mä en tosiaan ymmärrä mitä varten mulla on ilman flunssaakin nenä tukossa, mutta vain öisin ja nukkumaan käydessäni. heti kun pääsen makaavaan asentoon, nenä menee tukkoon, ainakin jompikumpi sierain. allergioita mulla ei ole ja allergiseen/krooniseen nuhaan tarkoitetut lääkkeet eivät tehoa. olen käyttänyt nasolinia avaamaan nenääni, mutta sen käyttö on rajallista, vain parisen viikkoa korkeintaan. sitten suositeltiin pitkävaikutteisia kortisonisumutteita joita otetaan siis aamuisin ja iltaisin suihkaukset joka päivä, mutta ehei, aina vaan se nenu menee tukoon jahka makaamaan pääsen. päällepäin lääkäri ei uskonut olevan mitään rakennemuutoksia nenässä, ja koska nämä oireet ovat vaivannut vasta vuoden verran.
tarvii vissiin alkaa nukkua istualtaan.. :)
nenä aina tukossa..
8
11825
Vastaukset
- mulla
on kans nenä aina ihan tukossa etenkin aamusin allergioita on vaa pujo joka ei nyt kuki ja on ollu tätä jo neljä vuotta arviolta ja nyt on koko pää ihan tukkeessa nenä ja korvat ja kaikki vittu saatana nyt vituttaakin jopa niin tietääks joku mikä tähä auttais?
- tuttua on
tai joki muuu sllergiseen nuhaan tarkoitettu valmiste voisi auttaa.
- Jasmike
erikoislääkärille,on kyllä kallis mutta saat varmasti apua.Poikani kärsii samasta vaivasta on kokeiltu kaikki mahdolliset lääkkeet saamatta apua.Keväällä käytiin tarkemmissa tutkimuksissa,nyt odotellaan pääsyä laserleikkaukseen.
- tässä...
Voisit kokeilla huuhtoa nenän suolavedellä (kannun saa apteekista) ja sit käyttää kosteussuihkeita ja öljyä.
Mutta onko mahdollista, että sun petivaatteet pölyää? Eli onko millainen tyyny esim.
Mun oireet johtui (nenän tukkoisuus, turvotus, tulehdukset) Siitä että meillä on työpaikalla hometta. Todettiin sisäilmatutkimuksissa.
Sain myös tässä astman (töistä) Se nenän tukkoisuus oli alku merkki,. Ja silmien kutina, kirvely, turvotus. Korvat tukossa, pää ihan kuin tukossa joka rööri.
Nenään voi kasvaa myös sienikasvusto, SE tekee tukkeen. Siihen on lääkekuuri. Sporanox.
Nenäss voi olla myös polyyppeja. Tai rakeenteellinen vika. Niihin auttaa leikkaus.
Jos sulla on lisänä nenäverenvuotoa. On todennäköistä, että tukkoisuus johtuu allergiasta. (kotieläimet, pöly, homepöly, ym)
(Terveys- homesairaudet palstalta saa tietoa sisäilman aiheuttamista oireista)
Myös tässä hyvä linkki:
Homeinen talo tekee sairaaksi (27.05.2005)
Silmissä ja hengitysteissä tuntuu ärsytysoireita ja flunssa hyökkää kumman usein? Syynä voi olla asuintalon tai työpaikan rakenteisiin pesiytynyt kosteus ja home. Vaurio on korjattava pikaisesti ja perusteellisesti.
Yli puolessa suomalaisista rakennuksista arvioidaan olevan kosteusvaurioita. Korjausta odottaa täten jopa 600 000 kiinteistöä, niin pien kuin kerrostaloakin. Kosteus aiheuttaa väistämättä rakenteiden homehtumista, ellei vaurioita korjata ajoissa. Homeen tärvelemiä rakennuksia arvioidaan olevan maassammme yli 100 000. Näissä rakennuksissa asuu tai käy työssä yli puoli miljoonaa suomalaista- myös koululaisia ja päiväkotilapsia. Rakennusten aiheuttama homepölyalttius on ilmeinen vaara terveydelle.
Ongelmana tiiviys
Merkittävä osa kosteusvaurioista johtuu rakentamisen ja suunnittelun virheistä, esimerkiksi vääristä materiaaleista tai korjaus- ja huoltotöiden laiminlyönneistä. Myös rakennusten käyttäjät saattavat toimia ajattelemattomasti niin että hyvänkin talon rakenteisiin pääsee kosteutta.
Rakennuksen ikääntyminen asettaa käyttäjälle erityisvaatimuksia: materiaaleista on pidettävä yhä parempaa huolta ja ilmenevät viat on pikaisesti korjattava.
1970-luvun energiakriisi opetti rakentamaan entistä tiiviimpiä taloja. Tämä johti siihen, ettei huoneistoon saadakkaan riittävästi korvausilmaa - ei riitä että sitä tulee postiluukun kautta. Kun sisätilossa on alettu käyttää vettä yhä enemmän , sisäilman suhteellinen kosteus on lisääntynyt erityisesti kylpyhuoneissa ja saunatiloissa, mutta myös muualla huoneistoissa
Tasakatot olivat muotia 1970-luvulla. Niitä on vaikea pitää vuotamattomina. Yläpohjan kosteusvaurioit ovatkin tasakattojen hankalimpia ongelmia.
