Hei.
Nyt on pakko vähän purkaa tänne.
Mulla on nyt rv 37 menossa ja tiedän että mun pitäisi olla onnellinen että vauva on tulossa ja kaikki, ja niin olenkin. Mutta silti olen niin onneton ja yksinäinen.
Ollaan avomieheni kanssa oltu yhdessä nyt 4v ja rakastamme toisiamme. Ja ollaan molemmat iloisia vauvan tulosta. Tuntuu vaa ettei miehellä ole aikaa mulle ollenkaan. Kyllä se joka päivä kertoo mulle kuinka paljon rakastaa mua, mutta ku ei se riittää.
Hänellä on oma firma ja silloin joutuu koko ajan olla töissä. Jopa viikonloputkin hän on työasioita hoitamassa. Ja kyllä mä ymmärrän että jos halua että firma pyörii niin kaikki on hänen vastuussa.
Hän kyllä lupasi että silloin kun vauva syntyy niin yrittäisi tehdä vähemmän töitä ja viettäisi enemmän aikaa meidän kanssa.
Olisin vaan toivonut että hän vähän enemmän huomioisi mua. Tulee aina töistä myöhään kotiin ja silloinkin tuntuu että se vaan puhuu työasioista. Huomennakin meillä on 4vuotis juhla päivä, mutta enpä usko että ollaan juhlimassa, kun ei edes tiä jos se muistaa.
Olenko liian itsekäs, ku hän tekee töitä että meillä menisi rahallisesti hyvin. Voi olla ettei se osaa suhtautua tähän raskauteen kuin minä. Ku se on tottunut että mä pärjään omillaan hyvin.
Nyt kun olen jäänyt äitiyslomalle niin päivät menee tosi hitaasti. Tuntuu niin tylsältä että huhu… Yritän välillä mennä kaupunkiin ja tavata kavereita, mutta ei sitäkään voi joka päivä tehdä eikä enää kiinnostakaan kavereita nähdä ku tuntuu että aina ku on niiden kanssa niin ne puhuu vaan omista ongelmista, miesongelmista. Mä tiedän että mä on aina ollut se joka kuuntelee ja neuvoo mutta olen raskaana ja haluaisin että välillä minunkin asiat kiinnostaisi heitä. Olen tosi onnellinen pikku vauvan tulosta ja haluaisin jakaa mun tunteet ja huolit heidän kanssa. Mutta olenkin vaan siellä ku he kertovat vain omista ongelmista, eikä se hetkeksi vaan koko sen ajan ku olen siellä.
Tuntuu että en osa muuta ku valittaa, mutta olenko väärässä?
Tuntuu vaa ettei ketään kiinnosta mun voinnista, tai miten mulla päivä mennyt, miten olen jaksanut. Onhan mulla kaikki hyvin mennyt sille, mutta tää loppuraskaus on ollut raskas ja hankala, kun on koko ajan turvoksissa, tukala olo ja kärsin vielä unettomuudesta. Nytkin kello on melkein kuusi ja mä valvon vielä ku ei oikeen pysty nukkua.
Kiitos että olette jaksaneet lukea. Ja sori kirjoitusvirheistä, joita esiintyi aika paljon. Toivottavasti saitte selvä edes vähän.
Onneton :(
6
602
Vastaukset
- Tsemppiä!
On ihan tavallista että tuossa vaiheessa kun on itse äitiyslomalla, mies töissä ja vauvaa ei vielä ole tuntuu tosi tylsältä ja yksinäiseltä. Miehesi on kuitenkin luvannut vähentää töitä kun vauva syntyy ja se on pääasia, saatte yhdessä tutustua toisiinne.
