Aatlantin

Ylitysvarustelu

Mitä tarvitaan turvalliseen atlantin ylitykseen, siis niinku järkeväst, jos esim hakee veneen usa:sta?

Sähköä, tuuli/aurinko/moottori?
Lautta/pelastautumisvälineet?
ELT / joku vastaava hätäsignaalilähetin?
Sääfaksi?
Pumppausvarusteet?
Sat nav?
Tutka?
Toimiva lämmitin?
LIsäystä / poistoa?........

Onko 5 heng miehistö riittävä?

Kauanko kestää floridasta suomeen keskim.?
Mitä kautta järkevintä tulla?

55

7345

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ARCin turvallisuusvaatimuksiin

      Nyt ARC:n ollessa ajankohtainen, voisit perehtyä mitä siihen osallistuvilta vaaditaan. Löytyy worldcruising com sivuilta. Myös Suomen Valtameripurjehtijoiden sivuilla on perustietoa -ehkäpä jäsenyydestäkin olisi hyötyä. Reittisuunnitelman tekemiseksi J.Cornellin World Cruising Routes on oivallinen. Keskustelufoorumi pilailuineen ei liene paras opastuksen lähde.

      • Jokainen...

        Osaa suodattaa fuulat.
        Täällä kun vaan tuntuu olevan pallonkiertäjiä ja ison meren seilanneita joka toinen:)
        Ihan tolasta basic menoa aattelin, todellisuudessahan nykyään on sitä turhaa rompetta niin paljon matkassa kaikilla ylittäjillä.
        Mutta sellainen järkevä varustemäärä?


      • Atlantin yli
        Jokainen... kirjoitti:

        Osaa suodattaa fuulat.
        Täällä kun vaan tuntuu olevan pallonkiertäjiä ja ison meren seilanneita joka toinen:)
        Ihan tolasta basic menoa aattelin, todellisuudessahan nykyään on sitä turhaa rompetta niin paljon matkassa kaikilla ylittäjillä.
        Mutta sellainen järkevä varustemäärä?

        teet vain 1 reissun USA:sta pohjoisen Atlantin ja Pohjanmeren kautta tänne kotivesille niin eihän sun sitten kannata investoida kommunikaatio- ja turvavarusteisiin. Eka valtamerireissu ja vain pohjoinen Atlantti, ei siellä mitään voi sattua.


    • on..

      ehdottomasti ostaa uusi Bavaria, siinä on niiin hyvät varusteet vakiona.

    • Atlantin yli

      Kysymyksen asettelusta päätellen kysyjän kokemus saattaa olla vähäinen. Myöskään veneen koosta (27-100ft?) tai sen tämänhetkisestä valtamerikelpoisuudesta et antanut mitään vinkkejä. Tuntuisi vastuuttomalta antaa yksityiskohtaisia neuvoja. Yleisiä turvallisuus tai navigointiohjeita on kirjoissa ja netissä. Ehdotan, että vakavasti harkitset veneesi tuomista laivan kannella Eurooppaan. Kustannus lienee 10 k eur luokkaa riippuen veneesi koosta ja laivayhtiöstä. Vertaa hintaa ja ajankäyttöä siihen, mitä tulee maksamaan varustelu ja bunkraus siirtopurjehdusta varten, 3-5 hengen miehistösi matka- ja elämiskustannukset sekä erilaiset satamamaksut jne.

      • Olisi...

        Formosa 51.
        Vanha, jossa varustelu myös vanha.
        Toki jos 10000 laivan kannella tulee 10000 eurolla, ei se ole paha, verrattuna 5 hnegen miehistön roudaamiseen, ruokkimiseen.....


      • laivayhtiöiltä
        Olisi... kirjoitti:

        Formosa 51.
        Vanha, jossa varustelu myös vanha.
        Toki jos 10000 laivan kannella tulee 10000 eurolla, ei se ole paha, verrattuna 5 hnegen miehistön roudaamiseen, ruokkimiseen.....

        Tässä yksi linkki, josta ehkä voisit aloittaa. 51-jalkaisen kustannusta en tiedä, mutta eiköhän se selvinne. Muistaakseni yksi suomalaisyhtiö on kuljettanut veneitä USA:n itärannikolta Raumalle. Yleisin päätesatama purjeveneiden laivauksessa lienee kuitenkin Southampton Englannissa.
        http://www.yachtshipping.com/


      • cruiserilta!
        Olisi... kirjoitti:

        Formosa 51.
        Vanha, jossa varustelu myös vanha.
        Toki jos 10000 laivan kannella tulee 10000 eurolla, ei se ole paha, verrattuna 5 hnegen miehistön roudaamiseen, ruokkimiseen.....

        Näyttää se Formosa 51 oikealta matkaveneeltä, onnittelut! Atlantin ylitys tämän tyyppisellä ei ole mikään ongelma, mutta varustuksen päivityksestä tietenkin tulee kohtalaisesti kuluja. Aikataulusi vaikuttaa myös ratkaisuusi - purjehtien vs laivan kannella. Jos purjehdit, lähtö kannattaa talvimyrskyjen takia lykätä huhtik lopulle ja olet ehkä juhannuksena Suomessa. Jos rahtaat, saat veneesi aikaisemmin tänne.


      • tuli vaan mieleen
        cruiserilta! kirjoitti:

        Näyttää se Formosa 51 oikealta matkaveneeltä, onnittelut! Atlantin ylitys tämän tyyppisellä ei ole mikään ongelma, mutta varustuksen päivityksestä tietenkin tulee kohtalaisesti kuluja. Aikataulusi vaikuttaa myös ratkaisuusi - purjehtien vs laivan kannella. Jos purjehdit, lähtö kannattaa talvimyrskyjen takia lykätä huhtik lopulle ja olet ehkä juhannuksena Suomessa. Jos rahtaat, saat veneesi aikaisemmin tänne.

        Eikö vastaavanlaisia paatteja löydy teräsrunkoisinakin? Tuolla massalla kun rysäyttää kelluvaa konttia päin valtamerellä niin luulis tulevan reikä lasikuituun helposti ja teräspaattia voi pitää talvet jäissä.


      • Montakin...
        tuli vaan mieleen kirjoitti:

        Eikö vastaavanlaisia paatteja löydy teräsrunkoisinakin? Tuolla massalla kun rysäyttää kelluvaa konttia päin valtamerellä niin luulis tulevan reikä lasikuituun helposti ja teräspaattia voi pitää talvet jäissä.

