Sanon heti etten tiedä mistään mitään. Mutta:
Olen ihmetellyt että valonnopeutta ei voida ylittää, kuten on tehnyt varmaan monet muutkin. Ok, valonnopeus suhteessa havannoijaan varmaan on tuo vakio C. Mutta mitä jos lennän avaruusaluksella 90% valonnopeudesta, ja laitan pitkät valot päälle, valohan itsessään etenee kuskin mielestä valonnopeutta, mutta maasta käsin näyttää että ajovalojen valo etenee hitaammin, eli tuon C:n verran. Jos avaruusalus lentäisi maahan nähden 110% valonnopeutta, maasta tuo näyttäisi olevan kuitenkin 100% valonnopeudesta. Tämä menee vaikeammaksi kun otetaan jokin muu kiintopiste, vaikka eri suuntaan lentävä alus, joka sekin lentää maahan nähden 90% valonnopeutta, mutta vaikka oikeasti nämä kaksi alusta erkanee toisistaan lähes 2*C, niin lentäjien takaklasissa erkaneminen näyttää olevan vain 1*C. Eli valonnopeutta ei voida ylittää, jos alus lentää 10*C nopeudella, ajovalot etenee aluksen edellä edelleen 1*C eikä sitä voida ikinä saada kiinni (vertaa äänivallin rikkoutuminen), jos otetaankin kiintopisteeksi tuo alus, niin eihän se liiku minnekkään. Olenko ymmärtänyt tämän oikein? Ja mikä tässä mättää ettei valonnopeutta voida ylittää? Vai onko tieteellä vieläkin keskiaikainen käsitys siitä että koko maailmankaikkeuden valon kiintopisteenä toimii maapallo?
Yli valonnopeuden
40
1988
Vastaukset
- sir gunther
käsitykseni mukaan näkemämme näyt ovat valonsäteitä ja vaikka esine liikkuisikin nopeammin kuin valo, näkisimme sen liikkeet valon nopeudella. eli jos katselemme taivaalle maapallolta, jossa jokin esine liikkuisi nopeammin kuin valo, näkisimme sen liikkeet kuitenkin valon nopeudella. olenko nyt oikeassa?
- Jonsson.
olet oikeassa. Sikäli kuin kohteesta on jotain valoa saatavissa, niin se saapuu silmäämme maapallon ja auringon suhteen nopeudella C.
Teoriassa on mahdollista, että kohde liikkuu vaikka kuinka suurella nopeudella maapallon suhteem. Jos siitä on saatavissa signaalia, niin se vaihtaa nopeuden matkallaan tänne sellaiseksi, että se on sopusoinnussa paikallisen merkittävän massaan suhteen lopulta kohdatessaan silmän.
- Haaaaa
Totta kai matkustaminen valoa nopeammin on mahdollista. Matematiikka vain hämää.
- opi perusasiat
Jos vähänkin perehtyisit moderniin fysiikaan ennen kuin tietäväisenä vastailet tänne niin ehkä olisit jättänyt vastaamatta. Vastauksesi meni siis väärin, jos haluat tietää miten, mene kirjastoon.
"Opi perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne" - kussakin pisteessä
avaruutta sen paikan vallitseva materia.
Tietyssä mielessä avaruusalus nimittäin ottaa vauhtia tästä materiasta (massasta). Eikä niin muodoin voi ylittää valonnopeutta sen suhteen.
Avaruusalus voi käyttää hyväkseen nopeita paikallisia massoja kiihdyttäessään. Ja lopulta saavuttaan laajenevan avaruuden reunalle ylittää sen, mutta ei voi enää kiihdyttää, koska vähitellen menettää kaiken otteensa olemassaolevaan materiaan.... ?
Mutta käsitykseni mukaan materialistinen avaruus ei mitenkään rajoita materian etenemistä... vaikka kenttä puuttuisikin. Valo vain ei enää etene sinne, materia kylläkin.
(Mene ja tiedä...) - Anonyymi
opi perusasiat kirjoitti:
Jos vähänkin perehtyisit moderniin fysiikaan ennen kuin tietäväisenä vastailet tänne niin ehkä olisit jättänyt vastaamatta. Vastauksesi meni siis väärin, jos haluat tietää miten, mene kirjastoon.
