mainitaan ohimennen Helsingin Sanomissa tänään lauantaina 25.11.2006 sivulla A21.
Hän oli syntynyt v. 1898. Onkohan kyseessä sama mies, joka oli vielä aivan 1970-luvun alussa historian opettajana Forssassa (luultavasti ei montaa vuotta)?
Muistelen siis vanhaa opettajaani, joka olisi tämän mukaan siis ollut jo 72-vuotias v. 1970. Olin keskikoulussa vuosina 1967 - 1971 Forssan yhteislyseossa ja historiaa opetti Arne G. Waronen, pitkä vanha mies, lisänimeltään Watussi.
Arne Waronen
FKYL
33
4025
Vastaukset
- Lyseossa ollut
Kyllä on sama henkilö kyseessä. Muistan Arne Warosen kuolinilmoituksesta, että hänen syntymäpaikkansa oli Inkerinmaalla, ja tämäkin täsmää HS:n artikkelin tietoihin.
Minäkin olin lyseossa, vuosina 1969-1972. Waronen ei opettanut meidän luokkaamme, mutta muistan hänet hyvin. Ei olisi osannut ajatella kuitenkaan, että hän oli niin iäkäs. - loyrsa
Markus Leppon Forssa-kirjassa vuodelta 1971 on Watussin haastattelu. Iäksi mainitaan 73 v. joka täsmää syntymävuoteen.
Kirjan kuvassa on myös taulu, joka näyttää Hesarin kuvan mukaan hänen äidiltään!
Harmi vain ettei Watussi muistellut meille elämäänsä. Paljon mielenkiintoista tietoa meni hukkaan.
Googlettaminen kertoi, että hän oli Arkadian yhteiskoulun rehtori 1949-1956.- FKYL
sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).
- hän oli hieno ihminen
FKYL kirjoitti:
sen kuulin jo Forssassa asuessani. Hänelle oli tullut jotain rahaongelmia koulun raha-asioissa. Sitten hän vaihtoi työpaikkaa. Arkadian yhteiskoulu on kai hieman hienompi koulu Helsingin Töölössä. Vanhempi poikanikin on nyt oikein Töölössä koulussa - mutta ei tuossa Arkadian yhteiskoulussa (jos sellainen vielä toimii).
Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.
Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.
Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.
Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.
Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia? - Eero W
hän oli hieno ihminen kirjoitti:
Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.
Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.
Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.
Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.
Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?Törmäsin sattumalta isosedästäni Arne G. Warosesta täällä käytyyn viestien vaihtoon. Olipa hauska lukea muisteluksia Arne G:stä, sikäli kun itse tunnen hänen vaiheitaan, ne pitivät pääosin paikkansa.
Hän oli tosiaan syntynyt Inkerinmaalla, jossa hänen isänsä, Tohmajärvellä syntynyt Juho Waronen toimi Kaprion luterilaisen seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1893-1906. Hänen äitinsä Lili oli Helsingissä Vuorikatu 22:ssa toimineen Helsingfors Lyceumin eli "Böökin lyseon" rehtorin Emil Böökin tytär, joka meni 1895 naimisiin heillä Vuorikadulla opiskeluaikanaan asuneen nuoren papin kanssa.
Vaikka heidän kotinsa oli ensin Kaprion pappilassa, ja tämän jälkeen Laatokan rannalla Kurkijoella ja vuodesta 1913 lähtien Karjalan kannaksen Uudellakirkolla, Arne ja hänen sisaruksensa kävivät koulua Helsingissä ja asuivat tuolloin kouluajat isovanhempiensa kotona Vuorikadulla. Vuorikadun vanhasta "Böökeborgista", niin kuin Arne G:llä oli tapana sanoa, oli suuri osa hänelle, samoin kuin hänen sisaruksilleen ja serkuilleenkin ominaista omaperäistä yleissivistystä peräisin.
