti olet siinä tapauksessa samanlainen!


      • taaskerran
        vaimo ja äiti kirjoitti:

        älä toki lue rivien välistä ja tee siten omia johtopäätöksiäsi. ensinnäkin, mieheni ei pidä minua kusipäänä, enkä minä häntä hiirenä, koska olemme tasavertaisia ja minulla on aviomies joka käyttäytyy niinkuin mies eikä mikään ruikuttava kotiapulainen.mikko vain nyt sattui kirjoittamaan valituskirjelmän siitä, kuinka häntä ei huomioida isänpäivänä ollenkaan ja kuinka hän joutuu olemaan kotiorjana ja tekemään kaikki kun hirmutar-vaimo vain nukkuu ja nalkuttaa hereilläoloaikansa. mikko vain alistuu ja itkee karmivaa kohtaloaan keskustelupalstoilla, vaikka ehkä pitäisi sen sijaan oppia elämään ja keskustelemaan, selvittämään asiat vaikkapa puhumalla. vaimo on tottunut hiirulaiseen joka tekee mukisematta kaiken.kuka tuollaista voi pitää edes miehenä??sinä ilmeisesti olet siinä tapauksessa samanlainen!

        En tiedä miehesi tunteista itseäsi kohtaan, mutta
        jotakin kyllä viestii nämä kirjoitelmasi. Jatka si-
        nä vaan rauhassa "loistavan" äidin ja aviovaimon
        rooliasi, jonka näemmä koet täydellisyyden periku-
        vana. Juuri sinun kaltaisesi perheidyllivaltiatta-
        ret auttavat erotilastojen synketymisessä. Selvi-
        täppä muuten joskus "tasaveroisen" miehesi todel-
        liset tunteet itseäsi kohtaan, voit yllättyä vä-
        hemmän positiivisesti! Ja mitä tulee minuun, ver-
        tauksesi hiireen pitää tavallaan paikkansa, en ole
        avioliittoaikanani vielä kertaakaan opettanut vai-
        molleni hänen todellista asemaansa arvoasteikolla,
        mutta eipä tuo ole vielä liian myöhäistä.
        Kivat jatkot sulle äiskä!


      • II loistava äiti
        taaskerran kirjoitti:

        En tiedä miehesi tunteista itseäsi kohtaan, mutta
        jotakin kyllä viestii nämä kirjoitelmasi. Jatka si-
        nä vaan rauhassa "loistavan" äidin ja aviovaimon
        rooliasi, jonka näemmä koet täydellisyyden periku-
        vana. Juuri sinun kaltaisesi perheidyllivaltiatta-
        ret auttavat erotilastojen synketymisessä. Selvi-
        täppä muuten joskus "tasaveroisen" miehesi todel-
        liset tunteet itseäsi kohtaan, voit yllättyä vä-
        hemmän positiivisesti! Ja mitä tulee minuun, ver-
        tauksesi hiireen pitää tavallaan paikkansa, en ole
        avioliittoaikanani vielä kertaakaan opettanut vai-
        molleni hänen todellista asemaansa arvoasteikolla,
        mutta eipä tuo ole vielä liian myöhäistä.
        Kivat jatkot sulle äiskä!

        Nimimerkki äiti ja vaimo vaikuttaa oikein selväjärkiseltä ja fiksulta naiselta, mutta sinun jankutuksesi naisia kohtaan on aina sama, alennat ja halvennat heitä. Kirjoitat juuri itsestäsi; sinä itse synkennät erotilastoja! Tuon äiti ja vaimon nimimerkin ei tarvitse selvittää miehen tunteita, sillä huomaan hänen olevan sen verran fiksu, että tiedostaa kyllä miehensä tunteet ja mies kunnioittaa häntä.
        Niin että minä myös toivotan hänellä oikein hyvää jatkoa ja sinulle, mieti hieman mitä kirjoitat. Mene joskus itseesi, oletko ihan tosissasi!


    • Äitsykkä...

