Nyt on maanantai-ilta, ja 4 vuotta kestänyt avoliittoni ihanan naisen kanssa päättymisestä on kulunut 48 tuntia. Ostimme (tai oikeammin minä ostin) yhteisen omistusasunnon heinäkuussa, sitä ennen olimme asuneet yhdessä vuokralla kolme vuotta.
Avovaimoni aloitti ammattikorkeakoulun viime syksynä, ja sai kaipaamansa uuden ystävättären opiskelijatovereidensa joukosta. Tämä uusi ystävätär sai avovaimossani esiin uuden puolen - tai ehkä railakas opiskelijaelämä? - ja hän alkoi käydä yökerhoissa. Koska luotin ja uskoin häneen, annoin hänen mennä, en usko että ketään voi vangita.
Aluksi kaikki menikin -tietääkseni- hyvin, mutta sitten alkoi paljastua eri asioita ... avovaimoni on tanssinut hitaita toisen miehen kanssa, se ei vielä haitannut minua. Avovaimoni oli suudellut toista miestä, senkin annoin anteeksi. Avovaimoni oli harrastanut kielisuudelmia toisen miehen kanssa. Senkin vielä annoin olla. Avovaimoni kävi toisen miehen kanssa kahvilla, tästä tulistuin ja vannotin hänet lopettamaan tälläisen käytöksen. Hän lupasi ja jätin asian siihen.
Perjantaina avovaimoni meni jälleen kerran yökerhoon vaikka olin tätä vastaan. Itse lähdin yövuoroon. Tullessani aamulla kotin avovaimo ei ollut siellä. Soitin, minulle lyötiin luuri korvaan. Soitin uudestaan, puhelu meni vastaajaan. Lähetin tekstiviestin. Toisen. Tunnin kuluttua avovaimoni vastasi olevansa ystävättärensä luona katsomassa videoita ja tulevansa kohta kotiin. Lähetin vihaisen viestin.
En enää jaksanut valvoa, menin nukkumaan. Heräsin iltapäivällä, avovaimoni oli jo kotona. Ei sanonut vielä mitään, enkä minäkään sanonut mitään. Hän lähti siskonsa kanssa kahville, minä lähdin kauppaan.
Tulin kotiin, olin hakenut meille pitsaa. Avovaimoni pyysi että istuisin hänen viereensä, hänellä olisi tärkeää kerrottavaa. Kieltäydyin, pelkäsin pahinta ja sanoin etten halua tietää.
Hän kertoi kuitenkin. Hän sanoi että ei ollut katsomassa videoita. Vaan oli viettänyt yön vieraan miehen kanssa. Saman jonka kanssa hän oli käynyt kahvilla aikaisemmin. He olivat ensin suudelleet, sitten yksi asia oli johtanut toiseen. Tässä kohtaa aloin voida pahoin enkä enää halunnut kuulla mitään.
Avovaimoni oli katuvainen, sanoi sitä virheeksi, sanoi ettei muista edes mitään. Haukoin henkeä. Sanoin lopulta asioita, vihaisia asioita. Sanoin että hänen on lähdettävä. Hän lähti. Ja lähdin itsekin, pakoon, vanhempieni luokse.
Nyt avovaimoni lähettää minulle tekstareita. En vastaa kuin joihinkin. Hän vannoo rakastavansa minua. Hän vannoo että vain minä merkitsen hänelle jotain. Hän vannoo lopettavansa juomisen.
Hän on kaunis, nuori nainen. Minua monta vuotta nuorempi. Minua ahdistaa, en syö, en nuku. Otin töistä sairaslomaa.
Elämä on sitten toisinaan kivaa.
Eräs tarina
57
9997
Vastaukset
- Satukka..
Vaikutat hyvältä mieheltä, ole ylpeä itsestäsi. Itse olen nainen, ja tahdon sanoa sinulle että kaltaisiasi miehiä on nykyään harvassa. Sinä todella olet rakastanut ja rakastat naistasi, ethän muuten kirjoittaisi tänne tuntojasi. Mutta mieleeni nousee väkisinkin ajatus, onko hän rakkautesi arvoinen? Olen itse pysytellyt jo kauan, ihan omasta tahdostani sinkkuna, tuntuu olevan nimittäin enemmän sääntö kuin poikkeus pettää nykyään kumppaniaan. Itsekin olen näihin pettäjiin törmännyt, he eivät ajattele mitään muuta kuin itseään, ovat todellisia raakileita ihmisiksi. Olen pahoillani, mutta se on totuus. Niin on naisesikin.
En jaksa uskoa, että yksikään toiseen ihmiseen tosissaan sitoutunut voisi tehdä mitään niin julmaa, että pettäisi häntä. Jos toista rakastaa, ei varmasti petä. Pettäisitkö sinä naistasi? En usko. Kannattaa miettiä sitä ihan tosissaan.. Voimia sinulle!- sen asian
jota et halua tietää omakohtaissn kokemuksiini pohjuatuen voin sanoa ettö jos annat anteeksi ja jatka wntistö elämää niin ei mene kauan kun vaomosi i´mee tas nieraat mällit suihin autossa enne kotiasi. ja tulee kotiib kuin ei mitään minä kestin anteeksiannon jälkeen 1 vuoden kuvittele 1 vuodentotä samaa imemistä tien poskessa ja nussimista työ matkoilla ennekuin otin eron ´ja nykyään nuluttaa oi¨keen hyvin mutta mies joka on 10 v vanhempi ei ota eroa vanmhasta ja luovu mökeidstä omakotitaloista ja muista eduista vaan imettää itseään exällä työaikana kovalla palkalla.
- Petetty avomies.
Kiitos.
Olen ajatellut asiaa, haluamattakin, jatkuvasti. Mietin voiko luottamus enää palautua. Mietin voinko ilman katkeruutta ja epäilyä vielä suostua että päästäisin hänet ulos. Ajatuksissa pyörii koko ajan tilanne jossa hän minulle kertoi. Ja se että toinen mies on koskenut häntä.
Tuntuu kuin minua olisi vertailtu koko ajan. Koko ajan etsitty onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen.
On vain niin kurja olo. Niin kauhean kurja olo. - nainen29....
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Olen ajatellut asiaa, haluamattakin, jatkuvasti. Mietin voiko luottamus enää palautua. Mietin voinko ilman katkeruutta ja epäilyä vielä suostua että päästäisin hänet ulos. Ajatuksissa pyörii koko ajan tilanne jossa hän minulle kertoi. Ja se että toinen mies on koskenut häntä.
Tuntuu kuin minua olisi vertailtu koko ajan. Koko ajan etsitty onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolen.
On vain niin kurja olo. Niin kauhean kurja olo.antaa toinen mahdollisuus...jokainen ansaitsee sellaisen. Hän arvostaa sinua nyt enemmän.
Ja olen pahoillani että joudun sanomaan tämän, mutta onko jokin asia jossa olet laiminlyönyt naistasi..että hän on lähtenyt noin tekemään..?
En syytä sinua mutta joskus syy löytyy myös itsestä.. - Petetty avomies.
nainen29.... kirjoitti:
antaa toinen mahdollisuus...jokainen ansaitsee sellaisen. Hän arvostaa sinua nyt enemmän.
Ja olen pahoillani että joudun sanomaan tämän, mutta onko jokin asia jossa olet laiminlyönyt naistasi..että hän on lähtenyt noin tekemään..?
En syytä sinua mutta joskus syy löytyy myös itsestä..Tätä olen itsekin yrittänyt miettiä. Olen myös kysynyt häneltä mitä tein väärin, mitä jätin tekemättä. Rakastan häntä, haluan yhä hänet, mutta en tiedä voinko enää luottaa häneen. Mitä tulisi yhdessäolosta jos joutuisin aina epäilemään hänen liikkeitään?
Hän ei vastaa minulle mitä tein väärin. En kuulemma mitään. Hän ei anna minulle mitään syytä, vaikka varmasti jo ahdistelen häntä siitä. Hän vain sanoo että oli humalassa, se oli virhe. Mutta kun tuo ei riitä minulle. Olenhan minä itsekin ollut humalassa, eikä siltikään minulle ole edes mieleen tullut pettää henkilöä jota rakastan.
Mikä voisi olla oikea syy? - sinulle petetty
Petetty avomies. kirjoitti:
Tätä olen itsekin yrittänyt miettiä. Olen myös kysynyt häneltä mitä tein väärin, mitä jätin tekemättä. Rakastan häntä, haluan yhä hänet, mutta en tiedä voinko enää luottaa häneen. Mitä tulisi yhdessäolosta jos joutuisin aina epäilemään hänen liikkeitään?
Hän ei vastaa minulle mitä tein väärin. En kuulemma mitään. Hän ei anna minulle mitään syytä, vaikka varmasti jo ahdistelen häntä siitä. Hän vain sanoo että oli humalassa, se oli virhe. Mutta kun tuo ei riitä minulle. Olenhan minä itsekin ollut humalassa, eikä siltikään minulle ole edes mieleen tullut pettää henkilöä jota rakastan.
