ilmanpitävyyden testaaminen

raksaaja--sh

RAKMK C3....
Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta rakennuksen
ilmanpitävyyden tulisi olla mielellään lähellä
arvoa n50= 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi
rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisäja
ulkoilman välillä ollessa 50 Pa).

Meidän tönön ilmatilavuus on noin 650000 litraa.

Minulla on kellarissa poistoilmapuhallin joka poistaa ilmaa max 150000 litraa tunnissa.

Ullakolta sisälle tulevasta sähkösuojaputkesta virtaa kylmää ilmaa taloon sisään.

Voiko tästä päätellä mitään ilmanpitävyydestä?

Esim. että "nxx"arvo olisi 150000/650000=0.23 ????

(lammikivitalo & kellarikerroksen ovista puuttuu tiivisteet)

41

4064

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • raksaaja--sh

      Esim. että "nxx"arvo olisi pienempi tai yhtäsuuri kuin 0.23 ????

    • raksaaja--sh

      Poistoilmapuhallin/imuri on 6 metriä alempana kuin se sähköputki (paine ero kait on silloin reilusti yli 6*11.8Pa eli ????).

      eli n70=0.23 ???? ;-)

      • jiii

        Sama paine-ero on myös ulkona tuolla 6 m korkeuserolla. Ei kai tuosta vielä voi alipaineen suuruutta sanoa???


      • raksaaja--sh
        jiii kirjoitti:

        Sama paine-ero on myös ulkona tuolla 6 m korkeuserolla. Ei kai tuosta vielä voi alipaineen suuruutta sanoa???

        Kunhan proffailen & kartutan tätä alipaineknowhoutani nollan pinnasta ylöspäin raflaavilla kysymyksillä.... ;)

        Tuolla toisessa ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000021394010
        laskettiin että paine eroa syntyy 11.8 Pa:ta per metri.

        Siitä päättelisin että kellarissa pitää imeä korkeuseron synnyttämän paine-eron verran alipainetta ennen kuin yläpohjan läpi alkaa vuotaa ilma.
        Eikö?
        Mulla voi tässä olla joku ajatuskäpy, onkohan ?


      • jiii
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Kunhan proffailen & kartutan tätä alipaineknowhoutani nollan pinnasta ylöspäin raflaavilla kysymyksillä.... ;)

        Tuolla toisessa ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000021394010
        laskettiin että paine eroa syntyy 11.8 Pa:ta per metri.

        Siitä päättelisin että kellarissa pitää imeä korkeuseron synnyttämän paine-eron verran alipainetta ennen kuin yläpohjan läpi alkaa vuotaa ilma.
        Eikö?
        Mulla voi tässä olla joku ajatuskäpy, onkohan ?

        No en minäkään tästä varsinaisesti mitään tiedä, mutta tuntuisi että se (esim.) 50 Pa paine-ero pitäisi mitata ulko- ja sisätilan välillä samalta korkeudelta. Jos saat yläkerran ja alakerran välille 70 Pa:n paine-eron niin taitaa ulkona samoissa koroissa olla sama paine ero joten minusta tuntuu ettei tuolla sinun päättelyllä homma oikein toimi.


      • R_oi
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Kunhan proffailen & kartutan tätä alipaineknowhoutani nollan pinnasta ylöspäin raflaavilla kysymyksillä.... ;)

        Tuolla toisessa ketjussa http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000021394010
        laskettiin että paine eroa syntyy 11.8 Pa:ta per metri.

        Siitä päättelisin että kellarissa pitää imeä korkeuseron synnyttämän paine-eron verran alipainetta ennen kuin yläpohjan läpi alkaa vuotaa ilma.
        Eikö?
        Mulla voi tässä olla joku ajatuskäpy, onkohan ?

        tuo mennee.
        vuotohan riippuu yläpohjassa siitä mikä paine-ero on yläpohjan eri puolilla, ts se mitä se on jossain kellarissa ei vaikuta sinänsä pätkääkään.
        Mutta jos paine jossain huoneessa laskee se tietysti tasaantuu mutta ilman massasta jouhtuva paine-ero eri korkeuksilla säilyy.


      • raksaaja--sh
        R_oi kirjoitti:

        tuo mennee.
        vuotohan riippuu yläpohjassa siitä mikä paine-ero on yläpohjan eri puolilla, ts se mitä se on jossain kellarissa ei vaikuta sinänsä pätkääkään.
        Mutta jos paine jossain huoneessa laskee se tietysti tasaantuu mutta ilman massasta jouhtuva paine-ero eri korkeuksilla säilyy.

        Eli korkeustarkastelun voi jättää melkolailla huomiotta.

        Alakerrassa tehty paine-ero sisä ja ulkotilan välillä on suunnilleen sama ala- ja yläkerrassa.


    • puhalla

      Se sun puhallin ei puhalla lähelekään noin paljon, koska siinä huoneessa missä puhallin käy on melko suuri alipaine, jos kerta vielä yläkerrassakin sähköputkesta tuulee sisälle. Avaa kellarin ovi tai ikkuna niin huomaat, että puhaltimen kierrosluku nousee, kun ei tarvitse tapella alipainetta vastaan.

