Moi! Löydänkö tätä kautta kokemuksia, olisi kiva kuulla miten muut km:n kokeneet ovat toipuneet näin muutama kuukausi myöhemmin.
Mulla siis todettiin tuulimunaraskaus syyskuussa ja hoidettiin kaavinnalla. Ongelmat eivät suinkaan loppuneet tähän. Kierto on ollut ihan sekaisin siitä asti, vaikka kaavinta hyvin menikin. Viimeiset menkat kestivät 2 päivää ja sitä edelliset 3 viikkoa.
Itku on herkässä koko ajan ja tunnen syvää katkeruutta kaikkia raskaana olevia kohtaan. Toivon tuntemilleni raskana oleville keskenmenoa tai että jotain kamalaa tapahtuisi synnytyksessä.
Seksi ei ole luistanut keskenmenon jälkeen yhtään, mielessä pyörii vain uusi raskaustoive, ovulaatio, koko elämä siis pyörii vuodon, kierron ja plussatoiveen varassa jne
Mies on ihan kyllästynyt meikäläiseen. Eilen lopetti sänkyhommat kesken, kun ei kuulemma henkisesti pysty "suoriutumaan". Ennen tällaisiä ongelmia ei ollut, koko parisuhde natisee liitoksistaan ja minä katkeroidun päivä päivältä enemmän. En usko saavani koskaan lapsia.
Onneksi on edes tällainen vuodatuspalsta. Kivaa joulua kaikille Teille.
Syys-lokakuussa km:n kokeneet!
5
543
Vastaukset
- Juuri tuolloin
minullakin todettiin tuulimuna. Ja kierto sekaisin edelleen. Ekat menkat alkoi suunnilleen silloin, kun gyne arvelikin, mut toiset alkoi myöhässä. Ne oli molemmilla kerroilla paljon runsaammat kuin ennen.
Se mihin minä olen kyllästynyt on tuo vuoto. Perhana sitä kesti ensin n. 4 viikkoa keskeytyksen jälkeen, sitten tuli oikeat menkat melkein heti perään ja tuli myös sitten ne toiset, joita en olisi halunnut, kun toivoin niin olevani uudelleen raskaana.
Itku on minullakin herkässä ton asian suhteen. Tuntuu niin väärältä, kun meille ei sitä odottamisen onnea ja vanhemmuuden iloja (ja suruja) suoda, vaikka sitä yli kaiken toivomme!! Ja sitten tuolla joku pamahtaa paksuksi yhden illan jutuista tai narkkarit saavat lapsia, joista eivät pysty huolehtimaan ym ym. Nuo tuntuu minusta pahalta.
Seksi kyllä meillä sujuu, vaikka sijoittuukin suurimmaksi osaksi ovulaation vaiheille.
En mä muuta keksi, kuin että tarvii vain jaksaa odottaa...yhdessä miehen kanssa. Kova juttu se on ollut meille molemmille, vaikka minä sitä enemmän murehdin ääneen.
Tukekaa toisianne ja tsempatkaa kohti tulevaa!! Kenties jo ensi kierrossa tärpää. =)- Hiewatha28
että on muitakin. Tuntuu, että kaikki joiden kanssa olen asiasta keskustellut, sanovat, että joo, mulla oli ekat kuukautiset 28 päivää kaavinnasta ja sitten olinkin raskaana.
Kai tässä täytyy koota itsensä ja koittaa katsoa kohti tulevaisuutta positiivisemmin. Järki sanoo, ettei katkeruudella mitään voita.
Toivon, että muutkin km:n kokeneet kirjoittelevat!
- Möksö
Ajattelin sinulle vastata, jos tämä vaikka antaa toivoa vähän sinullekin! : )
Eli itse sain sekä syyskuussa ja lokakuussa keskenmenon. Todella pahalta tuntui ja tuntuisi kai edelleenkin ellen olisi tällä hetkellä taas raskaana. Päätin, että kolmatta ei enää yrittämällä yritetä ja yritin olla miettimättä koko vauvan tehtailuhommaa...kyllä se jotenkin onnistuikin ja taasen huomasin olevani raskaana. Nyt vain taistelen tuon keskenmenopelon kanssa uudelleen...!Olen todennut tässäkin tilanteessa, että yritän mahdollisimman paljon ajatella jotain muuta!...Mikään ei silti sano, että tämäkään raskaus onnistuisi, joten on se varauduttava siihen keskenmenoon edelleenkin!Mutta aina kannattaa muistaa, että on paljon niitäkin, jotka eivät ole ikinä raskaaksi tullutkaan...eikä koskaan tulekaan!Vielä meillä on asiat kuitenkin hyvin,kun on kerran pari tärpännyt!Vai mitä?!
