Ottaisin mielelläni vastaan kokemuksia perheellisenä opiskelusta, kodin pyörittämisestä, jaksamisesta yms. opiskeluaikana.
Itse olen ajatellut oppisopimuksella (tai jollakin muullakin muodolla, kunhan kuulen mielipiteitänne)lähihoitajaksi tai hierojaksi...aikaisempaa kokemusta ei ole alasta.
meillä on kolme lasta 2,4,8 vuotiaat, itse olen 36v. mielelläni myös otan vastaan tietoa raha/palkka/tuki puolesta. Epäilen ettei ole mahdollista heittäytyä koko päiväiseksi opiskelijaksi,kun on asuntolainaakin maksettava. mutta kova älli on tullut tehdä vielä jotain muuta tässä elämässä kuin nykyistä, pidemmän päälle yksitoikkoista työtäni.(voi olla jotain 40:n kriisiä :) haluaa asiakaspalveluun sosiaalisena ihmisenä. Onko tietoa siitä kuinka hyvin irtoaa oppisopimuspaikkoja? Kiitos jo etukäteen jos joku viitsii vastata.
kokemuksia perheenäidit
21
1771
Vastaukset
- juuri valmistumassa
Just on kolme vuotta mennyt iltaopiskelussa. 2 lasta ja aviomies, ukko ei oo kertakaan "auttanut" kotitöissä vaan ollut entistä enemmän työpaikalla. Että silä lailla. Älä odota liika mutta mene kouluun vaan, kyllä sinä ehdit sitä kotia ja lapsia hoitaa kuitenkin, vähemmällä siivouksellakin pärjää.
- pähkäievä
Onnittelen ,että olet jaksanut! Tiedän mitä se kodin pyörittäminen on käytännössä yksin. (miehellä pitkiä päiviä, nyt siihen on tulossa ilmeisesti muutos)mutta mieheni kyllä auttaa aina kun on paikalla, että olen siinä mielessä onnellisessa asemassa ja uskallan sen puolesta opiskella. kiitos vastauksesta.
- totta.
Joo-o. Ja "ukko" oli tietenkin huvikseen siellä työpaikalla. Rahaahan hän ei talouteen tuonut. Päinvastoin.
- 40-perheenäiti
Hei!
Olen neljäkymppinen perheenäiti aviossa, kaksi lasta.
Olen aloittamassa monimuotokoulutuksella opiskelut lähihoitajaksi. Minulla ihan samat asiat mielessä miten saan ajan riittämään, tarvitsisi laittaa ruokaa, siivota, olla lasten kanssa, viedä harrastuksiin jne. sitä ihan normaalia.
Olisin halunnut kokopäiväiseksi opiskelijaksi, mutta pakko käydä tässä samassa töissä, että lainat tulee maksettua. Avustuksia ei niin paljon saa, että olisi mahdollista jäädä opiskelijaksi.
Monimuotona ollaan 2-3 päivää tai siis iltaa koulussa ja lopun edestä tehdään töitä kotona.
Lähde vaan yrittämään, sitten sen näkee kuinka siinä käy ja mitä täällä on käynyt lueskelemassa, niin hyvin siinä tuntuu käyvän. minä en laita rimaa kovinkaan korkealle tässä tilanteessa, olen tyytyväinen jos pääsen läpi.
Onnea. - aikuisopiskelija
minä myös loppu suoralla opiskeluissa...tai siis lopu ja loppu...valmistun keväällä. Nyt takana 2 vuotta aikuiskoulutuksessa.
Tukea voi hakea joko kelan almuja tai jos ammattihistoria riittää niin:
http://www.koulutusrahasto.fi/048.htm
Minä olen tehnyt töitä ilman tukia 2vuotta viikonloppuisin ja viikot opiskellut. Pitkää viikkoa saa painaa mutta nopeasti on aika mennyt.
Kun tulot pienenee niin monoja on karsittava.