      • raksaaja--sh

        "RAKMK C3....
        Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta rakennuksen
        ilmanpitävyyden tulisi olla mielellään lähellä
        arvoa n50= 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi
        rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisäja
        ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). "

        Eli jos talo vuotaa 650 000 litraa tunnissa (imettäessä talosta ilmaa 50Pa alipaineella) on sen ilmanpitävyys 1. Eikös?

        Ennen kuin yläpohjan läpi alkaa virtaamaan ilmaa täytyy imun litroina olla suurempi kuin vuoto muualla? Eikös?

        Eli kun se mun puhaltimen maksimi teho on 150 000 litraa tunnissa about vastapaineella 0 ja kun se jo saa ilman virtaamaan yläpohjan läpi niin eikös se tarkoita että imu on jo suurempi kuin vuoto talon korkeimmasta kohdasta alaspäin. Vai?

        (ilmakin on lämpimintä ja keveintä yläpohjan höyrynsulun alla ja voimakkaimmin pyrkimässä höyrynsulun läpi ylöspäin)

        Eli tiiveys näyttäisi olevan parempi kuin 1. Vai?

        (poislukien se Pa tarkastelu ....)


      • R_oi ...
        raksaaja--sh kirjoitti:

        "RAKMK C3....
        Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan kannalta rakennuksen
        ilmanpitävyyden tulisi olla mielellään lähellä
        arvoa n50= 1 1/h (rakennuksen vaipan läpi virtaa yksi
        rakennuksen ilmatilavuus tunnissa paine-eron sisäja
        ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). "

        Eli jos talo vuotaa 650 000 litraa tunnissa (imettäessä talosta ilmaa 50Pa alipaineella) on sen ilmanpitävyys 1. Eikös?

        Ennen kuin yläpohjan läpi alkaa virtaamaan ilmaa täytyy imun litroina olla suurempi kuin vuoto muualla? Eikös?

        Eli kun se mun puhaltimen maksimi teho on 150 000 litraa tunnissa about vastapaineella 0 ja kun se jo saa ilman virtaamaan yläpohjan läpi niin eikös se tarkoita että imu on jo suurempi kuin vuoto talon korkeimmasta kohdasta alaspäin. Vai?

        (ilmakin on lämpimintä ja keveintä yläpohjan höyrynsulun alla ja voimakkaimmin pyrkimässä höyrynsulun läpi ylöspäin)

        Eli tiiveys näyttäisi olevan parempi kuin 1. Vai?

        (poislukien se Pa tarkastelu ....)

        se kerro mitään, jos ei tiedetä paine-eroa ulkoilmaan nähden.
        Ei jossain 5C:ssä vielä synny paljoakaan lämpötilasta johtuvaa paine-eroa. Ilman tiheydet ovat 1,2 ja 1,27 kg/m3, joten ero on 0,07 kg/m3 eli 0,7 Pa/m. 6 metriä antaa siis eroksi vain 4,2 Pa.


      • raksaaja--sh
        R_oi ... kirjoitti:

        se kerro mitään, jos ei tiedetä paine-eroa ulkoilmaan nähden.
        Ei jossain 5C:ssä vielä synny paljoakaan lämpötilasta johtuvaa paine-eroa. Ilman tiheydet ovat 1,2 ja 1,27 kg/m3, joten ero on 0,07 kg/m3 eli 0,7 Pa/m. 6 metriä antaa siis eroksi vain 4,2 Pa.

        >se kerro mitään, jos ei tiedetä paine-eroa ulkoilmaan nähden.

        Mielestäni se kertoo sen että talkosta imetään enemmän pois kuin mitä sinne vuotaa. Muutoin yläkerran 19 asteisesta sisätilasta kävisi ilmavirtaus 4 asteiseen ulkoilmaan.
        Eikö?

        Voitko vinkata mistä tsekkaat nuita ilman paino vs lämpötila -tietoja? Onko linkkiä?


      • R_oi ...
        raksaaja--sh kirjoitti:

        >se kerro mitään, jos ei tiedetä paine-eroa ulkoilmaan nähden.

        Mielestäni se kertoo sen että talkosta imetään enemmän pois kuin mitä sinne vuotaa. Muutoin yläkerran 19 asteisesta sisätilasta kävisi ilmavirtaus 4 asteiseen ulkoilmaan.
        Eikö?

        Voitko vinkata mistä tsekkaat nuita ilman paino vs lämpötila -tietoja? Onko linkkiä?