Arne G valmistui Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi ja toimi pitkään historianopettajana ja vuodesta 1949 lähtien rehtorina Töölössä toimineessa Arkadian yhteislyseossa. Jatkosodan aikana hän oli armeijassa kapteenina ja mm. kirjoitti Isänmaan historian oppitunteja -nimisen oppikirjan armeijan opetuskäyttöön.
Arne G:n toinen puoliso oli Arkadian yhteislyseon saksanopettaja Irja Uexküll-Gyllenband, jolla oli aikaisemmasta avioliitosta kaksi tytärtä, joista toinen oli Helsingin Sanomien pitkäaikainen teatteriarvostelija Sole Uexküll.
Sodan jälkeen Arne G oli mukana merkillisessä hankkeessa, jossa autettiin valvontakomission ja kommunistisen Valpon uhkaamia suomalaisupseereita pakenemaan maasta. Tähän kului sekä hänen oma omaisuutensa että myös mm. Arkadian koulun varoja, minkä vuoksi hän joutui jättämään rehtorin tehtävät. Arkadian yhteislyseo toimii nykyään Klaukkalassa.
Myöhemmin Arne G oli opettajana mm. Kuusankoskella ja Lappeenrannassa ja lopulta pitkään Forssan yhteislyseossa. Hänen lempinimenään oli tosiaan Watussi, jonka olen kuullut monilta tapaamiltani hänen entisiltä oppilailtaan ja joka pitkälle, yli 190-senttiselle miehelle hyvin myös sopi.
Muistan kun kävimme 1970- ja 1980-luvulla häntä usein tapaamassa. Hän asui ensin matalassa pienessä puutalossa vanhassa työläiskaupunginosassa Ronttismäessä ja myöhemmin kerrostalossa Finlaysonintien ja Helsingin-Porin valtatien välisellä alueella. Hänen kanssaan oli tavattoman hauska jutella, sillä hänellä oli muistissaan loppumaton varasto erityisesti historiaan liittyviä juttuja ja anekdootteja. Viimeiset aikansa hän oli Heikanrinteen vanhainkodissa Forssassa, jossa hän kuoli 86-vuotiaana vuonna 1985. - Anonyymi
hän oli hieno ihminen kirjoitti:
Minäkin menin Forssan yhteislyseoon 1967.
Arne Warosella oli hieno ura ennen Forssaan tuloa. Käsittääkseni hän oli sotien aikaan jokin iso pomo kouluhallituksessa tms.
Hän oli hyvin kielitaitoinen henkilö ja hän osasi Suomen historiasta kertoa ohi historiankirjojenkin, jos vain tarkasti kuunteli.
Joskus hän kertoi, että kun Lenita Airisto valittiin missiksi, joku lehtimies tunki kesken tunnin hakemaan neiti Airistoa kuvauksiin.Waronen oli kai silloin koulun rehtori.
Waronen oli naimisissa ruotsinkielisen Hesarin kirjallisuustoimittajan kanssa, en muista nimeä. Yekskull tai jotain? Käsittääkseni vaimolla oli tytär, AW:llä ei ollut lapsia.
Waronen kertoi lapsuusajoistaan Viipurissa. Hän oli kotona oppinut kieliä lastenhoitajalta, keittäjältä, sisäpiioilta ja mitä niitä nyt oli. Kerran itsekin kuulin, miten hän koulun puhelimessa puhui niin, että vaihtoi moneen kertaan kieltä. Osasi hyvin ainakin molempia kotimaisia, saksaa, ranskaa ja venäjää.
Waronen ymmärtääkseni kuoli pitkään sairastettuaan Forssan vanhainkodissa.Olisivatkohan Simojoki ja Maarvala olleet hänen viimeisiä ystäviään.
Muistatteko heitä? Tai muita opettajia?Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan lukiosta poispäässeenä 1969 ainakin Karhuvaaran pariskunnan Martin ja Marjan, Eeva Härmän, Saara Rihun, todellakin Martti Simojoen ja Maarvalan Yrjön, Margareta Hannulan, Leikas Markku?, Oinaala?, ja pari nimeä pyörii kielen päällä, matikan maikka, joka sai sydän infarktin sekä kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies
Elina Oinaala, "mummeli" oli uskonnonopettajana myös minulla. Hänen miehensä taisi olla kirkkoherrana jossain Forssan naapurikunnassa.