Mikä voisi olla oikea syy?Kun kerroit naisestasi oli kun olisit kertonut minusta.
Tää on oikeesti kauheeta mutta mä olen tehnyt samaa... RAKASTAN MIESTÄNI ÄLYTTÖMÄSTI mutta en voi olla ilman toista, pyöritän asioita mielessäni etä mitä minun pitäisi tehdä mutta ei löydy mitään ratkaisua. Oon ajatellu että ehkä olen rakastunu myös häneen...(mieheni ei vielä tiedä tätä) Mietin pitäiskö kertoa vai seurata tilannetta miten se kehittyy. Luulen jos jätän mieheni niin en kyllä tule olemaan ainakaan kauan tän toisen kanssa. Oisko siinä vastausta sinulle? Toisin sanoen jos naisesi on kertonut sinulle, kokeillu toista ja haluaa olla sinun kanssa edelleen niin uskoisin siihen. En sano että se olisi koskaan helppoa siis anteeksi antaminen mutta silti. Minä tahtoisin toisen tilaisuuden jos tietäisin että haluan olla mieheni kanssa... - Petetty avomies.
sinulle petetty kirjoitti:
Kun kerroit naisestasi oli kun olisit kertonut minusta.
Tää on oikeesti kauheeta mutta mä olen tehnyt samaa... RAKASTAN MIESTÄNI ÄLYTTÖMÄSTI mutta en voi olla ilman toista, pyöritän asioita mielessäni etä mitä minun pitäisi tehdä mutta ei löydy mitään ratkaisua. Oon ajatellu että ehkä olen rakastunu myös häneen...(mieheni ei vielä tiedä tätä) Mietin pitäiskö kertoa vai seurata tilannetta miten se kehittyy. Luulen jos jätän mieheni niin en kyllä tule olemaan ainakaan kauan tän toisen kanssa. Oisko siinä vastausta sinulle? Toisin sanoen jos naisesi on kertonut sinulle, kokeillu toista ja haluaa olla sinun kanssa edelleen niin uskoisin siihen. En sano että se olisi koskaan helppoa siis anteeksi antaminen mutta silti. Minä tahtoisin toisen tilaisuuden jos tietäisin että haluan olla mieheni kanssa...Mitä sellainen parisuhde on missä voi kokeilla toisia? Ei elämä ole autokauppaa, ei voi jatkuvasti koeajaa uusia malleja todetakseen vain että pitää sittenkin vanhasta.
Sitä joko rakastaa. Tai ei rakasta. En minä näe mitään harmaata aluetta :/ - sama tilanne
Petetty avomies. kirjoitti:
Mitä sellainen parisuhde on missä voi kokeilla toisia? Ei elämä ole autokauppaa, ei voi jatkuvasti koeajaa uusia malleja todetakseen vain että pitää sittenkin vanhasta.
Sitä joko rakastaa. Tai ei rakasta. En minä näe mitään harmaata aluetta :/Hyvin sanottu. Itsekään en näe näissä asioissa harmaata aluetta. Parisuhteessa on myös kysymys toisen kunnioittamisesta ja mitä pidemälle suhde etenee, niin sitä enemmän kysymys on myös halusta rakastaa.
- nainen-38
Petetty avomies. kirjoitti:
Mitä sellainen parisuhde on missä voi kokeilla toisia? Ei elämä ole autokauppaa, ei voi jatkuvasti koeajaa uusia malleja todetakseen vain että pitää sittenkin vanhasta.
Sitä joko rakastaa. Tai ei rakasta. En minä näe mitään harmaata aluetta :/Parisuhde on oma valinta, jos haluaa "kokeilla" muita on parempi olla ilman suhdetta.
Ei se humalan piikkiin pistäminen tunnu kovin hyvältä selitykseltä, ennemminkin hätävalheelta.
Olihan heillä jo kahvitteluhistoria ym.
Ei se ollut mikään irrallinen teko.
Omassa kokemuksessa menetetty luottamus on mennyt iäksi, voi olla tietty luonne kysymys...
- sulle
voimia sulle :)
tosi surullinen ja yleinen tarina sulla
kaikkea hyvää!- Petetty avomies.
Kiitos.
- Petetty avomies.
Minua pelottaa myös miten minuun suhtaudutaan työpaikalla kun vihdoin palaan töihin. Tarkoitukseni olisi pitää tämä viikko vielä sairaslomaa ja palata töihin ensi viikoksi.
Pidetäänkö minua ihan luuserina? Itse pidän, ainakin tällä hetkellä. Ensinnäkin, olin heikko ja huono mies kun annoin avovaimolleni kehittyä tarpeen hakea lohtua muualta. Yhdelle työkaverille kerroin miksi en tullut töihin, menemme samaa matkaa töihin ja hän kysyi onko jokin hätänä kun en ilmaantunutkaan. Kerroin ja vannotin ettei hän kertoisi muille, mutta näin mehevä juoru ei pysy salassa.
Miten minuun suhtaudutaan ja mitä minun tästä kaikesta pitäisi ajatella? Osaisiko joku neuvoa mikä auttaisi suruun, millä saisin koottua itseni?- sama tilanne
Samassa jamassa olen kanssasi. Syytän itseäni siitä, että avokillani oli/on viimeisen vuoden ajan ollut jopa kaksi naista samaan aikaan kanssani! Siis ei mitään yhden yön tapauksia. Raadollisinta tässä on se, että annoin jo kerran anteeksi erään syrjähypyn pari vuotta sitten.
Mitä muuta voin tehdä kuin syyttää itseäni tästä kaikesta? Mitä olen tehnyt väärin? Enkö kelpaakaan tällaisena? Miksi olin niin tyhmä, että annoin sairaalle toisen mahdollisuuden? Miksi olin niin sinisilmäinen ja sokea, etten huomannut hänen peliään muiden kanssa selkäni takana?
Olen käynyt puhumassa asiasta ulkopuolisen kanssa, jotta en kokonaan sekoaisi, vaan voisin jatkaa elämääni eteenpäin. Juuri nyt se tuntuu erittäin vaikealta.
Tärkeintä varmasti on vain antaa aikaa surulle ja surra se pois, ei missään nimessä yrittää hukuttaa sitä esimerkiksi tekemällä ankarasti töitä. Ei varmaan myöskään kannata liiaksi miettiä asioita. Tilanne hahmottuu kun antaa itselleen aikaa. Kliseiseltä varmasti kuulostaa, mutta näin tämä on toiminut minulla ja tällaisia vinkkejä sain "ammattikuuntelijalta".
Itsesyytökseen ei missään nimessä pidä jäädä! Se vain kuuluu tällä hetkellä osana kriisin käsittelyyn, kun yrität hahmottaa asian eri puolia.
Omasta tulevaisuudestaan ja elämästäänhän jokainen päättää loppupeleissä itse, mutta opin pohtimaan sitä, että onko avokkini oikeasti arvoiseni ihminen? Pettäminen kun on minulle se suurin loukkaus mitä toiselle voi tehdä. Oma käsittelynikin asiassa on vielä hieman kesken, mutta tiedän jo, että elämäni avokkini kanssa on ohi ja se oli hänen oma valintansa. Rakkauden tunnustuksia satelee hänen taholtaan, mutta ne tyhjät sanat eivät valitettavasti enää tehoa minuun. - Petetty avomies.
sama tilanne kirjoitti:
Samassa jamassa olen kanssasi. Syytän itseäni siitä, että avokillani oli/on viimeisen vuoden ajan ollut jopa kaksi naista samaan aikaan kanssani! Siis ei mitään yhden yön tapauksia. Raadollisinta tässä on se, että annoin jo kerran anteeksi erään syrjähypyn pari vuotta sitten.
Mitä muuta voin tehdä kuin syyttää itseäni tästä kaikesta? Mitä olen tehnyt väärin? Enkö kelpaakaan tällaisena? Miksi olin niin tyhmä, että annoin sairaalle toisen mahdollisuuden? Miksi olin niin sinisilmäinen ja sokea, etten huomannut hänen peliään muiden kanssa selkäni takana?
Olen käynyt puhumassa asiasta ulkopuolisen kanssa, jotta en kokonaan sekoaisi, vaan voisin jatkaa elämääni eteenpäin. Juuri nyt se tuntuu erittäin vaikealta.
Tärkeintä varmasti on vain antaa aikaa surulle ja surra se pois, ei missään nimessä yrittää hukuttaa sitä esimerkiksi tekemällä ankarasti töitä. Ei varmaan myöskään kannata liiaksi miettiä asioita. Tilanne hahmottuu kun antaa itselleen aikaa. Kliseiseltä varmasti kuulostaa, mutta näin tämä on toiminut minulla ja tällaisia vinkkejä sain "ammattikuuntelijalta".
Itsesyytökseen ei missään nimessä pidä jäädä! Se vain kuuluu tällä hetkellä osana kriisin käsittelyyn, kun yrität hahmottaa asian eri puolia.