"Opi perusasiat, se ei riitä, mutta opi ne"Selitä mikä meni väärin. Muuten kommenttisi on arveluttava.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitä mikä meni väärin. Muuten kommenttisi on arveluttava.
Miksi pyydät vastausta kirjoittajalta, joka viestinsä laati 14 vuotta sitten eli vuonna 2006? Ikivanhojen ketjujen nosto tuolla tavalla näyttää trollaamiselta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selitä mikä meni väärin. Muuten kommenttisi on arveluttava.
Oletettava kysymys ääliöltä, joka tekee idioottimaisen kommentin 14 vuotta vanhaan kirjoitukseen.
- Jonsson.
> Olen ihmetellyt että valonnopeutta ei voida
> ylittää, kuten on tehnyt varmaan monet
> muutkin.
Valonnopeutta ei voi ylittää, koska paikallinen materia pitää siitä kiinni (taikka paremmin sanottuna se kulkee siinä taikka sen kentässä). Tämä on havaittu monta kertaa esimerkiksi hiukkaskiihdyttimissä, joissa hiukkasia ei saada menemään edes valon nopeutta, vaikka niihin pumpattaisiin kaikki saatavissa oleva energia. Maapallon massa jms. estää sen.
> Ok, valonnopeus suhteessa havannoijaan
> varmaan on tuo vakio C.
Tästä on uudempi näkemys se, että se on vakio C paikallisen kentän suhteen. Usein se on sama kuin paikallinen havainnoija (mutta ei aina).
> Mutta mitä jos lennän avaruusaluksella 90%
> valonnopeudesta, ja laitan pitkät valot
> päälle, valohan itsessään etenee kuskin
> mielestä valonnopeutta, mutta maasta käsin
> näyttää että ajovalojen valo etenee hitaammin,
> eli tuon C:n verran.
Ei. Valo etenee siinä kentässä jossa aluskin etenee nopeudella C. Jos asiaa havainnoidaan maasta, niin kun valonsäde on saapunut maapallolle, niin se etenee nopeudella C maapallon (ja auringon) suhteen.
> Jos avaruusalus lentäisi maahan nähden 110%
> valonnopeutta, maasta tuo näyttäisi olevan
> kuitenkin 100% valonnopeudesta.
Maapallon suhteen C, lähellä maapalloa.
> Ja mikä tässä mättää ettei valonnopeutta
> voida ylittää? Vai onko tieteellä vieläkin
> keskiaikainen käsitys siitä että koko
> maailmankaikkeuden valon kiintopisteenä
> toimii maapallo?
Valonnopeutta ei voi ylittää paikallisesti, mutta tämä ei rajoita nopeutta muualla, jossa mahdollisesti paikallinen materia liikkuu suhteessa meihin (esim. avaruuden laajenemisen johdosta kaukaisessa galaksissa).
Asia on aivan sama kuin se, että äänennopeus on vakio paikallaan olevassa ilmassa. Ääni tarvitsee ilmaa kulkeakseen, vastaavasti valo tarvitsee paikallisen kentän ja sen aiheuttaneen materian kulkeakseen. Paikallinen kenttä kussakin pisteessä johtuu sen läheisyydessä olevasta merkittävästä massasta. Niin yksinkertaista, että tarvitaan nero sotkemaan tämä asia.
(Suhteellisuusteoria on eri mieltä osittain...) - Simppelton
Tossa 1800 luvulla mitattiin, millä nopeudella valo kaukaisesta tähdestä viuhahtaa maapallon ohi. Mitattiin, kun maapallo meni tähteä kohti ja mitattiin kun maapallo meni tähdestä poispäin. Valon nopeus olikin yllättäen molemmissa tapauksissa *sama*. Ei siis c maapallon nopeus ja c - maapallon nopeus vaan c.