Kotona mies on auttanut niin paljon kun omilta töiltää on kyennyt ja se tekee kuka ehtii. illat olen tehnyt etiäisiä ja nyt häämöttää mahdollisuus uuteen ammattiin.
harjoittelupaikan saaminen oli helppoa (normaalisti koulu avustaa tässä asiassa) ja tuleva työsoppari kirjoitetaan parin viikon kuluttua =) - palkitsevaa..
on tämä opiskelevan perheen äidin elämä.Varsinkin jos on aikasemmin passannut porukkaa liiankin kanssa,perhe kyllä tulee tuntemaan palvelusten vähenemisen kirjaimellisesti.Mutta siihen on heidän sopeutuminen :)
Muutenkin kannattaa ottaa sillee vähän löysästi ja jättää kotityöt ihan hyvällä omalla tunnolla vähemmälle tai delegoi miehelle jos mies on niitä tekevää sorttia.Pikkasen mietityttää lastesi ikä .Meillä kaikki koululaisia ja silti olen välillä ihan uuvuksissa.Pienemmät tarttee vielä enempi huomiota.Itse mietin opiskelemaan lähtöä monta vuotta.Olen nyt sinun ikäisesi.Kohta ensimäinen lukukausi putkessa .Olen väsynyt mutta onnellinen.
Minä olen ihan täysipäiväinen opiskelija pelkällä opintotuella,ja isoa talovelkaa mekin maksellaan.Tingitään mistä pystytään ,ja jos tiukille menee ,otetaan lyhennysvapaata lainasta.Tässä sinulle vähän ihan realistisia kokemuksia. TSEMPPIÄ :) - pähkäilevä
mietin täällä edelleen ja rohkaisevia oli tekstinne, aina vaan rupee enemmän tekeen mieli ryhtyä toimeen...
Tiedän kyllä , että rankkaa tulee olemaan, mutta luulen pärjääväni jos siihen ryhdyn ja homma on mielekästä.
käyn täällä vieläkin lueskelemassa, pistäkää vaan lisää kokemuksia tulemaan :)- korppu
minä myös kahden lapsen äiti. lähden opiskelemaan monimuotona uutta ammattia. kerran kyllä jäi koulujo kesken kun lapset olivat liian pieniä ja mies yrittäjänä. mutta nyt yritän uudelleen. kun uusi ammatti olisi hakusessa.
ei varmasti helppoa tule olemaan täälläkään mutta yritys on kova.
- Myös miettivä
Niin, onko täällä sellaisia, joilla on jo hyvä ammatti ja kiva työ, mut silti olis kaipuu hoitoalalle? Mä nimittäin pidän nykyisestä työstäni ja nyt kun olen aloittamassa hoitotyön opinnot, niin moni varmaan ihmettelee, että miksi siirtyä kivasta ihan hyvin palkatusta päivätyöstä pienempi(?)palkkaiseen vuorotyöhön.
Olen kyllä selvittänyt noita palkka-asioita ja käsittääkseni mulle jäisi lähihoitajana suht saman verran käteen, kun tulee kuitenkin vuorolisät. Yötyöhön en aio vaihtaa, työn tulee siis olla kaksivuorotyötä. Sitten tulee lisäksi tietenkin viikonlopputyöt. Ja kun lukee näitä palstoja, niin tuntuu, että paikat on pullollaan tyytymättömiä hoitajia. Onko työ kuitenkaan tarpeeksi palkitsevaa, jos sekä asiakkaat että työtoverit lähinnä antavat vain negatiivista palautetta? Paljon on pohdittavaa, mutta kun kuitenkin tekis mieli vaihtaa alaa...- pähkäilevä
...mietitään täällää.
itselläni on säännöllinen työaija 7-15.30 ja viikonloput vapaat! se on ollut tähän asti yksi tärkeimmistä asioista, mutta nyt alkanut vaan tuntuu , itse työstä, että haluanko sitä loppuelämäni ja jos haluan asiakaspalveluun niin silloin on luovuttava säännöllisistä viikoista olipa se ala melkein mikä tahansa.mutta jos hyvä säkä käy niin kyllä voi päästä pelkkään päivätyöhönkin ei ihan kaikki alan työt ole vuorotyotä(uskotaan ja toivotaan edes:) - Myös miettivä
pähkäilevä kirjoitti:
...mietitään täällää.
