Islam ja

sunnien ja shiiojen yhteenotto,olisi tullut selvittely ilman amerikkaakin jossain vaiheessa.

irakilainen kirjoitti:

sunnien ja shiiojen yhteenotto,olisi tullut selvittely ilman amerikkaakin jossain vaiheessa.

historiaa!!!
Iran ja Irak sotivat keskenään 80-luvulla, eikä silloin USA:lla ollut asian kanssa mitään tekemistä.

ei tunne kirjoitti:

historiaa!!!
Iran ja Irak sotivat keskenään 80-luvulla, eikä silloin USA:lla ollut asian kanssa mitään tekemistä.

...Saddam Husseinia ja hänen hallintoaan, kun ne kävivät sotaa Irania vastaan valloittaakseen Iranin öljyalueet. Saddam Hussein oli tuolloin Yhdysvaltain liittolainen. Siksi hän kuvitteli, että saisi vapaat kädet myös Kuwaitin suhteen - missä hän erehtyi.

>>Aapraham... Iran ja Irak sotivat keskenään 80-luvulla, eikä silloin USA:lla ollut asian kanssa mitään tekemistä.>>

Tutustu hieman paremmin lähihistoriaan.

Aabra-ham kirjoitti:

...Saddam Husseinia ja hänen hallintoaan, kun ne kävivät sotaa Irania vastaan valloittaakseen Iranin öljyalueet. Saddam Hussein oli tuolloin Yhdysvaltain liittolainen. Siksi hän kuvitteli, että saisi vapaat kädet myös Kuwaitin suhteen - missä hän erehtyi.

>>Aapraham... Iran ja Irak sotivat keskenään 80-luvulla, eikä silloin USA:lla ollut asian kanssa mitään tekemistä.>>

Tutustu hieman paremmin lähihistoriaan.

Lue lisää

Lisaksi voi viela tutustua sotaa edeltaneisiin toimiin joilla Iran uhkasi Irakia. Iran oli islamilaisen vallankumouksen jalkeen omaksunut poliitiikan jonka tavoitteena oli tehda Iranista alueellinen suurvalta. Sama politiikka jota Iran edelleen noudattaa. Taman mukaisesti Iran oli alkanut uhata Irakia ja kiistaa oli erityisesta maiden valisesta vesivaylasta, joka oli Irakille keskeinen, mutta Iranille vain keino painostaa naapuria.

Irak sitten hyokkasi ilmeisena tarkoituksena kayttaa hyvaksi silloista Iranin suhteelisen heikkoa tilaa vallankumouksen jaljilta ja aikaansaada uusi tasapaino joka turvaisi Irakin edut vesivaylaan. Katsomalla karttaa ymmartaa Irakin huolen. Alun menestyksen jalkeen Irakin hyokkays kuitenkin jumiutui ja sota jamahti vuosia kestaneeksi tragediaksi molemmille maille.

Se etta USA tukisi Irakia ei ole mitenkaan erikoista ottaen huomioon etta Iran oli juuri valloittanut USA:n lahetyston ja pitanyt koko henkilokuntaa vankina erittain pitkan ajan.

Kyse ei siis ole ollut alunperin mistaan Iranin oljyvarojen valloittamisesta Irakin ja USA:n voimin.

Ennen lauantaita tulee perj... kirjoitti:

Lisaksi voi viela tutustua sotaa edeltaneisiin toimiin joilla Iran uhkasi Irakia. Iran oli islamilaisen vallankumouksen jalkeen omaksunut poliitiikan jonka tavoitteena oli tehda Iranista alueellinen suurvalta. Sama politiikka jota Iran edelleen noudattaa. Taman mukaisesti Iran oli alkanut uhata Irakia ja kiistaa oli erityisesta maiden valisesta vesivaylasta, joka oli Irakille keskeinen, mutta Iranille vain keino painostaa naapuria.

Irak sitten hyokkasi ilmeisena tarkoituksena kayttaa hyvaksi silloista Iranin suhteelisen heikkoa tilaa vallankumouksen jaljilta ja aikaansaada uusi tasapaino joka turvaisi Irakin edut vesivaylaan. Katsomalla karttaa ymmartaa Irakin huolen. Alun menestyksen jalkeen Irakin hyokkays kuitenkin jumiutui ja sota jamahti vuosia kestaneeksi tragediaksi molemmille maille.