Tätä talonpoikaisjärki ei käsitä, mutta sellainen maailmamme on. Tämä koe oli yksi merkittävä perustieto Einsteinin suhteelisuusteorialle, joka ennusti mm. E=mc^2, mikä taas oli teoreettinen pohja ydinvoimalle ja pommille.- Jonsson.
sillä, että maapallon suhteellinen nopeus auringon suhteen ei vaikuta tänne saapuvan säteilyn nopeuteen, koska se riippuu pelkästään (mittaustarkkuuden puitteissa) auringosta.
Tämä johtuu siitä, että aurinko on suurin massa aurinkokunnassa, ja siten vallitseva paikallinen kenttä mitattaessa valon nopeutta aurinkokunnan mittakaavassa. Ja määrää näin käytännössä ulkoavaruudesta maapallolle saapuvan valon nopeuden.
Tähtipoikkeama (Stellar aberration) on toinen tärkeä havainto. Eli se tosiasia, että maapallon liikkuminen auringon ympäri ja maapallon ratanopeus TODELLAKIN näkyy tänne saapuvassa valossa.
Jos aurinko ei vaikuttaisi maapallolle tulevaan valoon, niin maapallon liikkuminen sivusuunnassa auringon ja lähteen suhteen ei aiheuttaisi tähtipoikkeamaa, vaan tähdet olisivat aina samassa paikassa. Maapallon ratanopeus auringon ympäri kuitenkin voidaan ratkaista tähtipoikkeaman suuruudesta hyvin yksinkertaisesti. Ja näin ON todistettu, että valon nopeus EI riipu mitenkään havaitsijasta maapallolla vaan auringosta pelkästään. Eli Einsteinin oletus on virheellinen.
http://www.mathpages.com/rr/s2-05/2-05.htm
Sen sijaan molemmat em. seikat vahvistavat paikalliskenttäteorian. - Perehtynyt
M-M kokeessa ei mitattu tähdestä tulevaa valoa vaan valon lähde oli kiinteästi mukana laitteistossa. Sillä tutkitiin, että jos maapallo liikkuu eetterin suhteen, niin silloin valon nopeus olisi eri suuntiin erilainen.
Mitään eroa ei huomattu, jäljelle jää siten kolme vaihtoehtoa.
1. "Eetteri", kulkee maan (tai muun objektin) mukana kenttänä.
2. Valon nopeus on c lähteen tai havaitsijan liiketilasta riippumatta
3. Valon lähtönopeus on c suhteessa lähteeseen.
Oma näkemykseni on 3:n ja 1:n yhdistelmä.
-Emissiossa valo saa nopeuden c lähteen suhteen, jos lähde ei ole kiihtyvässä liikkeessä.
-Paikalliset aineen kentät vaikuttaa valon nopeuteen massasuhteiden puitteissa. - Hallaahon.äänestäjä7
Perehtynyt kirjoitti:
M-M kokeessa ei mitattu tähdestä tulevaa valoa vaan valon lähde oli kiinteästi mukana laitteistossa. Sillä tutkitiin, että jos maapallo liikkuu eetterin suhteen, niin silloin valon nopeus olisi eri suuntiin erilainen.
Mitään eroa ei huomattu, jäljelle jää siten kolme vaihtoehtoa.
1. "Eetteri", kulkee maan (tai muun objektin) mukana kenttänä.
2. Valon nopeus on c lähteen tai havaitsijan liiketilasta riippumatta
3. Valon lähtönopeus on c suhteessa lähteeseen.
Oma näkemykseni on 3:n ja 1:n yhdistelmä.
-Emissiossa valo saa nopeuden c lähteen suhteen, jos lähde ei ole kiihtyvässä liikkeessä.