Suunnittelukukkaset kasvavat hometta
Hometalotautiin sairastuneiden asuntoa tutkittaessa on törmätty käsittämättömiin suunnitteluvirheisiin. Rakennuksesta on puuttunut räystäät, jolloin seiniä pitkin valuva sadevesi on kastellut ulkovaipan laudoituksen. Maakosteus on päässyt vahingoittamaan monen talon alimpia lautarivejä, kun sokkeli on jätetty liian matalaksi tai pihan vedet valuvat rakennusta kohti eivätkä siitä poispäin.
Hometalo syntyy myös siitä, ettei rakennuksen alla olevaa ryömintätilaa ole jätetty riittävän avonaiseksi ja tuuletus on puuttunut. Muutamissa viipalekouluissa homeen syynä on, että maaperän kosteus on päässyt suoraan puiseen lattiarakenteeseen. Vanhoissa rakennuksisa on kellaritiloista kunnostettu oleskelutiloja, saunoja ja kylpyhuoneita, joiden seinärakenteita on vaikea pitää kuivina. Maakosteus on vaurioittanut kuiviksi tarkoitteuja rakenteita erityisesti silloin, kun salaojitus on puuttunut tai se on ollut viallinen.
Monissa hometaloissa ei ole pidetty riittävän hyvää huolta kylpyhuoneiden laatoituksista ja kosteuseristykset ovat olleeet virheellisiä tai niitä ei ole ollut ollenkaan. Pesutiloista laatoituksen saumoista rakenteisiin tunkeutuva kosteus on vaurioittanut monen perheen kylpyhuoneet ja remonteista on paljastunut ongelmallisia kosteus- ja homevaurioita.
Rakenteiden home on peräisinluonnosta
Kostuttuaan rakenteet homehtuvat varsin pian, ellei niitä saaada kuivattua. Homeet viihtyvät niukoissakin oloissa. Yleensä ravintoa ja lämpöä on riittävästi, jotta kasvu voi alkaa ja kostea rakenne muodostaa hyvän kasvualustan.
Kosteusvaurioon pesivät mikrobit ovat peräisin luonnosta. Ne levittäytyvät rakenteiden pinnalle ja sisään. Itiöitä muodostuu runsaimmin silloin kun kosteus syystä tai toisesta muuttuu: mikrobit lähettävät itiöitään etsimään uusia kasvualustoja. Homeitöitä saattakin olla sisäilmassa eniten juuri silloin kun rakenteet kosteusvaurion jälkeen ovat satunnaisesti kuivat.
Kosteista rakenteista löydetään home- ja lahottajasieniä sekä bakteereja (sädesieniä). Näiden terveysvaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Tiedetään kuitenkin, että osa mikrobeista aiheutta allergisia oireita ja osa taas tuottaa silmiä, hengitysteitä ja ihoa ärsyttäviä aineenvaihduntatuottteita ja homemyrkkyä, mykotoksiineja.
Astmaa, nuhaa, ärsytysoireita
Sisäilmassa on aina jonkin verran homesienten itiöitä ja bakteereita. Kosteuden ja homeen vaurioittaman talon sisäilmassa voi kuitenkin olla mikrobeja selvästi tavallista enemmän. Niille altistuminen saattaa aiheuttaa oireita ja sairauksia. Kosteuden vaurioittamissa päiväkodeissa lapsilla on enemmän hengitystietulehduksia kuin terveissä rakennuksissa oleskelevilla. Lisäksi he ovat tavallista suuremmassa vaarassa sairastua astmaan.
Rakenteiden kosteus aiheuttaa talossa oleville silmien, ylempien hengitysteiden ja keuhkoputkien ärsytysoireita sekä hankalimmillaan yleisoireena kuumeilua. Työterveyslaitoksen alustavien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että lähes puolet kosteus- ja homevauriotaloissa työskentelevistä valittaa edellä kuvattuja oireita. Noin 10 prosentille altistuneista kehittyy allerginen sairaus, astma tai nuha ja prosentille- kahdelle hometalotaudin vaikein muoto homepölykeuhko.
Valtaosalla altistuneista ärsytysoireet johtuvat joko suoranaisesti homeista ja bakteereista tai näistä vapautuvista aineenvaihduntatuotteista tai homemyrkyistä. Mikrobit äsyttävät silmien sidekalvoa ja turvottavat hengitysteiden limakalvoa, jolloin vaarana ovat virusten ja bakteerien aiheuttamat toistuvat tulehdussairaudet. Tämä selittänee kosteusvauriotalojen lasten toistuvat poskiontelo- ja keuhkoputkitulehdukset.
Ärsytysoireet loppuvat, kun oireileva siirtyy pois hometalosta. Homeille ja bakteereille herkistyminen aiheuttaa elinikäisen sairauden, allergian.
Sekä talo että oireiset tutkitaan
Kosteus- ja homevaurio ilmenee tyypillisesti rakenteissa näkyvistä homehtumisen merkeistä ja homeen hajusta tai maakellarin tuoksusta. Jos nämä merkit on havaittavissa ja rakennus aiheuttaa siellä oleville oiretta on vahva syy epäillä hometalotautia.