Se etta USA tukisi Irakia ei ole mitenkaan erikoista ottaen huomioon etta Iran oli juuri valloittanut USA:n lahetyston ja pitanyt koko henkilokuntaa vankina erittain pitkan ajan.

Kyse ei siis ole ollut alunperin mistaan Iranin oljyvarojen valloittamisesta Irakin ja USA:n voimin.

Lue lisää

Kuten yleensäkin sodissa, tässäkin tapauksessa syyt olivat monenlaiset.

Saddam Hussein halusi hallintaansa

a) Khūzestānin öljyalueen
b) Shatt al-Arabin vesiväylän molemmat rannat – siis myös Iranin puoleisen rannan.

Lisäksi Saddam Husseinia hermostutti

c) Iranin pappishallituksen pyrkimykset kiihottaa Irakin shiia-enemmistöä vallankumoukseen Saddamin hallitusta vastaan, joka oli olennaisesti maallinen ja nojautui lähinnä sunnivähemmistöön. Tähän samaan pyrki itse asiassa Yhdysvallat vuorostaan kummassakin Persianlahden sodassa.

Yhdysvallat puolestaan pyrki ja pyrkii yhä

d) maksamaan potut pottuina eli kostamaan kärsimänsä nöyryytykset ja arvovaltamenetykset tukemansa shaahin hallinnon kukistamisesta, (kansainvälisen oikeuden vastaisesta) suurlähetystönsä valtaamisesta ja diplomaattien panttivankeina pitämisestä sekä farssiksi muuttuneesta panttivankien vapautusyrityksestä,
e) estämään Iranin vaikutusvallan kasvua alueella,
f) varmistamaan oman vaikutusvaltansa säilymisen ja siis öljyn hallintansa Lähi-idän öljyalueella ja erityisesti Persianlahdella.

Iranin pappishallinnon pyrkimyksenä oli ja on yhä,

g) kuten mainitsit, tehdä Iranista alueellinen suurvalta ja käyttää siinä hyväkseen Irakin shiia-enemmistöä ja sen vastakkainasettelua Irakin sunnivähemmistön kanssa, johon Saddam puolestaan tukeutui,
h) esiintyä shiia-muslimien suojelijana ja vahvistaa ko. suuntauksen merkitystä omassa hallinnassaan muslimimaailmassa,
i) taistella Yhdysvaltain vaikutusvaltaa ja myös länsimaalaistyyppistä maallistumista vastaan Lähi-idässä (käytännössä ateistinen Saddam Hussein edusti hallintoineen omalla tavallaan tätä maallistumista ja oli Yhdysvaltain liittolainen)
j) oikeuttaa omaa valtaansa iranilaisten silmissä ulkoisen vihollisen avulla.

Tässä tilanteessa Saddam Hussein katsoi olevansa vapaa ryhtymään hyökkäykseen Irania vastaan ja myös tehdä selvää valtaansa uhkaavista sisäisistä Irakin sisäisistä voimista, ilman että hänellä olisi syytä pelätä merkittävää kansainvälistä reaktiota. Merkittävää reaktiota ulkomailta ei tullutkaan. Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Kuwait ja useat arabivaltiot tukivat taloudellisesti/asetoimituksin Saddam Husseinia, muut vahvat teollisuusvaltiot (esim. Neuvostoliitto) tunsivat epäluuloa Iranin hallintoa kohtaan, antoivat hiljaisen suostumuksensa hänen toimilleen ja ajoittain tukivat häntä ns. pöydän alta. Irania tukivat vain Libya ja Syyria.

Seuraukset olivat toisenlaiset, kuin mitä Saddam Hussein ja hänen liittolaisensa toivoivat. Saddam Husseinin syyskuun 22. päivänä 1980 aloittama hyökkäys johti kansallistunteen kasvuun Iranissa ja itse asiassa vahvisti pappishallituksen otetta kansasta. Irakin armeijan taistelutahtokaan ei todennäköisesti ollut tuossa tilanteessa parhaita – johtuen arvatenkin Saddam Husseinin hirmuhallinnosta ja siitä, että suuri osa armeijasta koki taistelevansa uskonveljiään vastaan. Niinpä alkumenestyksen jälkeen Saddam Hussein joutui pysähtymään, perääntymään ja lopulta hakemaan rauhaa.