Omasta tulevaisuudestaan ja elämästäänhän jokainen päättää loppupeleissä itse, mutta opin pohtimaan sitä, että onko avokkini oikeasti arvoiseni ihminen? Pettäminen kun on minulle se suurin loukkaus mitä toiselle voi tehdä. Oma käsittelynikin asiassa on vielä hieman kesken, mutta tiedän jo, että elämäni avokkini kanssa on ohi ja se oli hänen oma valintansa. Rakkauden tunnustuksia satelee hänen taholtaan, mutta ne tyhjät sanat eivät valitettavasti enää tehoa minuun.Kiitos.
Minä mietin sitäkin, kumpi meistä on uhri, vai onko kumpikaan. Avovaimoni väitteitten perusteella tuntuu nyt että häntäkin olisi vain hyväksikäytetty, tosin tarinassa on minun mielestäni aukkoja. Tuntuu kuin hän olisi joutunut nk. pelimiehen uhriksi. Vai olisiko tämä vain vale? Onko tämän tarkoitus vain saada minut miettimään hänet uhrina ja antamaan anteeksi?
Kuitenkin, se oli hän joka lähti tämän miehen kanssa aikasemmin kahville. Se oli hän joka lähti tämän mukaan yökerhosta. Olen yrittänyt tänään häneltä kysyä selitystä, jotain syytä, jotain muuta kuin "en tiedä, en muista".
En ymmärrä mitä minun pitäisi tehdä. Välitänkö liikaa? Onko se loppujen lopuksi edes minun ongelmani jos hän joutui viettelijän paloihin? Vai onko minun vikani ettei rakkauteni riittänyt viettelijän lupausten edessä?
Tuntuu kuin yhä rakastaisin häntä, tosin, tästä kaikesta on kulunut vasta runsaat kaksi päivää enkä ole juuri nukkunut enkä syönyt. - sama tilanne
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Minä mietin sitäkin, kumpi meistä on uhri, vai onko kumpikaan. Avovaimoni väitteitten perusteella tuntuu nyt että häntäkin olisi vain hyväksikäytetty, tosin tarinassa on minun mielestäni aukkoja. Tuntuu kuin hän olisi joutunut nk. pelimiehen uhriksi. Vai olisiko tämä vain vale? Onko tämän tarkoitus vain saada minut miettimään hänet uhrina ja antamaan anteeksi?
Kuitenkin, se oli hän joka lähti tämän miehen kanssa aikasemmin kahville. Se oli hän joka lähti tämän mukaan yökerhosta. Olen yrittänyt tänään häneltä kysyä selitystä, jotain syytä, jotain muuta kuin "en tiedä, en muista".
En ymmärrä mitä minun pitäisi tehdä. Välitänkö liikaa? Onko se loppujen lopuksi edes minun ongelmani jos hän joutui viettelijän paloihin? Vai onko minun vikani ettei rakkauteni riittänyt viettelijän lupausten edessä?
Tuntuu kuin yhä rakastaisin häntä, tosin, tästä kaikesta on kulunut vasta runsaat kaksi päivää enkä ole juuri nukkunut enkä syönyt.Kirjoituksesi oli kuin suoraan omalta näppäimistöltäni! "En tiedä, en muista" ovat todellakin olleet ne yleisimmät vastaukset kun olen halunnut itseni vuoksi jotakin selitystä tietää riippumatta siitä mitä olen kysynyt.
Kyllä naisesi teki itse päätöksen lähteä kahville ja baariin toisen miehen kanssa. Hänkin näyttäisi olevan hyvä manipuloija (samoin kuten oma avokkini). Yrittää saada sinut tuntemaan syyllisyyttä tapahtuneesta. Uskaltaisin väittää, ettei vika ollut missään nimessä sinun, että naisesi päätyi toisen syliin.
Samoin myös itse olen pohtinut tunteina tätä miestä kohtaan. Toisaalta tunnen edelleen rakastavani, mutta en toisaalta voi enää antaa anteeksi hänelle sitä, miten on minua loukannut nyt sitten jo toisen kerran. Elämä jatkuu. - sama tilanne
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Minä mietin sitäkin, kumpi meistä on uhri, vai onko kumpikaan. Avovaimoni väitteitten perusteella tuntuu nyt että häntäkin olisi vain hyväksikäytetty, tosin tarinassa on minun mielestäni aukkoja. Tuntuu kuin hän olisi joutunut nk. pelimiehen uhriksi. Vai olisiko tämä vain vale? Onko tämän tarkoitus vain saada minut miettimään hänet uhrina ja antamaan anteeksi?
Kuitenkin, se oli hän joka lähti tämän miehen kanssa aikasemmin kahville. Se oli hän joka lähti tämän mukaan yökerhosta. Olen yrittänyt tänään häneltä kysyä selitystä, jotain syytä, jotain muuta kuin "en tiedä, en muista".
En ymmärrä mitä minun pitäisi tehdä. Välitänkö liikaa? Onko se loppujen lopuksi edes minun ongelmani jos hän joutui viettelijän paloihin? Vai onko minun vikani ettei rakkauteni riittänyt viettelijän lupausten edessä?
Tuntuu kuin yhä rakastaisin häntä, tosin, tästä kaikesta on kulunut vasta runsaat kaksi päivää enkä ole juuri nukkunut enkä syönyt.Mielestäni on aivan ymmärrettävää, että tunteesi heittelee koska tapahtuneesta on vasta niin vähän aikaa. Itselläni tapahtumista on kulunut viikon verran ja huomaan jo pystyväni hahmottamaan asiaa aivan eri tavoin kuin esimerkiksi pari päivää sitten.(jolloin muuten ei minullekaan ruoka maistunut ja yöunet jäivät kolmeen tuntiin)Lähinnä olen juuri alkanut pohtimaan tuota toisen kunnioitus asiaa, joka mielestäni kuuluu parisuhteeseen ja rakkauteen aivan olennaisesti. Pettäminen kun ei ole mielestäni toisen kunnioitusta. Annoin aikoinaan toisen mahdollisuuden miehen anelusta, koska kuvittelin hänen olleen sanojensa takana. Toisin kävi.
- Katriina79
Hei,
helppoa sanoa, mutta yritä välttää itsesi syyllistämistä. Kerroit että naisystäväsi on sinua nuorempi. Hänellä saattoi olla motiivina ihan silkka uteliaisuus ja kokeilemisenhalu ei halua etsiä lohtua muualta. Oli motiivi mikä tahansa hän valitsi itse lähteä tämän miehen kanssa. Kysy itseltäsi: pystytkö todella luottamaan häneen tämän jälkeen jos jatkatte yhdessäoloa? Haluatko elää mustasukkaisuuden ja epäilyjen vaivaamina? Totuus minusta tässä asiassa on että pettämisen jälkeen on äärimmäisen vaikea luottaa toiseeen. Minä jatkoin suhdettani pettämisen jälkeen, ja vuosia minua vaivasi epävarmuus, voimakas mustasukkaisuus ja jatkuvat epäilyt.
Se ei silti tarkoita, ettei olisi mahdollista jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen, ettei olisi mahdollista saavuttaa luottamusta. Mutta vaikeaa se on. Minulla suhde kariutui. Tiedän silti muutamia jotka pettämisestä huolimatta jatkoivat yhdessäoloa, ja ovat nyt naimisissa ihan onnellisen oloisesti.
Pettämistä tapahtuu nykyaikana yhä enemmän. Se tiedetään varmasti työpaikallasikin, ja monilla saattaa olla omia kokemuksia. Tietenkin voi olla että työyhteisöön kuuluu myös niitä jotka rakastavat juoruja, mutta heillä on yleensä oma lehmä ojassa. Parasta lienee olla oma itsensä.
Minä kävelin paljon, ja harrastin muutakin liikuntaa. Kovaan treeniin oli helppo upottaa omat sekalaiset emootiot vihantunteista suruun. Treenin jälkeen taas oli jotenkin helpompi olla. Juttelin sellaisten ihmisten kanssa joihin luotin. Ja tein selväksi itselleni etten voi syyllistää itseäni muiden ihmisten teoista.
Voimia sulle! - Pettynyt
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Minä mietin sitäkin, kumpi meistä on uhri, vai onko kumpikaan. Avovaimoni väitteitten perusteella tuntuu nyt että häntäkin olisi vain hyväksikäytetty, tosin tarinassa on minun mielestäni aukkoja. Tuntuu kuin hän olisi joutunut nk. pelimiehen uhriksi. Vai olisiko tämä vain vale? Onko tämän tarkoitus vain saada minut miettimään hänet uhrina ja antamaan anteeksi?
Kuitenkin, se oli hän joka lähti tämän miehen kanssa aikasemmin kahville. Se oli hän joka lähti tämän mukaan yökerhosta. Olen yrittänyt tänään häneltä kysyä selitystä, jotain syytä, jotain muuta kuin "en tiedä, en muista".