Kuntien terveystarkastajat tutkivat asuntojen kosteus- ja homevaurio-ongelmia. Työpaikoilla työterveyshuolto aloittaa yhdessä työsuojeluhenkilöstön kanssa asianmukaiset tutkimukset, kun kosteusvaurioita havaitaan. Kuopiossa, Lappeerannassa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä aluetyöterveyslaitokset tekevät mittauksia mikrobien paljastamiseksi kosteuden vauriottamasta rakennuksesta.
Rakenteiden kosteus- ja homevaurio tulee korjata välittömästi. Terveystarkastajan käyntiä tai mikrobiologisia tutkimuksia ei pidä tarpeettomasti odotella. kosteusvaurion laajuus tulee arvioida ja remontti tehdä viivyttelemättä, asiantuntevasti ja kyllin kattavasti.
Mikrobiologisia tutkimuksia tehtäessä näytteet voi ottaa joko itse materiaalista tai sen pinnalta. Ilmanäytteen mikrobiologiset tutkimukset antavat usein negatiivisen tuloksen, mikä ei kuitenkaan sulje pois kosteus- ja homevaurion mahdollisuutta. Rakenteiden homekasvu ei aina ilmene ilmanäytteen kasvaneena itiöpitoisuutena.
Mahdolliset homeoireet tulisi tutkia ensisijaisesti terveyskeskuksissa tai työterveysasemilla. Jokaisessa terveyskeskuksessa tulisi olla ainakin yksi lääkäri, joka on perehtynyt kosteus- ja homevauriorakennusten aiheuttamiin terveysriskeihin. Työterveyshuollossa työpaikan lääkäri kerää esitiedot kosteusvaurioiselta työpaikalta ja pyytää tarvittaessa Työterveyslaitokselta lisätutkimuksia.
Rakennus on tutkittava samaan aikaan kuin oireiset ihmisetkin ja siitä saatavat tiedot on hyvä ottaa mukaan lääkärin vastaanotolle. Perusterveydenhuollossa tehtyjen tutkimusten jälkeen osa oireilevista joutuu jatkotutkimuksiin Keskussairaalaan tai Työterveyslaitokseeen. Astmaa homepölykeuhkoa epäitäessä oireilevan tulee ehdottomasti ohjata jatkotutkimuksiin.
Käypänä hoitona remontti
Hometalotaudin parasta hoitoa on rakennusten remontointi. Altistuminen voidaan ehkäistä vain siten, että kosteusvaurio korjataan ja homeiset materiaalit poistetaan. Valtiovalta on esittänyt, että tuleviksi vuosiksi varataan mittava määräraha julkisten rakennusten peruskorjauksiin. On ensiarvoisen tärkeää löytää myös yksityisten rakennusten kosteusvauriot, jotta ne päästään korjaamaan pikaisesti ja mahdollisimman kattavasti. Yksityisiin rakennuksiin kohdistuvaa tutkimusta ja niiden korjaamista tulee tukea valtion varoin. Koulujen ja päiväkotien korjaustyöt on asetettava julkisten rakennusten peruskorjaussuunnitelmissa muiden kunnostustöiden edelle.
Menossa on kosteushomevauriohavaintojen aallonharja. Tutkimustulokset antavat vastauksia vielä avoimiin kysymyksiin esimerkiksi homesienten terveysvaaroista. Homepölylle altistuminen ja siitä johtuvat sairaudet saadaan estetyksi, kun kosteuden, homeen viottamat rakenteet korjataan viivyttelemättä.
Luultavaa on, että vuosituhannen vaihteeseen mennessä peruskorjaustyöt saadaan hyvään vauhtiin ja kuntien terveysvalvonta ja perusterveydenhuolto ovat löytäneet oikeat menetelmät tutkia rakennusten kosteusvaurioita- ja hometalotaudin diagnoosikin varmistuu nykyistä vaivattomammin.
Kirjoittaja:
Kari Reijula
http://www.terveysinfo.net/news.php?id=101
- tietoa..
HOMEONGELMA JA SEN PSYKOSOSIAALISET VAIKUTUKSET
Kajanne Anna, Eränen Liisa, Leijola Maarit ja Paavola Jura
ISSN 1236-2115
ISBN 952-00-1156-X
4 Homeongelman ilmitulo
Homevaurion toteaminen on usein työlästä ja hankalaa. Huoneilmassa on aina jonkin verran itiöitä eikä rakennuksen mahdollinen homeongelma välttämättä selviä niitä mittaamalla. Tilanteen luotettava selvittäminen vaatii usein epäillyistä materiaaleista otettuja näytteitä ja niiden analysointia. Mittauksia ei tarvita kaikissa tapauksissa, sillä homeen hajun tunnistaa hyvin, ja toisinaan kosteusvaurio on nähtävissä. (Kinnunen & Kuhanen, 1997.) Joskus taas kosteus- ja homevaurio on muhinut rakenteissa pitkäänkin näkymättä pintamateriaaleissa tai tuottamatta homeenhajua. Tällöin epäily kosteus- tai homevauriosta saattaa herätä vasta rakennuksen käyttäjien fyysisen oireilun myötä.
