solmu ja meripeninkulma

JOOOOOOOOOOOOOOOOOOO!!!!!!!!!!

tästä vanhasta aiheesta.
Solmu on meripeninkulma tunnissa, ei merimaili kuten edellinen vastaaja erhtyi sanomaan. Jos merimaili yleensä Suomen kielessä joytain merkitsee niin se on eri asia kuin meripeninkulma.

päästä inttämään kirjoitti:

tästä vanhasta aiheesta.
Solmu on meripeninkulma tunnissa, ei merimaili kuten edellinen vastaaja erhtyi sanomaan. Jos merimaili yleensä Suomen kielessä joytain merkitsee niin se on eri asia kuin meripeninkulma.

Lue lisää

"nautical mail" -termin nykyään yhä yleisempi suomennos on juuri tuo "merimaili". Onpa yllättävää, eikö vain? Sehän on suora käännös. Joten pidä sinä peninkulmasi ja sopota laiturilla niistä äläkä täällä nipota? Ettet olisi insinööri?

Saivarrellaanpa tästä vanhasta aiheesta. Meripeninkulma on 1 PILKKU 852 km. Suomen kielessä piste erottaa tuhansia toisistaan, pilkulla erotetaan desimaalit. Toisin siis kuin Amerikassa, mutta nythän ei ollakaan siellä.

Töks kirjoitti:

Saivarrellaanpa tästä vanhasta aiheesta. Meripeninkulma on 1 PILKKU 852 km. Suomen kielessä piste erottaa tuhansia toisistaan, pilkulla erotetaan desimaalit. Toisin siis kuin Amerikassa, mutta nythän ei ollakaan siellä.

Lue lisää

Saivarellaan sitten lisää tästä veneilyyn täysin kuulumattomasta aiheesta:
> Suomen kielessä piste erottaa tuhansia toisistaan,...

Pisteen käyttö tuhaterottimena ei ole nykyään suositeltavaa, numeroiden ryhmittelyssä käytetään välilyöntiä kts. esim.
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/all.html#luvun-ryhm

Myös kielitoimisto suosittelee tuharerottimena välilyönnin käyttöä. Sinänsä olet oikeassa desimaalierottimen käytöstä, myös puhutussa kielessä ainakin minua häiritsee vaikkapa urheiluselostiajin tapa pisteen käytössä.

Töks kirjoitti:

Saivarrellaanpa tästä vanhasta aiheesta. Meripeninkulma on 1 PILKKU 852 km. Suomen kielessä piste erottaa tuhansia toisistaan, pilkulla erotetaan desimaalit. Toisin siis kuin Amerikassa, mutta nythän ei ollakaan siellä.

Lue lisää

Standardien mukainen desimaalierotin Suomessa ja Euroopassa on pilkku. Tietääkseni kyseistä standardia ei kuitenkaan ole millään säädöksellä asetettu pakolliseksi. Pistettäkin voi siis käyttää, samoin väliviivaa ja plus-merkkiä ;). Noita kolmea siis siinä tapauksessa, että haluaa sotkea asioita.

Muuten olen sitä mieltä, että yhtä kaariminuuttia vastaava matka isoympyrällä on meripeninkulma.

päästä inttämään kirjoitti:

tästä vanhasta aiheesta.
Solmu on meripeninkulma tunnissa, ei merimaili kuten edellinen vastaaja erhtyi sanomaan. Jos merimaili yleensä Suomen kielessä joytain merkitsee niin se on eri asia kuin meripeninkulma.