      Joo, tuo lähinnä kuulosti meidän äitienpäivältä, paitsi jos väliin jätetään ne tiuskimiset ja isän tilalle vaihdetaan äiti. Meillä se menee just niin, et isä nukkuu niin isän- kuin äitienpäivänä todella pitkään ja minä äitinä teen kaiken. Huolehdin lapsista ja yms. Ja äitienpäivänä saan suurin piirtein muistuttaa, et minäkin olen äiti, jota vois vaikka onnitella. Isänpäivänä sen sijaan; lapset ja minä herätämme isän kahvin ja kakun kera. Ja tietysti lasten kans askarteltujen korttien ja lahjojen kera. Onittelemme isää ja kerromme kuinka hyvä ja ihana isä lapsillamme on.

      • foorumi...

        hiukkasen väärä foorumi tälle jutulle!!!
        Luulisin!


    • X Paroni

      Ja se kuuluu lyhykäisyydessään:

      PANE AKKASI KURIIN TAI POTKI PELLOLLE!

      Tuollaista isin pikku prinsessaa en katselisi sekuntiakaan oman kattoni alla.

      • saman kokenut

        Enpä suosittele,tulet 95%varmuudella etävanhemmaksi.Vaikka mitä ilmeisemmin tulet kuitenkin teit niin tai näin.Nauti nyt siitä ajasta jonka saat viettää lastesi kanssa.


    • ei kaupallisia juhlia

      sinun isäinpäiväsi ei kyllä naurata ,aivan hyvin voisit vaimollesi tehdä saman äitienpäivänä....mutta kannattaisiko se.- ei hän muista omaa käytöstään tai ei ainakaan halua muistaa...minä olen niitä ihmisiä --en kannata isäin enkä äitienpäivän juhlimista. puolisoa -äitiä -isää voisi muistaa pienellä eleellä joskus ihan yllättäen.se olisi minusta hyvä.--enkä muuten ihaile ns.pakollisia joululahjojakaan.on ihana kun arkiaamuna kahvi odottaa--jaksamista sinulle toivoo isoäiti,äiti ja 5 lapsen mummi

    • luettavaa

      Lasteni isä oli minulle samanlainen kuin vaimosi, mikään ei koskaan ollut tarpeeksi hänelle, joka asiasta löytyi sanomista.
      Eron jälkeen kului vuosia, kun kukaan ei onneksi arvostellut tekemisiäni. Viimein törmäsin aivan ihanaan mieheen, jonka kanssa elämä on vihdoinkin elämisen arvoista. Totuttelua on vaatinut, että oppii ottamaan kehuja joka asiasta vastaan.
      Tulevana isänpäivänä omat lapseni ovat isänsä luona, mieheni lapset hänen vaimollaan, koska "viikonloppuja ei turhaan vaihdella".
      Olen ostanut hänelle lasten pyynnöstä lahjan, vien aamukahvin vuoteeseen suukkojen ja halien kera ja osoitan hänelle myös sunnuntaina miten tärkeä ihminen hän on meille kaikille.
      Toivon sinulle kaikesta huolimatta Hyvää Isänpäivää, toivottavsti saisit ansaitsemaasi rakkautta ja arvostusta osaksesi.

    • Tilasto-jussi

      Tuli vaan mieleeni, että mitenkähän moni juttu täällä on ylittänyt 40 000 lukijan ja lähes 120 vastauksen rajat?
      Aika mielenkiintoinen aihe!

    • KIITOS!