Tässä tutkimuksessa homeongelman ilmituloa kysyttiin seuraavilla kysymyksillä: Miten terveydellisten oireiden syytä alettiin epäillä homeesta johtuvaksi (kysymys 16) ja Kuinka monta kertaa joutui turvautumaan lääkärin apuun ennen kuin oireiden syy selvisi (kysymys 17), sekä Minä vuonna asunnon homeongelma alkoi (kysymys 179).
4.1 Homeongelman ilmitulo kyselyaineistossa
Tavallisinta oli, että homevaurioita alettiin epäillä terveydellisten oireiden syyksi rakennuksen tutkimuksen tai remontin yhteydessä.
Taulukko 1. Hometutkimusten alkamiseen vaikuttaneiden tekijöiden yleisyys (%).
Hometutkimusten alkamiseen
vaikuttanut tekijä Prosenttiosuus
Rakennuksen tutkimus tai remontti 43
Lääkärin tarkastus 23
Muuten (esim. aistihavainnoin) 34
Yhteensä 100
N = 93
Niistä 96 perheestä, joille home oli aiheuttanut terveysongelmia, oli noin 40 prosenttia joutunut käymään lääkärissä yli 10 kertaa ennen kuin terveysongelmien aiheuttajaksi todettiin home. Kuten taulukosta 2 nähdään, ainoastaan 17 prosentilla oireiden syy oli selvinnyt yhdellä lääkärikäynnillä.
Taulukko 2. Lääkärikäyntien määrä ennen kuin terveysongelmien syyksi selvisi home (%).
Lääkärikäyntien määrä Prosenttiosuus
1 kerta 17
2-5 kertaa 24
6-10 kertaa 19
11-20 kertaa 17
Yli 20 kertaa 23
Yhteensä 100
N = 96
Kyselyyn vastaamishetkellä homeongelman alkamisesta oli kulunut keskimäärin 50 kuukautta aikaa (vaihteluväli 7 - 246, keskihajonta 37.4, N = 94) eli keskimäärin noin 4 vuotta. Useilla ongelmat sen ympärillä jatkuvat edelleen (esim. taloudelliset, terveydelliset, oikeudelliset ongelmat).
4.2 Epäily homeongelman olemassaolosta ja sen ilmitulo haastatteluaineistossa
Kunkin haastatteluun osallistuneen 12 henkilön homeongelma alkoi joko oman ja/tai jonkun perheenjäsenen terveydentilan heikkenemisestä tai siinä tapahtuneista kielteisistä muutoksista. Lisäksi jotkut haastateltavista olivat havainneet asunnossaan ummehtunutta hajua tai alkuperältään tunnistamattomia kosteusjälkiä.
Tilanteenmäärittelyn tunnusomaisin piirre oli epätietoisuus fyysisten oireiden alkuperästä ja tästä johtuva kyvyttömyys antaa tilanteessa vaikuttaville syy-seuraussuhteille sellaisia selityksiä, jotka olisivat tehneet tapahtumat ymmärrettävämmiksi ja hallittavammiksi.
"No tota, silloin kun meillä ilmeni tää ensimmäinen oire siitä, että meillä yleensä oli jotain vikaa siinä asunnossa, joka me oltiin ostettu, oli (...) jolloin meidän poika sairastui semmosiin merkillisiin oireisiin heti muuton jälkeen. (...) No silloin, silloinhan näistä homeongelmista ei oikeestaan tiedetty mitään, ja meillekin ne oli ihan tuntemattomia."
Epävarmuudesta yksilöille syntyy tarve mobilisoida resurssejaan tilanteen hallitsemiseksi ja informaation kokoamiseksi päättääkseen toimintansa tulevasta suunnasta (vrt. Paavola & Eränen 1999, 23). Prosessin alkuvaiheessa informaatiota haettiin lääkäriltä. Haastateltavien ensimmäiset kokemukset terveydenhuollon ammattilaisista vaihtelivat huomattavasti. Osalla heistä ensikokemukset olivat positiivisia lääkärikunnan toiminnan edesauttaessa tilanteen kokonaisvaltaista määrittelyä...
"Ja sitten menin tuolta työterveyshuollon kautta (...) sairaalaan tutkimuksiin ja siellä todettiin, että se on astma. Ja siellä otettiin myöskin nää vasta-aineet verestä, jolloin sieltä löytyi näitä tyypillisiä kosteusvaurioissa esiintyviä veren vasta-aineita. (...) Ja tota vasta silloin meille valkeni, et kuinka vakavasta asiasta siinä on kysymys."
…kun taas osalla kokemukset olivat aivan päinvastaisia:
"No siinä vaiheessa kun oli nää terveysselvitykset, siinä vaiheessa lääkärikunnalta, kun [poikanikin] pantiin psykiatrille, ei uskottu niitä oireita. Et siinä vaiheessa oli hyvinkin voimakkaasti sitä, että meitä leimattiin, ja sitä itekin ajatteli, että onko tässä ihan sekaisin itekin."