Tuosta vuosipäivän juhlimisesta itse sanoisin miehelle, on turha murehtia asiaa yksinään ja sitten jos mies ei muista niin kaivautua vielä syvempään murheen alhoon.. ;) Miehet eivät yksinkertaisesti aina muista vuosipäiviä, en minäkään aina sitä muista. Ei jos haluat juhlia yhdessä niin älä odota että mies hoksaa sen itse (voi ajatella että olet liian väsynyt juhliman tms.) vaan rohkeasti suu auki. Ei aina tarvitse odottaa että mies järkkäisi spesiaaleja ylläreitä kuin leffassa konsaan, yhteisen päivän juhliminen on parasta yhdessä suunniteltuna.
Voimia loppuodotukseen, olosi helpottaa kyllä!! - toiselta onnettomalta...
Meillä on kanssa vähän sama juttu. Ja vaikka mies yrittää olla tukemassa henkisesti, niin ei se oikein tajua, miltä minusta tuntuu.
Minä olen ollut aika huonossa kunnossa koko raskausajan ja siitä syystä kotona yksin melkein kaiken päivää. On löystynyt lantio ja voimakkaat pahoinvoinnit ja refluksitauti. Eikä masennus siinä päällä auta asiaa yhtään. Silti yritän pitää kodin siistinä, olla mahdollisimman hyväntuulinen, kun toinen tulee väsyneenä duunista. Sitten se luulee, että kaikki on taas hyvin -ja alkaa heti mankua seksiä...
Yritän ymmärtää, että jonkun täytyy tehdä töitä, mutta joskus tuntuu siltä, että tulisin ennemmin vähemmällä toimeen, jos vain saisin olla yhdessä mieheni kanssa enemmän.
Eilen meidän piti lähteä ulos, laitoin itseni valmiiksi ja olin oikein tälläytynyt mekkoon ja korkokenkiin, vaan saadakseni kuulla, että mies on niin väsynyt, ettei sitä oikein kiinnosta mennä mihinkään ja aamullakin pitää mennä aikaisin töihin. Olisi kai sitä voinut kertoa vähän aikaisemmin, ettei mun olis tarvinnut pettyä niin kamalasti? Tai ehkä oon liian vaativa.
Siinäpä se. Mistä sitä tietää, milloin on liian vaativa? Minä en ainakaan tiedä mitä mun pitäisi tältä yhteiselolta tällä hetkellä odottaa. Mutta kauhean onnelliseksi minä en itseäni tunne...
Toivottavasti teillä asiat selkiytyy, ja voihan sitä vuosipäivää juhlistaa sitten vaikka viikonloppuna, jos silloin on paremmin aikaa. Näköjään pitää välillä osata joustaa sellaisissakin asioissa, missä ei haluaisi...
Ja huomasitko taas, minäkään en tehnyt muuta kuin valitin omista ongelmistani, sen sijaan, että olisin tarjonnut myötätuntoa sinulle :) Vaikka usko pois, kyllä sitä täältä löytyy...- alkup.
kyllä nyt on olo vähän paremmin.
Ehkä olette oikeassa, että minun kannattaisi kertoa meidän vuosi päivästä. Se on totta että sitä voi viikonloppunakin juhlia mikä mun mielestä on ihan hyvä. Koska ei se tarvi olla just olla se päivää, mutta voin jo melkein luovua tosta juhlimisesta ku tiedän että hänellä ei vaa ole aikaa, edes viikonloppuna. Viime sunnuntainakin tuli vasta 23.00 kotiin
Mutta mun pitää olla onnellinen että mulla on mies mun elämässä. Siis että en ole yksin kuitenkin.
"toiselta onnettomalta":
toivon että teidänkin asiat järjestyy.
Kiitos ku jaksoitte kunnella mua:) - meppe
alkup. kirjoitti:
kyllä nyt on olo vähän paremmin.
Ehkä olette oikeassa, että minun kannattaisi kertoa meidän vuosi päivästä. Se on totta että sitä voi viikonloppunakin juhlia mikä mun mielestä on ihan hyvä. Koska ei se tarvi olla just olla se päivää, mutta voin jo melkein luovua tosta juhlimisesta ku tiedän että hänellä ei vaa ole aikaa, edes viikonloppuna. Viime sunnuntainakin tuli vasta 23.00 kotiin
Mutta mun pitää olla onnellinen että mulla on mies mun elämässä. Siis että en ole yksin kuitenkin.