      Sait minut kyyneliin... oikeasti tekstisi oli todella vaikuttava. Sait minut ajattelemaan omaa elämääni. Toki miedän tilanne ei muistuta tuota, meillä mies on töissä ja minä hoidan lapset kotona. Mutta se miten sanoit vaimon kolme ensimmäistä lausetta aamulla... Miten ne tuntuivatkaan tutuilta... =( Mies siis auttaa minua mahdollisuuksien mukaan, mutta hän juuri laittaa ne astiat mielestäni väärille paikoille... myös minä olen sanonut miehelleni, että miksi huudatat lasta jne. Sait minut ajattelemaan tilannetta mieheni kannalta.Usein hän kuitenkin varmaan yrittää parhaansa, ja onko niiden lasien oikea paikka lopulta niin tärkeä...???
      Toki ajattelen vaimoasikin, itse olin syksyllä niin väsynyt, että olisin todella halunnut vain nukkua. Siihen auttoi se, että hieman kevennettiin taakkaani järjestäen vapaa-aikaa minulle kerran viikossa pari tuntia lastenhoitajan avulla. Kuten sanottu tilanteni on erilainen, mies on maanrakennusalanyrittäjä ja olen hyvin paljon lasten kanssa päinsä varsinkin sulan maan aikaan.Talvella mies on sitten enemmän kotona.
      Kun meillä on vaikeaa on onneksi pystytty keskustelemaan. Se on jo paljon. Ehdottaisin että vaatisit sen tarvitsemasi huomion. Mies hoitaa meillä talviaikaan suurelta osin ne lapset ja hän sanoo että jaksaa kyllä vaikka mitä jos vain saa huomiota ja hellyyttä osakseen.

      Älä välitä näistä kommenteista, kaikki puhuvat kuitenkin omien kokemustensa ja perheensä tilanteen mukaan ja aina mahtuu mukaan niitä jotka puhuvat vaikkeivät mitään tiedä.

      JAKSAMISTA SINULLE JA HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ! Olet varmasti oikea aarre lapsillesi, kuin myös mieheni meidän lapsille!

    • vuorotyöläinen

      Kyllä tuo kuitenkin on yleensä toisinpäin!! Sanotte mitä sanotte! Niin meillä kuin teilläkin! Ja isänpäivänä ei tule formulaa ; äitienpäivänä on tullut niin kauan kun äiti olen ollut!!!!!

    • 111

      Mahtavat pisteet

      • täydestä meni...

        Aika moni meni näköjään halpaan. Jos mies alistuu nalkuttavan ja pompottavan vaimon edessä, on hän osansa ansainnut. Tohvelisankarille vain lisää kyykytystä, ei hän ole muuta ansainnutkaan, rassukka!


      • miesten työt
        täydestä meni... kirjoitti:

        Aika moni meni näköjään halpaan. Jos mies alistuu nalkuttavan ja pompottavan vaimon edessä, on hän osansa ansainnut. Tohvelisankarille vain lisää kyykytystä, ei hän ole muuta ansainnutkaan, rassukka!

        Ei kai tässä ole kyse miehistä/naisista, vaan huonoista aviopuolisoista. Joillain se ilkee on mies toisilla vaimo. Teillä kahdella "provolla" ei taida olla kumppania lainkaan, jos oikein arvaan...


    • munat on

      Annoit sitten purra pallisi irti! Älä valita enää kerta jo alistuit.

    • nainen 26 vuotias.

      minun isäni isänpäivä on seuraava. olen menossa käymään hänen luonaan mutta hän ei ole kotona. törmään rapukäytävässä naapuriin ja kysyn häneltä onko hän nähnyt isääni, ei ole. soitan, ei vastaa. menen lähiökuppilaan jossa hän istuu tyytyväisenä kaveriporukan kanssa. hän huomaa minut ja huutaa luokseen, pyydän että voisimmeko mennä ulos juttelemaan ja hän siihen että istuhan tyttö alas niin tarjoan sinulle tuopin. vastaan että ei kiitos, olin tulossa kahville mutta ilmeisesti sinulla on parempaa tekemistä. Isäni siihen että miten voit kuvitella että olen kotona odottamassa että josko tyttäreni tulisi minua moikkaamaan ja että miksi en ole soitellut hänelle viimeisen vuoden aikana. Minä siihen että puhelin toimii myös toiseen suuntaan eli saa sitä minullekkin soittaa. nooh, ei ollut isänpäivää, ei ole ollut selvää isänpäivää viimeiseen 20 vuoteen.. ehkäpä minä tästä opin että isänpäivä, äitenpäivä sun muut ylimääräiset turhat V*tun merkkipäivät on täysin turhia. Soitan isälleni jos minulla on asiaa. muuten en soita koska en halua kuulla sitä kuinka kännissä hän tänään on ja kuinka minä olen huono tytär koska en soita hänelle. Että semmosta. Hyvää isänpäivää.