        Jotka ovat törmänneet kelluvaan TERÄSkonttiin?
        Koko kelluva kontti/sekä siihen törmääminen on vain urbaanilegenda.


      • HA_
        Montakin... kirjoitti:

        Jotka ovat törmänneet kelluvaan TERÄSkonttiin?
        Koko kelluva kontti/sekä siihen törmääminen on vain urbaanilegenda.

        Onhan niitä törmäyksiä dokumentoitu, ei se mitään legendaa ole. Ja onhan se yksi cruising-väen merkittäviä huolenaiheita. Aivan toinen asia, että sittenkään en sen riskin perusteella menisi veneen materiaalia valitsemaan. Sitäpaitsi on aika varmaa, että plootuunkin tulee reikä, jos sen ajaa vauhdilla kontin kulmaan.


      • Teille...
        HA_ kirjoitti:

        Onhan niitä törmäyksiä dokumentoitu, ei se mitään legendaa ole. Ja onhan se yksi cruising-väen merkittäviä huolenaiheita. Aivan toinen asia, että sittenkään en sen riskin perusteella menisi veneen materiaalia valitsemaan. Sitäpaitsi on aika varmaa, että plootuunkin tulee reikä, jos sen ajaa vauhdilla kontin kulmaan.

        Että kontit ei kellu.
        Ja ne ei todellakaan ole uhka merellä.
        Kaikenlaista muuta romua kyllä merellä on, mutta ei kelluvia kontteja, ei sen enempää kuin kelluvia autoja.

        "Ja onhan se yksi cruising-väen merkittäviä huolenaiheita."
        Hah, ainahan sitä voi huolehtia ja murehtia, silti se ei tee siitä todellista uhkaa.

        Olen nähnyt satamisaa monen kontin menevän mereen, yksikään niistä ei ole kellunut kauaa.

        Nimim. 22 v. meriä työkseen kiertänyt


      • HA_
        Teille... kirjoitti:

        Että kontit ei kellu.
        Ja ne ei todellakaan ole uhka merellä.
        Kaikenlaista muuta romua kyllä merellä on, mutta ei kelluvia kontteja, ei sen enempää kuin kelluvia autoja.

        "Ja onhan se yksi cruising-väen merkittäviä huolenaiheita."
        Hah, ainahan sitä voi huolehtia ja murehtia, silti se ei tee siitä todellista uhkaa.

        Olen nähnyt satamisaa monen kontin menevän mereen, yksikään niistä ei ole kellunut kauaa.

        Nimim. 22 v. meriä työkseen kiertänyt

        Ehkäpä 22 vuodessa ei näe kaikkea.
        http://www.veromarine.co.nz/dirvz/marine/marine.nsf/Content/PhotoFeature0007
        Tuo oli päällimmäinen kuukkelin antama. Olisivatko kivit tosiaan niin tyhmiä merenkulkuasioissa, että olisivat suotta huolissaan laivojenkin puolesta.


      • Luit...
        HA_ kirjoitti:

        Ehkäpä 22 vuodessa ei näe kaikkea.
        http://www.veromarine.co.nz/dirvz/marine/marine.nsf/Content/PhotoFeature0007
        Tuo oli päällimmäinen kuukkelin antama. Olisivatko kivit tosiaan niin tyhmiä merenkulkuasioissa, että olisivat suotta huolissaan laivojenkin puolesta.

        Ei tuossakaan jutussa tiedetty konttitörmäilyistä.
        Ja joku oli laskenut teoriassa, että paljonko kuormaa vaaditaan, että kontti uppoaa, JOS se on vesitiivis.
        Kannattaisi lukea koko juttu.
        Toisekseen on monia juttuja bermudan kolmiostakin, uskot varmaan niihinkin.


      • kirja
        Luit... kirjoitti:

        Ei tuossakaan jutussa tiedetty konttitörmäilyistä.
        Ja joku oli laskenut teoriassa, että paljonko kuormaa vaaditaan, että kontti uppoaa, JOS se on vesitiivis.
        Kannattaisi lukea koko juttu.
        Toisekseen on monia juttuja bermudan kolmiostakin, uskot varmaan niihinkin.

        Julman meren armoilla tapahtunut atlantilla ja ilmeisesti konttiin törmäys yöllä koska uppoaminen tapahtui todella nopeasti.Ei tarvii kuin kerran omalle kohdalle.Nyt ei puhuta laivalla seilaamisesta.


      • nämä tapaukset
        Luit... kirjoitti:

        Ei tuossakaan jutussa tiedetty konttitörmäilyistä.
        Ja joku oli laskenut teoriassa, että paljonko kuormaa vaaditaan, että kontti uppoaa, JOS se on vesitiivis.
        Kannattaisi lukea koko juttu.
        Toisekseen on monia juttuja bermudan kolmiostakin, uskot varmaan niihinkin.

        "In mid-February, 21 containers were swept from the Bahamian-registered Marine Trader. Four contained chemicals, one was loaded with crockery and the other 16 were empty. German salvors collected six of the empty containers floating in the North Sea, but the rest sank. "

        "I saw one in calm weather about 200 miles east of Charleston. It was floating with probably an inch showing above the surface.."

        tässä linkki, jossa paljon muitakin vastaavia:

        http://www.oceannavigator.com/article.php?a=1008


      • kelluvista konteista?
        Luit... kirjoitti:

        Ei tuossakaan jutussa tiedetty konttitörmäilyistä.
        Ja joku oli laskenut teoriassa, että paljonko kuormaa vaaditaan, että kontti uppoaa, JOS se on vesitiivis.
        Kannattaisi lukea koko juttu.
        Toisekseen on monia juttuja bermudan kolmiostakin, uskot varmaan niihinkin.

        Kerro miksi Hollannin rannikkovarioston securite-viesteissä toistuvasti varoitettiin kolmesta "floating containers" Hollannin rannikkoliikennevyöhykkeellä, kun toukokuussa satuin purjehtimaan siellä. Konttien sanottiin olevan vaaraksi merenkululle ja niiden sijainnit ilmoitettiin useita kertoa. Näkyvyys oli tihkusateen ja navakan tuulen takia huono.
        Yachting World-lehdessä (vajaa vuosi sitten, en vielä löytänyt ko numeroa) oli artikkeli, jossa kerrottiin konttien aiheuttamista kolareista. Muistaakseni artikkelissa oli yksi valokuva haaksirikoutuneesta veneestä sekä jotain tilastotietoja.
        Konttien kerrotaan olevan vaikeasti havaittavissa, koska ne uivat syvällä. Olivatko konteista varoittaneet securite-viestitkin muka tarpeettomia? Entä YW:n artikkeli? Oliko sekin bluffia? Parempi uskoa, että laivoista pudonneet kontit ovat todellinen riski veneliikenteelle.