En ymmärrä mitä minun pitäisi tehdä. Välitänkö liikaa? Onko se loppujen lopuksi edes minun ongelmani jos hän joutui viettelijän paloihin? Vai onko minun vikani ettei rakkauteni riittänyt viettelijän lupausten edessä?
Tuntuu kuin yhä rakastaisin häntä, tosin, tästä kaikesta on kulunut vasta runsaat kaksi päivää enkä ole juuri nukkunut enkä syönyt.Voimia sinulle, elämä on elämisen arvoista ja hän ei ollut sinun arvoisesi. Mulla itselläni myös tosi paha olla tällä hetkellä, ruoka ei maistu ja itkettää, töissä sinnittelen kuitenkin. Olen ollut vajaan vuoden erään miehen kanssa, mentiin kesällä kihloihin, elämä hymyili. Syksyllä muutettiin hänen isänsä ostamaan asuntoon, siitä lähti alamäki. Hän käyttää liikaa alkoholia, joka viikonloppu. Baarissa käydessä tulee riitaa, jokin aika sitten lähdin itse aikaisemmin baarista pois. Hän tuli parin tunnin kuluttua nainen mukanaan. Olin jutellut kyseisen naisen kanssa baarissa, toi hänet kuulemma mulle, ihmeellistä! Jatkoin elämää, mutten ole voinut unohtaa kyseistä tapahtumaa. Hän kuittaa sen sillä, että oli niin kännissä. Nyt riitaa ollut siitä lähtien, miehen käytös muuttunut. Kännykkä kiinni ja piilottelee sitä. Nyt alkanut puhua erosta, ei kuulemma sovita toisillemme. Olin niin onnellinen uudesta yhteisestä kodistamme, vasta vähän aikaa sitten hän aneli etten koskaan jättäisi häntä. Minä pöljä irtisanoin oman kämppäni pari kuukautta sitten, nyt olen kohta koditon. Olen niin pettynyt elämään, mutta eteenpäin on mentävä..
- ei vielä ohi..
Katriina79 kirjoitti:
Hei,
helppoa sanoa, mutta yritä välttää itsesi syyllistämistä. Kerroit että naisystäväsi on sinua nuorempi. Hänellä saattoi olla motiivina ihan silkka uteliaisuus ja kokeilemisenhalu ei halua etsiä lohtua muualta. Oli motiivi mikä tahansa hän valitsi itse lähteä tämän miehen kanssa. Kysy itseltäsi: pystytkö todella luottamaan häneen tämän jälkeen jos jatkatte yhdessäoloa? Haluatko elää mustasukkaisuuden ja epäilyjen vaivaamina? Totuus minusta tässä asiassa on että pettämisen jälkeen on äärimmäisen vaikea luottaa toiseeen. Minä jatkoin suhdettani pettämisen jälkeen, ja vuosia minua vaivasi epävarmuus, voimakas mustasukkaisuus ja jatkuvat epäilyt.
Se ei silti tarkoita, ettei olisi mahdollista jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen, ettei olisi mahdollista saavuttaa luottamusta. Mutta vaikeaa se on. Minulla suhde kariutui. Tiedän silti muutamia jotka pettämisestä huolimatta jatkoivat yhdessäoloa, ja ovat nyt naimisissa ihan onnellisen oloisesti.
Pettämistä tapahtuu nykyaikana yhä enemmän. Se tiedetään varmasti työpaikallasikin, ja monilla saattaa olla omia kokemuksia. Tietenkin voi olla että työyhteisöön kuuluu myös niitä jotka rakastavat juoruja, mutta heillä on yleensä oma lehmä ojassa. Parasta lienee olla oma itsensä.
Minä kävelin paljon, ja harrastin muutakin liikuntaa. Kovaan treeniin oli helppo upottaa omat sekalaiset emootiot vihantunteista suruun. Treenin jälkeen taas oli jotenkin helpompi olla. Juttelin sellaisten ihmisten kanssa joihin luotin. Ja tein selväksi itselleni etten voi syyllistää itseäni muiden ihmisten teoista.
Voimia sulle!Mulla aivan samanlainen tarinan alku kuin ensimmäisellä kirjoittajallakin. Avovaimo petti vuoden verran ja samalla asui mun kanssa. Kunnes kerran sain puhelinsoiton, joka romahdutti kaiken.
Avovaimo oli tehnyt pohjustustyön hyvin ja muutti aika nopeasti uuden miehensä kanssa yhteen. Mä jäin yksin. Meillä on vielä pieni lapsi, jonka huoltajuudesta tapellaan. Se haluaisi viedä lapsen multa. Mä olen ihan rikki. - sama tilanne
Pettynyt kirjoitti:
Voimia sinulle, elämä on elämisen arvoista ja hän ei ollut sinun arvoisesi. Mulla itselläni myös tosi paha olla tällä hetkellä, ruoka ei maistu ja itkettää, töissä sinnittelen kuitenkin. Olen ollut vajaan vuoden erään miehen kanssa, mentiin kesällä kihloihin, elämä hymyili. Syksyllä muutettiin hänen isänsä ostamaan asuntoon, siitä lähti alamäki. Hän käyttää liikaa alkoholia, joka viikonloppu. Baarissa käydessä tulee riitaa, jokin aika sitten lähdin itse aikaisemmin baarista pois. Hän tuli parin tunnin kuluttua nainen mukanaan. Olin jutellut kyseisen naisen kanssa baarissa, toi hänet kuulemma mulle, ihmeellistä! Jatkoin elämää, mutten ole voinut unohtaa kyseistä tapahtumaa. Hän kuittaa sen sillä, että oli niin kännissä. Nyt riitaa ollut siitä lähtien, miehen käytös muuttunut. Kännykkä kiinni ja piilottelee sitä. Nyt alkanut puhua erosta, ei kuulemma sovita toisillemme. Olin niin onnellinen uudesta yhteisestä kodistamme, vasta vähän aikaa sitten hän aneli etten koskaan jättäisi häntä. Minä pöljä irtisanoin oman kämppäni pari kuukautta sitten, nyt olen kohta koditon. Olen niin pettynyt elämään, mutta eteenpäin on mentävä..
Pikku hiljaa sitä jotenkin tosiaan osaa sotkun jälkeen aavistella, että elämä tosiaan voi olla elämisen arvoista.
Tuttua on ollut viime aikoina tuo kännykän piilotteleminen. Itselläni kun ei ollut mitään salattavaa kännykkä oli aina näkösällä ja miehen helposti saatavilla. Mustasukkainen kun mies myös loppuaikoina oli, (koska käyttäytyi itse epäluotettavasti, uskoi myös minulla olevan jotakin meneillään hänen selkänsä takana)hänellä oli oikeus tarkastaa puhelimeni aina silloin tällöin. Minulla ei tietenkään ollut mitään asiaa hänen puhelimelleen.
Aivan kuten sanoit, olen minäkin pettynyt elämään, sillä on tunne, että vuodet, jotka elin tämän miehen kanssa ovat olleet pelkkää valhetta. Toisin sanoen elämäni on ollut valhetta.
Tosiaan, eteenpäin on mentävä. - Petetty avomies.
Katriina79 kirjoitti:
Hei,
helppoa sanoa, mutta yritä välttää itsesi syyllistämistä. Kerroit että naisystäväsi on sinua nuorempi. Hänellä saattoi olla motiivina ihan silkka uteliaisuus ja kokeilemisenhalu ei halua etsiä lohtua muualta. Oli motiivi mikä tahansa hän valitsi itse lähteä tämän miehen kanssa. Kysy itseltäsi: pystytkö todella luottamaan häneen tämän jälkeen jos jatkatte yhdessäoloa? Haluatko elää mustasukkaisuuden ja epäilyjen vaivaamina? Totuus minusta tässä asiassa on että pettämisen jälkeen on äärimmäisen vaikea luottaa toiseeen. Minä jatkoin suhdettani pettämisen jälkeen, ja vuosia minua vaivasi epävarmuus, voimakas mustasukkaisuus ja jatkuvat epäilyt.
Se ei silti tarkoita, ettei olisi mahdollista jatkaa suhdetta pettämisen jälkeen, ettei olisi mahdollista saavuttaa luottamusta. Mutta vaikeaa se on. Minulla suhde kariutui. Tiedän silti muutamia jotka pettämisestä huolimatta jatkoivat yhdessäoloa, ja ovat nyt naimisissa ihan onnellisen oloisesti.
Pettämistä tapahtuu nykyaikana yhä enemmän. Se tiedetään varmasti työpaikallasikin, ja monilla saattaa olla omia kokemuksia. Tietenkin voi olla että työyhteisöön kuuluu myös niitä jotka rakastavat juoruja, mutta heillä on yleensä oma lehmä ojassa. Parasta lienee olla oma itsensä.