        Alakerrasssa jo pelkkä 5 Pa alipaine riittää siihen, että ilmaa tulee myös yläpohjasta alaspäin. Jos et tiedä kuinka suuren alipaineen saat aikaiseksi paine-eroa ulkoilmaan nähden, et tiedä käytännössä yhtään paljonko talosi vuoto on kun ero on 50 Pa.
        Jos tiedät, voit arvioida. Jos esim nyt puhaltimesi täysillä saa aikaan 10 Pa:n alipaineeen. Oletuksella ettei ilamvirta paljon pienene maksimista (sen näkisi käyrästöstä) ja että vuotovirtaus olisi laminaarista (mitä se ei varmaankaan täysin ole) saataisiin 50Pa:lla 50/10 eli 5 x maksimi vuotoilmavirta. Jos puhaltimesi kehittää vain 5 Pa alipaineen, vuoto olisi kymmenkertainen etc.

        Eli sillä lämpötila/tiheys-arvoilla ei ole niinkään väliä kuin erollla ulkoilmaan nähden.
        Minulla nuo arvot ovat työpöydällä, joltain muulta varmaan löytyy linkkejä.
        Riittävällä tarkkuudella saat, kun piirrät viivan arvosta -21C/1,4kg/m3 ... 20C/1,2 kg/m3.


      • raksaaja--sh
        R_oi ... kirjoitti:

        Alakerrasssa jo pelkkä 5 Pa alipaine riittää siihen, että ilmaa tulee myös yläpohjasta alaspäin. Jos et tiedä kuinka suuren alipaineen saat aikaiseksi paine-eroa ulkoilmaan nähden, et tiedä käytännössä yhtään paljonko talosi vuoto on kun ero on 50 Pa.
        Jos tiedät, voit arvioida. Jos esim nyt puhaltimesi täysillä saa aikaan 10 Pa:n alipaineeen. Oletuksella ettei ilamvirta paljon pienene maksimista (sen näkisi käyrästöstä) ja että vuotovirtaus olisi laminaarista (mitä se ei varmaankaan täysin ole) saataisiin 50Pa:lla 50/10 eli 5 x maksimi vuotoilmavirta. Jos puhaltimesi kehittää vain 5 Pa alipaineen, vuoto olisi kymmenkertainen etc.

        Eli sillä lämpötila/tiheys-arvoilla ei ole niinkään väliä kuin erollla ulkoilmaan nähden.
        Minulla nuo arvot ovat työpöydällä, joltain muulta varmaan löytyy linkkejä.
        Riittävällä tarkkuudella saat, kun piirrät viivan arvosta -21C/1,4kg/m3 ... 20C/1,2 kg/m3.

        doukkeli.

        Eli jos 20 asteisen ja 0 asteisen ilman painoero on 0.1kg/m3 on 6m ilmapatsas 20 asteista ilmaa 0.6kg kevyenpi kuin 6m patsas 0 asteista ilmaa.

        Eli jotta yläpohjan läpi alkaa virrata ilmaa alaspäin täytyy sen mun imurin/puhaltimen tehdä kellarin lattian rajassa vähintään 6Pa alipainetta.

        ((eli lämpötilaeron aikaansaama noste (ja sen kumoaminen) pystytään laskemaan -> saadaan xPa jonka puhallin on ylittänyt))

        puhaltimen maximi teoreettinen ilmanpoistokapasiteetti vastapaineella 0 on tiedossa 150m3/h eli toteutuva poisto on alle sen maksimin eli


      • raksaaja--sh
        R_oi ... kirjoitti:

        Alakerrasssa jo pelkkä 5 Pa alipaine riittää siihen, että ilmaa tulee myös yläpohjasta alaspäin. Jos et tiedä kuinka suuren alipaineen saat aikaiseksi paine-eroa ulkoilmaan nähden, et tiedä käytännössä yhtään paljonko talosi vuoto on kun ero on 50 Pa.
        Jos tiedät, voit arvioida. Jos esim nyt puhaltimesi täysillä saa aikaan 10 Pa:n alipaineeen. Oletuksella ettei ilamvirta paljon pienene maksimista (sen näkisi käyrästöstä) ja että vuotovirtaus olisi laminaarista (mitä se ei varmaankaan täysin ole) saataisiin 50Pa:lla 50/10 eli 5 x maksimi vuotoilmavirta. Jos puhaltimesi kehittää vain 5 Pa alipaineen, vuoto olisi kymmenkertainen etc.

        Eli sillä lämpötila/tiheys-arvoilla ei ole niinkään väliä kuin erollla ulkoilmaan nähden.
        Minulla nuo arvot ovat työpöydällä, joltain muulta varmaan löytyy linkkejä.
        Riittävällä tarkkuudella saat, kun piirrät viivan arvosta -21C/1,4kg/m3 ... 20C/1,2 kg/m3.

        Jotta kaksikerroksisen talon 6m korkealla olevasta höyrynsulun ilma-rei-istä ei alkaisi kostea huoneilma vuotaa villoihin pitää alipaine ilmeisesti olla suurempi kuin 12Pa.

        Pääteltynä siitä että 20 asteinen ilma on 0.2kg/m3 kevyenpää kuin -20 asteinen ulkoilma.
        Eli huoneistossa oleva 6m ilmapatsas aiheuttaa 12Pa paineen höyrynsulkumuovia/ilmansulkupaperia/ikkunantiivistettä/sälekaihdinporausta vasten.