itselläni on säännöllinen työaija 7-15.30 ja viikonloput vapaat! se on ollut tähän asti yksi tärkeimmistä asioista, mutta nyt alkanut vaan tuntuu , itse työstä, että haluanko sitä loppuelämäni ja jos haluan asiakaspalveluun niin silloin on luovuttava säännöllisistä viikoista olipa se ala melkein mikä tahansa.mutta jos hyvä säkä käy niin kyllä voi päästä pelkkään päivätyöhönkin ei ihan kaikki alan työt ole vuorotyotä(uskotaan ja toivotaan edes:)...asiakaspalveluammatissa, vaikkakaan en hoitotyössä. Ja tykkään kovasti olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mut tekis mieli vielä konkreettisemmin "auttaa". Mut mitäänhän et saa, jos et koskaan ota riskiä...eikä sitä omaa työtä tietty ole tarkoitus jättää, vaan ainakin mulla ajatus kokeilla virkavapaan kautta, miltä se oikea hoitotyö sitten maistuu. Mihin sä olet ajatellut suuntautua? Vai oletko vielä miettinyt niin pitkälle. Mua kiinnostaisi mielenterveys- ja päihdetyö ja nuorten kanssa työskentely.
Mut en tiedä riittääkö rahkeeni tuolle puolelle, todellisuus on varmaan aika raadollinen tuolla päihde- ja psyk. puolella. Lastenhoitajaksi en halua, mutta työ nuorten parissa kiinnostaa kovasti. Mihinkähän sitä sitten suuntautuisi? Sairaanhoito ja huolenpito olis varmaan kaikkein kattavin syventävä. - pähkäilevä
Myös miettivä kirjoitti:
...asiakaspalveluammatissa, vaikkakaan en hoitotyössä. Ja tykkään kovasti olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mut tekis mieli vielä konkreettisemmin "auttaa". Mut mitäänhän et saa, jos et koskaan ota riskiä...eikä sitä omaa työtä tietty ole tarkoitus jättää, vaan ainakin mulla ajatus kokeilla virkavapaan kautta, miltä se oikea hoitotyö sitten maistuu. Mihin sä olet ajatellut suuntautua? Vai oletko vielä miettinyt niin pitkälle. Mua kiinnostaisi mielenterveys- ja päihdetyö ja nuorten kanssa työskentely.
Mut en tiedä riittääkö rahkeeni tuolle puolelle, todellisuus on varmaan aika raadollinen tuolla päihde- ja psyk. puolella. Lastenhoitajaksi en halua, mutta työ nuorten parissa kiinnostaa kovasti. Mihinkähän sitä sitten suuntautuisi? Sairaanhoito ja huolenpito olis varmaan kaikkein kattavin syventävä.....ollut ennen nykyistä työtäni asiakaspalvelussa, mutta en hoitoalalla. minuakin kiinnostaa päihde- ja mielentarveys (syystä että olen nähnyt sitä lähipiirissä) ja tuntuu, että luonteellani autettaisi vieraita. Vanhustyö mikä mielestäni on tärkeää, sitä jotenkin vierastan, koska jotenkin siinä ei pysty tekemään mitään kun vanhuus vie, en tiedä pystyisinkö siihen. samoin myös nuorten kanssa työskentely kiinnostaa ja lastenhoitoa riittää täällä kotonakin. kuntoutus ja asiakaspalvelu kiinnostaa ja niissähän on suurempi mahdollisuus saada päivätyötä?!
- ensin
Jos sulla oli tuollainen halu hoitoalalle ja sulla oli jo kiva hyvä palkkainen työ, olisi kannattanut mennä puhelemaan psykiatrille. Taustalla voi olla jokin selvittämätön trauma. Kun haluat hoitaa muita, luulet ehkä hoitavasi itseäsi, esimerkiksi.
- ihmeessä
pähkäilevä kirjoitti:
....ollut ennen nykyistä työtäni asiakaspalvelussa, mutta en hoitoalalla. minuakin kiinnostaa päihde- ja mielentarveys (syystä että olen nähnyt sitä lähipiirissä) ja tuntuu, että luonteellani autettaisi vieraita. Vanhustyö mikä mielestäni on tärkeää, sitä jotenkin vierastan, koska jotenkin siinä ei pysty tekemään mitään kun vanhuus vie, en tiedä pystyisinkö siihen. samoin myös nuorten kanssa työskentely kiinnostaa ja lastenhoitoa riittää täällä kotonakin. kuntoutus ja asiakaspalvelu kiinnostaa ja niissähän on suurempi mahdollisuus saada päivätyötä?!
Psykiatrille. Taustalla jokin selvittämätön ongelma. Hoivaviettinne voi perustua lapsena kokemaanne laiminlyönteihin.