      • Jossitellaan...
        kirja kirjoitti:

        Julman meren armoilla tapahtunut atlantilla ja ilmeisesti konttiin törmäys yöllä koska uppoaminen tapahtui todella nopeasti.Ei tarvii kuin kerran omalle kohdalle.Nyt ei puhuta laivalla seilaamisesta.

        Jos se olikin valas?
        Tai hylätty arc vene.....

        Jos jos jos


      • Puuttuu....
        kelluvista konteista? kirjoitti:

        Kerro miksi Hollannin rannikkovarioston securite-viesteissä toistuvasti varoitettiin kolmesta "floating containers" Hollannin rannikkoliikennevyöhykkeellä, kun toukokuussa satuin purjehtimaan siellä. Konttien sanottiin olevan vaaraksi merenkululle ja niiden sijainnit ilmoitettiin useita kertoa. Näkyvyys oli tihkusateen ja navakan tuulen takia huono.
        Yachting World-lehdessä (vajaa vuosi sitten, en vielä löytänyt ko numeroa) oli artikkeli, jossa kerrottiin konttien aiheuttamista kolareista. Muistaakseni artikkelissa oli yksi valokuva haaksirikoutuneesta veneestä sekä jotain tilastotietoja.
        Konttien kerrotaan olevan vaikeasti havaittavissa, koska ne uivat syvällä. Olivatko konteista varoittaneet securite-viestitkin muka tarpeettomia? Entä YW:n artikkeli? Oliko sekin bluffia? Parempi uskoa, että laivoista pudonneet kontit ovat todellinen riski veneliikenteelle.

        Se konkreettinen todiste.
        Missä on ne jutut ja kuvat, jos ne todella on niin yleisiä, ja sitä myöten todellisia riskejä.
        Luulis että niitä kontteja olisi kuvattu maailmalla, niihin törmänneistä ois juttuja, muitakin kuin että veljen serkku, joka tuntee yhen iehen joka kuuli että joku oli törmännyt jossain johonkin, ilmeisesti kontiin.
        Varmasti kontti kelluu jonkin aikaa laivasta tiputtuaan, ja on sen hetken vaaraksi. mutta eipä noita rantaan paljoa ajaudu.
        Eli onko se todellinen riski merellä, mikä on todennäköisyys että törmää konttiin?


      • kirjaan
        Jossitellaan... kirjoitti:

        Jos se olikin valas?
        Tai hylätty arc vene.....

        Jos jos jos

        Eipä tainnut olla aikaa katsella mihin tömähti.


      • Parasta.-.
        kirjaan kirjoitti:

        Eipä tainnut olla aikaa katsella mihin tömähti.

        Kun annetaan tämänkin spekulaation olla, kun ei ole tietoa.
        Tieto on valttia, ja dokumentti vielä kovempaa.


      • selvitys?
        Puuttuu.... kirjoitti:

        Se konkreettinen todiste.
        Missä on ne jutut ja kuvat, jos ne todella on niin yleisiä, ja sitä myöten todellisia riskejä.
        Luulis että niitä kontteja olisi kuvattu maailmalla, niihin törmänneistä ois juttuja, muitakin kuin että veljen serkku, joka tuntee yhen iehen joka kuuli että joku oli törmännyt jossain johonkin, ilmeisesti kontiin.
        Varmasti kontti kelluu jonkin aikaa laivasta tiputtuaan, ja on sen hetken vaaraksi. mutta eipä noita rantaan paljoa ajaudu.
        Eli onko se todellinen riski merellä, mikä on todennäköisyys että törmää konttiin?

        Varma asia on, että kontteja putoilee maailman meriin. Onko kuitenkin niin, että kontit ovat sen verran tiiviitä etteivät heti uppoa? Sen ajan, jonka ne kelluvat, riski on ilmeinen. Ei sitä riskiä pidä mitätöidä. Olisi hyvä, kun jollain olisi faktaa konttien kellumisajoista. Ehkä osa uppoaa heti, osa jää merenkulun vaaraksi joksikin ajaksi. Onko aika tunteja, vuorokausia tai viikkoja? Merillä on yhä enemmän kaikenlaista rojua. On raportoitu purjeveneen törmäys kelluvaan jääkaappiin, ponttoonien päällä ajelehtivaan taloon jne. Valaisiin törmäyksetkään eivät ole harvinaisia. Sellaisesta on oma kokemuskin, samoin uppotukista.


      • uusi Sir BB
        selvitys? kirjoitti:

        Varma asia on, että kontteja putoilee maailman meriin. Onko kuitenkin niin, että kontit ovat sen verran tiiviitä etteivät heti uppoa? Sen ajan, jonka ne kelluvat, riski on ilmeinen. Ei sitä riskiä pidä mitätöidä. Olisi hyvä, kun jollain olisi faktaa konttien kellumisajoista. Ehkä osa uppoaa heti, osa jää merenkulun vaaraksi joksikin ajaksi. Onko aika tunteja, vuorokausia tai viikkoja? Merillä on yhä enemmän kaikenlaista rojua. On raportoitu purjeveneen törmäys kelluvaan jääkaappiin, ponttoonien päällä ajelehtivaan taloon jne. Valaisiin törmäyksetkään eivät ole harvinaisia. Sellaisesta on oma kokemuskin, samoin uppotukista.

        Jos vene painaa kymmeniä tonneja niin eikö lasikuitu ole vähän heppoinen materiaali sellaisiin aluksiin?


      • Sitten..
        uusi Sir BB kirjoitti:

        Jos vene painaa kymmeniä tonneja niin eikö lasikuitu ole vähän heppoinen materiaali sellaisiin aluksiin?

        Jos laiva painaa tuhansia tonneja, eikös teräs ole pikkaisen hepposta materiaalia siihen?


