Juutalainen vai kristitty tuonela

timokarppi

FFOZ (First Fruits of Zion)
"From a Jewish reading, Sheol is simply the grave and the place of the dead. For example, consider Isaiah 38:10 where Hezekiah begs God to spare his life when he prays, “Must I go through the gates of sheol and be robbed of the rest of my years?”

The Gates of Sheol are the gates of the grave. They are the gates that keep the dead dead. Yeshua tells us that those gates will not be able to stand up against his assembly. His assembly will overcome the grave. His assembly will break through the gates of death and return to life."

Timo:
Jos haluaa lukea koko tekstin, niin kopioin sen alle. Itse olen sitä mieltä, että vallitseva juutalainen käsitys haudasta (tuonelasta "Shoel") on oikeampi kuin kristillisyydessä yleensä hyväksytty käsitys. Adventistit ovat tässä kysymyksessä lähempänä juutalaista näkemystä kuin muut kristityt. Minun mielestäni juutalainen käsitys on Raamatun mukainen.

FFOZ on messiaaninen järjestö, jonka kirjallisuutta olen paljon lukenut, ja joka edesauttoi minua irtautumaan korvausteologista jo lähes 10 vuotta sitten.

Uskon, että kristillinen tuonela-käsite on kreikkalaisen filosofian perua eikä heprealaista Tooraan perustuvaa käsitystä. Jos haluaa lukea koko kirjeen niin alla on sivu.

http://by104fd.bay104.hotmail.msn.com/cgi-bin/getmsg?msg=13AA56BE-366A-4126-BFFF-F538489211AF&start=0&len=20450&imgsafe=n&curmbox=00000000-0000-0000-0000-000000000001&a=0cfe6ad64570f0902753c8566fa3c6eeafa96b5fd53c31a5b599f9507663c5f1

SHARE THE TORAH... Invite a Friend to join the Weekly eDrash List


Parashat Hashavuah
Chayei Sarah – חיי שרה : “Life of Sarah”
Torah : Genesis 23:1–25:18
Haftarah : I Kings 1:1–31
Gospel : Matthew 11–12

Rebekah’s Blessing
Thought for the Week:
“The last enemy that will be abolished is death.” (1 Corinthians 15:26)

Commentary:
As her family sent her off to Canaan, they offered Rebekah a blessing:

May you, our sister,
Become thousands of ten thousands,
And may your seed possess
The gate of those who hate them. (Genesis 24:60)

The blessing of Rebekah seems closely connected to the blessing offered to Abraham after the binding of Isaac. In that passage, God said, “I will greatly bless you, and I will greatly multiply your seed as the stars of the heavens and as the sand which is on the seashore; and your seed shall possess the gate of their enemies” (Genesis 22:17).

This particular blessing is appropriate to Rebekah because she can be understood symbolically to represent the Assembly of Yeshua. Isaac was the sacrificial “seed of Abraham,” the son of the promise. Thus he can be, at one level, understood as a clear and certain prefiguring of the ultimate sacrificial seed of Abraham. It therefore stands to reason that Isaac’s bride can be spoken of as symbolizing the bride of Messiah. This is not to suggest that we should set aside the literal meaning of the Torah in pursuit of allegorical interpretations and wild tangents. Rather, it illustrates the Talmudic dictum that “the deeds of the forefathers are portents for the sons.”

Thus Rebekah can be understood on a symbolic level as a type of the Bride of Messiah. How appropriate then that her seed should possess the gates of their enemies.

Possessing the gates of one’s enemies speaks to the art of ancient warfare. A walled city was most vulnerable, of course, at its gates. To possess the gates of one’s enemies means to defeat one’s enemies. Similarly, in Matthew 16:18, Yeshua tells us that the Gates of Hades will not overcome his Assembly.

Hades is a Greek term for a mythological underworld of the dead, but it is only being used as a Greek translation for the Hebrew שאול, Sheol. When we think in terms of Hades or Hell as the capital city of Satan’s empire wherein his demon’s live and torture the souls of the deceased, we have accidentally borrowed the Greek mythological meaning. The Hebrew Sheol does not have Satanic connotations at all. It is a term for the place of the dead, used interchangeably with “the grave.” It is not the place from which Satan operates or launches his strategies. Contrary to Dante, Hell is not Satan’s realm, it is his destiny.

From a Jewish reading, Sheol is simply the grave and the place of the dead. For example, consider Isaiah 38:10 where Hezekiah begs God to spare his life when he prays, “Must I go through the gates of sheol and be robbed of the rest of my years?”

