jatkosodasta ja talvisodasta on täällä taasen varsinainen jutturuuhka ollutkin ja olen huomannut että on myös sivuttu useastikin välirauhan aikaa ja NL:miehitysuhkaa...eräiden kirjoituksien mukaanhan suomi oli ilmeisesti NL:n miehitysuhan alla koko välirauhan ajan?? NL:n poliittinen painostus oli ilmeisesti todella kovaa ja olipa suoranaisia välikohtauksiakin...kaleva,ihmiskaappaukset rajalla...venäläiset avustivat suomalaisia kommunisteja lietsomaan tyytymättömyyttä maahan...petsamon nikkelistä käyty kädenvääntö..pravdan parjauskamppanjat(se mitä pravdaan siihen aikaan kirjoitettiin oli yhtä tärkeää kuin koraaniin kirjoitettu sana muslimille nykyään)..ja ainakin yleinen uskomus lienee se että varsinainen venäläismiehitysvaara olisi ollut nimenomaan syksyllä -40...ja mahdollisesti aikana joka tunnetaan nimellä elokuun kriisi! taustana tälle syksylle oli baltian maiden miehitys 15-17.6.1940...ilmeisesti samoina aikoina syksyllä on säilynyt tietoja molotohvelin käymistä keskusteluista saksassa joissa olisi nimenomaan käsitelty suomen asian saattamista lopulliseen ratkaisuun...ja nämä keskustelut päättyivät sitten tuloksettomina...saksa oli poistanut ilmeisesti suomen lisäpöytäkirjasta NL:n etupiiriin kuuluvana maana. ja nyt seuraisi varsinainen kysymys josko tästä olis jollakin parempaa tietoa tai olisko joku perehtynyt aiheeseen...siis jos NL olisi ollut jo syksyllä -40 miehittämässä suomea niin miksipä leningradin sotilaspiirissä joka kuitenkin oli aikaisemmin hoitanut sodankäynnin suomea vastaan oli koko syksyn itseasiassa vähennetty sotilasvoimia...eli divisioonia olisi ollut leningradin piirissä esimerkiksi elokuussa johon aikaan ilmeisesti kulminoitui koko väitetty miehitysuhka vain 15... ja määrä väheni seuraavassa kuussa niitä oli enää 12 divisioonaa...kun taasen baltian miehitykseen käytettiin ilmeisesti ainakin 23 divisioonaa ja siellähän ei sitten varsinaista sotaa käyty laisinkaan...ja talvisodan lopussa suomen rintamalla taisi olla peräti vajaa 60 divisioonaa sijoitettuna...kummallista? ja jos olen oikein tulkinnut niin varsinaisesti venäjän miehitystä eikai enää syksyn -40 jälkeen ainakaan kovinkaan vakavasti pohdiskeltu(saattaa olla että hiukkasen kevyesti heitän) koskapa saksa oli valinnut puolensa uudelleen ja nimenomaan suomen eduksi...ja vielä yksi ihmeellisyys elikkä koko tuon kesän/syksyn ajan siis venäläisten poliittinen painostus oli kiistatta todella kovaa vaikka joukot vähenivät koko ajan suomen rajalta...todella ihmeellistä...täytyihän heillä olla jonkinlainen käsitys että nimenomaan tuo painostus saattaa viedä suomen saksan syliin ja takuuvarmasti elleivät olleet siis itse miehittämässä suomea....siis tämä minun ihmettelyni koskee nyt nimenomaan kesä/syksy 1940 josko tästä asiasta olisi jollakulla parempaa tietoa/joku olisi perehtynyt asiaan?
NL:miehitysuhka?
6
456
Vastaukset
- zz-top
Tämä sama kysymys liittyy talvisodan loppuvaiheisiin. NL joutui vuonna 1940 pitämään joukkoja Japanin vastaisella rajalla, Baltiassa, Puolassa, jossain Tsetseniassa jne. Japanin vastaiselta rajalta tuotiin sitten rajusti joukkoja vuoden 1941 lopulla Saksan vastaiselle rintamalle. Muistelisin, että NL:n armeijan vahvuus 1930-luvun puolivälissä oli noin 120 divisioonaa, talvisodan aikaan ehkä 200 div. Wikipedian mukaan vuonna 1941 se oli 300 div. NL:n armeijaa kasvatettiin siis kovaa vauhtia ison maan mittakaavalla, mutta ei koulutettujen ja varustettujen, erityisesti ulkomailla tarvittavien panssarijoukkojen määrä ollut rajaton. NL oli siis jakanut voimiaan moneen suuntaan, eikä Suomen rajalle ehkä riittänyt joukkoja ihan mahdottomasti. Tosin NL olisi kyennyt siirtämään kuukaudessa huomattavasti lisää joukkoja alueelle. Mikä oli muuten puna-armeijan vahvuus Suomen rajoilla Jatkosodan syttyessä? Joukkojahan jouduttiin Suomen vastaisella rintamalla vähentämään merkittävästi Saksan hyökätessä etelässä ja suomalaisten odotellessa tilanteen kehittymistä kesällä -41.
