Pian koittava

kuolema.

Olen 54-vuotias mies.
Todennäköisesti kuolen pian.
Olen vakavasti sairas.
Minulla on koti. Vaimo, kolme tytärtä, vanhimmalla tyttärellä kaksoset.
Olen vielä työssä.
En haluaisi kuolla, minulla on vielä tekemistä.
Minua pelottaa kuoleminen.

Kenet tapaan kuolemani jälkeen?

Mistä voin saada lohtua?

13

3908

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Raijuli

      Toivotan, sinulle paljon voimia sekä ymmärrystä
      ja parantavaa rakkautta elämääsi.
      Meidän ei tule ennakoida ja ajatella negatiivisesti, vaan nähdä kaikessa kaunista ja ajatella positiivisesti.
      Se antaa meille voimia ja pitää mielemme valoisana.
      Kuolemaa pidetään mystisenä ja "pahan asiana."
      Kuolema on ystävä, joka istuu vasemmalla olkapäällä auttamaan meitä, kun aika on valmis.
      Siirtyminen toiselle tasolle on monen viimeinen
      toive sekä auttava ja armahtava toive.
      Se, minkä opin ken on omaksunut lapsesta lähtien on vahvana meissä.
      Aina voi etsiä tietoa toisista oppi suunnista ja saada sieltä lohdutusta, sekä opastusta poistaamaan omia pelkotiloja kuolemasta.

      Kuomeleman enkeli ja muukin näkymätön vastaanotto komitea saapuu luoksesi, vähän ennen poistumistasi "vaatekerrasta" eli kehostasi.Henki-sielu poistuu ruumista samalla hetkellä, kun suustasi tulee ilma, jota hengitämme.
      Poistumisella tarkoitan juuri henki-sielua, joka on näkymätön aine.
      Sinua tulee läheiset omaiset & ystävät myös vastaan, jotka ovat jo menneet edeltäpäin ja ovat vielä siellä "levossa" ja iloitsevat jälleen näkemisestä.
      Meillä jokaisella on tapamme hakea lohtua elämäämme eri tavoin.
      Toiset lukevat raamattua ja etsien sieltä jotain
      helpotusta elämään.
      Toisille musiikki tuo lohtua ja puhuminen on kultaa ja hyvin tärkeää on saada itselleen sisäinen rauha & sopusointu ympärillä olevan kanssa.
      Voimia ja jaksamista päivääsi.

    • Enkeliiii<3

      Mikäs sairaus sulla on?

    • *surullinen*

      Puhu asiat selviksi läheistesi kanssa. Kerro että pelkäät. Jaa omaisuutesi. Tee testamentti. Selvitä selvittämättömät asiat. Ja puhu..puhu... suunnittele millaiset hautajaiset haluat, varaa paikka valmiiksi...

      Näin teki isäni, joka kuoli äskettäin...
      Suru jää, mutta onneksi puhuimme.. paljon

      Sairaaloilla on tukiryhmiä.. kannattaa ottaa yhteyttä sinnekin..

    • ottaen

      Pappi on kaikkein paras keskustelukumppani sinulle, sairaalapastori toimii myös joissakin isommissa sairaaloissa. Äläkä unohda läheisiäsi.
      Pääasia, että olet avoin ja käyt kaikki asiat läpi niin papin kuin läheistesi kanssa.
      Älä pelkää kuolemaa. Rajan toisella puolen on kaikki hyvin.

    • PöluPöllerö

      Hei,

      Pelko on turhaa, sillä paikka, johon olet menossa, on kauniimpi kuin suloiset unet.

      Taaksesi jää perheesi?
      Ystävä hyvä: vain ruumiisi lopettaa toimintansa, et SINÄ kuitenkaan; sinä tulet olemaan heidän luonaan kuten itse tahdot. Sinä olet ruumiistasi erillinen. Lohduta rakkaitasi silloin.