Lue lisää

...harmaan sadepäivän kunniaksi mukaan inttämiseen :)))

Siis: jos merimaili on mielestäsi eri asia kuin meripeninkulma, niin kertoisitko, mikä se on? Väitän, kuten tuo toinenkin sinulle vastannut, että suomenkieliseen puheeseen on vahvasti vakiintunut sana "merimaili" tai jopa pelkkä "maili" täsmälleen samassa merkityksessä kuin meripeninkulma, ts. 1852 m. Joka sitten puolestaan on approksimaatti kaariminuutista, mutta siitäkin määritelmästä on havaittu saatavan aikaan ihan iloista pilkunviilausta :) Käytännön veneilyssä nyt kuitenkin merimaili=mpk=maili=1852 m ja yksi leveysaste on 60 mpk.

ootpa fiksu kirjoitti:

"nautical mail" -termin nykyään yhä yleisempi suomennos on juuri tuo "merimaili". Onpa yllättävää, eikö vain? Sehän on suora käännös. Joten pidä sinä peninkulmasi ja sopota laiturilla niistä äläkä täällä nipota? Ettet olisi insinööri?

Lue lisää

peninkulma on johdettu sanonnasta Penin kuuluma. Peni on siis koiran nimi ja sanonnalla on tarkoitettu siis matkaa, jonka Penien eli koiran haukunta kuuluu. Tämä oli alunperin 5 km, mutta 1600-luvulla otettu käyttöön Ruotisin 10 km, siis 10 virstaa eli tarkalleen 10 688 m. Mielestäni ihmeellistä, että merenkulussa jotkut käyttävät yksikköä peripeninkulma. Vrt. Poronkusema.

mukaan kirjoitti:

peninkulma on johdettu sanonnasta Penin kuuluma. Peni on siis koiran nimi ja sanonnalla on tarkoitettu siis matkaa, jonka Penien eli koiran haukunta kuuluu. Tämä oli alunperin 5 km, mutta 1600-luvulla otettu käyttöön Ruotisin 10 km, siis 10 virstaa eli tarkalleen 10 688 m. Mielestäni ihmeellistä, että merenkulussa jotkut käyttävät yksikköä peripeninkulma. Vrt. Poronkusema.

Lue lisää

...kuseksii milloin mitenkin... Mutta sotketaanpa vähän lisää ajankulukkeeksi: erilaisissa käännösteksteissä huomaa aika ajoin maileja käännettävän virstoiksi (maaetäisyyksissä, ei meriaiheisissa toki). Ja ruotsinkielen (riikinruotsin) peninkulmahan on "mil", joka taas on epäilyttävän lähellä mailia ("mile") sanana :) "Sjömil" taas on nautical mile. Ja vanhasta ruotsista löytyy sitten vielä lisää kivoja ja kovasti sekoittavia merimatkamittoja...

JRxxx kirjoitti:

...kuseksii milloin mitenkin... Mutta sotketaanpa vähän lisää ajankulukkeeksi: erilaisissa käännösteksteissä huomaa aika ajoin maileja käännettävän virstoiksi (maaetäisyyksissä, ei meriaiheisissa toki). Ja ruotsinkielen (riikinruotsin) peninkulmahan on "mil", joka taas on epäilyttävän lähellä mailia ("mile") sanana :) "Sjömil" taas on nautical mile. Ja vanhasta ruotsista löytyy sitten vielä lisää kivoja ja kovasti sekoittavia merimatkamittoja...

Lue lisää

Näin on. Poronkusema on melko tarkka matka, minkä Poro juoksee kussematta.

lisää kirjoitti:

Standardien mukainen desimaalierotin Suomessa ja Euroopassa on pilkku. Tietääkseni kyseistä standardia ei kuitenkaan ole millään säädöksellä asetettu pakolliseksi. Pistettäkin voi siis käyttää, samoin väliviivaa ja plus-merkkiä ;). Noita kolmea siis siinä tapauksessa, että haluaa sotkea asioita.

Muuten olen sitä mieltä, että yhtä kaariminuuttia vastaava matka isoympyrällä on meripeninkulma.

Lue lisää

"Muuten olen sitä mieltä, että yhtä kaariminuuttia vastaava matka isoympyrällä on meripeninkulma"

Maapallo ei ole pyöreä, se on navoistaan litistynyt (99.66%). Tällainen kappale kutsutaan ellipsoidiksi.