Minä kävelin paljon, ja harrastin muutakin liikuntaa. Kovaan treeniin oli helppo upottaa omat sekalaiset emootiot vihantunteista suruun. Treenin jälkeen taas oli jotenkin helpompi olla. Juttelin sellaisten ihmisten kanssa joihin luotin. Ja tein selväksi itselleni etten voi syyllistää itseäni muiden ihmisten teoista.
Voimia sulle!Kiitos.
On hyvin vaikeaa olla tuntematta itseään täydelliseksi epäonnistujaksi. En tiedä onko sukupuolella tämän kanssa mitään tekemistä, mutta ainakin minulla tämä tapahtuma sai epäilemään miehuuttani, voimaani ja jopa kuinka hyvä isä olisinkaan ehkä joskus tuleville lapsilleni. Tuntuu todella pahalta kun minut ikäänkuin vaihdettiin toiseen, ehkä komeampaan / varakkaampaan / menevämpään / nuorekkaampaan tai miksi hyvänsä, vaikka luulin olevani tasapainoinen, luulin olevani hyvä avomies. Olisin ollut valmis isäksi, suunnittelimme perustavamme perheen lähitulevaisuudessa. Näinkö helposti ne unelmat lakaistaan maton alle kun ruoho hetken aikaa vaikuttaa vihreämmältä?
Ehkä minun olisi pitänyt nähdä ennusmerkit ilmassa jo kauan sitten. Mutta turha sinänsä miettiä asiaa, tehtyä ei tekemättömäksi saa.
En usko että voisin enää jatkaa suhdettamme. En enää kaikkien näiden ajatusteni jälkeen. En voisi vain odottaa olenko minä nyt tarpeeksi vai kokeillaanko kohta taas jotain muuta, jotain komeampaa, jotain nuorempaa.
Jotenkin kaikki vain nyt tuntuu merkitsemättömältä. Täytyy vain antaa ajan kulua, niin hitaasti se sen kuin tekeekin. - Petetty avomies.
sama tilanne kirjoitti:
Kirjoituksesi oli kuin suoraan omalta näppäimistöltäni! "En tiedä, en muista" ovat todellakin olleet ne yleisimmät vastaukset kun olen halunnut itseni vuoksi jotakin selitystä tietää riippumatta siitä mitä olen kysynyt.
Kyllä naisesi teki itse päätöksen lähteä kahville ja baariin toisen miehen kanssa. Hänkin näyttäisi olevan hyvä manipuloija (samoin kuten oma avokkini). Yrittää saada sinut tuntemaan syyllisyyttä tapahtuneesta. Uskaltaisin väittää, ettei vika ollut missään nimessä sinun, että naisesi päätyi toisen syliin.
Samoin myös itse olen pohtinut tunteina tätä miestä kohtaan. Toisaalta tunnen edelleen rakastavani, mutta en toisaalta voi enää antaa anteeksi hänelle sitä, miten on minua loukannut nyt sitten jo toisen kerran. Elämä jatkuu.Ikävä kuulla minulla olevan kohtalotovereita. Ei tätä toivoisi kellekään.
Olen alkanut pohtimaan kuinka epäuskottava loppujen lopuksi tämä "En muista" väite on. Hän kuitenkin lähetti minulle aikaisin lauantai-aamuna viestin, selvästi kirjoitetun, että oli ystävättärensä luona, vaikka tosiasiassa oli tämän miehen luona. Jos hän, kuten väittää, oli niin humalassa että omien sanojensa mukaan "vain nukkui eikä ollut mukana", miten hän voisi kirjoittaa selviä viestejä kuuden aikaan aamulla?
Aikaisemmin kun hän on juonut runsaasti, ja olen itse hakenut hänet yökerhosta kotiin, olen saanut kantaa hänet sohvalle nukkumaan, ja silloin hän on kyllä nukkunut sikeästi pitkälle aamupäivään ja ollut muutenkin vedoton koko loppupäivän. Nyt hän kuitenkin ei edes haissut vanhalle viinalle kovinkaan voimakkaasti, vaikutti kotiin tullessaan melko pirteältä ja jaksoi jo iltapäivällä lähteä kaupungille kävelylle.
Ei tunnu oikein uskottavalta. Mietin vain, ja olenkin tätä kysynyt, mitä todella tapahtui. Oliko sittenkin niin että hän oli ihastunut tähän mieheen, mutta jostain syystä mies ei paljastunutkaan sellaiseksi hurmuriksi kun hän uskoi. Tähän petyttyään hän haluaisikin palata luokseni. Ja nyt väittää ettei muista mitään vaikka lauantai-iltapäivänä pystyi vielä kuvailemaan tilanteen.
Vaikeaa enää uskoa sanaakaan. Ja loppujen lopuksi, tarvitseeko minun edes? - olet.......
kun töistä tollasella syyllä lintsaat.
Sori, näin mä ajattelen. - edelliseen......
olet....... kirjoitti:
kun töistä tollasella syyllä lintsaat.
Sori, näin mä ajattelen.Taikka sitten olet vain todella LAISKA ihminen.
Oikeesti mä en kattelis sua päivääkään.
Et sinä ole ainut jätetty ihminen maailmassa, ei tullut pieneen mieleenkään lintsata töistä vastaavassa tilanteessa. Painoin samantien vaan pitkää päivää... - Petetty avomies.
edelliseen...... kirjoitti:
Taikka sitten olet vain todella LAISKA ihminen.
Oikeesti mä en kattelis sua päivääkään.
Et sinä ole ainut jätetty ihminen maailmassa, ei tullut pieneen mieleenkään lintsata töistä vastaavassa tilanteessa. Painoin samantien vaan pitkää päivää...Et ole ainoa joka ei katsoisi minua päivääkään. Järkytys suhteen päättymisestä oli minulle niin suuri etten ahdistukseltani pystynyt (enkä oikein vieläkään) nukkumaan tai syömään. Nyt olen nukkunut 3 tuntia lääkkeen avulla ja menen kahden tunnin päästä töihin.
Olen iloinen puolestasi että olit tarpeeksi vahva jatkaaksesi heti eteenpäin. Olen elämässäni ollut aina yksinäinen ihminen, ja minuun nämä parisuhteen kariutumiset sattuvat erityisen kipeästi. En ole siitä lainkaan ylpeä.
Mutta niin, olenhan luuseri. - Pettynyt
Petetty avomies. kirjoitti:
Et ole ainoa joka ei katsoisi minua päivääkään. Järkytys suhteen päättymisestä oli minulle niin suuri etten ahdistukseltani pystynyt (enkä oikein vieläkään) nukkumaan tai syömään. Nyt olen nukkunut 3 tuntia lääkkeen avulla ja menen kahden tunnin päästä töihin.
Olen iloinen puolestasi että olit tarpeeksi vahva jatkaaksesi heti eteenpäin. Olen elämässäni ollut aina yksinäinen ihminen, ja minuun nämä parisuhteen kariutumiset sattuvat erityisen kipeästi. En ole siitä lainkaan ylpeä.
Mutta niin, olenhan luuseri.Et ole mielestäni mikään luuseri, meitä ihmisiä on moneen junaan ja olemme omia ainutlaatuisia yksilöitä kaikki. Toinen kestää surun paremmin kuin toinen, jotkut menevät hammasta purren eteenpäin vaikka mikä tulisi. Itse murehdin ja puin elämäni karikkoja aivan liikaakin. Tällä hetkellä ei mullakaan asiat hyvin, parisuhde katkolla enkä tiedä mitä tehdä... Mutta kaikesta huolimatta, jatka elämääsi, kyllä aurinko sinullekin vielä paistaa.
- shadow m.
Pettynyt kirjoitti:
Et ole mielestäni mikään luuseri, meitä ihmisiä on moneen junaan ja olemme omia ainutlaatuisia yksilöitä kaikki. Toinen kestää surun paremmin kuin toinen, jotkut menevät hammasta purren eteenpäin vaikka mikä tulisi. Itse murehdin ja puin elämäni karikkoja aivan liikaakin. Tällä hetkellä ei mullakaan asiat hyvin, parisuhde katkolla enkä tiedä mitä tehdä... Mutta kaikesta huolimatta, jatka elämääsi, kyllä aurinko sinullekin vielä paistaa.
samaa mieltä olen, et ole mikään luuseri. tuohan kertoo vain siitä, että todella rakastit/rakastat kyseistä naista ja hyvin harva pystyy jatkamaan heti elämäänsä samalla tavalla eron jälkeen kuin ennen. mutta tosiaan meitä on moneksi. mutta luuseriksi syyttelyt ovat aivan turhia.
- Mimmu
sama tilanne kirjoitti:
Kirjoituksesi oli kuin suoraan omalta näppäimistöltäni! "En tiedä, en muista" ovat todellakin olleet ne yleisimmät vastaukset kun olen halunnut itseni vuoksi jotakin selitystä tietää riippumatta siitä mitä olen kysynyt.
Kyllä naisesi teki itse päätöksen lähteä kahville ja baariin toisen miehen kanssa. Hänkin näyttäisi olevan hyvä manipuloija (samoin kuten oma avokkini). Yrittää saada sinut tuntemaan syyllisyyttä tapahtuneesta. Uskaltaisin väittää, ettei vika ollut missään nimessä sinun, että naisesi päätyi toisen syliin.