    • rosalan-lan-lan

      voi mikko *halaarutistaa lujasti*

      mun äitienpäivä oli 4-5 vuotta samanlaisia.. ensin vaan yksi lapsi heräsi 8-9 aikaan, sitten muutamanvuoden kuluttua toinen jo ennen 8..
      ukko nukku viikonloppusin puolille päiville, oli juhlapyhä tai ei, mä hoitelin lapsia. jonain äitienpäivänä se heräs keittämään aamukahvin, tuli takas sänkyyn missä olin lasten kanssa jo hereillä, sano et siel on kaffet jos kelpaa, veti peiton leukaansa asti ja käänsi selkänsä, nukku iltapäivään kunnes oli aika lähteä kattomaan hänen äitiään.. sielläkin mä syötin muksut, vaihdoin vaipat, nukutin lapset, kotiin tullessa tein kotohommat ku isäntä lähti rentoutumaan ongelle.. olihan vapaapäivä..

      5 vuotta sellasta avioliittoa riitti mulle, läksin kävelemään..
      edelleen olen yksin mutta nyt lapset keittelevät mulle aamukahvia lähes joka viikonloppu kun ovat kotona, äitienpäivänä vähän enemmänkin,ja joskus ihan tavallisena viikonloppunakin..

      voimia sulle mikko.. koita jaksaa.. lapset on pieniä vaan vähän aikaa, yritä jaksaa nauttia siitä. varmasti sulle ja pojille jää enempi ihania muistoja ku vaimolles jää ajasta jollon lapset on pieniä.

    • SparkleEye_Girl

      Hei,Mikko.Luin viestisi ja halusin vastata siihen välittömästi kun luin sen.
      kannattaisiko sinun jutella vaimosi kanssa tästä asiasta.Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu.
      Omasta mielestäni kuitenkin isänpäivä on tärkeä juhla.En ole mies eikä minulla myöskään ole lapsia mutta osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu.
      kerro vaimollesi tunteistasi.Älä pidä niitä sisälläsi.

      T: SparkleEye_Girl

    • yh-mamma

      Minulla oli tuon laiset ensimmäiset äitienpäivät ja joulut & katkerat itkut. Kun otin eron, ei ole tarvinnut enää turhaa toisen kovuutta ja tylyyttä kestää. Mikko, toivon että et koko ikääsi jää kärsimään. Elämä on lyhyt kuin lapsella paita.

    • äitienpäivä!

      Siinähän se oli kuin meidän perheen äitienpäivä! Mieheni on kuin sinun vaimosi, piittaamaton k***pää. Jätä tuommoinen akka, kun ei edes osaa olla äiti lapsilleen. Minä olen laittanut jo avioeron vireille. Yllättyi äijä-parka; Miksi haluat erota? Niinpä niin, miksiköhän..

    • JORMA/ESPOO

      OOT SÄ KYLLÄ VIYTU TYHMÄ KUN ANNAT MUIJASI SUA NOIN VEDÄTTÄÄ..PANE SITÄ KUNNOLLA,,TAI SIT ON JOKU JOTA SE PETTÄÄ SUN KANSSA JA KOKEILEE SUN SUN HERJOMA TAI SÄ OOT MUTEEN VAAN TOSSUN ALLA...EI TOLLAISIA MIEHEÄ EDES PITÄISI OLLA..HYVÄÄ ISÄN PÄIVÄÄ VAAN SULLEKIN.

      • TEXTIÄ

        ...tulee kun on aika kännissä varautunut ISÄNPÄIVÄÄN!
        Kiitos, juoppo-Jorma Espooseen.