Tästä syystä kaariminuutti on päiväntasaajalla 1842 m ja navoilla 1862 m (muistaakseni se on 1852 m jossain 48' leveyspiirillä).

Mpk sen sijaan on AINA 1852 m (paikasta riippumatta). Tämä johtuu siitä että mpk on määritelty tällä tavalla.

Lisähuomautus: Maapallo ei itse asiassa ole edes säännöllinen ellipsoidi vaan ns. Geoidi (muistutta tavallaan perunaa kuhmineen). Tällä om merkitystä GPS paikannukselle (eniten korkeuslukemissa mutta myös paikannuksessa). Ongelma geoidin määrittelyssä on se että se vaatii hyvin suuren määrän pisteitä (tällä hetkellä n. 200 km etäisyydellä toisistaan, mutta tarkempia kuvauksia on tulossa lähiaikoina, vanhoja GPS-laitteita ei kuitenkaan voida päivittää hyödyntämään näitä).

JRxxx kirjoitti:

...kuseksii milloin mitenkin... Mutta sotketaanpa vähän lisää ajankulukkeeksi: erilaisissa käännösteksteissä huomaa aika ajoin maileja käännettävän virstoiksi (maaetäisyyksissä, ei meriaiheisissa toki). Ja ruotsinkielen (riikinruotsin) peninkulmahan on "mil", joka taas on epäilyttävän lähellä mailia ("mile") sanana :) "Sjömil" taas on nautical mile. Ja vanhasta ruotsista löytyy sitten vielä lisää kivoja ja kovasti sekoittavia merimatkamittoja...

Lue lisää

- Poro ei pysty kusemaan juostessaan, kuten ei myöskään ihminen, varsinkin nainen. Johtaa halvaustilaan, siis porolla, jos tietty matka ylitetään. Tämä matka, ns poronkusema on 7.5 km maksimissa.

- Peninkulma tarkoittaa miten pitkä pemin (eli koiran) haukkuman kantama on, käytännössä n 10 km.

- Virsta on venäläinen tarkka pituusmitta (1066.7 m). Tsaari määräsi aikoinaan että kaikille postiteille piti laittaa virstaskiviä. Suomessa kuitenkin oli jo pystytetty "kilometrikiviä", joten tsaari ratkaisi ongelman lailla joka sanoi että virstas Suomessa on sama kuin km.

- Mil (Ruotsi Norja) on nykyään tarkasti 10 km. Aina ei ole ollut näin, ennen 1900-luvun alkua kun siirryttiin metriseen järjestelmään se oli pitempi, n 11-12 km (tämä katsottiin olevan sopiva kävelymatka taukojen välillä, tavallaan ihmisen vastine poronkusemalle"). Muilla mailla oli omia vastaavia määritelmiä, esim Tanska 7.6 km, Saksa 6.4 km, Hollanti 5.8 km, Italia 1.5 km jne. Vaikuttaa siltä että mitä etelämmäksi menee sitä useammin on kusettava...

- Mile (joka on hieman erimittainen USA:ssa ja UK:ssa, ero kuitenkin vaan desimaaleissa) on 1609 m. Ei pidä sekoitaa ruotsalaiseen mil (Jos auton nopeusmittari osoittaa 100 mph se tarkoittaa että nopeus on 160 km/h, ei 1000 km/h! Tämä huomautus vauhtisokeille.)

ei ole mpk kirjoitti:

"Muuten olen sitä mieltä, että yhtä kaariminuuttia vastaava matka isoympyrällä on meripeninkulma"

Maapallo ei ole pyöreä, se on navoistaan litistynyt (99.66%). Tällainen kappale kutsutaan ellipsoidiksi.

Tästä syystä kaariminuutti on päiväntasaajalla 1842 m ja navoilla 1862 m (muistaakseni se on 1852 m jossain 48' leveyspiirillä).

Mpk sen sijaan on AINA 1852 m (paikasta riippumatta). Tämä johtuu siitä että mpk on määritelty tällä tavalla.

