Arne Waronen

sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).

FKYL kirjoitti:

sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).

Lue lisää

Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?

hän oli hieno ihminen kirjoitti:

Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?

Lue lisää

Törmäsin sattumalta isosedästäni Arne G. Warosesta täällä käytyyn viestien vaihtoon. Olipa hauska lukea muisteluksia Arne G:stä, sikäli kun itse tunnen hänen vaiheitaan, ne pitivät pääosin paikkansa.

Hän oli tosiaan syntynyt Inkerinmaalla, jossa hänen isänsä, Tohmajärvellä syntynyt Juho Waronen toimi Kaprion luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1893-1906. Hänen äitinsä Lili oli Helsingissä Vuorikatu 22:ssa toimineen Helsingfors Lyceumin eli "Böökin lyseon" rehtorin Emil Böökin tytär, joka meni 1895 naimisiin heillä Vuorikadulla opiskeluaikanaan asuneen nuoren papin kanssa.

Vaikka heidän kotinsa oli ensin Kaprion pappilassa, ja tämän jälkeen Laatokan rannalla Kurkijoella ja vuodesta 1913 lähtien Karjalan kannaksen Uudellakirkolla, Arne ja hänen sisaruksensa kävivät koulua Helsingissä ja asuivat tuolloin kouluajat isovanhempiensa kotona Vuorikadulla. Vuorikadun vanhasta "Böökeborgista", niin kuin Arne G:llä oli tapana sanoa, oli suuri osa hänelle, samoin kuin hänen sisaruksilleen ja serkuilleenkin ominaista omaperäistä yleissivistystä peräisin.

Arne G valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja toimi pitkään historianopettajana ja vuodesta 1949 lähtien rehtorina Töölössä toimineessa Arkadian yhteislyseossa. Jatkosodan aikana hän oli armeijassa kapteenina ja mm. kirjoitti Isänmaan historian oppitunteja -nimisen oppikirjan armeijan opetuskäyttöön.

Arne G:n toinen puoliso oli Arkadian yhteislyseon saksanopettaja Irja Uexküll-Gyllenband, jolla oli aikaisemmasta avioliitosta kaksi tytärtä, joista toinen oli Helsingin Sanomien pitkäaikainen teatteriarvostelija Sole Uexküll.

Sodan jälkeen Arne G oli mukana merkillisessä hankkeessa, jossa autettiin valvontakomission ja kommunistisen Valpon uhkaamia suomalaisupseereita pakenemaan maasta. Tähän kului sekä hänen oma omaisuutensa että myös mm. Arkadian koulun varoja, minkä vuoksi hän joutui jättämään rehtorin tehtävät. Arkadian yhteislyseo toimii nykyään Klaukkalassa.

Myöhemmin Arne G oli opettajana mm. Kuusankoskella ja Lappeenrannassa ja lopulta pitkään Forssan yhteislyseossa. Hänen lempinimenään oli tosiaan Watussi, jonka olen kuullut monilta tapaamiltani hänen entisiltä oppilailtaan ja joka pitkälle, yli 190-senttiselle miehelle hyvin myös sopi.

Muistan kun kävimme 1970- ja 1980-luvulla häntä usein tapaamassa. Hän asui ensin matalassa pienessä puutalossa vanhassa työläiskaupunginosassa Ronttismäessä ja myöhemmin kerrostalossa Finlaysonintien ja Helsingin-Porin valtatien välisellä alueella. Hänen kanssaan oli tavattoman hauska jutella, sillä hänellä oli muistissaan loppumaton varasto erityisesti historiaan liittyviä juttuja ja anekdootteja. Viimeiset aikansa hän oli Heikanrinteen vanhainkodissa Forssassa, jossa hän kuoli 86-vuotiaana vuonna 1985.

hän oli hieno ihminen kirjoitti:

Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.

Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.

Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.

Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.

Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?

Lue lisää

Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies

Anonyymi kirjoitti:

Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies

Lue lisää

Elina Oinaala, "mummeli" oli uskonnonopettajana myös minulla. Hänen miehensä taisi olla kirkkoherrana jossain Forssan naapurikunnassa.
Eikös Simojoki ollut Jaska, eli Jaakko Simojoki, suomenkielenopettaja ja ihan mukava persoona? Google löysi samannimisen papin, joka on nyt eläkkeellä.

Itse olen ylioppilas vuodelta 1975, eli kirjoittanut 6 vuotta sinun jälkeesi.

Leikas on outo nimi minulle, muut tuttuja. Eräs matematiikanopettaja oli myös Lauri Uusi-Hakimo, "pätkä". Hän opetti myös kauppaopistossa. Lasse Laakso taisi tulla koulun matematiikan opettajaksi ainakin lukioon vasta noin v. 1970. Hän kulki aika pitkää työmatkaa 10-tietä pitkin ...

Tällaisen julkaisun löysin netistä muistini tueksi koskien FYL:ta, nyt on varmistettu Jaskan sukunimikin. Eipä tuossa juuri 60- ja 70-lukujen opettajien nimiä ole.

https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/o2/julkaisuja/y1v:file/download/110-vuotisjuhlajulkaisu_nordman.pdf

Julkaisu on noin 10 vuotta vanha, vuodelta 2009 tai 2010.

Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.

- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.

Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.

Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.

Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.

Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.

Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.

Lue lisää

Oliko Irma Muhonen historianopettajana? Aivan selvän vanhanpiian tuntuinen, ei opettanut minua.
Löyttyniemi (jaakko) opetti ainakin fysiikkaa, ja oli sitten rehtorina Rolf Rajalinin jälkeen.
Ruotsia opetti Sinikka Pirhonen (os. Santanen), Voi olla muitakin, en tunne niitä.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.