      Seuraavasta en mitenkään voi olla varma, olenko oikeassa vai onko mielikuvitusta vain, mutta kerron kuitenkin millainen tunne tulee, sopiiko?

      Tulee tunne, että joitakin vuosia sitten joku miespuolinen sukulaisesi kuoli (järkeily sanoo, että se oli isäsi, ajatellen sinun ikääsi, mutta tästä en osaa sanoa juuta enkä jaata)? Olet ilmeisesti nähnyt hänestä unia. Osa näistä unista on ollut ihmeellisiä: sukulaisesi on ollut niissä erilainen kuin täällä ollessaan. Hänen olemuksensa on ollut kuin puhtaaksi pesty tästä maallisesta, hän on ollut tyyni ja rauhantäyteinen. Rakastava. Sinulla on ollut mukavaa hänen kanssaan noissa unissa, hyvää keskustelua, läsnäoloa. Tämäkin on vain "tunne", mutta jostakin syystä mieleen pukkaa murretunvihreä kalastuslakki (metsästys? Matala, leveä, kivinen joki kyllä virtaa vierellä) ja samanväriset liivit? Tämä on jossakin erämaastossa. Nojaa, jätän arvuuttelemisen sikseen, sillä tuo saattaa hyvinkin olla kaikki vain kuvitelmaani ja tarkoitus ei ole tässä ryhtyä maalailemaan mielikuvitusmaisemia, vaan rauhoittaa sinua pelossasi.

      Nämä unet (jos tuntemukseni piti kutinsa) kertovat kuitenkin sinulle jo paljon siitä, mitä käy ruumiin kuoleman jälkeen. Muistathan, että vaikka nyt ikävöit etukäteen perhettäsi, olet pitkään ikävöinyt myös edesmenneitä sukulaisiasi: heidät näet nyt, ja kun tulee perheesi vuoro, silloin näet jälleen perheesi.

      On toki luonnollista pelätä kuolemaansa, ja täällä minun on helppo kirjoitella, itse en ole kuolemassa aivan lähiaikoina (ainakaan tietääkseni). Mutta, me kaikki kuolemme joskus, se on portti, josta meidän on mentävä ennemmin tai myöhemmin ja mikä olisikaan parempi, kuin kyetä ennen sitä järjestämään asiansa täällä siten, ettei katumusta jää?
      Kaikki eivät tätä mahdollisuutta saa, mutta sinulle se on annettu: se on lahja, joka on annettu rakkaudesta sinuun (vaikka muulta juuri nyt varmasti tuntuukin). Käytä se.

      Elämäkin on lahja, siis kannattaako sen myöhäisimpiä hetkiä hukata etukäteismurehtimiseen? Kun jo nyt murehdit tulevaa, viet vain huomion pois tästä hetkestä - elämästä. Murehdi kuolemaa vasta sitten, kun on kuoleman hetki ja nauti elämästä nyt kuin juovuttavasta viinistä. Kuoleman hetkellä ehkä nimittäin huomaatkin, ettei pelättävää ollut ja silloin turhaan murehtimiseen hukattu elonaika vasta harmittaakin ;).

      Luota tuntemuksiisi: sisäinen äänesi kyllä kertoo kaiken, mitä sinun kuolemasta tulee tietää - jos vain hiljennyt sitä kuulemaan ensin mielesi pelon vaikerruksen vaimentaen.
      Toivon tämän auttaneen sinua edes hiukan, vaikka varmasti osittain mahtavan höperöltä tässä kuulostinkin ;D.

      Sinulle mitä kauneinta jatkoa: elä rakastaen.