Lisähuomautus: Maapallo ei itse asiassa ole edes säännöllinen ellipsoidi vaan ns. Geoidi (muistutta tavallaan perunaa kuhmineen). Tällä om merkitystä GPS paikannukselle (eniten korkeuslukemissa mutta myös paikannuksessa). Ongelma geoidin määrittelyssä on se että se vaatii hyvin suuren määrän pisteitä (tällä hetkellä n. 200 km etäisyydellä toisistaan, mutta tarkempia kuvauksia on tulossa lähiaikoina, vanhoja GPS-laitteita ei kuitenkaan voida päivittää hyödyntämään näitä).

Lue lisää

Tiedetään että maapallon ympäryysmitta 0n 40 000 km. Tämä vastaa 360 astetta (epäuskovainen voi tarkistaa kompassista). Aste vastaa 60 kaariminuttia.

Eli alunperin kun uskottiin että Tellus on pyöreä saatiin

kaariminutti = 40000/(360*60) = 1.852 km.

Tällöin kaariminuutti oli sama kuin mpk. Nykyään ei enää ole.

faktatietoa... kirjoitti:

- Poro ei pysty kusemaan juostessaan, kuten ei myöskään ihminen, varsinkin nainen. Johtaa halvaustilaan, siis porolla, jos tietty matka ylitetään. Tämä matka, ns poronkusema on 7.5 km maksimissa.

- Peninkulma tarkoittaa miten pitkä pemin (eli koiran) haukkuman kantama on, käytännössä n 10 km.

- Virsta on venäläinen tarkka pituusmitta (1066.7 m). Tsaari määräsi aikoinaan että kaikille postiteille piti laittaa virstaskiviä. Suomessa kuitenkin oli jo pystytetty "kilometrikiviä", joten tsaari ratkaisi ongelman lailla joka sanoi että virstas Suomessa on sama kuin km.

- Mil (Ruotsi Norja) on nykyään tarkasti 10 km. Aina ei ole ollut näin, ennen 1900-luvun alkua kun siirryttiin metriseen järjestelmään se oli pitempi, n 11-12 km (tämä katsottiin olevan sopiva kävelymatka taukojen välillä, tavallaan ihmisen vastine poronkusemalle"). Muilla mailla oli omia vastaavia määritelmiä, esim Tanska 7.6 km, Saksa 6.4 km, Hollanti 5.8 km, Italia 1.5 km jne. Vaikuttaa siltä että mitä etelämmäksi menee sitä useammin on kusettava...

- Mile (joka on hieman erimittainen USA:ssa ja UK:ssa, ero kuitenkin vaan desimaaleissa) on 1609 m. Ei pidä sekoitaa ruotsalaiseen mil (Jos auton nopeusmittari osoittaa 100 mph se tarkoittaa että nopeus on 160 km/h, ei 1000 km/h! Tämä huomautus vauhtisokeille.)

Lue lisää

"Muilla mailla oli omia vastaavia määritelmiä, esim Tanska 7.6 km, Saksa 6.4 km, Hollanti 5.8 km, Italia 1.5 km jne. Vaikuttaa siltä että mitä etelämmäksi menee sitä useammin on kusettava..."

Tein viime vuonna Daewinin tapaan tutkimusmatkan Kanarian saarille ja siellä päiväntasajan tienoilla se on ainoastaan 0.2 km (heti kun vaihtoi kapakasta toseen piti välittömästi mennä kuselle).

Koehenkilöitä oli kymmenen ja koe jatkui kahden viikon aikana. Aineistossa on toistatuhatta koepistettä, joten tilastollisin menetelmin voidaan tarkasti laske ns. Kanaria-mailin tarkka pituus = 197.58 m. Tällä luvulla on suuri merkitys paikallisen merenkulun (ja lentoliikenteen) turvallisuudelle.