Eikös Simojoki ollut Jaska, eli Jaakko Simojoki, suomenkielenopettaja ja ihan mukava persoona? Google löysi samannimisen papin, joka on nyt eläkkeellä.
Itse olen ylioppilas vuodelta 1975, eli kirjoittanut 6 vuotta sinun jälkeesi.
Leikas on outo nimi minulle, muut tuttuja. Eräs matematiikanopettaja oli myös Lauri Uusi-Hakimo, "pätkä". Hän opetti myös kauppaopistossa. Lasse Laakso taisi tulla koulun matematiikan opettajaksi ainakin lukioon vasta noin v. 1970. Hän kulki aika pitkää työmatkaa 10-tietä pitkin ...
Tällaisen julkaisun löysin netistä muistini tueksi koskien FYL:ta, nyt on varmistettu Jaskan sukunimikin. Eipä tuossa juuri 60- ja 70-lukujen opettajien nimiä ole.
https://peda.net/forssa/forssan-yhteislyseo/o2/julkaisuja/y1v:file/download/110-vuotisjuhlajulkaisu_nordman.pdf
Julkaisu on noin 10 vuotta vanha, vuodelta 2009 tai 2010.
- Anonyymi
Kuvaamataitoa opettanut taiteilijamies oli Vaarula, etunimi ei nyt tullut mieleen. Tunnetuimpia taiteilijoita paikallisesti. Simojoki oli tosiaan Jaska eli Jaakko, pipukärkiset kengät tavaramerkkinsä. Syrjäsen Rapi oli Maarvalan aisapari ja taisi toimia jonkin aikaa rehtorinakin. Rolf Rajalin rehtorina 60-luvulla ja myöhemmin Jaakko Löyttyniemi.
- Anonyymi
(Täydennä puuttuvat kohdat)
Olavi Vaarula kuvaamataito
Veikko Niiranen historia
Leila Reisto saksa ruotsi
Irma Muhonen historia
Saara Rihu kuvaamataito
Sisko Tammi saksa
Jaakko Löyttyniemi matematiikka
Jaakko Simojoki äidinkieli
Yrjö Maarvala liikunta
Suoma Lindskåg englanti
Rauno Kirjavainen fysiikka kemia
Matti Mathliń matematiikka
Riitta Ilmén biologia
Lauri Uusi-Hakimo äidinkieli
? ruotsi
? psykologia uskonto- Anonyymi
Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.
- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.
Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.
Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.
Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.
Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari. - Anonyymi
Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.
Oliko Irma Muhonen historianopettajana? Aivan selvän vanhanpiian tuntuinen, ei opettanut minua.
Löyttyniemi (jaakko) opetti ainakin fysiikkaa, ja oli sitten rehtorina Rolf Rajalinin jälkeen.
Ruotsia opetti Sinikka Pirhonen (os. Santanen), Voi olla muitakin, en tunne niitä. Anonyymi kirjoitti:
Eikös Löytty opettanut kemiaa ja fysiikkaa? Simojoen vaimo Kaija taisi opettaa saksaa. Muistaakseni Eerola (nainen) oli englannin opettajan nimi. Ruotsia joku tiukka nainen, siis vaativa. Historiaa opetti myös joku nainen nimi ei tule mieleen.
Kaija Simojoki farmaseutti opetti matematiikkaa keskikoulussa. Oli hyvä kurinpitäjä. Katse riitti rauhoittamaan villeimänkin poika oppilaan. Ehkä sain itsekin kipinän opiskella farmaseutiksi. Apteekin tiskin takana vierähtikin melkein 40 vuotta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.
- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.
Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.
Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.
Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.
Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.Matti Mathlin opetti latinaa.