-Paikalliset aineen kentät vaikuttaa valon nopeuteen massasuhteiden puitteissa.MM-KOE ON NOLLATULOSKOE
se esiintyy oppikirjassasi VAIN JA AINOASTAAN SEN TAKIA ETTÄ TEKIJÄT OVAT AMERIKKALAISIA
AMERIKKALAISIA harmittaa tässä kohden, että sveitsiläinen insinööri nimeltä Einstein ratkaisi oleellisesti muiden saksalaisten kanssa Hilbert jne. suhteellisuusteorian
ei koskaan viitettä M-M nollatuloskokeisiin
- Joohjo
"Kaikella millä on massa ei voi kulkea valon nopeutta"
- FluxKapasitaattori
Einstein on seikkaperäisesti selvittänyt tämänkin mysteerin, joten sinun ei tarvitse ollenkaan vaivata päätäsi.
https://www.youtube.com/watch?v=yGt7XFOzNKE - Hallaahon.äänestäjä7
pari ideaa ensin, uhkaa mennä luennoksi
1. suhteellisuusteoria EI PERUSTU SIIHEN että valon nopeus on suurin eli jos löydetään ylivalonnopeuksinen hiukkanen (Tsherenkov-säteily, se vihreä ydinreaktorin jäähdytinvedessä) niin silti suhteellisuusteoria on ok
2. jokainen järkevä on sitä mieltä ettei ylivalonnopeutta ole koska se aiheutta muita kummallisuuksia (aikajärjestys muuttuu, ihminen kuolee ennen kuin on syntynyt)
3. kun juna kulkee nopeudella helsingistä tampereelle nopeudella v ja kärpänen lentää junan ilmassa nopeudella u tampereen suuntaan
on aivan oikein sanoa, että kärpäsen nopeus on nopeus = u v raiteiden suhteen
mutta
jos on oletettavissa että tässä ajatuskokeessa u tai v ovat lähellä esim. yli 20 prosenttia valon nopeudesta
kaava ei ole nopeus = u v vaan nopeus = (u v)/jaettuna yli ykkösellä
tämä jakaja on normaalitilanteessa lähes ykkönen
4. kun juna kulkee nopeudessa c ja kärpänen samaan suuntaan nopeudella c kulkee kärpänen raiteiden sunteen nopeus = (c c) /jako=2 = c
ASIASTA OIKEASTI KIINNOSTUNEILLE ITSEOPISKELUKURSSI YLIOPPILASTASOLLA
http://www.gutenberg.us/articles/velocity-addition_formula - Mutkilainen
Jos autolla voisi ajaa valonnopeutta kovemmin, niin auton valot saapuisivat auton jäljessä. Jo ns. normaalijärki sanoo, että tämä ei voisi mitenkään olla mahdollista.
- entästämä
No jos autolla ajaa ilman valoja valonnopeutta 5 km/h hitaammin, niin lähteekö valot päälle laitettaessa valo etenemään 5 km/h nopeudella autosta pois päin?
- Vaikeahavainnoitava
Veikkaisin että esim räjähtävä supernova tähti voi lähellä voimakasta räjöhdyspistettä saada valon jonkun aikaa kulkemaan yli 300 000 km/s. Silloin epäilen että sellaisessa kohdassa voi tapahtua myös aika vääristymä koska kohta on poikkeuksellinen ja energiamäärä on myös poikkeuksellinen. Uskoisin että Myös mustasta aukosta tuleva röyhtäisy voi kiihdyttää ulos tulevan valon hetkellisesti yli valon nopeuden mutta on mahdollista että valo imeytyy hyvinkin pian myös takaisinpäin ja taas takaisinpäinkin kiihtyy silloin yli valon nopeuden ennen takaisin imeytymistä mustaan aukkoon. Kohdat ovat poikkeukselliset että tuskinpa ihmiset pystyvät juuri noita kohtia tutkimaan koskaan koska voi olla että tavallaan näkyvät tänne valon nopeuksisina ei niitä nopeampina. Siniset ja violetit hyvin kuumat ja massiiiviset tähdet voivat mahdollisesti myös aiheuttaa tiettyyn paiikkaan ympärillään valonsöteiden kilpakiihdytyksen kohdan mutta eivät todennäköisesti saa aikaiseksi kovinkaan paljon valonnopeutta suurempaa nopeutta valolle, Senkin, niidenkin, kohdan havainnointi on erittäin vaikeaa ihmiselle täällä maassa, jollei mahdotontakin.
- lskdxjchbg
Tuossa tekstissäsi oli faktaa nolla prosenttia. Kyllä ajatuksia saa toki olla ja uskoa.