Lue lisää

Kaija Simojoki farmaseutti opetti matematiikkaa keskikoulussa. Oli hyvä kurinpitäjä. Katse riitti rauhoittamaan villeimänkin poika oppilaan. Ehkä sain itsekin kipinän opiskella farmaseutiksi. Apteekin tiskin takana vierähtikin melkein 40 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.

- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.

Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.

Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.

Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.

Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.

Lue lisää

Matti Mathlin opetti latinaa.

Marja Savola saksa ruotsi
Hilkka Haapala saksa
Eila Takkinen ruotsi
Jorma ? matematiikka

Anonyymi kirjoitti:

Marja Savola saksa ruotsi
Hilkka Haapala saksa
Eila Takkinen ruotsi
Jorma ? matematiikka

Taitaa olla aika paljon myöhäisempiä aikoja. Itse muistelen 60-luvun loppupuolta ja 70-luvun alkupuolta vuoteen 1975 asti.
Nuo opettajat jotka mainitset , ovat minulle aivan tuntemattomia FYL:ssä.

Anonyymi kirjoitti:

Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.

- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.

Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.

Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.

Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.

Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.

Lue lisää

Sinikka Riiho, musiikki

Ruotsia opetti Leila Reisto n.vuonna 1959. Eila Hosia n.vuonna 1965.Martti Karhuvaara 1960-luku.

Psykologiaa opetti Kaikkonen n.vuonna 1960.

Anonyymi kirjoitti:

Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.

- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.

Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.

Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.

Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.

Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.

Lue lisää

Jaakko Simojoen vaimo oli nimeltään Kaija.

Anonyymi kirjoitti:

Oliko Irma Muhonen historianopettajana? Aivan selvän vanhanpiian tuntuinen, ei opettanut minua.
Löyttyniemi (jaakko) opetti ainakin fysiikkaa, ja oli sitten rehtorina Rolf Rajalinin jälkeen.
Ruotsia opetti Sinikka Pirhonen (os. Santanen), Voi olla muitakin, en tunne niitä.

Lue lisää

Minulle Jaakko Löyttyniemi opetti matematiikkaa ainakin 1970-71, oli luokanvalvojammekin ja koulun vararehtori, myöhemmin rehtori.

musiikki Sinikka Riiho
uskonto Elina Oinaala ja Juhani Muilu
liikunta Raimo Syrjänen hautajaiset olivat 9.12.2023

Ei ollut yhteinen kesämökki pelkästään, vaan asui jonkun hammaslääkärinaisen kanssa torin laidalla, olisiko ollut siinä missä on Osuuspankki tai ihan vieressä? Vedät ihan oikeita johtopäätöksiä.
Saksan opettajana oli Sisko Tammi (lyhyt saksa).

Muistan vieläkin jotain, joskus oli jo virheenteon mahdollisuus jo otsikossa:

Sanelukirjoitusharjoitus
Euraasialainen emansipaationainen kantoi kamelilla klooribentsolia patologisille pedagogeille Tsekkoslovakiassa.

Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.

Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä?

Anonyymi kirjoitti:

Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.

Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä?

Lue lisää

Kyseessä oli Forssan yhteislyseo, FYL.

Anonyymi kirjoitti:

Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.

Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä?

Lue lisää

" Te idiootit, ei teistä mitään tule . No ,voi teistä nyt jotain tullakin".
Näillä sanoilla Waronen sai raivarin,kun emme osanneet ruotsin läksyjämme.

Se oli täysin epämusikaaliselle pahin tunti. Enää niistä onneksi muista mitään, paitsi laulun 5 numeron todistuksessa. Lukiossa ei enää musiikkia ollut. Onko nykyään musiikki enää koulujen opetusaineissa mukana? Sen sietäisi kyllä poistaa pahana kyykytysaineena.

Tuollaisen nippa nappa numeron saavat kuulemma kaikki yläkoululaiset kaikista aineista, koska nykyään niitä ei jätetä luokalleen ja opettajat ovat kovasti jo työllistettyjä, niin ehtojakaan ei anneta.

Vassarien oppien mukaan läpirunnottu koulumuutos joskus 70-luvulla toi peruskoulun, ja se ei todellakaan ole sopiva paikka kaikille. Vaatimustaso on liian kova. Lisäksi luokissa oleilevat häiriköt tekevät opetuksen mahdottomaksi. Ennen oli apukoulujakin. Sinne jotkut kuuluisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Se oli täysin epämusikaaliselle pahin tunti. Enää niistä onneksi muista mitään, paitsi laulun 5 numeron todistuksessa. Lukiossa ei enää musiikkia ollut. Onko nykyään musiikki enää koulujen opetusaineissa mukana? Sen sietäisi kyllä poistaa pahana kyykytysaineena.

Tuollaisen nippa nappa numeron saavat kuulemma kaikki yläkoululaiset kaikista aineista, koska nykyään niitä ei jätetä luokalleen ja opettajat ovat kovasti jo työllistettyjä, niin ehtojakaan ei anneta.

Vassarien oppien mukaan läpirunnottu koulumuutos joskus 70-luvulla toi peruskoulun, ja se ei todellakaan ole sopiva paikka kaikille. Vaatimustaso on liian kova. Lisäksi luokissa oleilevat häiriköt tekevät opetuksen mahdottomaksi. Ennen oli apukoulujakin. Sinne jotkut kuuluisivat.

Lue lisää

Peruskoulu syntyi Johannes Virolaisen opetusministerikaudella.

Anonyymi kirjoitti:

Peruskoulu syntyi Johannes Virolaisen opetusministerikaudella.

Oli kenen hyvänsä, mutta malli tuli suoraan DDR- nimisestä valtiosta, joka oli joskus olemassa Neukkulan tahdosta.