        Eli jotta kovillakaan pakkasilla ei yläpohjaan joutuisi kosteutta pitäisi alipaine olla suurempi kuin 12Pa.

        Tuntuu aika paljolta....?

        ((yli 20 asteen pakkasia on sen verran vähän että niistä ei jaksane "murehtia", hoitakoon ekovilla sen kosteuden))


      • R_oi
        raksaaja--sh kirjoitti:

        doukkeli.

        Eli jos 20 asteisen ja 0 asteisen ilman painoero on 0.1kg/m3 on 6m ilmapatsas 20 asteista ilmaa 0.6kg kevyenpi kuin 6m patsas 0 asteista ilmaa.

        Eli jotta yläpohjan läpi alkaa virrata ilmaa alaspäin täytyy sen mun imurin/puhaltimen tehdä kellarin lattian rajassa vähintään 6Pa alipainetta.

        ((eli lämpötilaeron aikaansaama noste (ja sen kumoaminen) pystytään laskemaan -> saadaan xPa jonka puhallin on ylittänyt))

        puhaltimen maximi teoreettinen ilmanpoistokapasiteetti vastapaineella 0 on tiedossa 150m3/h eli toteutuva poisto on alle sen maksimin eli

        jos alarajassa on 6 Pa ja ylhäällä 0 Pa on alipaine keskimäärin 3 Pa, joten kertoimeksi tulee 50/3.

        Toivottavasti saat isopmia paineita aikaiseksi, tuollaisia ei nimittäin luotettavasti mittailla millään. Jos mittalaitteet ovat vielä alkeellisia letkutyyppisiä, olisi hyvä saada mitattavaksi eroksi suuruusluokkaa 200 Pa paine-ero eli 20 mm vesipatsasta.
        Jos käytät vettä laita nesteeseen hieman saippuaa tms jotta veden ja putken välinen koheesio, vai oliko se adheesio, ei haittaa vaaan saat nesteen pinnan letkussa vaakasuoraksi.


      • raksaaja--sh
        R_oi kirjoitti:

        jos alarajassa on 6 Pa ja ylhäällä 0 Pa on alipaine keskimäärin 3 Pa, joten kertoimeksi tulee 50/3.

        Toivottavasti saat isopmia paineita aikaiseksi, tuollaisia ei nimittäin luotettavasti mittailla millään. Jos mittalaitteet ovat vielä alkeellisia letkutyyppisiä, olisi hyvä saada mitattavaksi eroksi suuruusluokkaa 200 Pa paine-ero eli 20 mm vesipatsasta.
        Jos käytät vettä laita nesteeseen hieman saippuaa tms jotta veden ja putken välinen koheesio, vai oliko se adheesio, ei haittaa vaaan saat nesteen pinnan letkussa vaakasuoraksi.

        Pitääpä palata aiheeseen kun taas aikataulu antaa myöden.


      • laskutikku
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Jotta kaksikerroksisen talon 6m korkealla olevasta höyrynsulun ilma-rei-istä ei alkaisi kostea huoneilma vuotaa villoihin pitää alipaine ilmeisesti olla suurempi kuin 12Pa.

        Pääteltynä siitä että 20 asteinen ilma on 0.2kg/m3 kevyenpää kuin -20 asteinen ulkoilma.
        Eli huoneistossa oleva 6m ilmapatsas aiheuttaa 12Pa paineen höyrynsulkumuovia/ilmansulkupaperia/ikkunantiivistettä/sälekaihdinporausta vasten.

        Eli jotta kovillakaan pakkasilla ei yläpohjaan joutuisi kosteutta pitäisi alipaine olla suurempi kuin 12Pa.

        Tuntuu aika paljolta....?

        ((yli 20 asteen pakkasia on sen verran vähän että niistä ei jaksane "murehtia", hoitakoon ekovilla sen kosteuden))

        Kun esittämääsi lisätään se, että makuuhuoneissa on ylipaine jos ovi on suljettuna, niin villoihin menee yönaikana jatkuvasti vesihöyryä.


      • ylipainetta
        laskutikku kirjoitti:

        Kun esittämääsi lisätään se, että makuuhuoneissa on ylipaine jos ovi on suljettuna, niin villoihin menee yönaikana jatkuvasti vesihöyryä.

        Vaikka ovi olisikin kiinni ei huoneeseen synny ylipainetta jos ovessa on rako alareunassa. Muutenkaan huoneet eivät ole niin tiiviitä että saisi syntymään edes 1Pa ylipaineetta viereisiin huoneisiin verrattuna.

        Tuo on totta että iv-kone ei pidä niin suurta alipainetta että pakkasella 2krs talon yläkerrassa olisi alipaine. 1krs talossakin on vähä siinä ja siinä.