The Gates of Sheol are the gates of the grave. They are the gates that keep the dead dead. Yeshua tells us that those gates will not be able to stand up against his assembly. His assembly will overcome the grave. His assembly will break through the gates of death and return to life.

Shavuah Tov! Have a Good Week!

11

347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • asiassa K.Kuula
      • timokarppi

        Mielenkintoista on pohtia miten paljon hellenismi on vaikuttanut myös juutalaisuuteen. Aihetta pohtii alla oleva www.sivu. En varsinaiseti ota kantaa koko kirjoitukseen, mutta kysyisin että onko platonismi vaikuttanut kristilliseen helvetti-oppiin enemmän kuin Israelin varhainen uskonto?

        Platonin filosofia on kyllä vaikuttanut myös juutalaiseen ajatteluun.


        http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=49

        "Helvettiin ja kiirastuleen liittyvät perinteiset kristillisinä pidetyt opit todellakin ovat vahvasti enemmän platonismia kuin alkuperäistä israelilaista uskonnollista perintöä. Keskiajan kristillisyyden helvetti-ja kiirastuliopit ovat hämmästyttävän samankaltaisia kuin Platonin kuvaukset Valtio-teoksessa. Mutta Platonin Valtion loppumyyttiin sisältyy oppi sielunvaelluksesta - se on täysin vieras VT:n ja myös UT:n sisällölle.

        Kristillinen usko sai juutalaisuudesta ja kreikkalaisuudesta voimakkaita vaikutteita. Kysymys kuuluu, kumpi on vaikuttanut valmiiksi muotoutuneeseen kristinuskoon enemmän. Tärkeä lisäkysymys on edelleen, missä vaiheessa kummankin vaikutus on alkanut ja kuinka suuressa määrin? Toinen merkittävä kysymys on, onko jo UT sisällöltään enemmän kreikkalainen kuin juutalainen kirjoituskokoelma?

        Voidaan syystä sanoa, että kysymykset ovat tavallaan väärin asetettuja, koska jo ajanlaskumme alun juutalaisuus oli monella tavalla saanut vaikutteita hellenistisestä kulttuurista eikä juutalaisuuden ja kreikkalaisen kulttuurin välillä ollut monessakaan asiassa enää selvää eroa. Mutta toisaalta jotkin asiat olivat leimaa-antavia nimenomaan juutalaisuudelle, eivätkä yleistä hellenististä kulttuuria. Tältä kannalta katsottuna kysymys UT:n juutalaisesta tai kreikkalaisesta luonteesta ei ole sittenkään väärin asetettu.

        Se, että hellenistinen kulttuuri oli jo saanut selvän jalansijan juutalaisuudessa ennen kristinuskon syntyä, teki siirtymisen juutalaisuudesta yhä pitemmälle alunperin puhtaasti kreikkalaisperäiseen ajatteluun helpommaksi (ajatellaanpa vaikka Aleksandrian suurta juutalaisyhteisöä ja siellä vaikuttanutta filosofi Filonia). Tuskin monestikaan edes tiedostettiin, milloin vanhan israelilaisen perinnön raja ylitettiin, koska näin oli jo tapahtunut ennen ajanlaskun alkua monilla juutalaisuuden aloilla. Esimerkkejä rajan ylittämisestä voi katsoa vaikka apokryfisesta Viisauden kirjasta (3:1; 4:14; 7:3; 8:19 20; 9:15), jonka tekijä on omaksunut hellenistisiä dualistisia näkemyksiä kuolemattomasta sielusta käsitykseensä, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Ajanlaskumme alun aikoihin muotoutunut uskonnollinen ja henkinen lopputulos juutalaisuudessa edustaa kuitenkin selkeästi toisenlaista kokonaisuutta kuin mitä olisi ollut mahdollista puhtaasti Lähi-Idän kulttuuriperinnön pohjalta."


      • Kainuun Matti.
        timokarppi kirjoitti:

        Mielenkintoista on pohtia miten paljon hellenismi on vaikuttanut myös juutalaisuuteen. Aihetta pohtii alla oleva www.sivu. En varsinaiseti ota kantaa koko kirjoitukseen, mutta kysyisin että onko platonismi vaikuttanut kristilliseen helvetti-oppiin enemmän kuin Israelin varhainen uskonto?

