Ootteko huomanneet, millä vauhdilla metsät nykyään kasvaakaan. Apinanraivolla! Hoidettu metsä ihan naarasapinan vimmalla. Nuoren metsän hoito ja harvennus on tehtävä vuosia aikaisemmin kuin mitä ennustettiin. Johtuneeko sitten hiilidioksidista vai ilmaston lämpenemisestä. Onkohan tutkittu?
Metsä kasvaa
apinanraivolla
111984
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näkkyy tekevän,munki ensimmäiset istutukset jo pikkutukkiasteella.Ensharvennuset tehty aikoja sitten,nykylain mukaan hakattavissa aukoksi 50-60 vuotiaina.Sanoisin,että kasvu johtuu lämpenemisestä,kasvukausi lisääntynyt näillä seuduin n.20 päivällä.Vehnäkin onnistunut monena vuonna,totta se on tuo lämpeneminen,kesähallat harvinaisia,mikä hidastaa myös puunkasvua.
Kyllähän tutkijat ovat tienneet jo ennen sotia, että hoidettu metsä hyvin.
Vehnää viljelty menestyksellä jo 30-luvulla Rovaniemen korkeudella.
Ilmasto muuttuu koko ajan, milloin mihinkin suuntaan.
ei ilmasto. Ilmaston muutoksesta voi puhua, jos lämpötilasta, kosteudesta ym. sääilmiöistä kertovat keskiarvotilastot osoittavat vähintään 30 vuoden jaksoissa tarkastellen muutosta. Nyt lämpökäyrät osoittavat selkeää nousua jo pitemmän aikaa.Ja tähän ei pidä sekoittaa rajustikin vaihtelevia vuosittaisia sääilmiöitä, sillä meriveden lämpiäminen aiheuttaa myrskyjen lisääntymistä. Myös muut äärisääilmiöt kuten ankarat pakkaskaudet ja hellekesät lisääntyvät. Ikävä ilmiö metsän kasvun kannalta on lämpimämmän ilmaston tuholaisten leviäminen meille. Mänty ehkä hyötyy keskimäärin kuivemmista kesistä, kuusi taas kärsii.
Puiden kasvua kiihdyttää tietenkin lämmön nousun lisäksi myös lisääntyvä hiilidioksidi. Hiilidioksidia vihreiden kasvien solut tarvitsevat veden ohella raaka-aineeksi viherhiukkasissa tapahtuvaan yhteyttämiseen. Käytetäänhän hiilidioksidia kasvihuoneissakin lannoitteena.
....Turha saivarrela.
Tosiasia on että 30-luvulla oli Suomessa nykyistäkin edullisemmat ilmasto-olosuhteet kaikelle kasvulle.
Ei pidä aina olettaa jonkun suuntauksen jatkuvan maailman tappiin asti...
Onhan tässä nähty tieteellisiä todisteita siitäkin, että 90-luvun lopulla kaikki Suomen havupuut ovat kuolleet happosateisiin.
No? Kuolivatko?
Ihmisellä on koko historiansa ajan ollut tarve nähdä maailmanlopun tai jonkun muun tuhon oireita joistakin ennusmerkeistä.
Nykyisin tätä inhimillistä tarvetta ruokitaan oikein "tieteellisillä tutkimuksilla"
Kekkonen oli viisas mies. Hän sanoi:
"Ennustaminen on vaikeaa. erityisesti tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji."
ilmaston lämpiämistä kukaan vakavasti otettava ilmastotieteilijä ei enää kiistä. Skeptikot ovat enimmäkseen muiden tieteenalojen edustajia tai sellaisia ilmastotieteilijöitä, joiden tutkimuslaitokset rahoittaa öljy-yhtiö mm.Exxon Valdez.
Käsitteiden ilmasto ja sää erottaminen ei ole mitään saivartelua, sillä kysymys on kokonaan eri asioista. Lämpenevän ilmaston sisällä voi Suomen ilmastovyöhykkeellä olla hyvinkin kylmiä talvia tai sateisia, viileitä kesiä. Kun em. käsitteitä ei eroteta toisistaan, ihmisillä on tapana mitätöidä puheet ilmaston lämpiämisestä jokaisen kovan pakkastalven tullessa. Tärkeintä on kuitenkin havaita muutokset pitkäaikaisissa trendeissä.