      • raksaaja--sh
        ylipainetta kirjoitti:

        Vaikka ovi olisikin kiinni ei huoneeseen synny ylipainetta jos ovessa on rako alareunassa. Muutenkaan huoneet eivät ole niin tiiviitä että saisi syntymään edes 1Pa ylipaineetta viereisiin huoneisiin verrattuna.

        Tuo on totta että iv-kone ei pidä niin suurta alipainetta että pakkasella 2krs talon yläkerrassa olisi alipaine. 1krs talossakin on vähä siinä ja siinä.

        >Vaikka ovi olisikin kiinni ei huoneeseen synny ylipainetta jos ovessa on rako alareunassa.

        Jep.

        Meillä on joko:
        a: tulo ja poisto samassa tilassa & tiivis ovi
        b: poisto & 100mm siirtoilmakanava huoneen katossa & tiivis ovi
        c: korvausilma tai tuloilma kulkee oven alta

        >Muutenkaan huoneet eivät ole niin tiiviitä että saisi syntymään edes 1Pa ylipaineetta viereisiin huoneisiin verrattuna.

        Nyt kun osa tiloista on siivottu ja osa ei, on kaikkien ovien alla tiivis kynnys. IV kanavat on tulpattuna. On jännä huomata että makuuhuoneiden oven viimeiset sentit ovi menee raskasti kiinni. Eli meillä myös huoneiden välinen tiiveys näyttäisi hyvältä.

        >Tuo on totta että iv-kone ei pidä niin suurta alipainetta että pakkasella 2krs talon yläkerrassa olisi alipaine. 1krs talossakin on vähä siinä ja siinä.

        Eli ekovilla oli ainoa oikea ratkaisu 2 kerroksisen talon yläpohjan eristeeksi. 8-)


    • raksaaja--sh

      yksinkertaisimmillaan testaus kait tapahtuisi siten että säädettävällä imurilla imetään talosta ilmaa pois kunnes painemittari sanoo että sisätilan ja ulkotilan välillä on 50Pa paine-ero.
      Silloin tsekataan monta litraa tunnissa se imuri imee ja siitä saadaan talon ilmatiiveys selville eli n50 luku.

      Eli jso meillä vuiotaisi alle 650 000 litraa tunnissa niin tiiveysarvo olisi alle 1.

      Tietääkö joku mitä VTT:n äijät velottaa jos ne käy Oulun naapurikunnassa tekemässä mittauksen?
      (luultavasti saisin Lammi myyjän sponsoroimaan sen)
      Vai onko IV asentajilla tarvittavat värkit?

      • kieroliero

        Eikö tuon mittauksen saisi aikaan iv-koneella jos vuotoluku jää alle 1:n. Iv koneen tuloputki tukkoon ja poisto täysille. Iv mittarilla mitataan virtaamat.

        Minä ajattelin kokeilla jos onnistuisi mitata liesituulettimella. Katolla olisi vilpen huippuimuri jonka suoritusarvot on 150Pa:lla 325m3/h ja 100Pa 400m3/h. Jos talon vuotoluku jää alle 1:n, niin pitäisi onnistua. Tässä tavassa on helpompi kun on vain yksi piste josta virtaa.


      • raksaaja--sh
        kieroliero kirjoitti:

        Eikö tuon mittauksen saisi aikaan iv-koneella jos vuotoluku jää alle 1:n. Iv koneen tuloputki tukkoon ja poisto täysille. Iv mittarilla mitataan virtaamat.

        Minä ajattelin kokeilla jos onnistuisi mitata liesituulettimella. Katolla olisi vilpen huippuimuri jonka suoritusarvot on 150Pa:lla 325m3/h ja 100Pa 400m3/h. Jos talon vuotoluku jää alle 1:n, niin pitäisi onnistua. Tässä tavassa on helpompi kun on vain yksi piste josta virtaa.

        Meille taitaa olla tulossa sama Vilpe. Mutta toistaiseksi ainoa tuuletusreikä on kellarissa autotallin seinässä ja siinä se 150m3 tunnissa puhaltava ruåttalainen poistopuhallin.

        Ja koska ovia ei ole välissä, luulis nyt olevan "makein hetki" selvittää ilmatiiveys.


    • kieroliero

      Mullakin olisi vastaava viritys. Kun 1,5krs talon takkaan laitetaan tulet niin liesituulettimen putkesta tulee ilmaa sisään. Liesituulettimen putki menee harjalle. Hormi-ilmiölle korkeuseroa olisi n. 8m, havainnointihetkellä ulkolämpötila oli jotain -5 - -10°C ja sisälämpötila 15°C. Kyseessä puutalo jossa kuutioita olisi n.500. Kun takassa ei ole tulia niin ilma kulkee liesituulettimen putkessa ulkospäin.

      Päätelmä: takka imee enemmän(~30l/s ?), kuin talo vuotaa, sillä alipaineella(~10Pa ?), jonka takka saa aikaan. Talossa on vieläpä tiivistämätön ovi joka myös vuotaa. Arvauksia mikä mahtaa olla talon lopullinen ilmanvuotoluku? n50 500m3 jaettuna 100m3/h eli 10Pa:lla huomattavasti alle 0,2!!