Ei ole tervettä haluta hoitoalalle kun ei siitä saa tarpeeksi palkkaa korvaukseksi.
Voisittehan kokeilla suoraan niitä vapaaehtois hoitotöiutä niin tiedätte sitten miltä se tuntuu. - Myös miettivä
ensin kirjoitti:
Jos sulla oli tuollainen halu hoitoalalle ja sulla oli jo kiva hyvä palkkainen työ, olisi kannattanut mennä puhelemaan psykiatrille. Taustalla voi olla jokin selvittämätön trauma. Kun haluat hoitaa muita, luulet ehkä hoitavasi itseäsi, esimerkiksi.
jämähtää paikoilleen? Olla ottamatta ikinä mitään riskiä ja tallata vain tyytyväisenä elämänsä läpi unelmia ja haluja toteuttamatta?
Niinhän moni tekee, mut miksi ei asioita vois kokeilla. Ties vaikka hoitotyöhön siirtyessäni ajattelisin, että miksi en tehnyt tätä jo vuosia sitten?? - ihmeessä
Myös miettivä kirjoitti:
jämähtää paikoilleen? Olla ottamatta ikinä mitään riskiä ja tallata vain tyytyväisenä elämänsä läpi unelmia ja haluja toteuttamatta?
Niinhän moni tekee, mut miksi ei asioita vois kokeilla. Ties vaikka hoitotyöhön siirtyessäni ajattelisin, että miksi en tehnyt tätä jo vuosia sitten??Kannattee mennä suosiolla kokeilemaan ilmaiseksi sitä työtä esim. vapaaehtoistyössä, ja miettiä sen jälkeen haluaako sitä työtä tehdä ja niillä palkoilla ja niillä työehdoilla mitä hoitoalalla vallitsee....
Ihan vain vinkiksi. Älä tule sanomaan, että sua ei oltu varotettu.
- mutta kohta kylläkin
Itse olen kolmen muksun äiti ja oppisopimus koulutukseni alkaa piakkoin. Itseäni jännittää aivan mielettömästi, vaikka syytä siihen ei pitäisi olla. Tämä on minun monivuotinen haaveeni, jota oma mieheni ei ole kanssani jakanut eikä ole niin innoissaan asiasta. Toisaaltaan ymmärrän sen kyllä.
Itse olen tehnyt tähän tutkintoon kursseja kolmannen vauva-aikana ja opettelin omaehtoisesti paljon.
Olen sinua kymmenen vuotta nuorempi ja lasten iät ovat 2,6 ja 11.
Itse saan koko opiskelun ajan ihan normaalia palkkaa. Olen ollut tässä työpaikassa jo jonkun aikaan ja hain koulutukseen, jossa kyselivät, josko työnantajani suostuisi oppisopimukseen, näin opiskelu paikka olisi varma.
Itse koen, että tarvitsen tämän tutkinnon, jotta pystyn vastaamaan työpaikan tarpeisiin tulevaisuudessakin, kun vaativimpia tehtäviä tulee eteen.
En tiedä miten sen jaksamisen kanssa käy, mutta on tässä ennenkin puskettu läpi vaikka harmaan kiven, joten eiköhän se nytkin onnistu. Omaksi onnekseni, minulla ei ole ihan normaalit työajat ja on paljon vapaata työn vastapainoksi, joten opiskelu ei ole kokonaan lapsilta pois.
Tosin ensivuonna sen näkee, miten homma lähtee luistamaan.
Rohkeasti vaan!- pähkäilevä
...että joku on ryhtynyt toimeen. Itse tässä mietin, että pitäisköhän vaan ruveta kyseleen jotain lähihoito-alan töitä ja "kaupata" itseään ja toivoo parasta. Onko sinulla käsitystä siitä kuinka helpolla pääsee töihin jos ei ole aikaisempaa työkokemusta hoitoalasta. Tiedän, että meillä päin on huutava pula hoitajista, mutta jotenkin ei ole pokkaa hakea töihin, kun ei tiedä asioista mitään. Siltä pohjalta voin rehellisesti lähteä työnhakuun, että tiedän tekeväni parhaani ja olen todellakin tottunut tekemään töitä! ja puskettu myös sen harmaan kiven läpi, sinua lainatakseni.
