Mitä etuja/haittoja on ko. tyypeille?
S-vetolaite vs. akseliveto
JamppaPerusTomppa
25
8952
Vastaukset
- Tero Tietäjä
Tässä tietoa:
-Akseli voi tulla pohjasta läpi.
-Vetolaite voi vetää väärään suuntaan.
Eli kannattaa tarkkaan harkita, kumman laittaa. - aihe...
Ensimmäinen vastaus oli tyhmä ja tympeä, tämä on ehkä vain puolet edellisestä...
1. Valitse ensin venetyyppi, yleensä suunnittelija on tilankäytön ratkaisuissaan asettanut sellaiset reunaehdot että vetotapaa ei voi myöhemmin muuttaa.
2. Jos asia kiinnostaa enemmän periaatteellisesti, niin selaa sopivien hakukriteerien avulla aikaisempia keskusteluja. Tästä asiasta on vaihdettu kokemuksia ihan asiallisestikin. - on paras
Akselivetoinen on parempi, koska siinä on vähemmän liikkuvia/hajoavia osia. Tosin koska tämä on purjehduspalsta, niin oletan koneesi optimaaliseksi sijoituspaikaksi "kölin yläpuolelle). Tämä on aika harvoin vapaa paikka, joten kone siirtyy taaksepäin (useimmissa veneissä sitloodan/portaikon alla). Tästä kohdasta akseliveto ei enää tule kysymykseen, koska potkurin ja koneen välinen kulma kasvaa liian jyrkäksi.
Tulihan nyt kerrottua mielipiteeni todella lyhykäisessä muodossa, mutta noin perusperiaatteena (ilma taloudellisuusperiaatteita) on s-vetolaite monesti se ainut järkevä vaihtoehto purjeveneessä.- kasvaa
Yli 15 asteen mikä on hyväksyttävä,ja mitä takempana potkuri aina parempi.
- osia?
Jos lähdetään siitä että,molemmat on oikein asennettu S-vetolaite on yliveto.Mitä tulee asennus paikkaan tärkeämpi painopistettä on että, vetolaite on mahdollisimman lähellä kölin takareunaa,vastus pienimmillään parasta myös jättää suojakumi pois "hole" vastustaa vähemmän virtausta kuin kumin aiheuttama kyhmy.Akselivedon tärinöistä,resonansseista,virtausvastustuksesta ja metelistä sekä asennuksen vaikeudesta ei tarvitse edes selitellä!
- ihan oikeesti
toteutettuna olisi jotain niin että ensin takaa katsoen olisi potkuri, taittolapa sellainen, sitten akseli/vannasputki ja painelaakeri ottamaan vastaan potkurin työnnön/vedon. Siellä välissä sitten kuitenkin varoiksi vielä joustavasti kiinnitetty akselitiiviste (ja varakipaleet, niitä "stefoja"). Joustavasti vielä siltä varata, että akselin mahdollinen vääntyminen tekee heittoa. Veneen rungosta ulos tuleva akselin osa olisi ehkä syytä suojata runkoon liitetyllä osiolla eikä erillisellä tuella ettei nostoliinat tai valaat vääntele akselia sopimattomaan kuosiin. Painelaakerin jälkeen vakionopeusnivel ja kone vaihteistoineen pehmeille tyynyille. Tietysti muukin koneeseen liitetty muukin tavara samoilla joustoilla. Ja viimeisen päälle, jos hyvin joustaa niin äkkipysäyksen - kivillemenon varalle stopparit erikseen.
Miten helppoa :-) - selostus!!
ihan oikeesti kirjoitti:
toteutettuna olisi jotain niin että ensin takaa katsoen olisi potkuri, taittolapa sellainen, sitten akseli/vannasputki ja painelaakeri ottamaan vastaan potkurin työnnön/vedon. Siellä välissä sitten kuitenkin varoiksi vielä joustavasti kiinnitetty akselitiiviste (ja varakipaleet, niitä "stefoja"). Joustavasti vielä siltä varata, että akselin mahdollinen vääntyminen tekee heittoa. Veneen rungosta ulos tuleva akselin osa olisi ehkä syytä suojata runkoon liitetyllä osiolla eikä erillisellä tuella ettei nostoliinat tai valaat vääntele akselia sopimattomaan kuosiin. Painelaakerin jälkeen vakionopeusnivel ja kone vaihteistoineen pehmeille tyynyille. Tietysti muukin koneeseen liitetty muukin tavara samoilla joustoilla. Ja viimeisen päälle, jos hyvin joustaa niin äkkipysäyksen - kivillemenon varalle stopparit erikseen.
Miten helppoa :-)Sulla ei taida olla omaa kokemusta venemoottorien ja akselien asentamisesta. Vaikka itselläni sattuu olemaan, en jaksa tässä selostaa. Tietoa löytyy netistä, myös niistä akselitiivisteistä (ei ole stefoja).