        Platonin filosofia on kyllä vaikuttanut myös juutalaiseen ajatteluun.


        http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=49

        "Helvettiin ja kiirastuleen liittyvät perinteiset kristillisinä pidetyt opit todellakin ovat vahvasti enemmän platonismia kuin alkuperäistä israelilaista uskonnollista perintöä. Keskiajan kristillisyyden helvetti-ja kiirastuliopit ovat hämmästyttävän samankaltaisia kuin Platonin kuvaukset Valtio-teoksessa. Mutta Platonin Valtion loppumyyttiin sisältyy oppi sielunvaelluksesta - se on täysin vieras VT:n ja myös UT:n sisällölle.

        Kristillinen usko sai juutalaisuudesta ja kreikkalaisuudesta voimakkaita vaikutteita. Kysymys kuuluu, kumpi on vaikuttanut valmiiksi muotoutuneeseen kristinuskoon enemmän. Tärkeä lisäkysymys on edelleen, missä vaiheessa kummankin vaikutus on alkanut ja kuinka suuressa määrin? Toinen merkittävä kysymys on, onko jo UT sisällöltään enemmän kreikkalainen kuin juutalainen kirjoituskokoelma?

        Voidaan syystä sanoa, että kysymykset ovat tavallaan väärin asetettuja, koska jo ajanlaskumme alun juutalaisuus oli monella tavalla saanut vaikutteita hellenistisestä kulttuurista eikä juutalaisuuden ja kreikkalaisen kulttuurin välillä ollut monessakaan asiassa enää selvää eroa. Mutta toisaalta jotkin asiat olivat leimaa-antavia nimenomaan juutalaisuudelle, eivätkä yleistä hellenististä kulttuuria. Tältä kannalta katsottuna kysymys UT:n juutalaisesta tai kreikkalaisesta luonteesta ei ole sittenkään väärin asetettu.

        Se, että hellenistinen kulttuuri oli jo saanut selvän jalansijan juutalaisuudessa ennen kristinuskon syntyä, teki siirtymisen juutalaisuudesta yhä pitemmälle alunperin puhtaasti kreikkalaisperäiseen ajatteluun helpommaksi (ajatellaanpa vaikka Aleksandrian suurta juutalaisyhteisöä ja siellä vaikuttanutta filosofi Filonia). Tuskin monestikaan edes tiedostettiin, milloin vanhan israelilaisen perinnön raja ylitettiin, koska näin oli jo tapahtunut ennen ajanlaskun alkua monilla juutalaisuuden aloilla. Esimerkkejä rajan ylittämisestä voi katsoa vaikka apokryfisesta Viisauden kirjasta (3:1; 4:14; 7:3; 8:19 20; 9:15), jonka tekijä on omaksunut hellenistisiä dualistisia näkemyksiä kuolemattomasta sielusta käsitykseensä, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Ajanlaskumme alun aikoihin muotoutunut uskonnollinen ja henkinen lopputulos juutalaisuudessa edustaa kuitenkin selkeästi toisenlaista kokonaisuutta kuin mitä olisi ollut mahdollista puhtaasti Lähi-Idän kulttuuriperinnön pohjalta."

        En pysty tähän viittaamaasi kehitykseen vastaamaan, mutta kiitos, kansankirkkomme antaa luvan laajempaan ajatteluun, eikä katso niin suppeasti asioita kuin vastavuoroisesti vapaat suunnat kirjoitetuissa ja kirjoittamattomissa kannanotoissa. Yksi kompastuskivi on tämä ikuinen käsittämätön helvettiopin pakkopaita jota en hyväksy alkuperäiseksi ilmoitususkoksi.


      • Sirkka Iita.
        Kainuun Matti. kirjoitti:

        En pysty tähän viittaamaasi kehitykseen vastaamaan, mutta kiitos, kansankirkkomme antaa luvan laajempaan ajatteluun, eikä katso niin suppeasti asioita kuin vastavuoroisesti vapaat suunnat kirjoitetuissa ja kirjoittamattomissa kannanotoissa. Yksi kompastuskivi on tämä ikuinen käsittämätön helvettiopin pakkopaita jota en hyväksy alkuperäiseksi ilmoitususkoksi.

        koska eihän millään voi saada iankaikkista kidutusoppia sisältymään tähän lauseeseen:

        "JUMALA ON RAKKAUS".

        Jos Jumala sallisi luomansa sielun kitua ja kärsiä,vajavaisuutensa tähden ikuisesti,ei mtenkään voitaisi puhua rakastavasta Jumalasta.