Samoin myös itse olen pohtinut tunteina tätä miestä kohtaan. Toisaalta tunnen edelleen rakastavani, mutta en toisaalta voi enää antaa anteeksi hänelle sitä, miten on minua loukannut nyt sitten jo toisen kerran. Elämä jatkuu.Siis ihan kamalaa lukea tällaisista kohtaloista, sympatiat ovat puolellanne! Mutta kertokaa, oliko nämä pettämiset odotettavissa? Tarkoitan että oliko ilmassa minkäänlaisia merkkejä tms.?? Vai tapahtuiko asiat niin sanotusti puun takaa?
Voimia teille kaikille, onneksi asiat tuppaa aina selviämään :) - Saman kokenut
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Minä mietin sitäkin, kumpi meistä on uhri, vai onko kumpikaan. Avovaimoni väitteitten perusteella tuntuu nyt että häntäkin olisi vain hyväksikäytetty, tosin tarinassa on minun mielestäni aukkoja. Tuntuu kuin hän olisi joutunut nk. pelimiehen uhriksi. Vai olisiko tämä vain vale? Onko tämän tarkoitus vain saada minut miettimään hänet uhrina ja antamaan anteeksi?
Kuitenkin, se oli hän joka lähti tämän miehen kanssa aikasemmin kahville. Se oli hän joka lähti tämän mukaan yökerhosta. Olen yrittänyt tänään häneltä kysyä selitystä, jotain syytä, jotain muuta kuin "en tiedä, en muista".
En ymmärrä mitä minun pitäisi tehdä. Välitänkö liikaa? Onko se loppujen lopuksi edes minun ongelmani jos hän joutui viettelijän paloihin? Vai onko minun vikani ettei rakkauteni riittänyt viettelijän lupausten edessä?
Tuntuu kuin yhä rakastaisin häntä, tosin, tästä kaikesta on kulunut vasta runsaat kaksi päivää enkä ole juuri nukkunut enkä syönyt.Miksi ihmeessä et antaisi uutta tilaisuutta, jos toinen on vielä halukas jatkamaan ja sinäkin. Kun kerran kärsit noin kovasti (tiedän tunteen, tosi kurja olo) ja toinen olisi valmis palaamaan, miksi kiusaat itseäsi.. Tulevaisuus näyttää mitä tuleman pitää, mutta eipä sitten tarvitse harmitella ettette kokeilleet..
Kuvittele miten ihanaa olisi kaapata hänet kainaloonsa, ja... - Kaiken kokenut
Petetty avomies. kirjoitti:
Ikävä kuulla minulla olevan kohtalotovereita. Ei tätä toivoisi kellekään.
Olen alkanut pohtimaan kuinka epäuskottava loppujen lopuksi tämä "En muista" väite on. Hän kuitenkin lähetti minulle aikaisin lauantai-aamuna viestin, selvästi kirjoitetun, että oli ystävättärensä luona, vaikka tosiasiassa oli tämän miehen luona. Jos hän, kuten väittää, oli niin humalassa että omien sanojensa mukaan "vain nukkui eikä ollut mukana", miten hän voisi kirjoittaa selviä viestejä kuuden aikaan aamulla?
Aikaisemmin kun hän on juonut runsaasti, ja olen itse hakenut hänet yökerhosta kotiin, olen saanut kantaa hänet sohvalle nukkumaan, ja silloin hän on kyllä nukkunut sikeästi pitkälle aamupäivään ja ollut muutenkin vedoton koko loppupäivän. Nyt hän kuitenkin ei edes haissut vanhalle viinalle kovinkaan voimakkaasti, vaikutti kotiin tullessaan melko pirteältä ja jaksoi jo iltapäivällä lähteä kaupungille kävelylle.
Ei tunnu oikein uskottavalta. Mietin vain, ja olenkin tätä kysynyt, mitä todella tapahtui. Oliko sittenkin niin että hän oli ihastunut tähän mieheen, mutta jostain syystä mies ei paljastunutkaan sellaiseksi hurmuriksi kun hän uskoi. Tähän petyttyään hän haluaisikin palata luokseni. Ja nyt väittää ettei muista mitään vaikka lauantai-iltapäivänä pystyi vielä kuvailemaan tilanteen.
Vaikeaa enää uskoa sanaakaan. Ja loppujen lopuksi, tarvitseeko minun edes?Muistamattomuus on tietenkin vain tekosyy, ettei tarvitsisi selitellä. Tottakai hän on lähtenyt näihin juttuihin omasta vapaasta tahdostaan, myös EI-sana on keksitty.
Halusi kokeilla uutta koska entisessä jokin mättää, niinkuin jokaisessa suhteessa tulee ajastaan käymään.
Jos illat tyttöjen kanssa alkaa kiinnostaa usein, voi sanoa että silloin on jo haku päällä...
Toiset vaan kaipaa vaihtelua ja näin siinä käy.. - Samassa jamassa
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
On hyvin vaikeaa olla tuntematta itseään täydelliseksi epäonnistujaksi. En tiedä onko sukupuolella tämän kanssa mitään tekemistä, mutta ainakin minulla tämä tapahtuma sai epäilemään miehuuttani, voimaani ja jopa kuinka hyvä isä olisinkaan ehkä joskus tuleville lapsilleni. Tuntuu todella pahalta kun minut ikäänkuin vaihdettiin toiseen, ehkä komeampaan / varakkaampaan / menevämpään / nuorekkaampaan tai miksi hyvänsä, vaikka luulin olevani tasapainoinen, luulin olevani hyvä avomies. Olisin ollut valmis isäksi, suunnittelimme perustavamme perheen lähitulevaisuudessa. Näinkö helposti ne unelmat lakaistaan maton alle kun ruoho hetken aikaa vaikuttaa vihreämmältä?
Ehkä minun olisi pitänyt nähdä ennusmerkit ilmassa jo kauan sitten. Mutta turha sinänsä miettiä asiaa, tehtyä ei tekemättömäksi saa.
En usko että voisin enää jatkaa suhdettamme. En enää kaikkien näiden ajatusteni jälkeen. En voisi vain odottaa olenko minä nyt tarpeeksi vai kokeillaanko kohta taas jotain muuta, jotain komeampaa, jotain nuorempaa.
Jotenkin kaikki vain nyt tuntuu merkitsemättömältä. Täytyy vain antaa ajan kulua, niin hitaasti se sen kuin tekeekin.Sinäpä sen sanoit, ei kannata luottaa. Kun kerran pettää aina pettää, niin se vaan valitettavasti on.
Haluaa vain palata vähäksi aikaa takaisin ettei tarvitse jäädä yksin, ja tilaisuuden tullen taas mentiin.
Itsekin uskoin että kun kerran annan uuden tilaisuuden, on siitä niin kiitollinen ettei toiste hairahdu.
Mutta kun on samat ihmiset samassa suhteessa niin samanlainen tilanne ajaa taas samaan jamaan, ennemmin tai myöhemmin..
Näin surullista se vaan on.. - Petetty avomies
Mimmu kirjoitti:
Siis ihan kamalaa lukea tällaisista kohtaloista, sympatiat ovat puolellanne! Mutta kertokaa, oliko nämä pettämiset odotettavissa? Tarkoitan että oliko ilmassa minkäänlaisia merkkejä tms.?? Vai tapahtuiko asiat niin sanotusti puun takaa?
Voimia teille kaikille, onneksi asiat tuppaa aina selviämään :)Ennen en huomannut mitään, mutta nyt kokemuksesta viisastuneena, huomaan ennusmerkkien olevan selvät. En tiedä kuinka kauan tilannetta on jatkunut selkäni takana.
En osannut lainkaan odottaa mitään, ja sen takia varmaan shokkivaikutuskin kestää yhä. Yhä voimakkaammin alkaa masennus ja ahdistus syrjäyttämään suuttumusta ja minua pelottaa mihin tämä tunnetilojen myrsky vielä minut vie. - Hanna
Petetty avomies kirjoitti:
Ennen en huomannut mitään, mutta nyt kokemuksesta viisastuneena, huomaan ennusmerkkien olevan selvät. En tiedä kuinka kauan tilannetta on jatkunut selkäni takana.
En osannut lainkaan odottaa mitään, ja sen takia varmaan shokkivaikutuskin kestää yhä. Yhä voimakkaammin alkaa masennus ja ahdistus syrjäyttämään suuttumusta ja minua pelottaa mihin tämä tunnetilojen myrsky vielä minut vie.Jos kuitenkin otit hänet takaisin on sinun yritettävä luottaa häneen uudelleen, sillä ilman sitä ei liitto tule valitettavasti kestämään. Surullista mutta totta on se, että jos jatkat naisesi syyttelyä hänen katumuksestaan huolimatta voi olla, että ajat hänet toisen syliin. Jos itsestäsi tuntuu, että et pysty luottamaan enää naiseesi ja hänen lähellään on vain paha olla ehdotan eron uudelleen harkintaa.