    • ARSKA

      ONNETONTA TOUHUA TEILLÄPÄIN.TOIVOTTAVASTI 12.11.06
      SUJUU PAREMMMIN.ITSE ILMOITIN OLEVANI HIRVIMETSÄLLÄ JA ISÄN PÄIVÄÄ VOITAISIIN VIETTÄÄ VAIKKA JOULUKUUN EKANA VIIKONLOPPUNA,MIKÄ TUNTUI SOPIVAN KOKO POPPOOLLE PAREMMIN KUIN VARSINAINEN ISÄNPÄIVÄ.ITSEASIASSA JO TÄMÄ HIRVESTÄMINEN ON ITSELLENI JO AIVAN RIITTÄVÄ ISANPÄIVÄLAHJA. ETTÄ NIIN TÄÄLLÄPÄIN.

      • Että vanhempi on arvokas

        Joka hoitaa lastaan/lapsiaan? Vanhempi opettaa paljon asioita lasta/lapsiaan. Olipa isänpäivä tai äitienpäivä, miten kunnioitetaan.

        Olen lukenut kaikki. Suurin osa lienee olla provo.
        Vanhempia on erilaisia, on hyviä ja heikkoja. On todella hieno juttu, jos päästään keskustelun asteelle, niin että joku vanhempi parantaa tapansa pysyvästi. Lapsen/lasten takia parempaan suuntaan puolisonsa kanssa.
        Mikko, voimia itsellesi!


    • shamaanitar2

      Kuulehan isä. Pieksä se akkas ensin kunnolla ja mieti sitten omaa osaasi. Oliskohan sinulla ja lapsilla parempi olla ilman tuommosta akkaa joka alistaa miehen tuommoseen. Taitaa sulla olla niin hieno akka että ittensä hoitamiseen menekaikki aika ja ukkoriepu saa hoitaa penskat.

      • Marisa

        " piäkse se akkas.." Et oo, hyvä ihminen, tosissas?! Minkälainen on sun lapsuutes mahtanut olla, kun on tollaset elämänarvot? Missä sun omat lapses on ja missä sun miehes? Miten hoidat läheisiäsi?


    • Mikolle

      Hattua nostaisin jos olisi nyt päässä.

      Minun isäinpäiväni alkaa tällä viikolla samalla tavalla kun jokainen muukin päivä päivä tällä viikolla.. lapselle aamupala jne jne jne..

      Lapsen äiti ei ole ottanut kertaakaan yhteyttä kysyäkseen lapsen voinnista korvatulehduksesta.

      Lauantai iltapäivällä tulee vaan viesti että voisinko hoitaa vielä tämän illan lasta kun hän on tosi kipeä. kai se käy jos kipeä kerran on... ja eikun perun omat suunitelmani ja myös unohdan haaveet pitkistä yöunista joita olisin itsekkin kipeenä nyt kaivannut.

      Myöhemmin saan selville että tämä tosi kipeä on ollut baareissa juhlimassa, taitaa ollakkin jo 3 ilta tällä viikolla...

      Isäinpäivä puheluakaan en saa (en tosin odotakkaan), sen sijaan soitan että moneltakos ajattelit tulla hakemaan kun piti aamusta hakea ja kello on jo puoliltapäivin.. menee puhelinvastaajaan.

      Oli pakko viedä lapsi jo mummolaan kun työtkin on käytävä tekemässä toimistolla kun jäänyt tällä viikolla väliin koska ei lastakaan päiväkotiin olisi sairaana pystynyt viemään..

      Vihdoin sain luurin päähän lapsen äidin ja kerroin tilanteen missä lapsi on. Ja kun erehdyn moittimaan että hän on huijannut minua, niin saan kuulla olevani vain mielenvikainen.
      (ok syön masennuslääkeitä johtuen juuri tuosta kauheasta naisesta, josta onneksi olen pääsyt eroon)

      Huh. Olisippa perseestä elää vielä ahdistavassa suhteessa. Onneksi olen vapaa.
      Odotan jo perjantaita kunnes lähden kauniin mallitytön kanssa elokuviin. Kyllä siinä unohtuu
      murheet joita tämä sanojaansyövä kolkko tapaus näyttää kokoajan lykkäävän tielleni.