- Anonyymi
Marja Savola saksa ruotsi
Hilkka Haapala saksa
Eila Takkinen ruotsi
Jorma ? matematiikka - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Marja Savola saksa ruotsi
Hilkka Haapala saksa
Eila Takkinen ruotsi
Jorma ? matematiikkaTaitaa olla aika paljon myöhäisempiä aikoja. Itse muistelen 60-luvun loppupuolta ja 70-luvun alkupuolta vuoteen 1975 asti.
Nuo opettajat jotka mainitset , ovat minulle aivan tuntemattomia FYL:ssä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.
- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.
Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.
Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.
Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.
Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.Sinikka Riiho, musiikki
- Anonyymi
Ruotsia opetti Leila Reisto n.vuonna 1959. Eila Hosia n.vuonna 1965.Martti Karhuvaara 1960-luku.
Psykologiaa opetti Kaikkonen n.vuonna 1960. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joku Tolonen (mies, kai taiteilija) oli vähän aikaa myös opettamassa kuvaamataitoa.
- ruotsinkieli ei ole ollut vahvimpia alueitasi. Veikkaisin että Suoman sukunimi kirjoitettiin oikein näin: Lindskog. Suoma Ala-poikela taisi olla hänen tyttönimensä, myöhemmin siis Suoma Lindskog. Opetti minullekin englantia, kuten Eeva Härmä, nimi kai oli mainittu aiemmin.
Sinikka Santanen, meni myöhemmin naimisiin ja nimenä Sinikka Pirhonen, opetti ruotsinkieltä muistaakseni molempien sukunimiensä aikana.
Matti Mathlin tuskin opetti matematiikkaa koskaan. Hän oli äidinkielen opettajana ja ajeli kuplavolkkarilla. Se oli vähän uudempi malli, jossa oli isot takalamput, ellen väärin muista.
Tosiaan, Raimo Syrjänen oli liikunnan opettaja.
Jaakko Simojoen vaimo, etunimeä en muista, opetti myös jotakin lyseossa. Ei ollut minulla opettajana.
Kalle Anttila oli poikien veistonopettaja 60-luvulla.
Kotitalousopettajana toimi nainen, jonka molemmat pojat olivat oppilaina koulussa, samana vuonna syntyneitä. Muistaakseni Anneli Salomaa. Eipä kai poikia ollut hänen oppilainaan, vaan Kalle Anttilan tunneilla kävivät.
Matematiikkaa opetti alaluokilla luultavasti vain lyhyen aikaa Maire Hymander.
Musiikinopettajan nimeä en muista. Hän oli nainen.
Biologiaa opetti joku vaalea nainen 70-luvulla.
Elina Oinaalan (Mummeli) lisäksi uskontoa opetti aiemmin karjakkona ollut, sittemmin opettajaksi opiskellut Saara Kasari.Jaakko Simojoen vaimo oli nimeltään Kaija.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oliko Irma Muhonen historianopettajana? Aivan selvän vanhanpiian tuntuinen, ei opettanut minua.
Löyttyniemi (jaakko) opetti ainakin fysiikkaa, ja oli sitten rehtorina Rolf Rajalinin jälkeen.
Ruotsia opetti Sinikka Pirhonen (os. Santanen), Voi olla muitakin, en tunne niitä.Minulle Jaakko Löyttyniemi opetti matematiikkaa ainakin 1970-71, oli luokanvalvojammekin ja koulun vararehtori, myöhemmin rehtori.
- Anonyymi
musiikki Sinikka Riiho
uskonto Elina Oinaala ja Juhani Muilu
liikunta Raimo Syrjänen hautajaiset olivat 9.12.2023
- Anonyymi
Tyttöjen voimistelunopettaja oli Margareta Hannula, jolla yhteinen kesämökki naisen kanssa. Voisiko vetää jonkin johtopäätöksen?
Maire Ryynännen opetti ainakin kemiaa.