- Nimierkki
"Joukkojahan jouduttiin Suomen vastaisella rintamalla vähentämään merkittävästi Saksan hyökätessä etelässä ja suomalaisten odotellessa tilanteen kehittymistä kesällä -41. "
Saksa aloitti hyökkäyksen etelässä ja pohjoisessa Petsamon kautta 22.6.-41, Suomi liittyi sotaan 25.6.-41. Kun Suomen hyökkäys alkoi 10.7.-41 niin suomalais-saksalaisilla joukoilla oli pienoinen ylivoima Suomen vastaisella rajalla. Miksi Neuvostoliitto olisi siirtänyt joukkoja pois rajalta sellaisen maan kohdalla jonka kanssa oli sotatilassa ja jonka alueelta Saksa hyökkäsi?
Suomen sotilastiedustelun mukaan Neuvostoliitolla oli tammikuussa -41 Suomen lähialueilla noin 20 divisioonaa. Kesäkuussa -41 niitä oli Suomen vastaisella rajalla 14 divisioonaa. Ei niitä sieltä tietääkseni enää sotatilan alettua pois siirretty, vaan ne saivat käskyn vahvasta puolustuksesta. Kun suomlaiset sitten aloittivat hyökkäyksen 10.7. kohtasivat he hyvin kaivautuneen vihollisen, mikä aiheutti suomalaisille raskaita tappiota koko etenemisvaiheen ajan.
"Suomalaisten ja saksalaisten joukkojen ryhmitykset pääpiirteissään Suomessa
kesäkuussa 1941."
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41JoukkojenRyhmitykset.html - aivopesukone
...saattaa olla että sinne olisi saatu siirrettyä uusia divisioonia..mutta silloisilla kuljetuskalustolla eikai kuitenkaan nyt ihan kuukaudessa kun otetaan huomioon kuinka paljon niitä voimia olisi todennäköisesti tarvittu..tietysti itämeren piirihän oli vieressä jossa oli kyllä tarvittava määrä voimaa mutta toisaalta kun oli kyseessä vasta miehitetyt uudet alueet niin kai siellä jouduttiin pitämään suhteellisen voimakasta läsnäoloa...lisäksi sitten se saksan uhka joka kuitenkin oli heillä ihan konkreettinen ..puna-armeijan vahvuus oli suomen rajalla sitten 1941 jo ilmeisesti toukokuussa ja hiukan ennen jatkosodan syttymistä jo kuitenkin nostettu reiluun pariinkymmeneen divisioonaan siis leningradin sot. piirissä..sitten tulis lisäksi pohjoinen piiri josta ei ainakaan minulla ole tietoa mutta jokunen divisioona varmasti sielläkin....ja leningradin sot.piirin divisioonat oli kuitenkin ilmeisesti kaikki täydessä sotavahvuudessa touko-kesäkuussa ...elikkäs ei siellä suomen rajalla ollut ainakaan näinä aikoina ollenkaan semmoisia keskittymiä joita oli talvisodan loppupuolella...ja jos velivenäläinen oli päättänyt miehittää/aloittaa uuden sodan suomalaisia vastaan niin eikai ne nyt pienemmillä voimilla ainakaan hyökkää...eiköhän siellä nyt jotakin opittu talvisodasta,,?
- ZZ-top
Nimierkki kirjoitti:
"Joukkojahan jouduttiin Suomen vastaisella rintamalla vähentämään merkittävästi Saksan hyökätessä etelässä ja suomalaisten odotellessa tilanteen kehittymistä kesällä -41. "
Saksa aloitti hyökkäyksen etelässä ja pohjoisessa Petsamon kautta 22.6.-41, Suomi liittyi sotaan 25.6.-41. Kun Suomen hyökkäys alkoi 10.7.-41 niin suomalais-saksalaisilla joukoilla oli pienoinen ylivoima Suomen vastaisella rajalla. Miksi Neuvostoliitto olisi siirtänyt joukkoja pois rajalta sellaisen maan kohdalla jonka kanssa oli sotatilassa ja jonka alueelta Saksa hyökkäsi?