      • jos sama teräksestä?
        uusi Sir BB kirjoitti:

        Jos vene painaa kymmeniä tonneja niin eikö lasikuitu ole vähän heppoinen materiaali sellaisiin aluksiin?

        Mitähän sama Formosa 51 painaisi teräsrakenteisena? Puu on myös hyvä ja koettu materiaali kaiken kokoisiin purjealuksiin. Formosa on rakennettu lasikuitumuovista, miksi sitä ihmetellään?


      • uusi Sir BB
        Sitten.. kirjoitti:

        Jos laiva painaa tuhansia tonneja, eikös teräs ole pikkaisen hepposta materiaalia siihen?

        Onhan se heppoista laivaan mutta ei taida olla parempaakaan siihen tarkoitukseen ainakaan järkihintaan. Titanicin repeämistä jäävuoreen osuessaan myös edesauttoi senaikainen nykyistä heikompi teräslaatu jota ei tänäpäivänä laivateräkseksi kelpuutettaisi.


      • baden
        jos sama teräksestä? kirjoitti:

        Mitähän sama Formosa 51 painaisi teräsrakenteisena? Puu on myös hyvä ja koettu materiaali kaiken kokoisiin purjealuksiin. Formosa on rakennettu lasikuitumuovista, miksi sitä ihmetellään?

        Eli 56jalk. pitkä teräsvene pitkäkölinen(Meriliisa,Mustamaija ym) painaa 32tn, pelkkä runko ilman kölilyijyä 15tn.


      • eri veneet
        baden kirjoitti:

        Eli 56jalk. pitkä teräsvene pitkäkölinen(Meriliisa,Mustamaija ym) painaa 32tn, pelkkä runko ilman kölilyijyä 15tn.

        ovat eri painoisia. Samalla niiden muutkin ominaisuudet eroavat toisistaan.
        Jos rungon lujuus ja iskukestävyys on etusijalla eikä painosta ole niin väliä, valinta on teräs.


      • baden
        eri veneet kirjoitti:

        ovat eri painoisia. Samalla niiden muutkin ominaisuudet eroavat toisistaan.
        Jos rungon lujuus ja iskukestävyys on etusijalla eikä painosta ole niin väliä, valinta on teräs.

        Formosa 51 mittoja, se on noin 40 senttiä kapeampi kuin mainitsemani ja kölivene,ei juuri vastaavan teräsveneen paino paljoa eroa.


      • ei pelkkä merellinen legenda
        selvitys? kirjoitti:

        Varma asia on, että kontteja putoilee maailman meriin. Onko kuitenkin niin, että kontit ovat sen verran tiiviitä etteivät heti uppoa? Sen ajan, jonka ne kelluvat, riski on ilmeinen. Ei sitä riskiä pidä mitätöidä. Olisi hyvä, kun jollain olisi faktaa konttien kellumisajoista. Ehkä osa uppoaa heti, osa jää merenkulun vaaraksi joksikin ajaksi. Onko aika tunteja, vuorokausia tai viikkoja? Merillä on yhä enemmän kaikenlaista rojua. On raportoitu purjeveneen törmäys kelluvaan jääkaappiin, ponttoonien päällä ajelehtivaan taloon jne. Valaisiin törmäyksetkään eivät ole harvinaisia. Sellaisesta on oma kokemuskin, samoin uppotukista.

        Valitettavasti mitään numeroita ei ole tarjota, mutta kontteja putoilee kyllä paljon laivoista kovemmissa keleissä. Itselläni yksi sellainen kellui vastaan keskellä Atlanttia, ohitettiin se vain muutaman metrin etäisyydellä. Riskin todennäköisyydestä en tiedä, mutta mahdollista se on, kun omallakin kohdalla liippasi niin läheltä. Yön pimeydessä ja keskellä päivääkin kovassa aallokossa kontteja on vaikea havaita. Mitään laivaa ei lähellä näkynyt (tutkallakaan), joten jonkin aikaa kontti ainakin oli jo kellunut.


      • Painosuhde.
        jos sama teräksestä? kirjoitti:

        Mitähän sama Formosa 51 painaisi teräsrakenteisena? Puu on myös hyvä ja koettu materiaali kaiken kokoisiin purjealuksiin. Formosa on rakennettu lasikuitumuovista, miksi sitä ihmetellään?

        Lujitemuovivenee ja teräsveneen painossa ei suuria eroja ole.
        Suhde on 1:1,15
        Eli teräsvene on hitusen raskaampi.
        Lujotemuovi on tosin huomattavasti halvempi materiaali.


      • Hurjaa...
        ei pelkkä merellinen legenda kirjoitti:

        Valitettavasti mitään numeroita ei ole tarjota, mutta kontteja putoilee kyllä paljon laivoista kovemmissa keleissä. Itselläni yksi sellainen kellui vastaan keskellä Atlanttia, ohitettiin se vain muutaman metrin etäisyydellä. Riskin todennäköisyydestä en tiedä, mutta mahdollista se on, kun omallakin kohdalla liippasi niin läheltä. Yön pimeydessä ja keskellä päivääkin kovassa aallokossa kontteja on vaikea havaita. Mitään laivaa ei lähellä näkynyt (tutkallakaan), joten jonkin aikaa kontti ainakin oli jo kellunut.

        Otithan ihmeessä kuvan kyseisestä tilanteessa.
        Itse en ainakaan voisi vastustaa.


      • turvallisuutta
        Painosuhde. kirjoitti:

        Lujitemuovivenee ja teräsveneen painossa ei suuria eroja ole.
        Suhde on 1:1,15
        Eli teräsvene on hitusen raskaampi.
        Lujotemuovi on tosin huomattavasti halvempi materiaali.

        Teräs rajoittaa muotoilua lasikuituun verrattuna eikä sovi yhtä hyvin sarjatuotantoon jne. Moni valitsee teräsrungon, jos käyttötarkoitus on cruisailu valtamerillä. Paitsi kelluvaan roinaan, törmäysriski valaisiin on todellinen. Omassa lasikuituveneessäni todettiin metrin pituiset hiushalkeamat vesilinjan alapuolella keulassa. Yöllinen jysäys Madagaskarin eteläpuolella teki mietteliääksi.


      • ilman muuta
        Hurjaa... kirjoitti:

        Otithan ihmeessä kuvan kyseisestä tilanteessa.
        Itse en ainakaan voisi vastustaa.