        Ei voitaisi millään sanoa:

        "JUMALAN ARMO ON KAIKKEA MUUTA YMMÄRRYSTÄ YLEMPI".

        Silloinhan VIHA VOITTAISI ARMON?

        Tämä ei ole mitenkään mahdollista Jumalasta puhuttaessa.


      • timokarppi kirjoitti:

        Mielenkintoista on pohtia miten paljon hellenismi on vaikuttanut myös juutalaisuuteen. Aihetta pohtii alla oleva www.sivu. En varsinaiseti ota kantaa koko kirjoitukseen, mutta kysyisin että onko platonismi vaikuttanut kristilliseen helvetti-oppiin enemmän kuin Israelin varhainen uskonto?

        Platonin filosofia on kyllä vaikuttanut myös juutalaiseen ajatteluun.


        http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=49

        "Helvettiin ja kiirastuleen liittyvät perinteiset kristillisinä pidetyt opit todellakin ovat vahvasti enemmän platonismia kuin alkuperäistä israelilaista uskonnollista perintöä. Keskiajan kristillisyyden helvetti-ja kiirastuliopit ovat hämmästyttävän samankaltaisia kuin Platonin kuvaukset Valtio-teoksessa. Mutta Platonin Valtion loppumyyttiin sisältyy oppi sielunvaelluksesta - se on täysin vieras VT:n ja myös UT:n sisällölle.

        Kristillinen usko sai juutalaisuudesta ja kreikkalaisuudesta voimakkaita vaikutteita. Kysymys kuuluu, kumpi on vaikuttanut valmiiksi muotoutuneeseen kristinuskoon enemmän. Tärkeä lisäkysymys on edelleen, missä vaiheessa kummankin vaikutus on alkanut ja kuinka suuressa määrin? Toinen merkittävä kysymys on, onko jo UT sisällöltään enemmän kreikkalainen kuin juutalainen kirjoituskokoelma?

        Voidaan syystä sanoa, että kysymykset ovat tavallaan väärin asetettuja, koska jo ajanlaskumme alun juutalaisuus oli monella tavalla saanut vaikutteita hellenistisestä kulttuurista eikä juutalaisuuden ja kreikkalaisen kulttuurin välillä ollut monessakaan asiassa enää selvää eroa. Mutta toisaalta jotkin asiat olivat leimaa-antavia nimenomaan juutalaisuudelle, eivätkä yleistä hellenististä kulttuuria. Tältä kannalta katsottuna kysymys UT:n juutalaisesta tai kreikkalaisesta luonteesta ei ole sittenkään väärin asetettu.

        Se, että hellenistinen kulttuuri oli jo saanut selvän jalansijan juutalaisuudessa ennen kristinuskon syntyä, teki siirtymisen juutalaisuudesta yhä pitemmälle alunperin puhtaasti kreikkalaisperäiseen ajatteluun helpommaksi (ajatellaanpa vaikka Aleksandrian suurta juutalaisyhteisöä ja siellä vaikuttanutta filosofi Filonia). Tuskin monestikaan edes tiedostettiin, milloin vanhan israelilaisen perinnön raja ylitettiin, koska näin oli jo tapahtunut ennen ajanlaskun alkua monilla juutalaisuuden aloilla. Esimerkkejä rajan ylittämisestä voi katsoa vaikka apokryfisesta Viisauden kirjasta (3:1; 4:14; 7:3; 8:19 20; 9:15), jonka tekijä on omaksunut hellenistisiä dualistisia näkemyksiä kuolemattomasta sielusta käsitykseensä, mitä ihmiselle tapahtuu kuolemassa. Ajanlaskumme alun aikoihin muotoutunut uskonnollinen ja henkinen lopputulos juutalaisuudessa edustaa kuitenkin selkeästi toisenlaista kokonaisuutta kuin mitä olisi ollut mahdollista puhtaasti Lähi-Idän kulttuuriperinnön pohjalta."

        >> Näkyykö Raamatussa ja Israelin uskonnossa kehitystä?


      • ske
        Epiktetos kirjoitti:

        >> Näkyykö Raamatussa ja Israelin uskonnossa kehitystä?

        muuttui- ei "kehittynyt".


      • ske kirjoitti:

        muuttui- ei "kehittynyt".

        Kehittymis-sanaa kaäyttäessäni ajattelin kylläkin ajallista perspektiiviä akselilla, ´aikaisempi - myöhempi´. Todennäköisesti kuitenkin mukaan hiipii huomaamatta(kin) myös sanavalinnoissa jonkinlainen arvoarvostelmakin ja puhutaanhan ihan yleisetikin ´korkeauskonnoista´ tarkoittaen kai lähinnä silloin monoteistisia tai kirjauskontoja vs. alkuperäiskansojen uskonnot.