Jaskan sanelukirjoitusharjoituksista irtosi trauma poikineen, kun numero meni miinuksen puolelle.
Saksan tunnilla pelättiin ja aina ihan aiheesta. Aus bei nach won zu sentään vielä muistuu mieleen. Ruotsista vain tre små troll kun ne lekte med en boll, Vieläkään en ymmärrä varför?- Anonyymi
Ei ollut yhteinen kesämökki pelkästään, vaan asui jonkun hammaslääkärinaisen kanssa torin laidalla, olisiko ollut siinä missä on Osuuspankki tai ihan vieressä? Vedät ihan oikeita johtopäätöksiä.
Saksan opettajana oli Sisko Tammi (lyhyt saksa).
Muistan vieläkin jotain, joskus oli jo virheenteon mahdollisuus jo otsikossa:
Sanelukirjoitusharjoitus
Euraasialainen emansipaationainen kantoi kamelilla klooribentsolia patologisille pedagogeille Tsekkoslovakiassa.
- Anonyymi
Palaan vielä Arne Waroseen. Kuten tuossa aiemmin kerrottiin hän opetti hetken aikaa myös Kuusankoskella ja jätti siellä syvän jäljen meihin, jotka olimme juuri lukion viimeisellä, abiturientteja. Sen näki kaikesta että hän oli monipuolisesti oppinut mies, meille hän opetti ruotsia ja ne ruotsin tunnit eivät olleet pelkkää kielen opiskelua vaan niihin oli sisäänrakennettuna paljon muuta. Ei hän elämänkokemuksistaan juuri kertonut, oli mukavaa lukea nyt tässä siitä lisää, jokin käsitys kyllä oli. Monet kerrat istuttiin iltaisin Kansantalon kahvilan takahuoneessa, me lukionpojat polteltiin paperosseja ja Waronen piippuaan. Hevosmiesten tietotoimistosta kuultiin, että Waronen oli kerran näyttänyt närhen munat lukion koko opettajainhuoneelle, pikkumaisille naputtajille joista maailmanmies oli saanut kerralla tarpeekseen.
- Anonyymi
Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.
Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.
Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä?Kyseessä oli Forssan yhteislyseo, FYL.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kun Waronen sai lyhytkestoisen hirveän raivarin kesken oppitunnin. Kyse oli keskikoulun historiantunnista . Vuosi saattoi olla jotain 1970 tai 1971. Vuonna 1972 aloitin lukiossa.
Olisiko joku tyttö vähän äännellyt kun historian oppitunnilla näytettiin jotain antiikin Kreikan patsasta tai sen kuvaa, jossa miehelle oli tehty pienet munat ja kikki. Olisikohan syynä tälle koon pienennykselle ollut se, että miespuolisia patsaanpällistelijöitä esim. Kreikassa olisi vituttanut katsella jotain suurimunaista kaunista nuorta miestä?" Te idiootit, ei teistä mitään tule . No ,voi teistä nyt jotain tullakin".
Näillä sanoilla Waronen sai raivarin,kun emme osanneet ruotsin läksyjämme.
- Anonyymi
Minulle jäi Waronen erityisesti mieleen yo-kirjoitusten ruotsin kokeesta. Tein yhdessä lauseessa emämunauksen, siis yksi ainoa virhe ja siinä samassa rytäkässä meni sitten myös yleisarvosana laudatur, sillä olisi siihen aikaan päässyt suoraan erääseen tiettyyn tiedekuntaan opiskelemaan. Waronen oli kovin pahoillaan, istuskeli kanssani pitkään ja sanoi ettei hän mitään voi asialle vaikka haluaisikin.
Menin sitten aivan muulle alalle. Minulla on neljä tytärtä. Kaikki he vuorollaan maansa myyneinä valitttelivat jonkin kokeen epäonnistumista ja kaikkia heitä minä vuorollani lohduttelin samalla lauseella. Kuulehan nyt lapsi, jos isäsi ei aikoinaan olisi tehnyt yhtä ratkaisevaa munausta, sinua ei olisi olemassakaan koska elämä olisi mennyt aivat toisin.