- viiru.ja.pesonen
Jos valon nopeus vaihtelisi niin kauempana olevat tähdet näkyisivät sivusuuntaisen liikkeensä vuoksi pisteen sijaan viivoina, kun tähden eri aikoina eri kohdissa liikerataansa lähettämä valo tulisi samaan aikaan teleskooppiin.
- VäärinMeni
No ei!
Suhteellisuusteorian sisäistäminen toki auttaa ymmärtämään asiat mutta paremman puutteessa voi mennä näilläkin:
1. Absoluuttista liikettä ei ole. Liike on aina johonkin toiseen nähden.
2. Mikään massallinen ei voi liikkua edes valon nopeutta.
3. Valo ja muu sähkömagneettinen säteily liikkuu tasan valonnopeutta kaikkiin havaitsijoihin nähden.
Esim: Jos henkilö A näkee henkilön B liikkuvan 90% valonnopeudesta ja henkilö B näkee henkilön C liikkuvan 90% valonnopeudesta niin henkilöt A ja C näkevät toistensa liikkuvan alle valonnopeutta. Kaikkien henkilöiden toisilleen lähettämät valosignaalit saapuvat kohteisiinsa tasan valonnoppedella.
Valon nopeus on ääretön. Siksi sitä ei voi ylittää. Suhteellisuusteoria pitää paikkansa, jos pidetään, että vv/ääretön=0 kaikilla reaalisilla veen arvoilla. Suhteellisuusteoria kuitenkin sievenee triviaaliyhtälöihin v=v',t=t',l=l'.
- RoskaaTaas
Valonnopeus on rajallinen vakionopeus. Se riippuu tyhjiön permeabiliteetista ja tyhjiön permittiivisyydestä. Ne ovat muuttumattomia luonnonvakioita ja siksi valonnopeuskin on vakio.
Valonnopeuden ääreellisyyttä käytetään esimerkiksi pulssitutkassa kohteen etäisyyden mittaamiseen. Jos c olisi ääretön, kaikille kohteille saataisiin sama nopeus, eli nolla. Voin kokemuksesta kertoa, että näin ei ole. - Kepakolla_murkkupesään
RoskaaTaas kirjoitti:
Valonnopeus on rajallinen vakionopeus. Se riippuu tyhjiön permeabiliteetista ja tyhjiön permittiivisyydestä. Ne ovat muuttumattomia luonnonvakioita ja siksi valonnopeuskin on vakio.
Valonnopeuden ääreellisyyttä käytetään esimerkiksi pulssitutkassa kohteen etäisyyden mittaamiseen. Jos c olisi ääretön, kaikille kohteille saataisiin sama nopeus, eli nolla. Voin kokemuksesta kertoa, että näin ei ole."Valonnopeus on rajallinen vakionopeus"
Niin tai sitten se ei ole mikään nopeus vaan ns. epälokaalisen ( esim. lomittumisilmiö kvanttifysiikassa) ja ns. lokaalin maailman raja. Lokaalissa "maailmassa" nopeuksia voi laskea yhteen (esim. liikkuvasta junasta menosuuntaan ammuttu luoti junan ulkopuolella olevan paikallaan pysyvän havaitsijan kannalta).
" Jos c olisi ääretön, kaikille kohteille saataisiin sama nopeus, eli nolla. "
Mikään ei oikeasti liiku minnekään vaan aikaisempi todennäköisyysjakauma vain muuttuu toiseksi todennäköisyysjakaumaksi jokaisessa vuorovaikutuksessa . Vertauskuvana voi ajatella elokuvaa joka koostuu peräkkäisistä pysäytyskuvista ja ne pysäytyskuvat päivittyvät havaitsijalle ns. valonnopeuden mukaan.
Todellisuus ei ole havaitsijasta riippumaton:
https://arxiv.org/abs/1902.05080 - Peräkamarin-poika
RoskaaTaas kirjoitti:
Valonnopeus on rajallinen vakionopeus. Se riippuu tyhjiön permeabiliteetista ja tyhjiön permittiivisyydestä. Ne ovat muuttumattomia luonnonvakioita ja siksi valonnopeuskin on vakio.