Aiheesta julkaistaan artikkeli National Geohraphic:in seuraavassa numerossa, kannattaa lukea!

edellinen vastaaja kirjoitti:

Tiedetään että maapallon ympäryysmitta 0n 40 000 km. Tämä vastaa 360 astetta (epäuskovainen voi tarkistaa kompassista). Aste vastaa 60 kaariminuttia.

Eli alunperin kun uskottiin että Tellus on pyöreä saatiin

kaariminutti = 40000/(360*60) = 1.852 km.

Tällöin kaariminuutti oli sama kuin mpk. Nykyään ei enää ole.

Lue lisää

Tuo esittämäsi on kyllä totta, mutta käytännössä ollaan vähän samoissa mittasuhteissa kuin siinä, että normaalin mittanauhan metri ei tarkasti ottaen ole metrin mittainen. Käytännössä siis ei kartalla käytettävän mittaustarkkuuden rajoissa synny merkittävää virhettä, jos kartan pystyasteikolta saatavan kaariminuutin mittaa käyttää meripeninkulmana.

Meripeninkulman tarkka mitta on sopimuskysymys, ihan vastaavasti kuin metrinkin määritelmä eli molemmat ovat aikojen saatossa muuttuneet. Meille tavallisille ihmisille riittäisi useinmiten metrin määritelmäksi vanha ranskalainen metrin prototyyppi, niin myös meripeninkulman määritelmäksi kaariminuutin pituus.

JRxxx kirjoitti:

...harmaan sadepäivän kunniaksi mukaan inttämiseen :)))

Siis: jos merimaili on mielestäsi eri asia kuin meripeninkulma, niin kertoisitko, mikä se on? Väitän, kuten tuo toinenkin sinulle vastannut, että suomenkieliseen puheeseen on vahvasti vakiintunut sana "merimaili" tai jopa pelkkä "maili" täsmälleen samassa merkityksessä kuin meripeninkulma, ts. 1852 m. Joka sitten puolestaan on approksimaatti kaariminuutista, mutta siitäkin määritelmästä on havaittu saatavan aikaan ihan iloista pilkunviilausta :) Käytännön veneilyssä nyt kuitenkin merimaili=mpk=maili=1852 m ja yksi leveysaste on 60 mpk.

Lue lisää

Kaikki vastaukset on jo esitetty, sinä olet yksinkertaisesti tyhmä.

JRxxx kirjoitti:

...harmaan sadepäivän kunniaksi mukaan inttämiseen :)))

Siis: jos merimaili on mielestäsi eri asia kuin meripeninkulma, niin kertoisitko, mikä se on? Väitän, kuten tuo toinenkin sinulle vastannut, että suomenkieliseen puheeseen on vahvasti vakiintunut sana "merimaili" tai jopa pelkkä "maili" täsmälleen samassa merkityksessä kuin meripeninkulma, ts. 1852 m. Joka sitten puolestaan on approksimaatti kaariminuutista, mutta siitäkin määritelmästä on havaittu saatavan aikaan ihan iloista pilkunviilausta :) Käytännön veneilyssä nyt kuitenkin merimaili=mpk=maili=1852 m ja yksi leveysaste on 60 mpk.

Lue lisää

joten jatketaan inttämistä. Ei meripeninkulma ole kaariminuutin approksimaatti, vaan sovittu vakio. Kaariminuutin pituus vaihtelee paikasta toiseen, joten pikemminkin näitä kaariminuutin eri pituuksia voisi pitää meripeninkulman approksimaatteina.

ei ole kielettyä kirjoitti:

Kaikki vastaukset on jo esitetty, sinä olet yksinkertaisesti tyhmä.

...toistetaan kysymys: mitä "merimaili" muka tarkoittaa suomenkielessä, jos ei samaa kuin meripeninkulma? Ei ole vastausta näkynyt, on vain esitetty joukko eri maiden/kielten termejä, mutta kysymys koskikin suomea :)))

Oskari kirjoitti:

joten jatketaan inttämistä. Ei meripeninkulma ole kaariminuutin approksimaatti, vaan sovittu vakio. Kaariminuutin pituus vaihtelee paikasta toiseen, joten pikemminkin näitä kaariminuutin eri pituuksia voisi pitää meripeninkulman approksimaatteina.