      Eiku eteenpäin vaan ja hyvää isäinpäivää kaikille niille jotka sen oikeasti myös ansaitsevat.

      • mallityttönen

        ..tätä taitaa olla liikkeellä..hih.


      • Mikolle
        mallityttönen kirjoitti:

        ..tätä taitaa olla liikkeellä..hih.

        Epäilemättä valetta on liikenteessä. Minulla ei ole mitään tarvetta avautua valheellisesti jossain keskustelupalstalla. Oli loppujen lopuksi kiva isänpäivä. Hyvää viikkoa sinullekkin!


      • Tsemppiä?

        Olipa hirvee kirjoitus, mikäli oli totta..Kuulostatte molemmat täysiltä idiooteilta, että pakko sääliä sitä pientä lasta, jonka ootte ajattelemattomuudessanne maailmaan laittaneet.


      • vaan sullekkin
        Tsemppiä? kirjoitti:

        Olipa hirvee kirjoitus, mikäli oli totta..Kuulostatte molemmat täysiltä idiooteilta, että pakko sääliä sitä pientä lasta, jonka ootte ajattelemattomuudessanne maailmaan laittaneet.

        Siinäs säälit. Voi kuule sullekkin käydä joskus niin että jutut ei mene niin kun itse haluaa. Elämä opettaa. Itse en aio jäädä murehtimaan menneitä vaan menen eteenpäin ollen hyvä isä lapselleni.


    • siniz

      Sä olet hieno isä lapsillesi. Muista se. Vaimosi hävetköön. Hän ei sinua arvosta. Jos minulla ois tuollainen isä lapsillani - en kyllä käyttäytyisi vaimosi tavoin. Siis hävetköön hän! Nauti sinä päivästäsi, olet sen ansainnut lastesi kanssa.

    • yksinhuoltaja isi

      Minä lähdin kolme vuotta sitten käveleen, kun ei asiat enään toimineet, ja olen nyt 6-v tytön yksinhuoltaja ja meillä on ihan hauska isäinpäivä, kun sen yhdessä olemme hauskaksi tehneet. Joten ei kannata jäädä asioita surkuttelemaan kun kuitenkin on olemaassa vaihtoehtoja. Hyvää isäinpäivää kuitenkin.

      • Marisa

        No, vihdoinkin älykäs ja tasapainoinen ihminen tällä palstalla. Juuri noin sen pitäisi mennä;"..hauska isänpäivä, kun itse sen olemme hauskaksi tehneet." Miehet usein jäävät surkuttelemaan elämäänsä, huomaamatta sitä, että heillä itsellä on vastuu ja mahdollisuudet tehdä siitä mielekästä. Toimikaa, älkää ruikuttako.


    • Isälle

      Ota ero...

    • sitgee

      Ota lapset mukaan ja lähde. Olet mitä ilmeisemmin
      täydellinen isä lapsillesi. Olet ansainnut paremman
      ihmisen rinnallesi kuin mitä sinulla nyt on.
      Yritä jaksaa ja kuitenkin kaiken keskellä; HYVÄÄ
      ISÄINPÄIVÄÄ.
      Itse jo 9 vuoden ajan viettänyt yksinhuoltaja isäin-
      päivää.