        Räpsäsin useammankin kuvan kontista ja jossain vaiheessa yksi kuva oli netissäkin näytillä, muttei valitettavasti enää, kun niitä nettisivuja ei mulla ole. Mutta todistusaineistoa on siis otettu!


      • Wiki
        ei pelkkä merellinen legenda kirjoitti:

        Valitettavasti mitään numeroita ei ole tarjota, mutta kontteja putoilee kyllä paljon laivoista kovemmissa keleissä. Itselläni yksi sellainen kellui vastaan keskellä Atlanttia, ohitettiin se vain muutaman metrin etäisyydellä. Riskin todennäköisyydestä en tiedä, mutta mahdollista se on, kun omallakin kohdalla liippasi niin läheltä. Yön pimeydessä ja keskellä päivääkin kovassa aallokossa kontteja on vaikea havaita. Mitään laivaa ei lähellä näkynyt (tutkallakaan), joten jonkin aikaa kontti ainakin oli jo kellunut.

        Ruotsin rannikolla, iltahämärissä keskellä selkää, Nynäshamniin menossa pohjoisesta. En ottanut kuvaa, mutta tuli merikorttia tiirailtua, koska "eihän siinä pitäisi olla mitään". Eikä ollutkaan, mutta kiersimme kuitenkin kunnioitettavan matkan päästä.

        Sukellusvenekin näkyi, torni pinnalla, yhdellä reissulla yheskytäluvun alussa aamuneljänviiden aikaan, Paldiskin edustalla pohjoista taivasta vasten, siihen loppui pilkkiminen sillä yövalvomisella!

        Eipä siis kannata tarkkaavaisuus herpaantua tai aissiin eikä edes tutkaan luottaa yhtään missään!


      • ole.....
        selvitys? kirjoitti:

        Varma asia on, että kontteja putoilee maailman meriin. Onko kuitenkin niin, että kontit ovat sen verran tiiviitä etteivät heti uppoa? Sen ajan, jonka ne kelluvat, riski on ilmeinen. Ei sitä riskiä pidä mitätöidä. Olisi hyvä, kun jollain olisi faktaa konttien kellumisajoista. Ehkä osa uppoaa heti, osa jää merenkulun vaaraksi joksikin ajaksi. Onko aika tunteja, vuorokausia tai viikkoja? Merillä on yhä enemmän kaikenlaista rojua. On raportoitu purjeveneen törmäys kelluvaan jääkaappiin, ponttoonien päällä ajelehtivaan taloon jne. Valaisiin törmäyksetkään eivät ole harvinaisia. Sellaisesta on oma kokemuskin, samoin uppotukista.

        Näin sanoo eräs kaikentietävä ja kaiken maailman seilannutteräsvenejuoppo. Ja se onkin sellainen jätkäettä se on aina oikeessa vaikka mikä olis. Jos se jotakin sanoo, niin jumalauta se on sitten niin. Ja joka asiaan, sen verran kova jätkä se on että kaikesta kaiken tietää, ja varsinkin niistä mistä sillä on kova luulo. Se on kato kiertäny Kap Horninkin. Ja päissään tietysti kun on niin vitun kova jätkä.


      • palsta???
        ole..... kirjoitti:

        Näin sanoo eräs kaikentietävä ja kaiken maailman seilannutteräsvenejuoppo. Ja se onkin sellainen jätkäettä se on aina oikeessa vaikka mikä olis. Jos se jotakin sanoo, niin jumalauta se on sitten niin. Ja joka asiaan, sen verran kova jätkä se on että kaikesta kaiken tietää, ja varsinkin niistä mistä sillä on kova luulo. Se on kato kiertäny Kap Horninkin. Ja päissään tietysti kun on niin vitun kova jätkä.

        Mielenterveyspaltalle piti vissiin kirjottaa?
        Muista lääkket.


    • MaxKalba

      Tervehdys,

      Jos haluat aikuisten oikeasti neuvoja, niin älä ota niitä tältä palstalta. Täällä pyörii liikaa "Sir-Mikä-Lie"-joilla on lääkitys mennyt sekaisin...
      Kuten joku fiksu totesi jo, että pitäisi tietää tapauksesta hieman enemmän, jotta voisi antaa suorat neuvot. Ohessa kuitenkin muutama:

      Miehistö: Jos itse et ole merenkulkija, ota vähintään kaksi ammattigubbea. Laskutus voi tuntua kovalta, mutta on sen arvoista. Nykyinen taksa on 200€ per päivä tai 2-3€ per maili. Riippuen veneen koosta, 2-3 ammattikaveria tuo 70ft jalkaisen veneen Jenkeistä pois.Laivan kannella on kallista. Jos tuot keväällä, niin yritä ajoittaa suht kevääseen kun paluu postissa tulee paljon ARC-veneitä. Turvallinen varustamo on 7-Star ja Spliethoff (löytyy netistä).

      Turvallisuus: Lautta on ehdoton.Sääfaksi on pirun hyvä ja niitä saa aika edullisesti nykyään. EBIRB tai henk.koht. GPS/EPRIB on myöskin hyvä investointi; McMurdolla on hyvä tarjonta.
      Tutka on aikalailla myös pakollinen. Joitain renegade-hahmoja tulee yli ilman, mutta hasardi kasvaa helvetisti. Ilman lämppäriä pärjäät; auttaa kosteuden kanssa, mutta ei välttämätön. Valmistele lähtö huolella ja tarkasta vene hyvin. Jos ostat jenkeistä, niin ennen ostoa hanki ehdottomasti veneeseen survey.

      Paras reitti Suomeen? Pari variaatiota; Pohjoista reittiä suoraa Lizard Pointiin Englantiin ja siitä eteenpäin. Toinen esim. Bahama-Azores-Lisard ja siitä eteenpäin. Aika on suhteellinen käsite; varaa sitä. Hosumalla ei tule yleensä muutakuin näitä "Sir-Mikä-Lie"-hahmoja ja kamat hajoo. Suunittele tarkkaan, hanki hyvä miehistö johon luotat, tarpeeksi hyvä budjetti, vene josta pidät; ja sit merelle. Kaikki järjestyy.

      Terv, Max

    • hyväksi.