Iran kuitenkin jatkoi sotaa, tarkoituksena syöstä Saddam vallasta – siis sama pyrkimys mutta eri syistä kuin Yhdysvalloilla toisessa Persianlahden sodassa (ensimmäisessä eli Kuwaitin sodassahan Yhdysvallat ei halunnut Saddam Husseinia pois vallasta). Kun Irakin armeija oli heitetty pois Iranista, sen vastarinta kuitenkin koveni, koska he taistelivat nyt omalla maaperällään. Pattitilanne johti lopulta siihen, että 1988 elokuussa eli liki 8 vuotta hyökkäyksen aloittamisen jälkeen Iran suostui YK:n välittämään aselepoon.

Loppubalanssista:

Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan noin 1 – 2 miljoonaa ihmistä. Saddam Hussein sai tilaisuuden puhdistuksiin kurdialueilla (arviolta 100 000 kuollutta) ja muuallakin sekä rohkaistui hakemaan kompensaatiota Kuwaitin öljyalueilta, mikä johti ensimmäiseen, YK:n suostumuksella käytyyn Persianlahden sotaan.

Iranin pappishallitus vahvisti otettaan kansasta ja rohkaistui jatkamaan omia pyrkimyksiään alueella.

Samalla kylvettiin siemenet toiseen Persianlahden sotaan, jossa Yhdysvallat hyökkäsi tällä kertaa vastoin YK:n tahtoa Irakiin, syöksi Saddam Husseinin vallasta ja miehitti maan, otti sen öljyvarat hallintaansa, ympäröi alueen sotilastukikohtaverkostollaan, laukaisi Irakin sisällissodan käyntiin ja istuu siellä nyt tietämättä, mitä oikeastaan pitäisi tehdä.

Aabra-ham kirjoitti:

Kuten yleensäkin sodissa, tässäkin tapauksessa syyt olivat monenlaiset.

Saddam Hussein halusi hallintaansa

a) Khūzestānin öljyalueen
b) Shatt al-Arabin vesiväylän molemmat rannat – siis myös Iranin puoleisen rannan.

Lisäksi Saddam Husseinia hermostutti

c) Iranin pappishallituksen pyrkimykset kiihottaa Irakin shiia-enemmistöä vallankumoukseen Saddamin hallitusta vastaan, joka oli olennaisesti maallinen ja nojautui lähinnä sunnivähemmistöön. Tähän samaan pyrki itse asiassa Yhdysvallat vuorostaan kummassakin Persianlahden sodassa.

Yhdysvallat puolestaan pyrki ja pyrkii yhä

d) maksamaan potut pottuina eli kostamaan kärsimänsä nöyryytykset ja arvovaltamenetykset tukemansa shaahin hallinnon kukistamisesta, (kansainvälisen oikeuden vastaisesta) suurlähetystönsä valtaamisesta ja diplomaattien panttivankeina pitämisestä sekä farssiksi muuttuneesta panttivankien vapautusyrityksestä,
e) estämään Iranin vaikutusvallan kasvua alueella,
f) varmistamaan oman vaikutusvaltansa säilymisen ja siis öljyn hallintansa Lähi-idän öljyalueella ja erityisesti Persianlahdella.

Iranin pappishallinnon pyrkimyksenä oli ja on yhä,

g) kuten mainitsit, tehdä Iranista alueellinen suurvalta ja käyttää siinä hyväkseen Irakin shiia-enemmistöä ja sen vastakkainasettelua Irakin sunnivähemmistön kanssa, johon Saddam puolestaan tukeutui,
h) esiintyä shiia-muslimien suojelijana ja vahvistaa ko. suuntauksen merkitystä omassa hallinnassaan muslimimaailmassa,
i) taistella Yhdysvaltain vaikutusvaltaa ja myös länsimaalaistyyppistä maallistumista vastaan Lähi-idässä (käytännössä ateistinen Saddam Hussein edusti hallintoineen omalla tavallaan tätä maallistumista ja oli Yhdysvaltain liittolainen)
j) oikeuttaa omaa valtaansa iranilaisten silmissä ulkoisen vihollisen avulla.