Ei kukaan kiistä, että ihmisestä riippumattomista syistä tapahtuvia ilmastomuutoksia on ollut aiemmin. Eikä kukaan väitä myöskään, että tämä nykyinen lämpiäminen kestää maailman tappiin. Tutkijoiden mukaan se kestää ihan tarpeeksi kauan aiheuttaakseen vakavia seurauksia viimeistään lastenlastemme aikana. Yhtä korkeaa hiilidioksidimäärää ilmassa ei ole ollut tutkitusti 650 000 vuoteen. Sitä kauemmas mannerjäätikkössä säilyneen muinaisen ilman tutkimisessa ei ole päästy.
Mitä tulee happamoitumisen aiheuttamiin metsätuhoihin, niitä herättiin torjumaan ajoissa tutkijoiden alkaessa varoitella rikkilaskeumien haitoista. Ympäristöjärjestöillä oli myös päättäjien herättelijöinä tärkeä merkitys. Tärkein muutos oli, että alettiin poistaa rikkiä raakaöljystä. Liikenteen, teollisuuden, öljyä käyttävien voimalaitosten happamat rikkilaskeumat vähenivät radikaalisti.
Muutos alkoi näkyä metsisssä välittömästi. Naavat ja lupot alkoivat kasvaa Etelä-Suomenkin metsissä. Ne ovat parhaita happamuuden osoittajia, sillä ne kuolevat tavallisista jäkälistä ensimmäisinä happosateiden takia.
Vaikka ojitettukin joitakin lohkoja on vaivaista kasvu metsässäni .
Itselläni on myös havainto että raivattu ja hoidettu metsä kasvaa todella hyvin . 50 vuotiasta metsää saa huoletta nyky lain mukaan sanoa uudistuskypsäksi jos siinä on harvennukset tehty ajallaan.
Kasvihuineisiin lisätään yhteyttämisen vaatimaa hiikidioksiidii. Eikö sen lisääntynyt pitoisuus ilmakehässä vaikuttaisi kaikkialla?
itekkin huomannut ku tukkikuusikin lykkää 5 milliä ja enempikin vuodessa paksuutta.
Tuntuu että nuoret ja hyväpohjaisten metsien kasvu kiihtyy mutta karujen ja suometsien kasvu hiipuu. Etenkin silmään pistää kuusten pitkät latvakasvut. Toissa vuonna sitä selitettiin että sadekesä se kuusta kasvattaa, vaan viime kesänä kasvoi myös hyvin. Ei paljon sadellu ja kasvukausi lähti myöhään liikkeelle.
Tätäkin alkutalven lauhaa säätä moni pitää todisteena ilmaston muutoksesta/lämpenemisenä, vaan kyllä se on ihan normaali sääilmiö. Keskusmatalat kun majailee Englanti-Islanti tienoilla ja Venäjällä pysyvä korkeapaine niin se kierrättää tänne lämmintä ilmaa aina Välimereltä saakka, vaikka keskellä talvea.
Mutta miksi näin tapahtuu ja usein... tutkimisen paikka.
lämmin, lumeton joulukuu ole yksistään merkki ilmaston lämpiämisestä. Ne kuuluvat normaaliin sään vaihteluun. Ilmaston muutokseen tarvitaan poikkeuksellisen paljon näitä lämpimiä kausia 30 vuoden jaksoissa.
Lisääntyvä hiilidioksidi ilmakehässä lämmittää ilmastoa, sillä nopeutuva metsän kasvukaan ei pysty sitomaan fossiilisista polttoaineista ilmaan vapautuvaa hiilidioksidia, jos ei maailmanlaajuisesti aleta vähentää näiden polttoaineiden käyttöä. Vaikka meillä puut kasvavat nopeammin ja metsät ovat lisääntyneet, toisaalla esim. Afrikassa, Amazoniasa ja Indonesiassa metsiä hävitetään huolestuttavalla nopeudella. Nämä metsät ovat tehokkaampia hiilen sitojia kuin Pohjoisen pallonpuoliskon havumetsät. Näin hiilidioksidi ilmakehässä lisääntyy.