    • Katja

      Kuvailemasi päivä on kuin omasta elämästäni, paitsi että minä olen se joka siivoaa ja hoitaa, miehen ollessa tietokoneella tai jossain muualla!
      Voin kyllä suoraan sydämmestäni sanoa että on ihanaa kuulla että sinunlaisia miehiä on olemassa, mutta myös tiedän että kodinhoito ja lapset väsyttävät jos saat kaiken tehdä yksin!
      Jaksamista oikein sylin täydeltä!
      tv.katja

    • zate

      aamu alkaa kolinalla keittiössä, sitten kuuluu supinaa. kahvinkeitin roplattaa, ja lahjuspaperit rapisee. havahdun, isänpäivä. nyt tarkkana ei elettäkään, etteivät huomaa heräämistäni, muuten menee lapsilta herättämisen riemu ohi suun.
      hiipivät pikku askeleet lähestyvät petiä, ja yhtä äkkiä ilmoille kajahtaa hurjan iloisesti huuto.
      onnea iskä herää nyt on sun joulu!!! on siinä kuulkaa pokassa pitämistä mulla sekä äipällä.

    • miinuli....

      Toisaalta sitä saa mitä tilaa, jos näin nyt kumminkin voisi sanoa. Siis, jos tuollaista kohtelua ylipäänsä aina siedät joka päivä, niin turha varmaan sitä isänpäivänä uummoilla paremmastakaan kohtelusta, vai mitä?
      Mistäs muuten noin mukavia isiä löytyisi?;)


      Meillä meni kivasti isänpäivä vaikka eronneita ollaan. Muksut teki paketit ja itse leivon exäni lempparileivonnaisia, eli joulutorttuja. Kyllä oli kaikilla mukavaa.

      Ps. äitien -ja isänpäivät on minusta turhia. Pitää sitä puolisoa muistaa muutenkin jokapäivä eikä vain kerran vuodesa.

    • "jenni"

      isänpäivä menee näin (nykyään):
      Kun sisko on jo muuttanut pois, tulee hän aina päivää tai paria ennen isänpäivää kotiin eli siis perjantaina tai lauantaina. Se on ostanut isälle jonkun isänpäivälahjan ja mä yleensä sitten osallistun siihen lahjaan maksamalla siitä puolet. Äiti ostaa aina oman lahjansa isälle. Me tehdään isälle jonkinlainen onnittelukortti viikonlopun aikana. Sunnuntaina, isä jää aamulla nukkumaan pitemmäksi aikaa ja me perheen naiset tehdään sille aamupalaa ja koristellaan isänpäiväkakku, joka on itsetehty (oli pakko kertoa se (:). Sitten herätetään isä laulamalla sille "Paljon onnea vaan" -laulu (se kuulostaa aina niin kauniilta aamuyhdeksältä...) ja syödään yhdessä aamupala ja annetaan lahjat ja kortit. Sitten loppupäivä meneekin rauhallisesti, siten kun sunnuntait aina meneekin. Paitsi jos käydään isovanhempien haudalla sitten laittamassa kynttilät.
      Ja vaikka tää onkin tosi rutiinilla mennyt koko mun eliniän (18 vuotta) niin ei ainakaan meidänkään isä ole koskaan valittanut tai antanut aihetta muutokseen. Se on ihan tosissaan aina tyytyväinen isänpäivään. Tosin se voi johtua siitä että se yleensä sit tekee viikolla aina aamupuuron, jne. Ja äitienpäivä menee aina samalla tavalla, tosin isän paikalla on sit vaan toki äiti. Ja sekin tuntuu aina pitävän äitienpäivästä. Ainoat tyypit jotka vois alkaa valittaa näistä, niin ollaan mä ja mun sisko, mut mitä turhia...Kyllä sen kestää että kerran vuodessa laittaa toisille aamiaisen.
      Ja tää mun pointti siis oli, että se Mikon vaimo vois nyt ainakin isänpäivänä herätä laittaan miehelleen aamiaista...Tai sit tekis hyvän päivällisen sille. Ja Mikko vois tehdä saman sit äitienpäivänä. Mut tollanen valitus täällä...Kamoon, puhukaa niille aviopuolisoillenne älkääkä täällä ruikuttako. Tai antako neuvoja: "No erotkaa sitten, ei tollasta tartte kestää". Joo, sillähän ne kaikki ongelmat aiiiiiina selviää...
      Vaikka tietty mä olenkin paras antamaan näitä avioliittovinkkejä :P