Lue lisää

Tämä on pelkkää sanoilla leikkimistä, joten asiaa etsivät älkööt lukeko pidemmälle :)

Eikös juuri se, että kaariminuutille ei ole täsmällistä kaikkialla pätevää "matkapituutta", mutta sen vastineena käytetään samaa lukuna niin päiväntasaajalla kuin navoillakin, tarkoita sitä, että tämä luku on kaariminuurin approksimaatti, ts. riittävän tarkka arvio? Taas ne kaariminuutin todelliset pituudet ovat tarkkoja mitattuja arvoja eli eivät mitään arvioita.

Tulipas muuten mieleen ihan toinen asia: onkos GPS-laite niin viisas, että ottaa matkamittauksessaan huomioon maanpinnan korkeusvaihtelut? Ts. laskeeko se todella kolmiulotteisesti? Meinaan, jos kiipeät vuorenrinnettä koordinaattipisteestä X koordinaattipisteeseen Y ja samalla 1 000 m korkeammalle merenpinnasta, niin tässähän syntyy mielenkiintoinen virhemahdollisuus :) Pelkkä datum tuskin riittää korjaamaan tätä virhettä...

JRxxx kirjoitti:

Tämä on pelkkää sanoilla leikkimistä, joten asiaa etsivät älkööt lukeko pidemmälle :)

Eikös juuri se, että kaariminuutille ei ole täsmällistä kaikkialla pätevää "matkapituutta", mutta sen vastineena käytetään samaa lukuna niin päiväntasaajalla kuin navoillakin, tarkoita sitä, että tämä luku on kaariminuurin approksimaatti, ts. riittävän tarkka arvio? Taas ne kaariminuutin todelliset pituudet ovat tarkkoja mitattuja arvoja eli eivät mitään arvioita.

Tulipas muuten mieleen ihan toinen asia: onkos GPS-laite niin viisas, että ottaa matkamittauksessaan huomioon maanpinnan korkeusvaihtelut? Ts. laskeeko se todella kolmiulotteisesti? Meinaan, jos kiipeät vuorenrinnettä koordinaattipisteestä X koordinaattipisteeseen Y ja samalla 1 000 m korkeammalle merenpinnasta, niin tässähän syntyy mielenkiintoinen virhemahdollisuus :) Pelkkä datum tuskin riittää korjaamaan tätä virhettä...

Lue lisää

Samalla logiikalla voitaisiin useimpia mittayksiköitä nimittää jonkin luonnossa esiintyvän approksimaateiksi, koska niiden taustalla usein on jokin konkreettinen asia. Ei minua pahasti häiritse, jos joku näin haluaa tehdä.

Mutta tuohon toiseen kysymykseesi. En osaa siihen vastata muuta kuin, että jonkun GPS:n ohjeessa kehotettiin merellä kiinnittämään korkeus nollaksi, koska se nopeuttaa laitteen toimintaa. Tämä voisi viitata siihen, että etäisyydessä muuten otettaisiin myös korkeus huomioon.

JRxxx kirjoitti:

Tämä on pelkkää sanoilla leikkimistä, joten asiaa etsivät älkööt lukeko pidemmälle :)

Eikös juuri se, että kaariminuutille ei ole täsmällistä kaikkialla pätevää "matkapituutta", mutta sen vastineena käytetään samaa lukuna niin päiväntasaajalla kuin navoillakin, tarkoita sitä, että tämä luku on kaariminuurin approksimaatti, ts. riittävän tarkka arvio? Taas ne kaariminuutin todelliset pituudet ovat tarkkoja mitattuja arvoja eli eivät mitään arvioita.