- Petetty avomies
Hanna kirjoitti:
Jos kuitenkin otit hänet takaisin on sinun yritettävä luottaa häneen uudelleen, sillä ilman sitä ei liitto tule valitettavasti kestämään. Surullista mutta totta on se, että jos jatkat naisesi syyttelyä hänen katumuksestaan huolimatta voi olla, että ajat hänet toisen syliin. Jos itsestäsi tuntuu, että et pysty luottamaan enää naiseesi ja hänen lähellään on vain paha olla ehdotan eron uudelleen harkintaa.
Olet tietysti oikeassa. Jos aidosti haluan jatkaa hänen kanssaan, en voi olla katkera. En voi syytellä ja odottaa että hän vain kestää. Se olisi väärin häntä ja minua kohtaan.
En vain vielä tiedä mitä tehdä. Haluan jatkaa hänen kanssaan, ja haluan unohtaa koko välikohtauksen. Pelkään etten pysty. Mietin kuinka paljon annan itselleni aikaa. Kuukausi tuntuisi melko oikealta ajalta saada tunteistaan selvyys. On varmasti kuitenkin parempi vaihtoehto erota ellei tunteet toista kohtaan palaa.
- täti
Ihan ensiksi haluan sanoa, että olen todella pahoillani puolestasi. Pettäminen sattuu.
Ainoastaan sinä itse tiedät nyt, miten sinun tulee toimia. Sinä tiedät, millainen suhteenne on ja tunnet avovaimosi. Me voimme vain arvailla.
Kertomasi perusteella olen aika skeptinen suhteesi mahdollisesta jatkumisesta. Ehkä hän erehtyi, ehkä kyseessä oli vain hairahdus, mutta toisaalta teerenpeliä oli jatkunut jo jonkin aikaa ennen varsinaista pettämistä. Ei kukaan voi sanoa, että kyseessä olisi ollut vahinko. Tyttösi oli täysin tietoinen tekemisistään ja nyt hänen (ei sinun!) tulee kantaa niistä vastuu. Hänen pitää voida vastata kysymyksiisi, jos haluatte vielä yrittää. Viimeistään nyt on aika olla rehellinen. Muista kuitenkin, että kaikkea ei edes kannata kysyä - älä halua tietää kaikkea.
Minusta kuulostaa siltä, että tyttösi ei ole täysin sitoutunut sinuun, muuten hän ei olisi antanut tilanteen ajautua tuohon pisteeseen. Mieti tarkasti mitä teet. Rakasta itseäsi.- Petetty avomies.
En ymmärrä tarvettani tietää kaikki. Ihan kaikki. Uteliaisuuteni on rajaton. Tiedän että tieto satuttaisi enemmän, mutta jotenkin se että saisi tietää, tuntuu että se rajoittaisi mielikuvitusta joka nyt maalailee pääni sisään mitä erilaisimpia ajatuskuvioita, jotka voivat olla yhtä lähellä totuutta kuin kaukanakin siitä.
Ehkä minun pitäisi vain antaa olla, antaa olla kysymättä, olla vastaamatta. Ehkä niin teen oloni itselleni helpommaksi - ennen pitkää.
- disperin
Sä tunnet itse tyttösi parhaiten, joten tiedät onko hän aidosti pahoillaan ja pystyykö hän muuttumaan vai jatkaako pettämistä. Joskus uuden mahdollisuuden antaminen voi toimia.
- Mimmu
Jos hän tuntisi tytön parhaiten, olisiko näin käynyt?? Kyllä minusta tuntuu että petetyn tämänhetkinen tunne on ennemminkin, että kuka on tämä julma, kamala ihminen, eihän se ollut mitään mitä hän oli kuvitellut sen olevan...
- pelkkä mies
Olen pahoillani puolestasi. En voi kuvitella miltä sinusta tuntuu.
Nyt on aika heittää nainen asunnostasi ulos ja ottaa vähän etäisyyttä. Tällä välität hänelle ettet voi hyväksyä tapahtunutta. Sen jälkeen sitten katselet tilannetta uudelleen. Mikäli tyttöystäsi on oikeasti katuvainen, niin sen kyllä huomaa. Hän tulee varmaankin kokeilemaan siipiänsä nyt ja ikävä tulee sitten myöhemmin.
Sanoisin kuitenkin, että kun aletaan nuorena seurustelemaan ja vapaa sinkkuvaihe jää elämättä niin ero yleensä tulee. Itse näin 23-vuotiaana miehenä olen päättänyt etten ala tosissaan seurustelemaan vakavasti alle 22-vuotiaan kanssa.
Työnteko ja liikunta auttavat ajatuksia muualle tapahtuneesta. Älä ainakaan jatka sairaslomaasi tuosta viikosta.- Petetty avomies.
Kiitos.
Itse ajattelin samaa, en jatka sairaslomaa enää ensi viikolle, täytyy päästä tekemään jotain missä tuntee itsensä hyödylliseksi.
Yritän antaa itselleni nyt aikaa ennen kuin pidän taas sydäntäni avoinna maailmalle. Viime eroni jälkeen seurustelin uudelleen puolen vuoden päästä. Ehkä sekin oli silloin liian nopeasti. En vain ole koskaan kaivannut "villiä ja vapaata" sinkkuvaihetta, kaipaan lämpöä ja läheisyyttä enemmän kuin savuisia kapakoita ja liiaksi maalattuja yökerhoja.
Näitä viestejäkin lukiessani alan yhä enemmän kallistumaan ikäeromme kannalla suurimpana pettämisen syynä. Nyt suorastaan hävettää paljastaa että minä olen 28-vuotias ja nyt voisi jo sanoa, ex-avovaimoni, 22-vuotias. - lissu__
Petetty avomies. kirjoitti:
Kiitos.
Itse ajattelin samaa, en jatka sairaslomaa enää ensi viikolle, täytyy päästä tekemään jotain missä tuntee itsensä hyödylliseksi.
Yritän antaa itselleni nyt aikaa ennen kuin pidän taas sydäntäni avoinna maailmalle. Viime eroni jälkeen seurustelin uudelleen puolen vuoden päästä. Ehkä sekin oli silloin liian nopeasti. En vain ole koskaan kaivannut "villiä ja vapaata" sinkkuvaihetta, kaipaan lämpöä ja läheisyyttä enemmän kuin savuisia kapakoita ja liiaksi maalattuja yökerhoja.
Näitä viestejäkin lukiessani alan yhä enemmän kallistumaan ikäeromme kannalla suurimpana pettämisen syynä. Nyt suorastaan hävettää paljastaa että minä olen 28-vuotias ja nyt voisi jo sanoa, ex-avovaimoni, 22-vuotias.Hei!
Ikäero toki voi olla syynä, vaikka itse olen sitä mieltä, että ikä on vain pelkkiä numeroita. Itse seurustelen itseäni lähes 8 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jos molemmat ovat valmiita sitoutumaan niin suhde kyllä onnistuu.
Kannattaa vielä pohtia asioita. Pettämisen jälkeen voi suhde onnistuakin jos käytte läpi yhteiset pelisäännöt. Kokemusta itselläni tästä on. - Petetty avomies.
lissu__ kirjoitti:
Hei!
Ikäero toki voi olla syynä, vaikka itse olen sitä mieltä, että ikä on vain pelkkiä numeroita. Itse seurustelen itseäni lähes 8 vuotta vanhemman miehen kanssa. Jos molemmat ovat valmiita sitoutumaan niin suhde kyllä onnistuu.
Kannattaa vielä pohtia asioita. Pettämisen jälkeen voi suhde onnistuakin jos käytte läpi yhteiset pelisäännöt. Kokemusta itselläni tästä on.Minä olin valmis sitoutumaan, hän ilmeisestikin ei.
On ehkä väärin syyttää ikäeroa. Niinkuin sanot, ikä on pelkkä numero. Mahtaisiko esimerkiksi 26-vuotias nainen jaksaa minua sen paremmin kuin 22-vuotiaskaan?
No, niinkuin todettu, elämä jatkuu. - Pelkkä mies
Petetty avomies. kirjoitti:
Minä olin valmis sitoutumaan, hän ilmeisestikin ei.
On ehkä väärin syyttää ikäeroa. Niinkuin sanot, ikä on pelkkä numero. Mahtaisiko esimerkiksi 26-vuotias nainen jaksaa minua sen paremmin kuin 22-vuotiaskaan?
No, niinkuin todettu, elämä jatkuu.Joo, eihän se ikäerosta ole kiinni, vaan siitä ettei (ex)tyttöystäväsi ehtinyt kokemaan yksineloa ja vapautta. Sellainen kuuluu nuoruuteen. Tiedän mistä puhun, koska itse erosin samasta syystä (ex)avovaimoni kanssa. Eroon ei kylläkään liittynyt kolmatta osapuolta.