    • Jugeli

      heh

    • kun itse

      olin vastaavassa tilanteessa niin laitoin "vaihteen vapaalle" ja annoin asioiden rullata alamäkeen. Eroonhan se tietenkin päättyi mutta nyt on elämä palannut elämääni.
      Nykyajan naisille kun mikään ei riitä, kun olet tehnyt hommat a ja b niin nähdään vain että homma c on tekemättä ja sitten kun teet sen c:n niin vaaditaan hommaa d ja e tehtäväksi jne...

    • Isästä välittävä äiti

      Kuullostaa merkilliseltä, voiko olla kovin yleinen tarina? Oletko harkinnut vaimon vaihtoa? Jos isänpäivä on tuota luokkaa, minkälaista mahtaa olla normaali arki teidän perheessä?!
      Tietenkin, onhan mahdollista, että olet ansainnut juuri saamasi kohtelun? Tekstisi perusteella vaikutat "kunnon mieheltä", mutta eihän sitä koskaan tiedä... Kannattaisi keskustella vaimon kanssa, ja hakeutua ehkä yhteiselle, kahdenkeskiselle lomalle tai edes illalliselle, jos vaan lastenhoitoapua on saatavilla. Arki poikki ja äkkiä!

    • Chandoleer

      Eivät kaikki naiset ole niin kamalia määräilijöitä miksi heidät maalataan. Isät ovat parhaita! Terveisin: Isätön

    • Mikko*

      Isänpäivä oli ja meni - ihan vanhaan malliin.
      Kuten arvata saattoi.

      Oli todella lohduttavaa lukea nämä kaikki (Liki 200 kpl) kommentit ja saada silmilleen muutamien naisten katkeruus mutta siihenhän olen jo tottunut. Se vain todistaa, että ei minulla ole se ainoa "huono" nainen vaimona - sittenkään!
      Kiitos kuitenkin ennenkaikkea teille, niin naisille kuin miehillekin jotka asiallisesti kommentoitte asiaa.
      Muutamat naisten kirjoitukset olivat todella tsemppaavia.

      Kiitos!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
      Lasten takiahan minä jaksan. He ovat syyttömät koko asiaan! Uskon voivani tarjota heille kaikesta huolimatta nykyisessä tilanteessa paremman lapsuuden kuin jos rikkoisin heidän kotinsa eroamalla heidän äidistään.

    • Tiikerinna

      Ikävää lukea tuollaista, muita ketjun viestejä en sitten lukenutkaan.

      Kumminpäin vain, ei ole oikein kohdella puolisoaan noin.
      Tuota ei pidä sietää mutta kosto on vielä tyhmemmin, koska itse huomaat ja ymmärrät asian vääryyden.

      Sotahan siitä tulee, ainakin iso homma korjata asia, koska koko suhde on huonolla perustalla kun noin on asian laita. Ja siihne tarvitaan molempia, kummankin on kuunneltava.

      Nosta kissa pöydälle kun lapset eivät ole kuulolla, esitä asia niin että et ole tyytyväinen ja kerro miltä tuntuu, jotain tarvitsisi tehdä, kysyhän mitä puoliskosi ehdottaa muutokseen, hyväksyisikö hän että tekisit samoin?

      Jaksamista, ja rakkautta, jota saat lapsiltasi, on muuten ihanin isäinpäivälahja,
      t. eronnut äiti

    • äitienpäivänä.....

      ei sitten mitään....ihan samaa arkea kuin muulloinkin. Mitä sinä odotit sen olevan?

      Ei minua ainakaan huomioitu minään vuonna.

      Tervetuloa kerhoon.

    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      90
      4120
    2. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      43
      3982
    3. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      608
      3855
    4. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      19
      2627
    5. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      78
      2445
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      339
      2051
    7. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      127
      2042
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      190
      1900
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      28
      1569
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      66
      1412
    Aihe