Jokaisen vastaus oli että ihan kiva olla olemassa. - Anonyymi
Musiikkia opetti Sinikka Riiho.
- Anonyymi
Se oli täysin epämusikaaliselle pahin tunti. Enää niistä onneksi muista mitään, paitsi laulun 5 numeron todistuksessa. Lukiossa ei enää musiikkia ollut. Onko nykyään musiikki enää koulujen opetusaineissa mukana? Sen sietäisi kyllä poistaa pahana kyykytysaineena.
Tuollaisen nippa nappa numeron saavat kuulemma kaikki yläkoululaiset kaikista aineista, koska nykyään niitä ei jätetä luokalleen ja opettajat ovat kovasti jo työllistettyjä, niin ehtojakaan ei anneta.
Vassarien oppien mukaan läpirunnottu koulumuutos joskus 70-luvulla toi peruskoulun, ja se ei todellakaan ole sopiva paikka kaikille. Vaatimustaso on liian kova. Lisäksi luokissa oleilevat häiriköt tekevät opetuksen mahdottomaksi. Ennen oli apukoulujakin. Sinne jotkut kuuluisivat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se oli täysin epämusikaaliselle pahin tunti. Enää niistä onneksi muista mitään, paitsi laulun 5 numeron todistuksessa. Lukiossa ei enää musiikkia ollut. Onko nykyään musiikki enää koulujen opetusaineissa mukana? Sen sietäisi kyllä poistaa pahana kyykytysaineena.
Tuollaisen nippa nappa numeron saavat kuulemma kaikki yläkoululaiset kaikista aineista, koska nykyään niitä ei jätetä luokalleen ja opettajat ovat kovasti jo työllistettyjä, niin ehtojakaan ei anneta.
Vassarien oppien mukaan läpirunnottu koulumuutos joskus 70-luvulla toi peruskoulun, ja se ei todellakaan ole sopiva paikka kaikille. Vaatimustaso on liian kova. Lisäksi luokissa oleilevat häiriköt tekevät opetuksen mahdottomaksi. Ennen oli apukoulujakin. Sinne jotkut kuuluisivat.Peruskoulu syntyi Johannes Virolaisen opetusministerikaudella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Peruskoulu syntyi Johannes Virolaisen opetusministerikaudella.
Oli kenen hyvänsä, mutta malli tuli suoraan DDR- nimisestä valtiosta, joka oli joskus olemassa Neukkulan tahdosta.
- Anonyymi
DDR:ssä oli hyvä koulutusjärjestelmä, kuten Neuvostoliitossakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yritin nainen
Kaikkeni ettei meidän välille syntyisi mitään. Tiesin jo hyvin alussa että sinä olet minun heikko kohta. Lopulta kuitenk981960- 1191558
Käärijä jättäytyy pois illan viisufinaalista
https://www.is.fi/viihde/art-2000010420075.html Voi voi sentään! Kuka nyt Suomen pisteet jakaa. Tosi pölvästiä käytöstä1171080Iso ikävä sinua nainen
Aina vain, ei helpota millään. Ainoa varma helpotus olisi se et oltais yhdessä. Mutta se ei sinulle sovi.321019- 47929
Kaikkien Vuosien Äitien Äiti
Huomenna aamulla MTV:ssä vaihteeksi taas linssiluteet Martina ja isällään asuva tytär Vicotria ylistämässä toisiaan . Ai162829- 36764
Nainen, joskus päivällä kun tulet mieleen
Olen puuhailemassa jotakin, yhtäkkiä ajattelen sinua, että olisit minun ja pääsisin iloitsemaan läsnäolostani, silloin k30741Nainen, monta kertaa epäilin sinua
ja koit sen syytöksinä ja ehkä jonkinlaisena vihan tai antipatian osoituksena, etten esim. sietänyt sinua tai oletin sin51731- 25653