Mitä kursseja olet suorittanut ja miten? itse ajatttelin jotain kursseja juuri eilen.
Kyllä se tästä pikkuhiljaa meikäläiselläkin lämpenee. ois ihan kiva kuulla miten lähtee menemään, ja vinkkejä otan mielelläni vastaan. Tsemppiä! - ent. hoitaja
pähkäilevä kirjoitti:
...että joku on ryhtynyt toimeen. Itse tässä mietin, että pitäisköhän vaan ruveta kyseleen jotain lähihoito-alan töitä ja "kaupata" itseään ja toivoo parasta. Onko sinulla käsitystä siitä kuinka helpolla pääsee töihin jos ei ole aikaisempaa työkokemusta hoitoalasta. Tiedän, että meillä päin on huutava pula hoitajista, mutta jotenkin ei ole pokkaa hakea töihin, kun ei tiedä asioista mitään. Siltä pohjalta voin rehellisesti lähteä työnhakuun, että tiedän tekeväni parhaani ja olen todellakin tottunut tekemään töitä! ja puskettu myös sen harmaan kiven läpi, sinua lainatakseni.
Mitä kursseja olet suorittanut ja miten? itse ajatttelin jotain kursseja juuri eilen.
Kyllä se tästä pikkuhiljaa meikäläiselläkin lämpenee. ois ihan kiva kuulla miten lähtee menemään, ja vinkkejä otan mielelläni vastaan. Tsemppiä!Täällä on terveydenhoito- ja sosiaalialantyö palsta. Kannattaa kysellä sieltä. Silloin on todennäköisempää, että saat konkreettisenpia vinkkejä ja suuremmalta joukolta jo työssä olevilta.
Eiköhän olisi järkevämpää kuunnella jo alalla olleita, kuin vain muita pähkäilijöitä jotka eivät alasta vielä mitään tiedä. - mutta kohta kylläkin
pähkäilevä kirjoitti:
...että joku on ryhtynyt toimeen. Itse tässä mietin, että pitäisköhän vaan ruveta kyseleen jotain lähihoito-alan töitä ja "kaupata" itseään ja toivoo parasta. Onko sinulla käsitystä siitä kuinka helpolla pääsee töihin jos ei ole aikaisempaa työkokemusta hoitoalasta. Tiedän, että meillä päin on huutava pula hoitajista, mutta jotenkin ei ole pokkaa hakea töihin, kun ei tiedä asioista mitään. Siltä pohjalta voin rehellisesti lähteä työnhakuun, että tiedän tekeväni parhaani ja olen todellakin tottunut tekemään töitä! ja puskettu myös sen harmaan kiven läpi, sinua lainatakseni.
Mitä kursseja olet suorittanut ja miten? itse ajatttelin jotain kursseja juuri eilen.
Kyllä se tästä pikkuhiljaa meikäläiselläkin lämpenee. ois ihan kiva kuulla miten lähtee menemään, ja vinkkejä otan mielelläni vastaan. Tsemppiä!Pahoittelut, viestini johti hieman harhaan:) Olen menossa ihan eri alan koulutukseen ja alani on ihan toinen. Joten en valitettavasti tiedän miten ne työmarkkinat toimivat LH-alalla. Sen tosin tiedän, että alalle koulöuttamoton ja työkokemusta omaamaton naapurini meni työllistys tuella töihin vanhuspalveluun. Mutta tästäkin on muutama vuosi aikaa...
- pähkäilijä
mutta kohta kylläkin kirjoitti:
Pahoittelut, viestini johti hieman harhaan:) Olen menossa ihan eri alan koulutukseen ja alani on ihan toinen. Joten en valitettavasti tiedän miten ne työmarkkinat toimivat LH-alalla. Sen tosin tiedän, että alalle koulöuttamoton ja työkokemusta omaamaton naapurini meni työllistys tuella töihin vanhuspalveluun. Mutta tästäkin on muutama vuosi aikaa...
...vanhustyöhön ainakin kokematon/kouluttamaton,varmaan kun on niin hirvee sijaispula. mutta, kun se ei ole minun juttuni. onnea matkaan valitsemallesi alalle.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Räppäri kuoli vankilassa
Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "1084711Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä
Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella293443No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen
Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol452400- 491524
- 361423
- 381246
- 141162
- 1641050
- 271048
- 6954