"toiselta onnettomalta":
toivon että teidänkin asiat järjestyy.
Kiitos ku jaksoitte kunnella mua:)Mies on oppisopimus koulutuksessa ja juuri oli koulu jakso ja mä suurinpiirtein revin ranteitani auki tylsyydestä kotona.
Kun mies tuli pitkän päivän jälkeen kotiin koulusta toisesta kaupungista se linnottautu projekstien ääreen.
Ymmärään että mies haluaa saada projektit pois alta että sitten kun vauva syntyy sillä on aikaa meille mutta siinä samalla unohtuu se että vaikka olenkin päivät kotona en jaksa tehdä aina kaikkea maan ja taivaan väliltä huonosti nukuttujen öiden takia tai kun tämä maha on alinomaan tiellä. Ja siitäkös konflikteja syntyy.
Äksyillään toisillemme väsyneinä puolin ja toisin.
Yksin odottaminen on kurjaa ja pitkäveteistä, mutta onneksi tätä ei enää voi kestää kauaan rv38 1 - mie vaan
meppe kirjoitti:
Mies on oppisopimus koulutuksessa ja juuri oli koulu jakso ja mä suurinpiirtein revin ranteitani auki tylsyydestä kotona.
Kun mies tuli pitkän päivän jälkeen kotiin koulusta toisesta kaupungista se linnottautu projekstien ääreen.
Ymmärään että mies haluaa saada projektit pois alta että sitten kun vauva syntyy sillä on aikaa meille mutta siinä samalla unohtuu se että vaikka olenkin päivät kotona en jaksa tehdä aina kaikkea maan ja taivaan väliltä huonosti nukuttujen öiden takia tai kun tämä maha on alinomaan tiellä. Ja siitäkös konflikteja syntyy.
Äksyillään toisillemme väsyneinä puolin ja toisin.
Yksin odottaminen on kurjaa ja pitkäveteistä, mutta onneksi tätä ei enää voi kestää kauaan rv38 1oisi kiva muuten jos olisi raskaana oleville sellainen kerho, tai siis että voitas joskus nähdä ja vaikka käydä kahville tai jotain. Ei tartee olla kotona ja olla yksinäinen. Olisi kiva jos sellaista voisi järjestää. Mutta se varman on vähän vaikea sekin kun kaikki asuvat eri puolella suomea.
- tuleva mamma
Minun mielestäni on väärin jossei mies ns. ymmärrä sitä,että teille tulee vauva.Kyllä mielestäni sen pitäisi ottaa enemmän vastuuta teistä :)Mutta toivottavasti hän alkaisi ymmärtämään teitä paremmin ja ottamaan sinut huomioon!:) Jos haluat purkaa tunteitasi niin laita minulle sähköpostia osoitteeseen [email protected]. Itsekkin tarvisin välillä kuuntelijaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka Purra leikkasi alimmalta tulodesiililtä 15 %
Muistaako kukaan Riikka Purran kovaäänisen vaalilupauksen ennen eduskuntavaaleja? https://yle.fi/a/74-20221152 "THL o3406365Muistele nainen niitä meidän yhteisiä hetkiä
Miltä ne tuntui? Enkö aina huokunut välittämistä, kiintymystä. Eikö sinulla aina ollut hyvä olo kanssani? Minulla ainaki483796- 81953
- 52870
- 56826
- 41820
Tämä kikka tekee lihapullista entistä maukkaampia - Tämä "ihmeaine" löytyy keittiön kaapista
Lihapullat ja ruskea kastike on arkiruokien kunkku! Paistatko itse lihapullat pannulla vai uunissa? Näin saat ruoasta v8803- 68800
Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,135792Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue14711