Suomen sotilastiedustelun mukaan Neuvostoliitolla oli tammikuussa -41 Suomen lähialueilla noin 20 divisioonaa. Kesäkuussa -41 niitä oli Suomen vastaisella rajalla 14 divisioonaa. Ei niitä sieltä tietääkseni enää sotatilan alettua pois siirretty, vaan ne saivat käskyn vahvasta puolustuksesta. Kun suomlaiset sitten aloittivat hyökkäyksen 10.7. kohtasivat he hyvin kaivautuneen vihollisen, mikä aiheutti suomalaisille raskaita tappiota koko etenemisvaiheen ajan.
"Suomalaisten ja saksalaisten joukkojen ryhmitykset pääpiirteissään Suomessa
kesäkuussa 1941."
http://www.sodatkuvina.cjb.net/images/Jatkosota/Kartat/cwdata/41JoukkojenRyhmitykset.htmlSaksan edetessä -41 kesällä kohti Leningradia joutui puna-armeija haalimaan joukkoja jopa vähiten uhanalaisilta rintamilta. Tästä syystä mm. Laatokan pohjoispuolelta siirrettiin reservejä etelään. Tästä oli tiedustelutiedot suomalaisilla ja se vaikutti päätöksiin, mutta toisaalta NL:n uhkapeli kannatti eikä sakemanni saanut Pietaria.
- -tiedemies-
Talvisodan seurauksena puna-armeija uudisti divisioonaorganisaatiotaan kovalla kädellä kokemusten mukaisesti ja sama meno jatkui läpi sodan. Talvisodan aikaan jalkaväkidivisioonaan kuului heillä n. 18800 miestä, vuonna -40 jotain 15000 ja -41 loppukesällä miehiä oli 10000 . Aseistuksessa määrävahvuudet putosivat myös paljon. Tämä selittää osaltaan divisioonien määrän hurjan kasvun. Alimmillaan divisioonien määrävahvuudet olivat -42, jolloin mentiin alle 10000 miehen.
- aivopesukone
-tiedemies- kirjoitti:
Talvisodan seurauksena puna-armeija uudisti divisioonaorganisaatiotaan kovalla kädellä kokemusten mukaisesti ja sama meno jatkui läpi sodan. Talvisodan aikaan jalkaväkidivisioonaan kuului heillä n. 18800 miestä, vuonna -40 jotain 15000 ja -41 loppukesällä miehiä oli 10000 . Aseistuksessa määrävahvuudet putosivat myös paljon. Tämä selittää osaltaan divisioonien määrän hurjan kasvun. Alimmillaan divisioonien määrävahvuudet olivat -42, jolloin mentiin alle 10000 miehen.
kiitti tässä sitä oppii uutta..aikamoisia muutoksia div. vahvuuksissa...vielä suuremmalla syyllä ihmettelen..millä voimilla oltiin suomea miehittämässä kesällä/syksyllä 1940...? kun taustatietona on kuitenkin jo käyty talvisota josta venäläiset oli varmasti omat johtopäätöksensä vetäneet ja suurpoliittisesti kai se oikea aika miehitysyritykseen olisi kuitenkin ollut juuri tuo kesä/syksy 1940...suomen ja baltian maiden tilanne kai nyt kuitenkin oli ihan erilainen jo siinä vaiheessa historiaa..eivät voineet odottaa että täällä miehitys kävisi niin että marssivat sulkeisjärjestyksessä ja pitäisivät pienen paraatin senaatintorilla ja sitten sulassa sovussa paikallisten kommunistien/yhteistoimintamiesten kanssa miehittäisivät valtakunnan avainpaikat.. suomessa ei todennäköisesti siinä vaiheessa vielä niin laajaa kannatusta äärimmäisellä vasemmistolla tainnut kuitenkaan olla että niillä voimilla valta olisi kaapattu sisältä päin...todennäköisesti ajattelivat että suomen miehitys tarkoittaisi käytännössä jonkunlaista sotaa...??mahdollisesti jopa kovaakin koitosta..??
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 996003
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h804772Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv963025Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p262810Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262095Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191506Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3351057Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?851028Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚125960- 48764