Tulipas muuten mieleen ihan toinen asia: onkos GPS-laite niin viisas, että ottaa matkamittauksessaan huomioon maanpinnan korkeusvaihtelut? Ts. laskeeko se todella kolmiulotteisesti? Meinaan, jos kiipeät vuorenrinnettä koordinaattipisteestä X koordinaattipisteeseen Y ja samalla 1 000 m korkeammalle merenpinnasta, niin tässähän syntyy mielenkiintoinen virhemahdollisuus :) Pelkkä datum tuskin riittää korjaamaan tätä virhettä...

Lue lisää

Tämä vastaus tulee nyt ulkomuistista, siinä voi olla virheitä joita tietävämmät korjatkoon (mielellään lähdeviitteiden kera). Lyhyesti: sijainti on aina paikka käytettävän vertailuellipsoidin pinnalla sijaintipaikan korkeudesta riippumatta.

GPS:n kertoma sijaintitieto on 2D- tai 3D-tietoa eli kun riittävä määrä satelliitteja on sopivasti sijoittuneena taivaankannelle, saadaan ulos myös korkeustieto. Korkeus on käsittääkseni sen hetkinen sijainti geoidin (eli maapallon pinnanmuotoa kuvaavan vertailuellipsoidin, jonka taas määrittää käytetty datum) pinnalta. Geoidi ei ole sama kuin merenpinta, mutta aika lähellä sitä. Merenpinnan korkeus vaihtelee paikallaan pysyvästä geoidista mm. sääolosuhteista riippuen.

GPS:n mittauksen luonteesta johtuen korkeustieto on aina huomattavasti epätarkempi (käytännössä virhe jopa 10-kertainen) kuin paikkatieto. Muistelen lukeneeni, että jos GPS tiputetaan vaikkapa kilometrin korkeudesta, niin mitatuksi matkaksi tulee 0 (olettaen tietenkin, että putoaminen tapahtuu kohtisuoraan maanpintaa kohden ilman sivuttaissiirtymiä.

Sijainnin suhteen nousu 1000 m korkuisen vuoren rinnettä pitkin ei tuota ongelmia muussa kuin mitatussa matkassa. Eli vaikka kuljet kuvitellun kolmion hypotenuusaa pitkin, GPS:n kertoma sijaintisi liikkuu kateettia pitkin. Sijainti on siis aina paikka tasopinnan pinnalla (tai tarkemmin tietenkin vertailuellipsoidin pinnalla) sen hetkisestä korkeudesta riippumatta. Korkeustieto voidaan sitten GPS:ssä esittää erikseen, mutta itse paikkatietoon se ei vaikuta.

AriT kirjoitti:

Tämä vastaus tulee nyt ulkomuistista, siinä voi olla virheitä joita tietävämmät korjatkoon (mielellään lähdeviitteiden kera). Lyhyesti: sijainti on aina paikka käytettävän vertailuellipsoidin pinnalla sijaintipaikan korkeudesta riippumatta.

GPS:n kertoma sijaintitieto on 2D- tai 3D-tietoa eli kun riittävä määrä satelliitteja on sopivasti sijoittuneena taivaankannelle, saadaan ulos myös korkeustieto. Korkeus on käsittääkseni sen hetkinen sijainti geoidin (eli maapallon pinnanmuotoa kuvaavan vertailuellipsoidin, jonka taas määrittää käytetty datum) pinnalta. Geoidi ei ole sama kuin merenpinta, mutta aika lähellä sitä. Merenpinnan korkeus vaihtelee paikallaan pysyvästä geoidista mm. sääolosuhteista riippuen.

GPS:n mittauksen luonteesta johtuen korkeustieto on aina huomattavasti epätarkempi (käytännössä virhe jopa 10-kertainen) kuin paikkatieto. Muistelen lukeneeni, että jos GPS tiputetaan vaikkapa kilometrin korkeudesta, niin mitatuksi matkaksi tulee 0 (olettaen tietenkin, että putoaminen tapahtuu kohtisuoraan maanpintaa kohden ilman sivuttaissiirtymiä.