      Jos olet ylittämässä Atantia kerran, on tilanne eri kuin teet sitä jatkuvasti. Itse en ihan joka veneellä lähtisi USA:sta tulemaan, koska niistä ei tiedä... voisi ola viisaamapaa tuoda kanella rahtina. Tai sitten olet siellä kukauden ja käyt veneen täysin läpi. Koskaan ei voi tietää.
      Eräskin savolaismies katosi matkalla Usasta Suomeen, oli toki ylimitoittanut taitonsakin. Taisi olla sen eka reissu purkkarilla merellä.

      Mutta jos otat vaikka välivuoden ja lähdet Karibialle, niin tämä kama määrä riitti meille.

      * Normaali 1 katsastusvarusteet pohjalla.

      * Yksi purjeistus; iso, rullagenoa 130 prozenttinen, myrskyfokka ja kolmas reivi isossa = "myrskyiso".

      * Ison topista alas takaliesmaa pitkin paksu oranssi teippi, eli kun on 3. reivi päällä näkyy hyvin oranssia.

      * gps laitteita 3, joista 2 varalla ja 1 kiinteä, kartat paperilla ja PC:llä, VHF jossa myös jenkkikanavat.

      * PC:lle tuli myös säät satelliittipuhelimen kautta (suosittelen, koska gridi oli vain muutaman kilon ja yhteys satelliittipuhelimella oli max 10 sekkaa auki). Puhelun hinta lienee jotakin euron paikkeilla kun otti säät alas. Ja koska oli kartta PC:llä, saatiin gridi suoraan kartan päälle... animoituna.

      * Varalla ScanMeteon sääfaksi jolla oli tukena matkaradio jossa SSB jossa myös oli nauhuripesä (saatiin säät änellä nauhoitettua ja tulkittua sittemmin).

      * AIS joka näyttää laivat (tutkaa ei ollut, vaikka hyvä olisi ollut mutta varsinaista tarvetta ei ollut kanaalin jälkeen, jonka senkin voi vetää vain päiväsaikaan jos haluaa olla pimeällä pois laivojen jaloista).

      * Aurinkokennot 4 x 35W ja rivakka laturi koneen päässä. Riitti hyvin.

      * EPIRB ja SART sekä 4h lautta (SOLAS).

      * Paukut ja oikeat palastusliivit joissa kiinteästi valjaat.

      * Autopilottina oli pinnapilotti ja tuuliperäsin, jota käytimme paljon. Pinnapilottia ei juurikaan tarvittu eikä haluttukkan, koska joka vene oli kerran-kaksi vuodessa saanut sen rikki. Ja kokolailla hurja virtasyöppö, vaikka pinnapilotti ei niin paljon viekään kuin ruoripilotti (vähäisempi liike, vähemmän 'ruokaa').

      Ja miehistö oli 2 henkeä, mamma ja mä. Välillä väsytti ja olisi 3. tai jopa 4. ollut kivana lisänä mutta hyvin meni näinkin. Veneenä meillä oli Ohlsson 29 ja hyvin riitti.

      Ei se nyt kuitenkaan niin hirveesti vaadi.... Merimiestaitoa enemmän ja järkeä malttia.

      Kyllä sieläpärjää vähemmälläkin, mutta turvallisuudesta ei kannata tinkiä.

      Matka maksoi meille 24.000 euroa (13 kk), eikä säästelty. Summa siis irti Suomesta-takaisin Suomeen.

      Varustelu oli asia sinänsä, mutta sekään ei niin hirveästi maksanut, kun lähes kaikki kamat ollaan myyty niitä nyt tarvitseville, joten vain navilaitteisto jäi. Tarvikkeiat "takkiin" tuli 2.000 euroa.

      • M37

        Kysymyksiä:

        Mitä kartastoa PC:llä käytit?

        Mitä ohjelmaa PC:ssä käytit sääfaxien vastaanottoon ja käsittelyyn?

        Sääfaxlaitteita saa ostaa, mutta mistä hankit tietoa laitteista ja millä perusteella valitsi, vai onko oikeastai paljonkaan vaihtoehtoja?

        Mistä hankit SSB radiosi?

        Varmaan vastaukset löytyisi Googlettamallakin, mutta heitä nyt jotain.


      • kertaylittäjä
        M37 kirjoitti:

        Kysymyksiä:

        Mitä kartastoa PC:llä käytit?

        Mitä ohjelmaa PC:ssä käytit sääfaxien vastaanottoon ja käsittelyyn?

        Sääfaxlaitteita saa ostaa, mutta mistä hankit tietoa laitteista ja millä perusteella valitsi, vai onko oikeastai paljonkaan vaihtoehtoja?

        Mistä hankit SSB radiosi?

        Varmaan vastaukset löytyisi Googlettamallakin, mutta heitä nyt jotain.

        Mulla oli Nobeltecin softa (VNS), PC:n sääohjelma oli MscanMeteo jonka gridi kävi suoraan Nobeltecin päälle ja samalla MscanMeteo tietty kävi myös omalla ohjelmalla ja avasi omaan katseluohjelmassa gridin, mukana myös Navtex ja sääfax ohjelma.

        Sääfaksilaite siis tavallinen radio jossa SSB vastaanotto ja tuo MscanMeteon softa, joka toimi mopitteettomasti. Vaihtoehtoja on runsaasti ja otin oikeastaan ensimmäöisen. Piti ostaa Ruotsista kun Suomesta ei saanut, joka diileri oli tosi laiska ja ei oikein välöittänyt sitten antaa tukeakaan.

        SSB:n ostin yhdestä saksalaisesta werkkokaupasta, jonka nimeä en nyt muista, mutta hyvä peli on!


      • reissun heittänyt
        M37 kirjoitti:

        Kysymyksiä:

        Mitä kartastoa PC:llä käytit?

        Mitä ohjelmaa PC:ssä käytit sääfaxien vastaanottoon ja käsittelyyn?

        Sääfaxlaitteita saa ostaa, mutta mistä hankit tietoa laitteista ja millä perusteella valitsi, vai onko oikeastai paljonkaan vaihtoehtoja?

        Mistä hankit SSB radiosi?

        Varmaan vastaukset löytyisi Googlettamallakin, mutta heitä nyt jotain.