Myös niissä tapauksissa, joissa haastateltavat olivat löytäneet hometta kotoaan tai muuten tunnistaneet tilanteen esimerkiksi olemalla yhteydessä Asumisterveysliittoon, lääkäreiden avointa vuorovaikutusta potilaan kanssa korostavalla asennoitumisella oli ollut haastateltaville suuri merkitys.
"Mä olin helpottunut, mä olin kauheen helpottunut, että mun korvien välissä ei oo vikaa. (...) Sanotaan, et eihän me pystytty yhdistämään noita väsymystiloja ja tällasia oikeestaan mihinkään. Et sehän selvis oikeestaan vasta sen jälkeen, kun me löydettiin toi home. Ja me otettiin siitä näytteitä ja vietiin se tutkittavaksi. Ja sen jälkeen me puhuttiin lääkärin kanssa, et pystyiskö siinä olemaan yhteyttä. (...) Siis meillä on hirveen hyvä lääkäri, ja se oli heti mukana siinä hommassa."
Tutkimusaineistosta käy ilmi, että prosessin alkuvaiheen kokemuksilla oli vaikutusta siihen, kuinka homeongelman kohdanneet haastateltavat myöhemmissä vaiheissa luottivat viranomaisten tahtoon ja kykyyn hoitaa heidän asiaansa. Niille haastatelluille, joilla oli alkuvaiheessa negatiivisia kokemuksia lääkäreistä, oli tyypillistä, että he kokivat terveydenhuoltohenkilökunnan vähättelevän heidän vaivojaan - heitä ei omasta mielestään otettu vakavasti.
"Ja mä kävin sitten työterveyslääkärillä vuonna -95. Ja silloin ei tästä tiedetty mitään ja musta otettiin kaikennäköisiä kokeita ja sit ne vaan totesi, et joo joo, sä et varmaan nuku tarpeeks. Siis tilannehan oli se, että mä nukuin aina kun mä olin siellä kotona lähes."
Psykososiaalisten vaikutusten tarkastelun kannalta olennaista ei ole pelkästään se, onko terveydenhuoltohenkilökunta todellisuudessa käyttäytynyt välinpitämättömästi tai potilaiden oireita vähättelevästi. Yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutussuhteeseen vaikuttaa nimenomaan keskeisesti se, kuinka homeongelmasta kärsivät ihmiset kokevat toisten asennoituvan heidän epävarmaksi muuttuneeseen ja totutusta arkielämän rytmistä voimakkaasti poikkeavaan elämäntilanteeseensa. (vrt. Cooley, 1983, 183-185; Morrione, 1985, 164-165). Tätä tilanteenmäärittelyn keskeisyyttä inhimillisessä toiminnassa kuvaa W. I. Thomasin esittämä klassinen teoreema, jonka mukaan "jos toimijat määrittelevät tilanteet todellisiksi, ne ovat todellisia seurauksiltaan" (Thomas & Thomas, 1928, 572). Näin merkityksenanto alunperin subjektiivisille kokemuksille saa aikaan sen, että niistä muodostuu homeongelmaprosessin edetessä yksilön kannalta objektiivista todellisuutta (vrt. Johnson, 1981, 319).
Haastateltujen kokemukset myös muista sosiaalisen ympäristön toimijoista homeongelmaprosessin alkuvaiheessa vaihtelivat, mikä on edelleen havaittavissa prosessin myöhempiin vaiheisiin heijastuvina vaikutuksina. Esimerkiksi positiiviset tai negatiiviset ensimmäiset kokemukset asian selvittelystä taloyhtiön (käytännössä isännöitsijän ja/tai taloyhtiön hallituksen) kanssa ennakoivat jo hyvin myöhempiä vaikutuksia: myöhemmin asia selvästi vaikutti taloyhtiön sosiaaliseen ilmapiiriin. (On kuitenkin huomattava, että monet haastateltavat asuvat tai asuivat omakotitaloissa, jotka eivät kuuluneet mihinkään taloyhtiöön. Tällöin sosiaalisen ympäristön rakenne ja riippuvuussuhteetkin muodostuvat tältä osin erilaisiksi (ks. tark. luku 5.4.2).)
"Taloyhtiö tuli tosi hienosti siihen mukaan ja taloyhtiö toimi nopeasti. Meillä on niin ihana isännöitsijä tässä taloyhtiössä, et se pisti sen myllyn pyörimään heti. Et se ei ollu sitä et katellaan ja katellaan ja ootellaan, vaan se tosiaan pyöri sit heti. Ja me tosiaan saatiin remonttimies välittömästi, et heti kun huomattiin, mikä ongelman nimi oli, niin se rumba alkoi pyöriä heti."
Esimerkin haastateltavalla koko homeongelmaprosessin selvittäminen ja vaurioiden korjaaminen sujuivat muihin haastateltaviin verrattuna suhteellisen helposti. Samoin ongelmattomat välit heijastuivat positiivisella tavalla myös perheen sisäisiin suhteisiin. Sen sijaan toisilla haastateltavilla negatiiviset ensikokemukset johtivat jatkossa pahoihin riitoihin taloyhtiön edustajien kanssa ja joissakin tapauksissa suoranaiseen vainoon.