    • "Sain jatko aikaa"

      Minä kävin hyvin lähellä kuolemaa, minulla todettiin pitkälle levinnyt munasarjasyöpä, mutta useiden leikkausten ja pitkien sytostaatti hoitojen jälkeen olen vielä täällä... kiitos Luojalle.
      Tiedän tasan tarkkaan sen ikävän ja pahanolon tunteen sielussa kun tietää että aika on täysi pian.
      Tuntui kurjalta valehdella lähimmilleen että kyllä tästä vielä noustaan, kun tiesin että tilanne on vakava. Olisin kovasti halunnut puhua jonkun kanssa kuolemasta, mutta se aihe tuntuu olevan kovin "tabu". Järjestelin parempina päivinä tyttäreni elämän jatkoa ja hyvinvointia, ja lohduttelin ystäviä ja sukulaisia. Se oli siinä mielessä rankkaa, koska olisin halunnut puhua tosiasioista, mahdollisista hautajaisista ja kuolemaan liittyvistä asioista ja tyttäreni ja mieheni elämän jatkumisesta. Olisi ikäänkuin tehty surutyötä yhdessä jo minun eläessäni. No tilanne meni siihen että pohdin näitä kuoleman asioita yksin, mutta onnekseni pääsin sellaiseen syöpää sairastavien terapia ryhmään siellä käsiteltiin jonkun verran kuolemaakin ja sieltä sain hyvän idean kirjoittaa päiväkirjaa, tuntemuksiani ja jäähyväisiä omaisilleni.
      Hoitojen ollessa rankimmillaan olin niin heikossa kunnossa hermosärkyjen kanssa, että toivoin että voisin vain nukkua pois. Oikeastaan minun kohdallani alkoi parantuminen juuri silloin... silloin kun tavallaan luovutin, en enää pelännyt kuolemaa. Tartuin yhteen raamatun lauseeseen kiinni (vaikka en kovin tunne raamattua, mutta selailin sitä joskus lohtua etsiäkseni)siinä sanotaan jotenkin näin, että "kaikki me emme kuolemaan nuku, vaan kaikki me muutumme" Harmi kun en löytänyt sitä kohtaa nyt tähän, enkä muista miten se meni. Toinen lohduttava juttu oli raamatussa psalmi 91 Korkeimman suojelus. Minä ainakin löysin lohtua ja voimaa Taivaan Isästä, se vain tuntui jotenkin turvalliselta ja lempeältä. Enkä todellakaan ole mikään uskonlahkolainen, vaan ihan tavallinen ihminen, syntiasteikolla 1-10:een ehkä jostain 5-6 vaiheilta.
      Tuntui kauhealta ajatella että kaikki loppuu piemeyteen ja se oli siinä. Mutta nyt uskon että lihallinen ruumis on vain välivaihe koko elämisen ihmeessä. Sairas keho on kuin rikkinäinen vaate, kun se lopulta riisutaan niin on vapaampi ja mukavampi olo.
      Minäkin olin kuin vanki sairaassa kehossani, mutta riisua en sitä vielä saanut, joten kuljen edelleen vangin vaatteessa. Nyt elän päivän kerrallaan ihan tavallista elämää iloineen ja suruineen, mutta jotain sisälläni muuttui.

      • jenny.

        Se Raamatunkohta meni jotenkin, että "Ette te kuole, te MUUNNUTTE... tms..."

        Joka tapauksessa se on selkeä lupaus elämän jatkumisesta toisessa muodossa.


    • kirja

      Niin, lue Newtonin kirjoittama Sielujen matka. Siinä on yksi näkemys kuoleman jälkeisestä paikasta.

      Yhdyn siihen, että puhu perheesi kanssa. Menetin 19 vuotiaana 49 vuotiaan isäni. Saattohoidin hänet itse. Se ei ollut helppoa, mutta niin paradoksaalista kuin se onkin, niin juuri se aika, ne pari kuukautta ennen hänen kuolemaansa, lohduttaa minua eniten. Silloin oikeat tunteet tulivat pinnalle, asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, oltiin rehellisiä ja ennen kaikkea: mitään ei jäänyt sanomatta.

      Voimia Sinulle.

    • Surusilmä :(

      Kuin noita edellisiä tekstejä...