Sijainnin suhteen nousu 1000 m korkuisen vuoren rinnettä pitkin ei tuota ongelmia muussa kuin mitatussa matkassa. Eli vaikka kuljet kuvitellun kolmion hypotenuusaa pitkin, GPS:n kertoma sijaintisi liikkuu kateettia pitkin. Sijainti on siis aina paikka tasopinnan pinnalla (tai tarkemmin tietenkin vertailuellipsoidin pinnalla) sen hetkisestä korkeudesta riippumatta. Korkeustieto voidaan sitten GPS:ssä esittää erikseen, mutta itse paikkatietoon se ei vaikuta.

Lue lisää

Näin minäkin ajattelin sen olevan, eli sijaintitieto on oikein, mutta kuljetun matkan mittaus ei välttämättä. Tai pikemminkin niin, että todennäköisesti laite kertoo matkankin sitä kateettia pitkin mitattuna ja siksi voi syntyä virhe, jos perustaa suunnistustaan välimatkatietoon. No, tuskinpa tällä todellakaan on käytännön merkitystä, kunhan teoretisoin :)

AriT kirjoitti:

Tämä vastaus tulee nyt ulkomuistista, siinä voi olla virheitä joita tietävämmät korjatkoon (mielellään lähdeviitteiden kera). Lyhyesti: sijainti on aina paikka käytettävän vertailuellipsoidin pinnalla sijaintipaikan korkeudesta riippumatta.

GPS:n kertoma sijaintitieto on 2D- tai 3D-tietoa eli kun riittävä määrä satelliitteja on sopivasti sijoittuneena taivaankannelle, saadaan ulos myös korkeustieto. Korkeus on käsittääkseni sen hetkinen sijainti geoidin (eli maapallon pinnanmuotoa kuvaavan vertailuellipsoidin, jonka taas määrittää käytetty datum) pinnalta. Geoidi ei ole sama kuin merenpinta, mutta aika lähellä sitä. Merenpinnan korkeus vaihtelee paikallaan pysyvästä geoidista mm. sääolosuhteista riippuen.

GPS:n mittauksen luonteesta johtuen korkeustieto on aina huomattavasti epätarkempi (käytännössä virhe jopa 10-kertainen) kuin paikkatieto. Muistelen lukeneeni, että jos GPS tiputetaan vaikkapa kilometrin korkeudesta, niin mitatuksi matkaksi tulee 0 (olettaen tietenkin, että putoaminen tapahtuu kohtisuoraan maanpintaa kohden ilman sivuttaissiirtymiä.

Sijainnin suhteen nousu 1000 m korkuisen vuoren rinnettä pitkin ei tuota ongelmia muussa kuin mitatussa matkassa. Eli vaikka kuljet kuvitellun kolmion hypotenuusaa pitkin, GPS:n kertoma sijaintisi liikkuu kateettia pitkin. Sijainti on siis aina paikka tasopinnan pinnalla (tai tarkemmin tietenkin vertailuellipsoidin pinnalla) sen hetkisestä korkeudesta riippumatta. Korkeustieto voidaan sitten GPS:ssä esittää erikseen, mutta itse paikkatietoon se ei vaikuta.

Lue lisää

Hmmm ... tuttavat laskivat taannoin hyppyrimäen alastulorinteen pulkalla. Käsigepsi antoi huipuiksi ~70 km/h, mistä duudsonit olivat kovin ylpeitä.
Todellinen nopeus on siis kuitenkin ollut tätäkin suurempi, sillä GPS mittaa vain nopeuden vaakakomponentin. Mielenkiintoista seurata, käyvätkö kaverukset tämän kuultuaan mittaamassa rinteen korkeuseron.

Ja ongelmahan ei taida koskea veneen nopeuden mittausta, sillä meri/järvi on keskimääräisesti geodin suuntainen, tai ainakin lähes ...