        Minulla oli käytössä läppärillä MaxSea karttaohjelma. Siihen aukesi myös satelliittipuhelimelta otetut sääkartat suoraan. Uudessa Motorola 9505a:ssa on jo hyvin kehittynyt pakkausohjelma, joten yhteys on auki vain alle minuutin 4 VRK:n kartoille. Minuuttihinta on noin 1,35 US eli euron luokkaa. Kuukusimaksu on 35 US. Otin joka aamu neljän vrk:n isobaarit ja tuulivektorit. Oli helppo seurata rintamien liikkeitä ja valita reitti niiden mukaan. Bermudalta Azoreille ei kannata välttämättä nousta niin kuin pilottikirjat opastavat, sillä matalapaineet painuvat entistä alemmas. Me menimme neljä vrk itään Bermudalta matalapaineen hyvissä reunatuulissa ja nousimme sitten vasta kohti Azoreita ja Hortaa matalapaineen itäreunan keveämmissä tuulissa. Perinteistä reittiä menneet saivat useita kovia rintamia päälleen ja kolmen vrk:n myrskyn, joka verotti ainakin kahden veneen maston ja purjekorjaajalla Hortassa oli kiirettä.
        EPIRB kannattaa ottaa sellainen malli, mikä käyttää myös GEOSAR järjestelmää. Ne ovat maapalloon nähden paikallaan olavia satelliitteja, jolloin viive mahdollisen hätäsingnaalin lähettämisen jälkeen jää pois, kuten vain perinteisiin kiertäviin GOSPAS ja SARSAT satelliiteihin tukeutuvissa malleissa.
        Kyllä pidän tutkaa ehdottomana varusteena valtamerellä. Sen avulla on helppo seurata pimeässä lähellä olevien laivojen suuntia. Sen arviointi ei ole aivan helppo vain näkötähystyksellä.
        Pelstuslautta täytyy myös olla ehdottomasti, ja vielä katsastettu!!
        Valtamerellä pärjää hyvin, kun on valmistautunut huolella myös henkisesti.
        Paras aika Pohjois-Atlantin ylittämiseen on toukokuu-kesäkuu.
        Älä unohda paperikarttoja. Elektroniikka on aina haavoittuvaa.

        Atlantin voit aivan hyvin ylittää vaikka vain käsiGPS ja paperikartta apuvälineinä. Tietysti ohjailuun riittää veneen magneettikompassi. Tarkan sijainnin voit päivittäin tarkistaa GPS:stä ja merkitä sen paperikarttaan.

        Varusteiden määrä ei ole ratkaisu, vaan se, että ne ovat oikein mitoitettu veneen, miehistön ja matkan vaatimusten mukaan.


      • M37
        reissun heittänyt kirjoitti:

        Minulla oli käytössä läppärillä MaxSea karttaohjelma. Siihen aukesi myös satelliittipuhelimelta otetut sääkartat suoraan. Uudessa Motorola 9505a:ssa on jo hyvin kehittynyt pakkausohjelma, joten yhteys on auki vain alle minuutin 4 VRK:n kartoille. Minuuttihinta on noin 1,35 US eli euron luokkaa. Kuukusimaksu on 35 US. Otin joka aamu neljän vrk:n isobaarit ja tuulivektorit. Oli helppo seurata rintamien liikkeitä ja valita reitti niiden mukaan. Bermudalta Azoreille ei kannata välttämättä nousta niin kuin pilottikirjat opastavat, sillä matalapaineet painuvat entistä alemmas. Me menimme neljä vrk itään Bermudalta matalapaineen hyvissä reunatuulissa ja nousimme sitten vasta kohti Azoreita ja Hortaa matalapaineen itäreunan keveämmissä tuulissa. Perinteistä reittiä menneet saivat useita kovia rintamia päälleen ja kolmen vrk:n myrskyn, joka verotti ainakin kahden veneen maston ja purjekorjaajalla Hortassa oli kiirettä.
        EPIRB kannattaa ottaa sellainen malli, mikä käyttää myös GEOSAR järjestelmää. Ne ovat maapalloon nähden paikallaan olavia satelliitteja, jolloin viive mahdollisen hätäsingnaalin lähettämisen jälkeen jää pois, kuten vain perinteisiin kiertäviin GOSPAS ja SARSAT satelliiteihin tukeutuvissa malleissa.
        Kyllä pidän tutkaa ehdottomana varusteena valtamerellä. Sen avulla on helppo seurata pimeässä lähellä olevien laivojen suuntia. Sen arviointi ei ole aivan helppo vain näkötähystyksellä.
        Pelstuslautta täytyy myös olla ehdottomasti, ja vielä katsastettu!!
        Valtamerellä pärjää hyvin, kun on valmistautunut huolella myös henkisesti.
        Paras aika Pohjois-Atlantin ylittämiseen on toukokuu-kesäkuu.
        Älä unohda paperikarttoja. Elektroniikka on aina haavoittuvaa.

        Atlantin voit aivan hyvin ylittää vaikka vain käsiGPS ja paperikartta apuvälineinä. Tietysti ohjailuun riittää veneen magneettikompassi. Tarkan sijainnin voit päivittäin tarkistaa GPS:stä ja merkitä sen paperikarttaan.

        Varusteiden määrä ei ole ratkaisu, vaan se, että ne ovat oikein mitoitettu veneen, miehistön ja matkan vaatimusten mukaan.

        Molemmille vastaajille. Kiva kuulla kokemuksia ja muita vinkkjejä. Pikkuhiljaa tässä laajennetaan reviiriä ja koitetaan tuonne Atlantille ehtiä.

        Paperikarttoja en toki aio unohtaa. Se vain on mielestäni nurinkurista, että (joissain tapauksissa ainakin) sähköiset kartat ovat kalliimpia kuin paperiset ja ainakin itse koen niin, että paperiset pitää joka tapuksessa olla ja sähköiset täydentää. Toki nykyäänkin käytän sähköisiä karttoja melko paljon, mutta se ei takoita sitä, että olisin paperisia korvaamassa. Ehkä ne tulevaisuudessa niputetaan yleisemmin ja ostaessaan kartan, saa sen paperilla ja CD:llä.

        Sääfaxlaitteesta, katselin netisttä noita radioita, joista löytyy SSB taajuudet. Niissä ei mainittu erikseen mitään sellaista ulostuoa, joka viittaisi kytkentään PC:ssä. Nauhoittavia esim. Sangean ATS-818. Miten kytketään MscanMeteon softaan?


      • PC:n mikrofonisisäänmenoon
        M37 kirjoitti:

        Molemmille vastaajille. Kiva kuulla kokemuksia ja muita vinkkjejä. Pikkuhiljaa tässä laajennetaan reviiriä ja koitetaan tuonne Atlantille ehtiä.