Valonnopeuden ääreellisyyttä käytetään esimerkiksi pulssitutkassa kohteen etäisyyden mittaamiseen. Jos c olisi ääretön, kaikille kohteille saataisiin sama nopeus, eli nolla. Voin kokemuksesta kertoa, että näin ei ole./*Valonnopeuden ääreellisyyttä käytetään esimerkiksi pulssitutkassa kohteen etäisyyden mittaamiseen. Jos c olisi ääretön, kaikille kohteille saataisiin sama nopeus, eli nolla. Voin kokemuksesta kertoa, että näin ei ole.*/
Tutkan periaate on, että käämissä on korkeataajuksinen vaihtovirta. Kun käämi osoittaa kohti jotain kohdetta, esimerkiksi lentokonetta, sen impedanssi muuttuu, ja tutka saa " kai'un".
- Peräkamarin-poika
Tarvikkeet
Signaaligeneraattori
Kaiutin
Yleismittari
Johtoa
Pura kaiutin ja ota sieltä käämi. Vedä signaaligeneraattorista johto yleismittarin kautta käämiin ja sieltä takaisin signaaligeneraattoriin. Pane yleismittari vaihtovirta- ampeeriasentoon ja pane signaaligeneraattori jollekin korkealle taajuudelle. Sitten virrat päälle, ja kun kääntelet käämiä eri suuntiin, huomaat ampeerilukeman muuttuvan ,riippuen mitä kohti käämi osoittaa. - Anonyymi
Suhteellisuusteorian mukaan valonnopeus tosiaan on sama kaikkien havaitsijoiden, tai kaikkien massallisten (valoa hitaampien) kappaleiden suhteen, olivatpa ne minkälaisessa liikkeessä tahansa.
Vaikka toinen heistä olisi, sanotaan nyt vaikka maan suhteen, levossa ja toinen liikkuisi huimaa vauhtia (v), sittenkin valonnopeus kummankin suhteen on sama. Ei käy niin kuin voisi kuvitella, että valo liikkuu toisen suhteen nopeudella c, toisen suhteen nopeudella c v tai c-v.
Tämä on kuitenkin mahdollista vain siksi, koska aika ei ole sama kaikille vaan riippuu koordinaatiston liiketilasta.
Jos kaksi tapahtumaa on tarpeeksi kaukana toisistaan, niin että niiden välisenä aikana valo ehdi kulkea toiselta tapahtumapaikalta toiselle, ei voida edes yksikäsitteisesti sanoa, kumpi niistä tapahtui aikaisemmin ja kumpi myöhemmin, vaan sekin riippuu havaitsijasta, käytetystä koordinaatistosta. Sellaisessa tapauksessa sanotaan, että kumpikaan niistä ei ole toiseen liittyvässä sen enempää tulevaisuuden kuin menneisyydenkään valokartiossa. Eikä kumpikaan niistä voi olla toisensa syy eikä seuraus.
Joku täällä kirjoitti jo, että jos valoa nopeampaa liikettä esiintyisi, siitä seuraisi kaikenlaista kummallista: tapahtumien aikajärjestyskin kääntyisi. Näin ei silti siinäkään tapauksessa kävisi Newtonin fysiikan mukaan, jossa aika oletettiin kaikille samaksi. Mutta suhteellisuusteorian mukaan valoa nopeammalla liikkeellä kyllä olisi sellaisiakin seurauksia. Massallisia kappaleita ei kuitenkaan voi kiihdyttää valoa suurempiin nopeuksiin, sillä mitä suurempi kappaleen nopeus jo on, sitä enemmän voimaa tarvitaan sen kiihdyttämiseksi edelleen, ja sen kiihdyttäminen valonnopeuteen vaatisi jo äärettömän paljon energiaa.
Jos kiinnostaa, mistä Einstein tämän kaiken päätteli, ja jos osaatte saksaa, voitte vaikka lukea sen alkuperäisen vuonna 1905 julkaistun artikkelin täältä:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1002/andp.19053221004.