      Tarkempi vuotoluku tulee mitattua myöhemmin iv-säädön yhteydessä. Myös liesituulettimen putkeen asennetaan perhospelti myöhemmin.

      • raksaaja--sh

        Tulisijan haukkaamaa ilmamäärää on hankala arvioida.

        Mutta mutta...

        Kun se kellarin poistoilmapuhallin on käynnissä pitää koko leivinuunin polttamisen ajan olla ikkuna auki, muutoin tulee savut sisälle kellarin takasta & hormin nokiluukusta.

        Piipun korkeus noin 9.6 metriä....

        Taas vois koettaa miettiä kuinka kova alipaine pitää olla että kuumat savukaasut alkaa virtaamaan lämpöisessä tiilihormissa alaspäin....


      • jiii
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Tulisijan haukkaamaa ilmamäärää on hankala arvioida.

        Mutta mutta...

        Kun se kellarin poistoilmapuhallin on käynnissä pitää koko leivinuunin polttamisen ajan olla ikkuna auki, muutoin tulee savut sisälle kellarin takasta & hormin nokiluukusta.

        Piipun korkeus noin 9.6 metriä....

        Taas vois koettaa miettiä kuinka kova alipaine pitää olla että kuumat savukaasut alkaa virtaamaan lämpöisessä tiilihormissa alaspäin....

        Tulisijan käyttö tiiviissä talossa saattaa aiheuttaa ongelmia. Minulla oli itsenäisyyspäivänä takassa tuli jo hiipumassa kun rupesin paistamaan keittiössä pihvejä. Epähuomiossa käänsin liesituulettimen viitoselle ja odottelin pannun lämpenemistä. Eteisessä rupesi palohälytin huutamaan. Ryntäsin katsomaan, olohuoneesta lykkää savua eteiseen ja olohuoneen katossa oli 90 cm savupatja yläkarmeihin asti. Takasta tuli koko luukun yläreunan leveydeltä savua.

        Nyt rupeaa jo savun haju loppumaan.


      • Pyhä Sylvi
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Tulisijan haukkaamaa ilmamäärää on hankala arvioida.

        Mutta mutta...

        Kun se kellarin poistoilmapuhallin on käynnissä pitää koko leivinuunin polttamisen ajan olla ikkuna auki, muutoin tulee savut sisälle kellarin takasta & hormin nokiluukusta.

        Piipun korkeus noin 9.6 metriä....

        Taas vois koettaa miettiä kuinka kova alipaine pitää olla että kuumat savukaasut alkaa virtaamaan lämpöisessä tiilihormissa alaspäin....

        Jos takassa on tuli, Iv-kone päällä norm. teholla ja laittaa liesituulettimen päälle, niin lieskat lyö takan ilmanottoaukoista.

        Oli männä viikolla lainassa painemittari, jolla tuli leikittyä. Liesituuletin yhdessä ilmanvaihtokojeen kanssa kehittää -20 Pa:n paineen. Pelkkä Iv-koje tekee tehosta riippuen -2..-7 Pa.

        Vastaus kysymykseesi: savu vaihta suuntaa paineen ollessa - 10....20 Pa


      • kieroliero
        raksaaja--sh kirjoitti:

        Tulisijan haukkaamaa ilmamäärää on hankala arvioida.

        Mutta mutta...

        Kun se kellarin poistoilmapuhallin on käynnissä pitää koko leivinuunin polttamisen ajan olla ikkuna auki, muutoin tulee savut sisälle kellarin takasta & hormin nokiluukusta.

        Piipun korkeus noin 9.6 metriä....

        Taas vois koettaa miettiä kuinka kova alipaine pitää olla että kuumat savukaasut alkaa virtaamaan lämpöisessä tiilihormissa alaspäin....

        Oven raosta ei tullut tarpeeksi korvausilmaa kun laitoin vilpen päälle. Epähuomiossa en ajatellut että takassa oli tulet samaan aikaan. Savut tuli sisään hyvin nopeasti.


    • raksaaja--sh

      Kun laitan läpinäkyvän muoviputken mutkalle & lurautan mutkaan vettä & kytken toisen pään ullakolta tulevaan sähkösuoja putkeen ja jätän toisen avoimeksi niin näkisin vatupassilla & mitalla vesipinnoista että jos vesipatsas nousee sisäilman puolella 0.5 cm korkeammalle kuin ullakkoilman puolella on sisätilan ja ulkoilaman välillä abouttiarallaa 50Pa paine-ero.

      Meneeks se homma ees tuonnepäinkään?

    • katsellut tätä

      viestiketjua ja mieleeni tulee, onko näissä pohdiskeluissa otettu huomioon se, ettei paine-eron ja ilmavirran suhde suinkaan ole lineaarinen.