"Ja sitten meidän taloyhtiön isännöitsijä on juristi, ja näähän kaikki johtuu hänen laiminlyönneistään, niin hän käytti kaikki keinot, kaikki mahdolliset keinot, niin ettei koskaan olis paljastunut tää hänen osuutensa näiden vaurioiden syntymisessä. Et sehän oli siinä pahinta, et oli niin avuton sinne päin, siellä oli tällainen juristi, jolla oli kaikki mahdolliset tiet käyttää."
Homeongelmaprosessin alkuvaiheessa, kun tilanteen lopullinen vakavuus alkoi alustavan informaationsaannin jälkeen paljastua, juuri epätoivon kokeminen ja tunne siitä, että tilanteesta ei ole minkäänlaista ulospääsyä, oli hyvin tyypillistä tilanteeseen joutuneelle.
"No, joo siis musta tuntui, että tää ei oo totta, että tän piti olla remontoitu talo ja tää ei niinku, että voiks tää olla että mulle käy näin, että ei näin voi käydä (...), et se että omassa kotona on sairaana ja että mitä siinä on rahoja kiinni ja sitten kun tuli lopullinen se rakennusinsinöörin lausunto siitä, että mitä se maksaa kun sen talon laittaa kuntoon, et se maksaa yli 300 000 markkaa ja se oli ostohinnaltaan yli 400 000 markkaa, ni mä ajattelin et tää ei oo totta, et ei tästä tuu niinku yhtään mitään ja mä olin kyllä tosi epätoivoinen."
Rationaalisen ulospääsytien löytämistä tilanteesta ja jatkotoimenpiteistä päättämistä vaikeutti huomattavasti, jos asunnon homeongelman määrittelyyn osallistuvilta eri osapuolilta tuli keskenään ristiriitaista tietoa. Eräät haastateltavista kokivat, että kunnallisilta terveystarkastajilta, ympäristövalvonnasta vastaavilta viranomaisilta, sekä julkista tai yksityistä sektoria edustavilta rakennusinsinööreiltä tai muilta asiantuntijatahoilta tulevat lausunnot tai toimenpide-ehdotukset eivät olleet toistensa kanssa sopusoinnussa tai että ne olivat suorastaan vastakkaisia.
"Et silloin ensimmäinen shokki oli kyllä se, että tajusi, että on kipee ja toinen shokki oli se, että kun tuli se rakennusinsinöörin lausunto ja mikrobilausunto, että talo on homeessa. (...) Ja kolmas shokki oli kyllä se, kun tulee oikein alan ihmiset [kunnallinen terveystarkastaja seurueineen] ja sanoo, että tässä talossa ei ole mitään vikaa."
Samoin ongelmaksi koettiin se, jos lausuntojen tai mittaustulosten saaminen kesti huomattavan kauan. Edelleen yksilöiden arvioihin heidän saamansa tiedon luotettavuudesta vaikuttivat itse informaation sisällön ja sen ristiriidattomuuden ohella myös tulkinnat ja uskomukset siitä, kuinka luotettava itse tiedon lähde oli, ja uskottiinko sillä olevan syytä pitää salassa joitain tilanteeseen vaikuttavia seikkoja (Whyte, 1978, 369-371). Tällaiset salaamisepäilyt saattoivat koskea ennen kaikkea taloudellisia tekijöitä. Kokemukset saadun informaation yhteensopimattomuudesta sekä epäilyt tiedon lähteen pyyteettömyydestä aiheuttivat ristiriitaisia paineita yksilön päätöksentekoprosessissa. Tämä heikensi mahdollisuuksia muodostaa jäsentynyt kokonaiskuva tilanteesta. Vastaavasti jo yksikin luotettavaksi osoittautunut tietolähde saattoi riittää muuttamaan tilanteen jälleen toimintaan motivoivaksi. Tutkimukseen osallistuneiden kohdalla näin lopulta kävi. Seuraavissa luvuissa käsitellään niitä keskeisimpiä elämänmuutoksia ja niihin kytkeytyviä vuorovaikutustilanteita, joita yksilöt ja perheet kohtasivat ryhtyessään aktiivisesti toimimaan asuntonsa homeongelman poistamiseksi.
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/home/luku 5.htm - tutkimus
77 homesairaan omia kokemuksia oireista ja sairauksistaan (joista ainakin osa homeen aiheuttamia):
Kysymys numero neljällä kartoitin millaisia oireita kosteusvauriomikrobit aiheuttavat.
Kaikilla vastaajilla oli useita erilaisia oireita.
Oireita silmissä ilmoitti 48 (62,3 %) vastanneista. Oireina ovat kirvely, kutina, kuivuminen, punoitus, tulehduksia, allerginen sidekalvon tulehdus, vuotaminen, vetistäminen, rähmiminen, ärsytys, roskan tai hiekan tunne silmissä, silmänluomien turvotus, näön heikkeneminen, näköhäiriöitä, putkinäkö, hämäränäön sumeneminen, särky ja kipu koko silmänmunassa tai silmän pintaa polttaa ”kuin kaadettaisiin kuumaa vettä silmiin” (liite 9 ). Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Oireita iholla ilmoitti 38 (49,4 %) vastanneista. Oireina nokkosrokko, urticaria , ihon ärsytys, atooppisen ihottuman paheneminen, kutina, kihelmöinti, kuumotus, pistely, polttelu, kipu, kuivuminen, hilseily, karheus, ”iho punoittaa kuin nokkosella hakattu”, useita antibioottikuureja vaatineita ihotulehduksia, poskilla ja koko keholla punaisia laikkuja, ihon pintaan nousee verisuonia, tunnottomuutta, päänahan kutina, iho kosketusarka, paiseita (liite 9). Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Oireita korvissa ilmoitti 15 (19,5 %) vastaajista. Oireina kutina, viiltelyä ja kipua, lukkiutuminen, korvatulehduksia, kuulo huononee muutamaksi päiväksi, tinnitus (korvien soiminen), paineen tunne korvissa, korvien iho punoittaa ja kuumottaa (liite 9).
Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Oireita nenässä ja poskionteloissa ilmoitti 47 (61 %) vastaajista. Oireina kipu, pistäminen, polte nenässä, aivastelu, nuha, vesinuha, allerginen nuha, karstoittuminen, nenän tukkoisuus, limakalvon turvotus, nenän limakalvon kuivuminen, nenäverenvuoto, hajuaistin heikkeneminen, limakalvojen ärtyminen, poskiontelotulehduksia (sinuiitti), poskionteloiden kirvelyä, kipua , turvotusta. (liite 9)
.Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Oireita suussa ilmoitti 12 (15,9 %) vastaajista. Oireina kielen kirvely, turpoaminen ja kipu, verenpurkaumat ja punaiset pilkut kielessä, huulien ja suun kirvely, kuivuminen, suupielten aukeaminen, ikenien kirvely ja verenvuoto, hiivatulehduksia suussa, hampaiden murtuminen, paikkojen irtoaminen, hampaiden karheus ja hammaskivi, kitalaki turpoaa ja verirakkuloita kitalakeen, aftoja suussa (liite 9).
Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Vastaajista 51 (66,2 %) ilmoitti lihas- ja niveloireita. Oireina niveloireet, -kivut, -särky, kipu polvissa, selässä lapojen välissä (hermosärky) tai selkärangassa, rintakipua, tai angina pectoris-oireet (vaikka sitä ei ole todettu), päänsärkyä, jalkapohjat kipeät ja turvoksissa, jännetulehduksia, lihasten kouristelu, -nykinä, -kipu, -särky, -voimattomuus, -krampit, tärinä ja vapina, lonkkasärkyä ja luusärkyä pitkissä luissa, supistuksia ja kouristeluja keuhkoissa, Raynaud`n (liite 1) oireyhtymä jalkoihin, epävarmuutta kävelyssä – varsinkin portaissa, nivelten jäykkyys (liite 9).
Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Muita oireita olivat:
Oireet kurkussa (f=18),
nielemisvaikeus (f=1),
äänenkäheys ja äänen menetys (f=36),
hengenahdistus, hengitysvaikeus, yskiminen ja astmakohtaukset (f=50),
keuhko-oireet ja limannousu (f=20),
väsymys ja uupumus (f=36),
muistihäiriöt (n=10),
keskittymiskyky alenee tai keskittymiskyvyttömyys (f=9),
puhehäiriöt tai ”puhe puuroutuu” (f=6),
pahoinvointi tai oksentaminen (f=13),
hajusteyliherkkyys (f=6),
painomusteherkkyys (f=2),
virtsaamisongelmat (f=8),
kuumeilu ja lämpöily (f=18),
paleleminen, vilunväristykset tai alilämpö (f=9),
rytmihäiriöitä, tiheä pulssi tai sydänoireita (f= 24),
huimaus tai pyörrytys (f=17),
tajunnan menetys tai anafylaktiset oireet (f=6),
verenpaineen nousu / lasku / muutokset (f=10),
suolisto-oireet / ripuli / vatsakipu ja ylämaha oireet (f=9),
hormonimuutokset / keskenmenoja / hikoilua (f=5),
unettomuus / unihäiriöt (f= 6),
masennus (f=2),
vaskuliitti oireet (f=2),
laihtuminen (f=2),
turvotuksia eri puolilla kehoa (f=8),
hiusten lähtö (f=2),
toistuvia hiivatulehduksia (F=6) (liite 9).
Alleviivattuja oireita esiintyy yleisesti kosteusvauriomikrobeille altistuneilla henkilöillä ja useimpia myös kosteusvaurioaltistuksista kenellä tahansa. Kysymyksen asettelun puutteesta huolimatta on todennäköistä, että vastaajien kuvaamat oireet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
Homeista sairastuneilla saattaa esiintyä myös anafylaksiaa, suolisto-oireita, unihäiriöitä, masennusta ja laihtumista (Salkinoja- Salonen 1999, 51-52).
Kysymys numero viidellä kartoitin mitä diagnosoituja sairauksia homeet potilaiden mielestä olivat heille aiheuttaneet.
Diagnoosien suomenkieliset tulkinnat olen ottanut Duodecimin (2002) Lääketieteen termit –kirjasta. Sairauksien lisäksi kaksi henkilöä ilmoitti keuhkotulehdusten ja astman pahenemisen hoitoon tarvittavan kortisonin aiheuttaneen heille osteopenian (=osteoporoosin eli luukadon esiaste). Kaksi henkilöä ilmoitti lihaskramppien aiheuttavan toistuvasti ”selästä nikamien paikoiltaan menon” (lienee kivulias fasettilukko). He kirjoittivat käyvänsä säännöllisesti kiropraktikolla tai erikoisfysioterapeutilla, joka ”naksauttaa” nikamat paikoilleen.