    • samaa mieltä

      Jeesuksen persoonasta ja Isästä Jehovasta; sekä kuolemasta ja tuomiosta; eli Gehennasta ja Haadeksesta.

      Toinen milleriläinen liike tuntuu olevan uskollisempi Jumalan Sanalle Raamatussa..
      siksi he menestyvät paremmin henkilökohtaisessa elämässään.

      pappeudestakaan ei ole kinaa; kun kaikki ovat elävässä uskossa ja todistavat; siis , jotka kuuluvat vapaasta tahdostaan seurakuntaan.

      Olisiko meillä Adventistella heiltä jotakin oppimista.

      He ovat edellä juutalaisia siinä; etteivät ota osaa sotaan eikä politiikkaan!?

      ystävällisin terveisin Josefus essealainen :)

      • ske

        siinä että juutalaiset eivät ole vain uskonnollinen ryhmä vaan kansa. Vaikea on yleisiä asoita hoitaa ilman politiikkaa eikä juutalainen valtio säilyisi ilman omaa armeijaa. Moni muu valtio on aivan samssa tilanteessa, Suomikin sukupolvi sitten. Myös juutalaisuus opettaa että asuinmaan laki on laki, joten asevelvollisuus pitää suorittaa jos asuinmaan lait sitä edellyttävät.


    • Ur Bania Kirvelet

      1.Korinttolaiskirje:
      15:22 Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,

      Aadamin kautta tuli kuolema ihmisen osaksi.
      juutalaisilla on luonnollisesti se oppi, joka kumoutui vasta Kristuksessa.
      Ruumiin kuolema on tosin kaikille, mutta Kristuksen kautta tuli paluu elämään yhtälailla kaikkien osaksi.
      Uskon kautta pääsemme osallisiksi Kristuksen voitosta, jos me häntä seuraamme, mutta elämä on niille tullut menetykseksi, jotka ovat tottelemattomia.
      Kullakin on se osa ikuisesti voimassa, mikä Kristuksen kautta on tullut hänen kohdalleen sen sanan mukaisesti, kuin Raamattu kertoo.
      Toteutuminen käytännössä voi olla sellainen, ettei mikään uskonsuunta sitä tunne.
      Mikä on ikuisuuden "nollaraja" jolla mitataan hyvien ja pahojen osuus ikuisuuteen?
      Ihmisessä itsessään ei ole ikuista elämää.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta

      Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas
      Maailman menoa
      210
      1386
    2. Mitä tapahtuu

      Syksyllä?
      Ikävä
      96
      1256
    3. Ikävöin sua

      Sä vaan pyörit mun mielessä, en saa sua unohdettua. Tilanteesta tekee vaikean sen kun molemmat ollaan varattuja ja tilan
      Ikävä
      2
      950
    4. Neljä kuukautta vankeutta, kenelle?

      Kuka tuomittiin ehdottomaan neljän kuukauden vankeustuomioon ja korvauksiin?
      Suomussalmi
      9
      908
    5. Minä täällä vaan

      Ukko jota oot joutunu joskus sietämään työnpuolesta. Toivottelen kauniita unia💛
      Ikävä
      85
      862
    6. Oletko pitkävihainen ja onko sinulla " huono muisti muisti "?

      Mitä asioita et unohda tai anna anteeksi ? Mitä asioita voit " unohtaa" tai unohtaa? Vastaa koskien kaivattuasi tai yle
      Ikävä
      14
      812
    7. Olet huippunainen

      Ja onneksi tiedät sen itsekin.
      Ikävä
      32
      800
    8. Jos haluat jatkaa tutustumista

      Pyydä mut suoraan kunnon treffeille. En lähde mihinkään epämääräiseen viestittelyyn enää.
      Ikävä
      57
      786
    9. T, miten mun pitäis toimia

      Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest
      Ikävä
      37
      738
    10. Oho! Esko Eerikäinen joutuu palaamaan "kalakukkokaupunkiin" - Tämä syy ei jätä kylmäksi!

      Esko Eerikäinen on kyllä monessa mukana ja uskaltaa heittäytyä. Hatun nosto siitä! Eerikäinen palasi “kalakukkokaupunkii
      Kotimaiset julkkisjuorut
      44
      724
    Aihe