        Paperikarttoja en toki aio unohtaa. Se vain on mielestäni nurinkurista, että (joissain tapauksissa ainakin) sähköiset kartat ovat kalliimpia kuin paperiset ja ainakin itse koen niin, että paperiset pitää joka tapuksessa olla ja sähköiset täydentää. Toki nykyäänkin käytän sähköisiä karttoja melko paljon, mutta se ei takoita sitä, että olisin paperisia korvaamassa. Ehkä ne tulevaisuudessa niputetaan yleisemmin ja ostaessaan kartan, saa sen paperilla ja CD:llä.

        Sääfaxlaitteesta, katselin netisttä noita radioita, joista löytyy SSB taajuudet. Niissä ei mainittu erikseen mitään sellaista ulostuoa, joka viittaisi kytkentään PC:ssä. Nauhoittavia esim. Sangean ATS-818. Miten kytketään MscanMeteon softaan?

        tai sitten audio-in -liittimeen.

        Voi sen RS-232 sisäänmenoonkin kytkeä, hankalampaa eikä tuo etua.


      • M37
        PC:n mikrofonisisäänmenoon kirjoitti:

        tai sitten audio-in -liittimeen.

        Voi sen RS-232 sisäänmenoonkin kytkeä, hankalampaa eikä tuo etua.

        Tulee aina ajateltua asiat liian monimutkaisesti..., kiitos.


      • kiinni
        M37 kirjoitti:

        Tulee aina ajateltua asiat liian monimutkaisesti..., kiitos.

        tuo Atlantin ylitys :)


    • kommenttia

      Enpä tiedä mitä atlantille mukaan kannattaa ottaa mutta onhan, Tutkasta, pelastuslautasta ERIB poijusta aurinkopaneeleista GPS sääfaksi jne hyötyä myös täällä kotivesillä. Jenkeistä noita saa viellä halvemmallakin tullissa sitten menettelee kuten parhaakseen näkee. SSB radio taitaa olla melko tarpeeton täällä suomen vesillä mutta onhan sitäkin mukava kuunnella joskus? On muuten todella kaunis vene tuo Formosa 51

      • auttaa

        Sääfaksi jos olet keskellä valtamerta,keli tulee mikä tulee.


      • pohjalta
        auttaa kirjoitti:

        Sääfaksi jos olet keskellä valtamerta,keli tulee mikä tulee.

        voit
        - ennakoida ja varustautua tulevaan
        - väistää ajoissa pahoja paikkoja
        - etsiä sopivaa tuulta matalapaineen reunalta
        - muokata reittiä 4 vrk sääkuvien mukaan
        - jne


      • auttaa
        pohjalta kirjoitti:

        voit
        - ennakoida ja varustautua tulevaan
        - väistää ajoissa pahoja paikkoja
        - etsiä sopivaa tuulta matalapaineen reunalta
        - muokata reittiä 4 vrk sääkuvien mukaan
        - jne

        Mutta jos et tarvitsekaan tuulta tai puhaltakoon mistä haluaa?


      • perille päässyt
        auttaa kirjoitti:

        Sääfaksi jos olet keskellä valtamerta,keli tulee mikä tulee.

        ...kyllä se auttaa, kun näkee säärintamien liikkeet ajoissa. Tietysti täytyy osata tulkita kartat oikein. Mutta sääasioihin on paneuduttava hyvin jo ennen merelle(valtamerelle) lähtöä. Suuntaa voi aina muuttaa, koska valtameren selkosilla ei ole mitään merkitystä oletko perillä vuorokauden vai kaksi aikaisemmin. Sillä on merkitystä, että pääset perille.


      • Liika on liikaa
        auttaa kirjoitti:

        Mutta jos et tarvitsekaan tuulta tai puhaltakoon mistä haluaa?

        Vaikka sillä ei mitään tekisikään.


      • sääfakseille
        auttaa kirjoitti:

        Sääfaksi jos olet keskellä valtamerta,keli tulee mikä tulee.

        Pitänee tulla puolustamaan sääfaxeja. Valtameriä purjehtiville sääfax on erityisen tärkeä, kun ollaan vaihtelevien tuulten alueella ja poissa stabiilien pasaatituulten vyöhykkeeltä. Pasaatialueellakin faksit tulevat tärkeiksi, jos liikutaan pyörremyrskykausien lähellä. Vaikka säärintamat ja matalapaineet liikkuvat venevauhtia paljon suuremmilla nopeuksilla, niiden kulkusuuntia voi ennakoida ja muuttaa omaa reittiä. Tarvittaessa voi vaikka jäädä piihin odottelemaan. Vaikka legit ovat pitkiä, sääfakseja seuraamalla ne voi tehdä turvallisemmin. Voi ainakin yrittää. Aina se ei tietenkään onnistu. Ilman sääfaksien vastaanottomahdollisuutta voit seilata, mutta miksi? Maailmanradio pc on paljon halvempi kuin SSB-transceiver pactor-modeemi ja pc. Jälkimmäisellä systeemillä saa kyllä parempilaatuiset faksit.


      • M37
        auttaa kirjoitti:

        Sääfaksi jos olet keskellä valtamerta,keli tulee mikä tulee.

        Lue nimimerkin "reissun heittänyt" kirjoitus otsikolla "lisää tietoa" niin ymmärrät.


      • osaaminen tärkeintä

        Valtameriä ylitetään ja maapalloa kierretään myös veneillä, joiden varustelu on minimaalinen. Kaikkein oleellisinta on osaaminen. Nuoren aussipariskunnan 35ft puuvene "Siandra" (rak.v. 1956) on kierellyt maailman meriä "perusvarusteilla" jo yli 11 vuotta. Ainoat elektroniset laitteet olivat GPS ja VHF. Välillä Lofootit - Tonga "Siandran" kippari Jamie kertoi käyttäneensä konetta ainoastaan Panaman kanavassa. Niki-rouva muuten kirjoittelee silloin tällöin juttuja Yachting Monthlyyn - kannattaa lukea.
        Mitä enemmän elektroniikkaa ja varusteita hankkii, sitä enemmän tulee myös korjattavaa! Sen tietää jokainen pallon kiertänyt purjehtija.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9097
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7784
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5408
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2292
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2069
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1698
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1646
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1381
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      434
      1310
    10. Stefusika räkättää

      kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1186
    Aihe