      • R_oi

        katsella tarkemmin, esim:

        Paine-ero
        Kirjoittanut: R_oi ... 12.12.2006 klo 09.51

        ......
        Jos esim nyt puhaltimesi täysillä saa aikaan 10 Pa:n alipaineeen. Oletuksella ettei ilamvirta paljon pienene maksimista (sen näkisi käyrästöstä) ja että vuotovirtaus olisi laminaarista (mitä se ei varmaankaan täysin ole) .......
        _______________________________________________

        On paljon syytä olettaa, että vuoto on osittain laminaarista ja osittain turbulenttista.

        Jos sattuu yllämainituilla lähtötiedoilla olemaan parempaa tietoa, olisi mielenkiintoista kuulla.


      • oli lineaarinen,
        R_oi kirjoitti:

        katsella tarkemmin, esim:

        Paine-ero
        Kirjoittanut: R_oi ... 12.12.2006 klo 09.51

        ......
        Jos esim nyt puhaltimesi täysillä saa aikaan 10 Pa:n alipaineeen. Oletuksella ettei ilamvirta paljon pienene maksimista (sen näkisi käyrästöstä) ja että vuotovirtaus olisi laminaarista (mitä se ei varmaankaan täysin ole) .......
        _______________________________________________

        On paljon syytä olettaa, että vuoto on osittain laminaarista ja osittain turbulenttista.

        Jos sattuu yllämainituilla lähtötiedoilla olemaan parempaa tietoa, olisi mielenkiintoista kuulla.

        ei laminaarinen. Tarkoitin siis sitä, ettei tavallisessa kanavassa (en siis tarkoita rakennuksen vaippaa) virtaaman ja painehäviön suhde ole suoraan suhteessa paine-eroon, vaan painehäviö on mallia k x qv^2 missä k on kanavistolle ominainen kerroin ja qv on tilavuusvirta. Jos 10 Pa antaa 10 litraa, ei 20 Pa anna 20 litraa, vaan x litraa. Sitä, mikä paineen ja rakennuksen vaipan suhde on tässä tiiviysmittauksessa, voinee lähestyä oheisen linkin kautta: http://www.tut.fi/public/print.cfm?MainSel=10212&Sel=12012&Show=15659&Siteid=116
        Ainankin tämän kirjoitushetkellä linkin ylin on viittaamani lähde.


      • laskutapa
        oli lineaarinen, kirjoitti:

        ei laminaarinen. Tarkoitin siis sitä, ettei tavallisessa kanavassa (en siis tarkoita rakennuksen vaippaa) virtaaman ja painehäviön suhde ole suoraan suhteessa paine-eroon, vaan painehäviö on mallia k x qv^2 missä k on kanavistolle ominainen kerroin ja qv on tilavuusvirta. Jos 10 Pa antaa 10 litraa, ei 20 Pa anna 20 litraa, vaan x litraa. Sitä, mikä paineen ja rakennuksen vaipan suhde on tässä tiiviysmittauksessa, voinee lähestyä oheisen linkin kautta: http://www.tut.fi/public/print.cfm?MainSel=10212&Sel=12012&Show=15659&Siteid=116
        Ainankin tämän kirjoitushetkellä linkin ylin on viittaamani lähde.

        Kun olettaa virtauksen oleva laminaarista niin noilla laskutavoilla ei ainakaan tule liioiteltua tiiviyttä. Jos virtau oikeasti onkin osin turbulenttia niin silloin n50 tiiviys onkin parempi kuin arvioitu.

        "Jos 10 Pa antaa 10 litraa, ei 20 Pa anna 20 litraa, vaan x litraa." Jos virtaus on laminaarista olisi 20Pa:lla virtaus x 20litraa. Jos virtaus ei olekaan laminaarista olisi virtaus x alle 20 litraa. Turvallisilla vesillä siis.


      • R_oi
        oli lineaarinen, kirjoitti:

        ei laminaarinen. Tarkoitin siis sitä, ettei tavallisessa kanavassa (en siis tarkoita rakennuksen vaippaa) virtaaman ja painehäviön suhde ole suoraan suhteessa paine-eroon, vaan painehäviö on mallia k x qv^2 missä k on kanavistolle ominainen kerroin ja qv on tilavuusvirta. Jos 10 Pa antaa 10 litraa, ei 20 Pa anna 20 litraa, vaan x litraa. Sitä, mikä paineen ja rakennuksen vaipan suhde on tässä tiiviysmittauksessa, voinee lähestyä oheisen linkin kautta: http://www.tut.fi/public/print.cfm?MainSel=10212&Sel=12012&Show=15659&Siteid=116
        Ainankin tämän kirjoitushetkellä linkin ylin on viittaamani lähde.

        Ymmärrän kyllä mikä ero on laminaarisella ja lineaarisella, jopa ilman lähteitä :-)

        Jos tiedät miktä muotoa on _kyseisen_ rakennuksen vuoto, voit arvailla eksponentteja.
        Oletan kun mitään tietoa ei kohteesta ole, että kyseessä on raossa tapahtuva vuoto, joka yleensä on laminaarin ja silloin eksponentti on lähellä ykköstä.