Elämä jatkuu ja löydät varmasti itsellesi sopivamman kumppanin.
- majakan vartija
Jos asia on näin, niin ehkäpä on parempi antaa olla ja jatkaa eri polkuja.
- Petetty avomies.
Se minunkin mielestäni on loppujen lopuksi se oikea vaihtoehto.
- tähtisilmä 79
Petetty avomies. kirjoitti:
Se minunkin mielestäni on loppujen lopuksi se oikea vaihtoehto.
olitte kuitenkin kauan yhdessä. jos kyseessä olikin nuoruuden hairahdus ja kokeilunhalu, jota tyttösi ei enää ikinä toistaisi. tarkkaile katuuko tyttösi todella. tuskinpa hän noin kauan kanssasi olisi ollut rakastamatta. itse tiedän suhteita, jossa jompikumpi osapuoli pettänyt ja ei ole osannut sanoa syytä käyttätymiseensä. he ovat kuitenkin vaikeuksista huolimatta jatkaneet suhdetta ja suhde kukoistaa tällä hetkellä.
- Pikkuinen-84
On sydäntä raastavaa lukea näitä viestejä..Jospa kohtaisit exäsi kasvokkain ja juttelisitte asioista?
- Petetty avomies.
Hän ei vastaa kysymyksiini edes tekstiviestillä, en usko että kasvokkain tapaaminen voisi mitään auttaa.
- Pikkuinen-84
Petetty avomies. kirjoitti:
Hän ei vastaa kysymyksiini edes tekstiviestillä, en usko että kasvokkain tapaaminen voisi mitään auttaa.
On hyvä selvittää asiat kasvokkain, ettei jää mitään hampaan koloon..
- sinä ihannemies
Petetty avomies. kirjoitti:
Hän ei vastaa kysymyksiini edes tekstiviestillä, en usko että kasvokkain tapaaminen voisi mitään auttaa.
nuoria vielä anteeks vaan.
Hän on kyllä tiennyt mitä tekee jos kahvillakin käynyt miehen kanssa ja ei kännissä tehty ole kuin tekosyy.....
Kohtaat vielä ansaitsemasi naisen sillä tuollainen mies on nykyaikana harvinainen ihanuus. - Petetty avomies.
sinä ihannemies kirjoitti:
nuoria vielä anteeks vaan.
Hän on kyllä tiennyt mitä tekee jos kahvillakin käynyt miehen kanssa ja ei kännissä tehty ole kuin tekosyy.....
Kohtaat vielä ansaitsemasi naisen sillä tuollainen mies on nykyaikana harvinainen ihanuus.ihannemies, mutta kuitenkin, kiitos.
- yksi neuvo
Petetty avomies. kirjoitti:
Hän ei vastaa kysymyksiini edes tekstiviestillä, en usko että kasvokkain tapaaminen voisi mitään auttaa.
Jos ei vastaa viesteihin, peli on selvä. Viestisi vain ärsyttävät häntä, joten anna olla. Loukkaat vain itseäsi joka kerta kun vastausta ei tule tai se on lyhyt töksäys.
- Petetty avomies
Niinhän siinä kävin, että annoin anteeksi. Minulle tuli voimakas tunne että pettämisestä huolimatta en ikinä voisi löytää ketään toista naista jota voisin rakastaa yhtä syvästi. En vain pystynyt heittämään kaikkia yhteisiä suunnitelmia romukoppaan. En pystynyt ajattelemaan itseäni kenenkään toisen kanssa.
Lähdin keskellä yötä hakemaan häntä kotiin, ja ostin matkalla hänelle nallekarhun. Itkimme ja keskustelimme koko yön.
En tiedä mitä tulee tapahtumaan nyt, mutta päätin antaa hänelle toisen mahdollisuuden. Kiitos kaikille viesteistänne.- emilly
Onnea teille ja toivottavasti ette joudu pettymään valintaanne!
- sheeta
... mutta sinä teollasi nousit avovaimosi käytöksen yläpuolelle. Harva haavoittunut siihen aidosti pystyy. Jospa naisesi nyt tajuaa millainen todella olet ja myös arvostaa sinua. Tapahtui teille mitä tahansa, luuseri et ole.
Ja rohkaisuna: Ystävättäreni piti peliä kahden miehen kanssa yhtäaikaa aivan seurustelunsa alussa. Ei jotenkin tajunnut mitä teki vaikka sitä taoin kalloon. Nopeasti ensimmäinen kuitenkin jäi kun hän toiseen rakastui, muuttivat yhteen ja kihlautuivat. Silloinen kihlattu sai selville petoksen päiväkirjasta. Pitkien keskustelujen jälkeen hän antoi anteeksi. Nykyään he ovat olleet pari vuotta naimisissa ja voin vannoa ettei ystvättäreni ole toistamiseen pettänyt. Ei uskalla, koska tajuaa mitä voisi menettää. Ehkäpä naisesi on samanlainen ja tajuaa ottaa yhdestä töpeksinnästä opikseen. :) - Petetty avomies
sheeta kirjoitti:
... mutta sinä teollasi nousit avovaimosi käytöksen yläpuolelle. Harva haavoittunut siihen aidosti pystyy. Jospa naisesi nyt tajuaa millainen todella olet ja myös arvostaa sinua. Tapahtui teille mitä tahansa, luuseri et ole.
Ja rohkaisuna: Ystävättäreni piti peliä kahden miehen kanssa yhtäaikaa aivan seurustelunsa alussa. Ei jotenkin tajunnut mitä teki vaikka sitä taoin kalloon. Nopeasti ensimmäinen kuitenkin jäi kun hän toiseen rakastui, muuttivat yhteen ja kihlautuivat. Silloinen kihlattu sai selville petoksen päiväkirjasta. Pitkien keskustelujen jälkeen hän antoi anteeksi. Nykyään he ovat olleet pari vuotta naimisissa ja voin vannoa ettei ystvättäreni ole toistamiseen pettänyt. Ei uskalla, koska tajuaa mitä voisi menettää. Ehkäpä naisesi on samanlainen ja tajuaa ottaa yhdestä töpeksinnästä opikseen. :)Minäkin toivon todella että tämä yksi kerta riittäisi.
Olen päässyt pikkuhiljaa yli shokkioireista ja enkä tunne enää silmitöntä vihaakaan. Olemme keskustelleet paljon aiheesta ja uskon nyt ymmärtäväni miksi hän teki mitä teki. Olen saanut kaipaamani selityksen, joka ihme kyllä, rauhoitti minua suuresti.
Kiitos sinulle viestistäsi. - niiskuttaja
Petetty avomies kirjoitti:
Minäkin toivon todella että tämä yksi kerta riittäisi.
Olen päässyt pikkuhiljaa yli shokkioireista ja enkä tunne enää silmitöntä vihaakaan. Olemme keskustelleet paljon aiheesta ja uskon nyt ymmärtäväni miksi hän teki mitä teki. Olen saanut kaipaamani selityksen, joka ihme kyllä, rauhoitti minua suuresti.
Kiitos sinulle viestistäsi.avioliitossa miestäni kerran, nyt olemme eronneet. Kadun joka päivä sitä että petin. Menetin itsekunnioitukseni. Nyt olen uudessa suhteessa ja ikinä en tule pettämään, siitä olen satavarma. Niin pahalta pettäminen tuntuu jälkeenpäin. Elämä opettaa loppupeleissä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Hoitajalakko peruuntuu, tilalle joukkoirtisanoutumiset
"Tehyn ja Superin hallitukset kokoontuivat tänään toteamaan, että tilanne edellyttää järeämpiä työtaistelutoimia." https://www.hs.fi/politiikka/art-27399076Johan tuli oikea aivopieru Britti Lordilta
Emeritusprofessori Lordi Robert Skidelsky sanoi Suomen rikkovan YYA sopimusta joka on tehty Neuvostoliiton kanssaa 1948. Mitä pir3737756Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/84070681565366William ja Sonja Aiello ERO
Hyvä Sonja! Nyt etsit uudet kaverit ja jätät nuo huume- ja rahanpesu porukat haisemaan taaksesi!542285Oho! Seurapiirikaunotar, ex-missi Sabina Särkkä yllättää tällä harvinaisella kyvyllä: "Mulla on..."
Sabina Särkkä on nähty monissa tv-reality-sarjoissa. Mutta tiesitkö, että Särkällä on valokuvamuisti? https://www.suomi24.fi/viihde/oho-seurapiirikaun62060Se siitä sitten
Kirjoitan tänne kun en sulle voi. En vaivaa sua enää koskaan. En ikinä tarkoittanut olla ahdistava tai takertuva. Tunteet heräsi enkä osannut olla tyy811687Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"
Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan191635Ihastumisesta kertominen
Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi921366Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon
Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.4321304Stefusika räkättää
kun on viikon ollut kuivilla ja poliisi puhalluttaa just silloin. Muutoin olis jääny kiinni. Ja sekös sikamiestä hirnuttaa. Ällö ukko ja vielä ällömmä801182