      Ja totesin, että helppo on meidän puhua, että ei kannata pelätä kuolemaa...ja pääset ihanaan paikkaan...ja niin edelleen. En sano sillä tätä, ettenkö itse uskoisi siihen, mutta minusta ainakin tuntuu, että ei ole oikein edes lohdutuksen sanoja sinulle. Olet ison asian edessä, olet luopumassa elämästäsi. Uskon, että olet varmasti asian kanssa loppujen lopuksi yksin vaikka kuinka puhuisit lähimmäisillesi.

      Kukaan ei varmasti ymmärrä täysin pelkoasi kuolemaa kohtaan. Toivon silti paljon jaksamista ja voimia elämääsi ja kerro lähimmäisille kuinka paljon heistä välität ja pyydä heiltä tukea vaikeisiin hetkiin... Aina se vähän helpottaa kuitenkin.

      Toivotan vielä kerran voimia sinulle!

    • isätön

      ...tunteistasi perheellesi, ystävillesi. Voi tuntua vaikeata, mutta kerro läheisillesi millaiset hautajaiset haluat, poltto/arkkuhautaus, minne? ketkä ystävät haluat kutsuttavaksi hautajaisiin, jne. Seurakunnassa on pappeja, joille voit purkaa hätääsi ja osaavat auttaa. Koita tehdä vielä kun vointi on hyvä jokin reissu, josta olet aina haaveillut. Etenkin muista perheesi, viettäkää paljon aikaa yhdessä. Kertokaa toisillenne pelkonne ja muistakaa näyttää, että välitätte toisistanne... Voimia!

    • jenny.

      "Kenet tapaan kuolemani jälkeen?"

      Todennäköisesti tapaat aika pian kuolemasi jälkeen enkeleitä, henkioppaasi ja sitten halutessasi edesmenneet lähimmäisesi.

      "Mistä voin saada lohtua?"

      Siitä, kun käsität, että tämä(kin) elämä oli vain yksi "opetuskierros", jonka voit halutessasi/tarvittaessa uusia.

      Emme tulleet tänne "helppoa elämää" varten, vaan oppimaan ja kehittymään sieluina.

    • myös samanikäinen

      Jos olet saanut lääkäriltä jonkun varmuuden lähehtyvästä kuolemasta, niin sitäkin vastaan voi taistella.Itse olen parantunut. Ei pidä heti luovuttaa. Pelko on todellinen, sen ymmärrän. Koita kuitenkin jaksaa omaistesi vuoksi.

    • riippuu

      En tiedä miksi tiedät kuolevasi, koska vielä jaksat olla töissä. Meidän perheen pää, mieheni, lasteni isä kuoli syöpään kaksi vuotta sitten. Hän ei halunut kuolla emmekä olisi luovuttaneet mutta pakko oli antaa luonnolle periksi. En tiedä kenet hän kuollessaan kohtasi, mutta onnellisempaa ilmettä kuin hänellä oli lähdön koittaessa en voi kuvata. Olin kahden hänen kanssaan ja yht´äkkiä näytti kuin hän olisi hymyillyt onnellisena ja kysyin häneltä että mitä nyt... ja hetken kuluttua tajusin että hän on mennyt. Vaikka suru oli suuri ja hän nuori niin tajusin että hän on onnellinen nyt ja sai rauhan. Nyt kun taistelen arjen kanssa, olen välillä kateellinen että hänen ei tarvitse käydä tätä läpi. Lapseni kaipaavat isäänsä ja minä puolisoani, mutta hän tiesi elävänsä lapsissaan ja lapsen lapsissaan joten uskon että hän oli onnellinen kuollessaan. Kun on tarpeeksi väsynyt ja kipeä niin irrottautuminen on ainoa vaihtoehto ja olisi väärin eloonjääviltä vaatia muuta. Puhukaa perheessä asiat selviksi, niin me teimme ja yritämme jatkaa vaikka vaikeaa on ollut.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9126
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7846
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5503
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2316
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2076
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1717
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1659
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1396
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      439
      1332
    10. Stefusika räkättää

      kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1199
    Aihe