S-veto on helpompi ja nopeampi asentaa (mutta ei ole sopiva ratkaisu kaikkiin runkoihin). Äänieristyskin on helpompi toteuttaa. Työkustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin akselivetoisessa, joten s-vetolaite sopii massatuotantoveneisiin oikein hyvin. Veneen tiiviys on tietysti sen vetolaitteen kumikalvon varassa. Vaurioituminen on mahdollinen, onneksi harvinainen. Vakuutus ei tietääkseni korvaa uppoamista, jos s-vedon kumi on yli 7 v. ikäinen. - ei mutulla
Eikö S-vedon vaatima iso reikä juuri kölin takareunassa ole riskitekijä? Sille alueellehan tulee isku, kun kölin etukulma jysähtää kiveen. Kumpi on virtausvastuksen kannalta parempi, akseliveto vai S-perälaite? Veikkaan akselia. Akselivedon täristäminen viittaa huonoon rihtaamiseen. S-vedon suurin etu on asennustyön nopeus. Se soveltuu eväkölisten lasikuituveneiden sarjatuotantoon paremmin kuin akseliveto. Säästää työkustannuksia.
- kokemusta
selostus!! kirjoitti:
Sulla ei taida olla omaa kokemusta venemoottorien ja akselien asentamisesta. Vaikka itselläni sattuu olemaan, en jaksa tässä selostaa. Tietoa löytyy netistä, myös niistä akselitiivisteistä (ei ole stefoja).
S-veto on helpompi ja nopeampi asentaa (mutta ei ole sopiva ratkaisu kaikkiin runkoihin). Äänieristyskin on helpompi toteuttaa. Työkustannukset ovat paljon alhaisemmat kuin akselivetoisessa, joten s-vetolaite sopii massatuotantoveneisiin oikein hyvin. Veneen tiiviys on tietysti sen vetolaitteen kumikalvon varassa. Vaurioituminen on mahdollinen, onneksi harvinainen. Vakuutus ei tietääkseni korvaa uppoamista, jos s-vedon kumi on yli 7 v. ikäinen.muun muassa kaikenlaisten asentajien asennuksista - ei välillä ihmekään etteivät jaksa selostaa tekemisiään ja tekemättä jättämisiään.
Se pehmeillä tyynyillä lilluva unelmavälitys toteutettiin auton vetoakselista muokatulla vakionopeusnivelellä. Silloinkin kävi näin: Nivel ja siihen tarvittava laippa, holkki ja akselinpätkä toimitettiin kunnianarvoiseen koneistamoon, että saataisiin suora ja balanssissa oleva peli. Kyselivät kaiken muun ohessa, paljonko se pyörii. No jotain 1200 max. Tuli sitten akseliin melkein millin heitto - arvaa täristikö. Piti tehdä sekin kotikonsteilla seuraaviin palasiin kun nuo pilasivat. Heittoa jäi mittakelloon muutama satanen - onnea ehkä, mutta kulki kuin sukkasillaan.
Akselitiivisteistä: mulla on esim. jokunen vanha auto (40 v ja yli), jonka kampiakselilla ja pyöränlaakereissa saattaa olla tuotemerkillä Stefa olevat akselitiivisteet ja hyvin pitävät. Ei potkurinakseli sen pyhempi paikka ole vaikka sinne miellään tietysti myydään kalliimpia härpättimiä.
Niin ja joustoniveleksi pienen (6-8 hv asti) koneen akselille käy sopiva hydrauliletkun pätkä
:-)
- akselissa
Akselivetoisen hyvä puoli on, että jos vaihteistoon tulee jotain vikaa, niin sen voi nostaa kesken kauden autotallin pöydälle ja korjata. S-vetariin on vähän työläämpi tehdä mitään korjauksia. Tietty uudehkoihin vaihteistoihin harvoin tarvitsee muuta tehdä kuin vaihtaa öljyt.
Kaverin akselivetoisesta hävisi pakki, niin nostettiin koko loota pöydälle parissa tunnissa. Omasta S-vetarista kun alkoi kytkin luistaa, niin olipas vähän helvetinmoinen homma. - aina riskinä
Kaikkihan sen tietää, että kumin pettämisestä voi tulla pahat seuraukset. Jos S-vetolaitteen ja veneen rungon välinen kumikalvo repeää vaikka törmäyksessä moottorin hyppäyksestä, vuodosta luulisi tulevan hallitsematon. Miten pitäisi menetellä? Kumi on tietysti vahvaa ja vaihdetaan vasta monen vuoden päästä, mutta siltikin - pitäisikö varautua jollain tavalla, jos lähtee monen vuoden mittaiselle maailman retkelle?
- vaihtoehto
Kannattaa käyttää ns. peräänvetolaitetta. se on paras.
- ratkaisumalli
Nautorin uusissa veneissä näyttää olevan linjana se, että 60 ft ja pienemmissä veneissä on saildrive ja suuremmissa akseliveto.
Akselivedon tai saildriven valinta on kompromissien tekoa etujen ja haittojen kanssa. Luotan siihen, että Nautor Swanilla osataan ja ymmärretään, miten veto on nykypäivän komponenteilla paras tehdä turvalliseen ja tehokkaaseen veneilyyn.