On totta, että siinä ei mainita Michelson-Morleyn koetta nimeltä. Mutta sen alkusivulla kyllä esiintyvät sanat: "sowie die misslungenen Versuche, eine Bewegung der Erde relativ zum "Lichtmedium" zu konstatieren" (suomeksi "kuten myös epäonnistuneet yritykset todentaa Maan liike "valonvälittäjän" suhteen). "Valonvälittäjä" (Lichtmedium) tarkoittaa tässä selvästikin tuohon aikaan yleisesti oletettua eetteriä, ja yhtä ilmeistä on, että tässä viitataan erityisesti Michelsonin ja Morleyn kokeeseen, vaikkei sen tekijöitä nimeltä mainitakaan. Sekin osaltaan tuki Einsteinin päätelmiä mutta ei ollut niiden ainoa peruste, vaikka joissakin oppikirjoissa ehkä annetaan niin ymmärtää.- Anonyymi
"mitä suurempi kappaleen nopeus jo on, sitä enemmän voimaa tarvitaan sen kiihdyttämiseksi edelleen, ja sen kiihdyttäminen valonnopeuteen vaatisi jo äärettömän paljon energiaa."
Tasan valonnopeuteen ei voida kiihdyttää koska se vaatisi äärettömästi energiaa, mutta kappaleen voi kiihdyttää suoraan ylivalonnopeuteen, mikäli käytettävissä on imaginaarista energiaa. Ylivalonnopeudessa kappaleen massa muuttuu myös imaginaariseksi suhteellisuusteorian mukaan, ja lasketaan kaavalla:
m = m0 / sqrt(1 - v^2/c^2)
Neliöjuuri on imaginaarinen kun v > c. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"mitä suurempi kappaleen nopeus jo on, sitä enemmän voimaa tarvitaan sen kiihdyttämiseksi edelleen, ja sen kiihdyttäminen valonnopeuteen vaatisi jo äärettömän paljon energiaa."
Tasan valonnopeuteen ei voida kiihdyttää koska se vaatisi äärettömästi energiaa, mutta kappaleen voi kiihdyttää suoraan ylivalonnopeuteen, mikäli käytettävissä on imaginaarista energiaa. Ylivalonnopeudessa kappaleen massa muuttuu myös imaginaariseksi suhteellisuusteorian mukaan, ja lasketaan kaavalla:
m = m0 / sqrt(1 - v^2/c^2)
Neliöjuuri on imaginaarinen kun v > c."Tasan valonnopeuteen ei voida kiihdyttää koska se vaatisi äärettömästi energiaa, mutta kappaleen voi kiihdyttää suoraan ylivalonnopeuteen, mikäli käytettävissä on imaginaarista energiaa. "
Mistä sitä imaginaarista energiaa mahtaisi löytyä? - Anonyymi
Kvanttimekaniikassa hiukkanen voi olla lyhyen aikaa epävakaassa tilassa, jossa sen energia on kompleksinen ja sillä on imaginaarikomponentti.
Jos ajatellaan että kosmisen horisontin rajalla on hiukkasia joiden nopeus on lähellä valonnopeutta, satunnainen kvanttiheilahdus voi muuttaa energian imaginaariseksi siten että hiukkanen joutuu horisontin toiselle puolelle eikä voi enää palata sieltä takaisin, vaan jatkaa kulkuaan ylivalonnopeudella. Horisontin sisäpuolella sen sijaan energia palautuu nopeasti reaaliseksi.
Meil kyöpeleil on eduks, et me voilaan yittää valonnopeus vaikkei avaruus venyiskään. Me vain ennen matkaa käylään suihkussa, niet meilän lakanast irtoo kaikki mahlollinen materia ja signaali. Jasit voilaan liikkuu ihan millä nopeulella tahansa. Ommuuten menoo. Vappuu! 🎈
en jaksanut lukea kaikkia vastauksia mutta alberttihan esitti hypoteeseja myös ja yksi on että juna kulkee aseman ohi valon nopeudella.keskellä vaunua on ihminen ase kummassakin kädessä ja ampuu kumpaankin suuntaan saman aikaisesti.vaunun molemmissa päissä on ihminen.kumpaankin osuu hänestä katsoen samaan aikaan luoti.asemalla katsovan mielestä se kulkusuunnassa oleva ei ikinä saa sitä luotia koska hänestä katsoen mikään ei voi liikkua nopeemmin kuin valo.