Taulukossa 2 kursivoidut sairaudet / tilat ovat todennäköisesti syy – seuraussuhteessa kosteusvauriomikobeihin. Katso myös kohta 6.4 tutkimusmenetelmä. Viimeaikaisten selvitysten perusteella on mahdollista, että kosteusvauriomikrobeille herkistyneillä / altistuneilla esiintyy poikkeavan paljon fibromyalgiaa, reumaattisia ongelmia lihaksissa ja nivelissä, ruuansulatuskanavaoireita, purppuraa (Husman ym. 2003, 22,23,27,39). On todennäköistä, että kursivoidut sekä edellä luetellut sairaudet liittyvät kosteusvaurioaltistuksiin.
(kursivointi ei näy tässä tekstissä)
Taulukko 2. Vastanneilla esiintyviä sairauksia (n=77)
Sairaus f %
astma, ammattiastma 49 63,6
ihottuma 15 19,5
allerginen nuha 14 18,2
astmaepäily (tutkimus kesken) 9 11,7
keuhkoputken tulehdus 7 9,1
allerginen alveoliitti 4 5,2
fibromyalgia (liite 1) 4 5,2
verenpainetauti 4 5,2
astman paheneminen 3 3,9
kuivasilmäisyys 3 3,9
varastopölypunkkiallergia useille lajeille 3 3,9
haavoja / tulehdus / polyyppeja paksu- ja peräsuolessa 3 3,9
silmien krooninen sidekalvon tulehdus 3 3,9
sylkirauhastulehdus (Sialadentis chr.) 3 3,9
eosinofiilinen pneumonia 2 2,6
vaskuliitti / Wegenerin granulomatoosi 2 2,6
korvatulehdus 2 2,6
homeallergia ja useita eri allergioita 2 2,6
purpura / purpura NUD (liite 8 ) 2 2,6
reuma / reuma-arvot koholla ei reumaa 2 2,6
psoriasis 2 2,6
kurkunpään ja henkitorven tulehdus 2 2,6
lisämunuaisten vajaatoiminta 2 2,6
ABPA 1 1,3
atelektaasi 1 1,3
bronkietaksiat 1 1,3
glaukoma (viherkaihi) 1 1,3
koholla oleva lasko 1 1,3
kardiomyopatia 1 1,3
krooninen virtsarakon limakalvon ärtymystila 1 1,3
nenäkatarri 1 1,3
polymyalgia rheumatica 1 1,3
selkärankareuman epäily 1 1,3
suolistossa hiivoja ja kosteusvauriomikrobeja 1 1,3
reaktiivinen niveltulehdus 1 1,3
altistuminen homeiden toksiineille 1 1,3
työperäinen krooninen nielutulehdus 1 1,3
krooninen autoimmuunityreoidiitti 1 1,3
krooninen keuhkojen inflammaatio 1 1,3
lihaskalvon tulehdus 1 1,3
RADS:n kaltainen tila 1 1,3
veren eosinofilia 1 1,3
dialyysihoitoa vaativa munuaisten vajaatoiminta 1 1,3
Sjögrenin syndroma 1 1,3
(kopio HN 2004 tutkimuksesta) - ...
Oma tilani on huomattavasti kohentunut nenähuuhteluilla ja ajoittaisilla -suihkeilla sekä välttelemällä huonoja hiilihydraatteja. Viimeksimainittu kuulostaa ehkä kaukaa haetulta enkä ole siitä aivan varma, mutta olen kyllä ollut huomaavinani tiettyä yhteyttä viimeisen vuoden aikana kun olen kokeillut erilaisia ruokavalioita.
- voisi olla
Googlaapa vasomotorinen nuha ja katso käykö muut oireet vaivaasi. Jos kyse on vasomotorisesta nuhasta, siihen eivät auta allergialääkkeet, vaikka se selvästi pahenisikin esim. siitepölyjen vaikutuksesta. Nenähuuhtelu sarvikuonokannulla (maksaa apteekissa n. 13 €) ennen nukkumaan menoa auttaa minulla huomattavasti. Lisäksi lääkäri määräsi minulle Nasonex-suihketta, jota voi käyttää tarpeen vaatiessa jatkuvastikin, en vain ole vielä saanut ostettua sitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod192198Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2281704Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3021207- 65939
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai53895- 39824
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.53805J miehelle viesti menneisyydestä
On jo useampi vuosi, kun ollaan oltu näköyhteydessä. Jäi tyhjä olo, koska rakastin. En tietenkään sitä kertonut. Mutta e31706Valitse, kenen kanssa seurustelet
Seura turmelee, ja huono seura turmelee täysin. Vähän niin kuin valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee kokonaan273663Paikat tapeltu
Ei mennyt ihan persujen toiveiden mukaan Ei kait nyt 20 ääntä ja arpajais voitolla voi olla Ähtärin kaupungin puheenjoh33632