Nyt ajatukset muualle...vaikkapa joulutohinoihin. Ja yrität vaihtaa sen punkkaharrastuksenkin "pakkoyrityksestä" siihen alkuperäiseen ideaan! ; )
Onnea matkaan ja Hyvää Joulun odotusta! - Justiina*
Moi,
Toivottavasti mun tilanne antaa toivoa myös teille. Sain syyskuussa varhaisen km:n, en tosin tarvinnut kaavintaa tai lääkkeellistää tyhjennystä. Lääkäri sanoi, että uutta voi yrittää jo seuraavasta kierrosta ja niinhän me tehtiin. Lääkäri vielä sanoi lopuksi, että ensimmäinen keskenmeno ei merkkaa mitään vaan saat todennäköisesti niin paljon vauvoja kuin haluat.:)
Seuraavan kierron pituudesta ei vain ollut tietoakaan. Viikkoja kului, raskaustestit näytti negaa, mutta ei tullut vuotoakaan. Seitsemän viikon kuluttua km-vuodosta soitin tk-lääkärille ja hän vain kehotti "odottamaan vielä neljä viikkoa!" Huh huh, todella kannustava asenne! Siinä vaiheessa mietti kaikkea mahdollista, kun elimistö ei antanut mitään merkkejä suuntaan tai toiseen. Sänkyhommatkin lopahti jostain syystä.
Viimein odotus palkittiin ja sain testistä plussan. Nyt ollaan jossain rv 8-9 ja jännitetään viikolle 12 asti ja vielä pitemmällekin. Jotenkin nyt vain on sellainen tuntu, että homma onnistuu. Liekö naisen vaisto vai mikä?!:)
Ei muuta kuin tsemppiä jatkoon! Keskustelkaa puolison kanssa tilanteesta. Ei ne miehet ymmärrä samalla tavalla, kun niiden kehossa ei tapahdu muutoksia. :/ Mukavaa joulun odotusta! - SleepS
Mulla oli keskenmeno lokakuussa, pahimmillaan käynnissä kun oltiin vielä kaverin synttärijuhlissa (joita ei siis haluttu jättää väliin vaikka keskenmeno tulikin)... Jotenkin sen otti vaan silleen että sinne jatkoksi vaan, meidän kanssa samassa taloudessa asunut appiukko kun oli äkillisesti kuollut syyskuussa, pari päivää myöhemmin mun äiti joutu sairaalaan molemminpuolisen keuhkoveritulpan takia (läheltä piti mutta selvisi), mä loukkasin itseni, veljeni loukkasi itsensä, autooni murtauduttiin... Tuntu vaan että tää on sitä samaa peetä ja kohtalon ivaa et kaikki syyskuussa (r. oli alkanut syyskuussa) menee päin pe***tä!
Vuoto kesti 1,5 viikkoa, seurasin raskaustesteillä hGc:n tippumista ja eka puhas nega tuli 3 viikkoa keskenmenosta. Sitä edellinen oli Acon 10 haamu viikkoa aikaisemmin. Ekat menkat tuli 5 viikkoa keskenmenosta, seuraavat sen jälkeen kp 31 joka menee mun normaalikierron sisään. Eli ei tärppiä ainakaan tästä tokasta kierrostakaan km jälkeen.
7. yrityskierto käynnistyi siis tapaninpäivänä, samana päivänä saatiin tietää että puolison veljelle tulee perheenlisäystä. No, kauan yrittivätkin eli ihan onnellisia ollaan ja toivotaan että kaikki menee hyvin kun ilmoittivat asiasta niin aikaisessa vaiheessa, mua ainakin pelottaa heti että käy niinkuin meille...
Ehkä tän suuremman surun takia ei km sattunut niin paljon, vaikka onkin masennusta välillä aiheuttanut. Seksi on jatkunut vähän parempana kuin ennen, vaikka teen enemmän aloitteita ovulaation tienoilla, muuten mennään halujen mukaan. Parisuhde tuntuu voimistuneen, me ollaan vielä elossa, meillä on mahdollisuus. Ehkä joku päivä mekin saadaan suvulle jatkaja...
Eilen hymähdin kun näin raskauslaskurin netissä ihmisellä jolla oli sama LA et aha, nyt ois viikko 16 ... eli näköjään pahin masis alkaa olee ohi kun sen sai sillä ohitettua.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki
"Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."682342Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille
Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.2442304- 1201528
Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee
Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis301346Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti
Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj581340- 1331299
En kerro nimeäsi nainen
Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin711220Auta mua mies
Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.81998Olet kiva ihminen
En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli73989Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma
Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki102989