      • koska painehäviö
        laskutapa kirjoitti:

        Kun olettaa virtauksen oleva laminaarista niin noilla laskutavoilla ei ainakaan tule liioiteltua tiiviyttä. Jos virtau oikeasti onkin osin turbulenttia niin silloin n50 tiiviys onkin parempi kuin arvioitu.

        "Jos 10 Pa antaa 10 litraa, ei 20 Pa anna 20 litraa, vaan x litraa." Jos virtaus on laminaarista olisi 20Pa:lla virtaus x 20litraa. Jos virtaus ei olekaan laminaarista olisi virtaus x alle 20 litraa. Turvallisilla vesillä siis.

        kasvaa virtaaman neliössä, vaikka virtaus olisi laminaarista. Turvallinen laskutapa toki on, koska painetta tarvitaan suhteessa yhä enemmän virtauksen kasvaessa. Lisäksi kertavastukset lisäävät painehäviötä, vaikka ovatkin pieniä todennäköisillä nopeuksilla, ellei kaikki vuoto tapahdu yhdestä pisteestä.


      • kasva neliössä
        koska painehäviö kirjoitti:

        kasvaa virtaaman neliössä, vaikka virtaus olisi laminaarista. Turvallinen laskutapa toki on, koska painetta tarvitaan suhteessa yhä enemmän virtauksen kasvaessa. Lisäksi kertavastukset lisäävät painehäviötä, vaikka ovatkin pieniä todennäköisillä nopeuksilla, ellei kaikki vuoto tapahdu yhdestä pisteestä.

        laminaarisen painehäviö.


    • raksaaja--sh

      Nyt pakkasta on ollunna tommoset -10 eli lämpimän ilman noste/paine höyrynsulkua vasten on pyrkinyt kasvamaan, mutta vielä se poistopuhallin "jaksaa" voittaa talon vuodot (ikkunaväliut ei ole alkaneet huurtumaan yms.)

      (tarkistin että olen heittänyt menemään tuon Myson 125 S poistopuhaltimen käyrät & ohjeet, eikä niitä saa netistä, pitääpä ottaa kopio/kuva käyrästöstä kun käyn Ruåtsissa seuraavan kerran)

      • kieroliero

        Minäkin katseli eilen että -5 asteessa on yläkerrassa alipainetta pelkän takan vaikutuksesta. Kun vilpen laittaa päälle niin alipaine on jo huomattavaa. Löysin samalla yläkerran oven laidasta vuotopaikan. Pitänee uretaanilla paikkailla.

        (Muista ostaa nuuskaa)


    • raksaaja--sh

      Kun ulkona kiri pakkanen -14 asteeseen ja sisällä oli 18 niin alipainen ei enään jaksanut vetää talon ylimmän ikkunan sälekaihdinporauksesta ilmaa sisäänpäin vaan ikkunaväli alkoi huurtumaan.

      • kieroliero

        Kun löydät sen ulkolämpötilan millä yläkerta kääntyy alipaineesta ylipaineeseen niin silloin saat laskettua puhaltimen aiheuttaman alipaineen. Juttujesi mukaan se on jossain -10 ja -14 välillä. Sisä- ja ulkolämpötilasta ynnä kaihdinporauksen korkeudesta maahan sekä puhaltimen ilmavirrasta saisi laskettua yhdenlaisen tiiveysluvun.


      • raksaaja--sh
        kieroliero kirjoitti:

        Kun löydät sen ulkolämpötilan millä yläkerta kääntyy alipaineesta ylipaineeseen niin silloin saat laskettua puhaltimen aiheuttaman alipaineen. Juttujesi mukaan se on jossain -10 ja -14 välillä. Sisä- ja ulkolämpötilasta ynnä kaihdinporauksen korkeudesta maahan sekä puhaltimen ilmavirrasta saisi laskettua yhdenlaisen tiiveysluvun.

        Ja sain ilmanpitävyysarvoksi 4...5.

        Mutta tarkkuus on kuitenkin vielä hemmetin huono vaikka tulos tuurilla oliskin oikein.
        (autotallin ovesta puuttuu kunnon tiivisteet, samoin kellarin ulko-ovesta sekä ikkunoiden pielistä akryylit, siksi niinkin "huono" ilmanpitävyys kuin 4...5 ois järkeenkäypä)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset

      "Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-2
      Maailman menoa
      739
      9126
    2. Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta

      Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir
      Maailman menoa
      373
      7846
    3. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      160
      5503
    4. William ja Sonja Aiello ERO

      Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      54
      2316
    5. Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."

      Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun
      Kotimaiset julkkisjuorut
      6
      2076
    6. Se siitä sitten

      Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy
      Ikävä
      82
      1717
    7. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      19
      1659
    8. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1396
    9. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      439
      1332
    10. Stefusika räkättää

      kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä
      Kotimaiset julkkisjuorut
      80
      1199
    Aihe