Tässä tilanteessa Saddam Hussein katsoi olevansa vapaa ryhtymään hyökkäykseen Irania vastaan ja myös tehdä selvää valtaansa uhkaavista sisäisistä Irakin sisäisistä voimista, ilman että hänellä olisi syytä pelätä merkittävää kansainvälistä reaktiota. Merkittävää reaktiota ulkomailta ei tullutkaan. Yhdysvallat, Saudi-Arabia, Kuwait ja useat arabivaltiot tukivat taloudellisesti/asetoimituksin Saddam Husseinia, muut vahvat teollisuusvaltiot (esim. Neuvostoliitto) tunsivat epäluuloa Iranin hallintoa kohtaan, antoivat hiljaisen suostumuksensa hänen toimilleen ja ajoittain tukivat häntä ns. pöydän alta. Irania tukivat vain Libya ja Syyria.

Seuraukset olivat toisenlaiset, kuin mitä Saddam Hussein ja hänen liittolaisensa toivoivat. Saddam Husseinin syyskuun 22. päivänä 1980 aloittama hyökkäys johti kansallistunteen kasvuun Iranissa ja itse asiassa vahvisti pappishallituksen otetta kansasta. Irakin armeijan taistelutahtokaan ei todennäköisesti ollut tuossa tilanteessa parhaita – johtuen arvatenkin Saddam Husseinin hirmuhallinnosta ja siitä, että suuri osa armeijasta koki taistelevansa uskonveljiään vastaan. Niinpä alkumenestyksen jälkeen Saddam Hussein joutui pysähtymään, perääntymään ja lopulta hakemaan rauhaa.

Iran kuitenkin jatkoi sotaa, tarkoituksena syöstä Saddam vallasta – siis sama pyrkimys mutta eri syistä kuin Yhdysvalloilla toisessa Persianlahden sodassa (ensimmäisessä eli Kuwaitin sodassahan Yhdysvallat ei halunnut Saddam Husseinia pois vallasta). Kun Irakin armeija oli heitetty pois Iranista, sen vastarinta kuitenkin koveni, koska he taistelivat nyt omalla maaperällään. Pattitilanne johti lopulta siihen, että 1988 elokuussa eli liki 8 vuotta hyökkäyksen aloittamisen jälkeen Iran suostui YK:n välittämään aselepoon.

Loppubalanssista:

Sodassa kuoli eri arvioiden mukaan noin 1 – 2 miljoonaa ihmistä. Saddam Hussein sai tilaisuuden puhdistuksiin kurdialueilla (arviolta 100 000 kuollutta) ja muuallakin sekä rohkaistui hakemaan kompensaatiota Kuwaitin öljyalueilta, mikä johti ensimmäiseen, YK:n suostumuksella käytyyn Persianlahden sotaan.

Iranin pappishallitus vahvisti otettaan kansasta ja rohkaistui jatkamaan omia pyrkimyksiään alueella.

Samalla kylvettiin siemenet toiseen Persianlahden sotaan, jossa Yhdysvallat hyökkäsi tällä kertaa vastoin YK:n tahtoa Irakiin, syöksi Saddam Husseinin vallasta ja miehitti maan, otti sen öljyvarat hallintaansa, ympäröi alueen sotilastukikohtaverkostollaan, laukaisi Irakin sisällissodan käyntiin ja istuu siellä nyt tietämättä, mitä oikeastaan pitäisi tehdä.

Lue lisää

kirjoittaminen on helppoa, kun näet joka asiassa
USA:n syypääksi.
Kyllä nuo islamilaiset maat osaavat hamuta valtaa
ilman USA:takin.
Voisit vaihtaa jo silmälaseja.

historian kirjoitti:

kirjoittaminen on helppoa, kun näet joka asiassa
USA:n syypääksi.
Kyllä nuo islamilaiset maat osaavat hamuta valtaa
ilman USA:takin.
Voisit vaihtaa jo silmälaseja.

Lue lisää

...viestit, joita yrität kommentoida. Kommenttisi meni pieleen: Viestissäni kerrottiin ihan selvästi Irakin Saddam Husseinin ja Iranin pappishallituksen ihan omista valtapyrkimyksistä.

Lukutaitoa, arvoisa moninikki!