Muut voivat ottaa mallia esikuvistaan.- esikuva!
Sivusta seuranneena olen sitä mieltä, että italialaisomistus muutti Swanien hyvänä koetun linjan. Muistat varmaan, kun uudet 45-jalkaiset tulivat markkinoille ja rakenneongelmia esiintyi. Swan ratsastaa osin sillä entisellä imagollaan, jonka se suomalaisosaamisella 30 v aikana saavutti. Keisarin uudet vaatteet.
- maineen kanssa
esikuva! kirjoitti:
Sivusta seuranneena olen sitä mieltä, että italialaisomistus muutti Swanien hyvänä koetun linjan. Muistat varmaan, kun uudet 45-jalkaiset tulivat markkinoille ja rakenneongelmia esiintyi. Swan ratsastaa osin sillä entisellä imagollaan, jonka se suomalaisosaamisella 30 v aikana saavutti. Keisarin uudet vaatteet.
uudet Swanit ja Bavariat on aika saman näköisiäkin.
- n.n.
maineen kanssa kirjoitti:
uudet Swanit ja Bavariat on aika saman näköisiäkin.
Tuli nää samaan lauseeseen. TÄllaista ei saa sattua edes Suomi24:llä
- pitkällä reissulla
Jos lähtee neljän vuoden reissupurjehdukseen, miten usein vene pitäisi nostaa s-vetolaitteen öljyn vaihtamiseksi? 500 konetunnin välein? Harvemmin?
- tarvii
S-vetolaitteen öljyjä ei tarvitse vaihtaa koskaan!
- väärä tieto
tarvii kirjoitti:
S-vetolaitteen öljyjä ei tarvitse vaihtaa koskaan!
Vetolaitteiden öljyt pitää vaihtaa määräajoin, riippuu valmistajasta ja laitteen tyypistä. Usein 200-500 h vaihtoväli.
Monen vetolaitteen öljy lasketaan pois pohjaropusta (vene telakalla), mutta täyttöreiän kautta pumpulla imemällä niista saa usein valtaosan öljystä pois. Riittää, jos öljy ei ole harmaata, vetistä. - tärkeä juttu
väärä tieto kirjoitti:
Vetolaitteiden öljyt pitää vaihtaa määräajoin, riippuu valmistajasta ja laitteen tyypistä. Usein 200-500 h vaihtoväli.
Monen vetolaitteen öljy lasketaan pois pohjaropusta (vene telakalla), mutta täyttöreiän kautta pumpulla imemällä niista saa usein valtaosan öljystä pois. Riittää, jos öljy ei ole harmaata, vetistä.kun valitsee matkavenettä. Taidan päätyä akselivetoiseen, jota voi pitää ympärivuotisesti vedessä.
- tässä ongelma
tärkeä juttu kirjoitti:
kun valitsee matkavenettä. Taidan päätyä akselivetoiseen, jota voi pitää ympärivuotisesti vedessä.
ainakin Volvon uusissa vetolaitteissa vaihdon voi tehdä yläkautta, siis samalla tavalla kuin akselivedon vaihteissa.
- koskaan
väärä tieto kirjoitti:
Vetolaitteiden öljyt pitää vaihtaa määräajoin, riippuu valmistajasta ja laitteen tyypistä. Usein 200-500 h vaihtoväli.
Monen vetolaitteen öljy lasketaan pois pohjaropusta (vene telakalla), mutta täyttöreiän kautta pumpulla imemällä niista saa usein valtaosan öljystä pois. Riittää, jos öljy ei ole harmaata, vetistä.Täyttä soopaa ,jos öljy on kirkasta sitä ei tarvitse vaihtaa.Mielenkiintoista tietää kuinka usein vaihdat autosi vaihdelaatikko tai peräöljyt.Kuorma-autoissa jopa 500000km vaihtoväli, siis viisisataatuhatta kilometriä päättele tästä jotain.
- BUKH
Vaikka volvon S-vetolaite hallitseekin markkinoita, niin tutustukaapa ihan mielenkiinnosta vanhaan kunnon BUKH S-vetolaitteeseen ja dieseleihin. Kyllä parin-kolmen tonnin lisäsijoituksella saa hieman toisin rakennetun laitteen jossa on lisäksi hieno käynti eikä roiski öljyä ympäriinsä.
- roiskimisella
muita kuin Bukh'in vetolaitteita. Ainakin Volvon D2-55 moottorin vetolaite on painetiivis. En ymmärrä kuinka se voisi roiskia öljyä ympäriinsä.
- BUKH
roiskimisella kirjoitti:
muita kuin Bukh'in vetolaitteita. Ainakin Volvon D2-55 moottorin vetolaite on painetiivis. En ymmärrä kuinka se voisi roiskia öljyä ympäriinsä.
Olenpahan vain kuullut kun dieselmiehet keskustelee. Voi olla että tämä ominaisuus ei liity purjevenekokoisiin koneisiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1452525Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?2031190Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131091Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi299923- 100896
- 66878
- 53851
- 46839
- 60832