no mutta jos joku viisas vois kertoo missä tässä maailmankaikkeudessa on se paikka mikä on paikallaan.jokuhan liikkuu jonku suhteen nopeemmin kun valo.esim.sytytän kummassakin kädessä toisistaan pois päin osottaen 2 taskulammua.niiden fotonit erkanee toisistaan nopeemmin kun valon maksimi nopeus.ja muistakaa että tämä fysiikka on teoriaa- Anonyymi
Taskulamppujen pitelijän mielestä fotonit liikkuvat yhteen suuntaan nopeudella c ja vastakkaiseen suuntaan myös nopeudella c. Mikään fysikaalinen ei liiku c;tä suuremmalla nopeudella. Eri suuntiin menevien fotonien välimatka tosin kasvaa nopeudella 2c mutta tämä nopeus ei ole minkään fysikaalisen esineen nopeus.
Valo on se asia joka on aina paikallaan, koska se kulkee niin nopeasti että aika pysähtyy, joten se on joka paikassa yhtä aikaan.
- Anonyymi
Trexnonar kirjoitti:
Valo on se asia joka on aina paikallaan, koska se kulkee niin nopeasti että aika pysähtyy, joten se on joka paikassa yhtä aikaan.
Aika pysähtyy vain valon itsensä mielestä. Ulkopuolinen tarkkailija näkee valon kulkevan valon nopeudella c ja voi todeta että valon kulkuun kuluu aikaa. Kun valo kulkee edestakaisen matkan L ja palaa takaisin heijastuttuaan peilistä niin siihen matkaan kuluu aikaa L/c.
Fotoni ja gravitoni eivät kylläkään voi hajota millään puoliintumisajalla siksi, että niiden kannalta katsottuna aikaa ei kulu. Kaikki todelliset vapaat massattomat hiukkaset liikkuvat valon nopeudella. Fotoneista voisi tietenkin väittää, että jokainen fotoni on Feynmannin kaaviossa "sisäinen" vuorovaikutus eikä todellinen vapaa hiukkanen ja että ainoat havainnot fotonista tehdään vasta kun fotoni on jo lakannut olemasta eli vuorovaikutti jonkun muun hiukkasen kanssa.
Jos joskus onnistutaan luomaan vapaa gluoni niin se on myös massaton hiukkanen ja kulkee valon nopeudella.
- Anonyymi
Jatkuvasti täällä näkee tuota höpötystä, että "aika pysähtyy valon itsensä mielestä".
Lorentz-muunnoksessa esiintyvä tekijä 1/sqrt(1 - v^2/c^2) ei ole määritelty kun v = c (nollalla jakaminen).
Sen sijaan EST:n metriikassa ds^2 = c^2 (dt)^2 - dx^2 - dy^2 - dz^2 on ds= 0 silloin kun liikutaan valon nopeudella (fotoni). Eli EST:n m e t r i i k a s s a fotonin kulkema matka = 0, sanotaan, että fotoni kulkee 0-tietä.Näin siis jossain inertiakoordinaatistossa jossa fotoni aina liikkuu nopeudella c.Mutta neljän valovuoden matkaan (euklidiseen) siltä menee 4 vuotta.
Mutta ei ole sellaista Lorentz-muunnosta jolla tästä koordinaatistosta voitaisiin siirtyä "fotonin koordinaatistoon" jossa fotoni on paikallaan ja sen "ominaisaika" dt' = 0.- Anonyymi
Kaikkeen muuhun nähden valon aika on pysähdyksissä, vaikka valo itse ei koekaan ajan pysähtyneen?
- Anonyymi
Vain pahanilkisten huhujen ja juorujen etenemisnopeus ylittää valonnopeuden.
- Anonyymi
Pratchettin mukaan varjonnopeus on valonnopeutta suurempi. Vaikka miten yrittää valaista varjoa, se ehtii livahtaa aina alta pois.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1031575
Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.781224- 881137
- 1391056
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt5811008Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras11007- 20910
Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih8902Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum9764Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida8690